KIRJALLINEN KYSYMYS 1056/2010 vp Liikunnan lisääminen kouluissa ja nuorten hyvinvointi Eduskunnan puhemiehelle Pitkään ja huolella valmisteltu perusopetuksen tuntijaon uudistus ei Keskustan vastustuksen vuoksi toteudu tällä vaalikaudella. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että ehdotuksessa mukana ollut liikunnan kaikille yhteisen opetuksen määrän lisääminen jää tällä erää toteutumatta. Suomalaisnuorten terveysongelmat ovat lisääntyneet, ja erityistä huolta on aiheuttanut liikunnallisesti täysin passiivisten osuuden kasvaminen. Nimenomaan kaikille yhteinen liikunta olisi tehokkain tapa vaikuttaa juuri passiivisimpiin liikkujiin, joita ei välttämättä mitenkään saada osallistumaan omaehtoiseen liikuntatoimintaan. Vaikka ehdotettu liikunnan määrällinen lisäys olikin varsin maltillinen, kyse on silti merkittävästä takaiskusta. Nuoruuden liikkumattomuuden seuraukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Tuki- ja liikuntaelinvaivat lisäävät sairauspoissaoloja, ja yleinen toimintakyvyn heikkeneminen laskee työkyvyn lisäksi myös yleistä elämänlaatua. Nuorten huono kunto merkitsee suuria kansantaloudellisia menetyksiä tulevaisuudessa. Nuorten kunnon huonontuminen on havaittu myös puolustusvoimissa, kun yhä suurempi osa varusmiespalvelusta suorittamaan tulevista on ylipainoisia. Kuntotestien tulokset ovat pitkään olleet laskusuunnassa. Kunto-ongelmat vaikuttavat kykyyn suoriutua koulutuksesta, mikä johtaa monilla palveluksen keskeyttämiseen. Liikunnan myönteiset vaikutukset myös itse koulussa ovat huomion arvoisia. Koulupäivän ja kouluympäristön liikunnallistamisella sekä myös varsinaisella koululiikunnan lisäämisellä voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia muuhunkin toimintaan koulussa. Fyysisen ja henkisen vireyden koheneminen vaikuttaa positiivisella tavalla oppimiseen ja motivaatioon, ja mielekäs tekeminen esimerkiksi välitunneilla ja kerhoissa ovat omiaan vahvistamaan myös yhteisöllisyyttä, jos ohjaajien ja opettajien osaaminen ja motivaatio ovat kohdallaan. Omaehtoiseen liikuntatoimintaan on kuitenkin vaikeaa saada mukaan juuri liikunnallisesti passiivisimpia, joille vähäisestäkin liikunnan määrän lisäämisestä olisi kaikkein eniten hyötyä. Kun liikunta-oppiaineen kaikille yhteisen osuuden lisäys kaatuu tuntijakoesityksen mukana, on liikunnan edistämiselle koulussa siis löydettävä muita keinoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo kehittää liikunnan nykyistä kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä koulutusjärjestelmän piirissä? Versio 2.0
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2010 Outi Mäkelä /kok 2
Ministerin vastaus KK 1056/2010 vp Outi Mäkelä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1056/2010 vp: Miten hallitus aikoo kehittää liikunnan nykyistä kokonaisvaltaisempaa hyödyntämistä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä koulutusjärjestelmän piirissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koululiikunnan keskeinen tavoite on tukea lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia. Liikunnanopetuksen tarkoituksena on tarjota oppilaalle ja opiskelijalle taitoja, tietoja ja kokemuksia, jotka mahdollistavat liikunnallisen elämäntavan omaksumisen. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille (7 18-vuotiaat) julkistettiin 31.1.2008. Varhaiskasvatuksessa vastaava suositus on ollut käytössä jo vuodesta 2005. Kouluikäisten liikuntasuositus on laadittu osana opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettua Koululaiset liikkeelle -kehittämishanketta. Lasten arkiliikunnan, ja myös koululiikunnan toteutuminen edellyttää lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen sijoittamista heidän ulottuvilleen. Koulupihat ovat lasten tärkeimpiä arkiliikkumisen paikkoja. Lähes 70 % alakouluikäisten liikunnasta tapahtuu koti- ja koulupihoilla. Hyvin suunniteltu koulupiha houkuttelee liikkumaan niin koulupäivän aikana kuin sen jälkeen. On arvioitu, että noin kolmannes koulupihoista on sellaisessa kunnossa, etteivät ne kannusta liikkeeseen. Koululaiset viettävät aikaa välitunneilla noin viisi tuntia viikossa, mikä on enemmän kuin minkään yksittäisen oppiaineen viikoittainen tuntimäärä. Välitunnit tarjoavat luontevan kanavan lasten ja nuorten koululiikunnan lisäämiseen ja jo yksi pidempi välitunti päivässä antaa oppilaille mahdollisuuden terveysliikuntaan. Opetustoimen lainsäädäntö tarjoaa nykyisellään useita mahdollisuuksia liikunnallisen ja terveen koulu- tai opiskelupäivän kehittämiseen ja hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön toimintakulttuurin rakentamiseen. Toimivalta välitunneilla tapahtuvaan liikuntaan sekä kerhotoiminnan järjestämiseen on koulutuksen järjestäjällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjattu koulujen kerhotoiminnan monipuolistaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden myös lasten ja nuorten päivittäisen fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle. Koulujen kerhotoiminnan järjestämiseen on suunnattu huomattavasti lisäresursseja ja toiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Opetushallitus on jakanut vuosina 2008 2010 valtion erityisavustusta perusopetuksen järjestäjille kerhotoiminnan kehittämiseen yhteensä 20,7 miljoonaa euroa. Tammikuussa 2011 käynnistyy seuraava valtionavustuksen hakukierros ja jaettavissa on 10 miljoonaa euroa. Uusia kerhoja on syntynyt yhteensä yli 20 000, joihin osallistuu noin 250 000 lasta. Niistä noin 85 % osa on liikuntakerhoja. Kunnista 88 %, kolme neljästä Suomen koulusta, on mukana toiminnassa. Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka myös vakiintuisi osaksi lapsen ja nuoren ohjattua iltapäivää. Kerhotoiminta on saanut järjestäjiltä ja osallistujilta runsaasti positiivista palautetta ja se koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Ker- 3
Ministerin vastaus hotoiminnan kautta on löydetty harrastusmahdollisuuksia erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei ole aiemmin ollut omia harrastuksia. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa painotetaan myös koulun vahvistamista harrastusympäristönä aamu- ja iltapäivätoimintaa kehittämällä. Opetushallituksen antamissa aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa todetaan, että toiminnan sisällöt tulee suunnitella siten, että toiminta muodostuu lapsen kannalta monipuoliseksi ja ehyeksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa mm. sosiaalista vuorovaikutusta sekä vireyttä edistävää liikkumista ja ulkoilua. Koulu- tai opiskelupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa tulee edistää pakollisten ja valinnaisten oppituntien ja kurssien ohella myös osana oppiaineiden yhteistyötä, aihekokonaisuuksien toteuttamisella, kerhoissa, aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja muussa harrastustoiminnassa sekä välitunneilla ja koulumatkoilla. Hyvinvoivan ja liikunnallisen yhteisön syntyminen edellyttää asennemuutosta, jossa koulun ja oppilaitoksen johto, opettajat, oppilaskunta sekä oppilaat ja opiskelijat mieltävät liikunnan osaksi kasvua jatko-opintoihin, ammattiin ja työelämään. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä työ, jonka tavoitteena on valtioneuvoston hallituskauden puoliväliriihen kannanoton mukaisesti käynnistää "Liikkuva koulu" -hanke. Tarkoituksena on jalkauttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Yhteensä 21 pilottihankkeen avulla pyritään löytämään kokemuksia hyvistä käytännöistä ja luomaan liikunnallista toimintakulttuuria kouluihin liikunnan opetuksen lisäksi. Hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä puolustushallinnon yhteistyönä. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2011 Opetusministeri Henna Virkkunen 4
Ministerns svar KK 1056/2010 vp Outi Mäkelä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1056/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: Hur ämnar regeringen utveckla nyttiggörandet av motion mer heltäckande än hittills för att främja barns och ungdomars välbefinnande och hälsa inom ramen för utbildningssystemet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Skolgymnastiken har som centralt mål att stödja barns och ungdomars fysiska, psykiska och sociala utveckling och välbefinnande. Syftet med undervisningen i gymnastik är att erbjuda eleverna och studerandena färdigheter, kunskaper och erfarenheter som gör det möjligt att tillägna sig levnadsvanor som omfattar motion. En rekommendation om skolbarns fysiska aktivitet (7 18- åringar) publicerades den 31 januari 2008. Inom förskolepedagogiken har motsvarande rekommendation varit i användning ända sedan 2005. Rekommendationen om fysisk aktivitet för skolbarn har utarbetats som en del av ett utvecklingsprojekt för skolbarn, "Koululaiset liikkeelle", som genomförts med stöd från undervisningsoch kulturministeriet. För att barnens vardagsmotion, liksom skolgymnastiken, ska kunna förverkligas är att idrottsanläggningar som är intressanta för barn förläggs inom räckhåll för dem. Skolgårdarna hör till de ställen som är viktigast för barnens vardagsmotion. Barn i lågstadieåldern får närapå 70 % av sin motion på hem- och skolgårdar. En välplanerad skolgård lockar barn att röra på sig såväl under skoldagen som efter den. Man har uppskattat att ca en tredjedel av skolgårdarna är i ett skick som inte lockar till motion. Skoleleverna tillbringar ca fem timmar på rast per vecka, vilket är fler veckotimmar än för något enskilt läroämne. Rasterna är ett naturligt tillfälle att öka barns och ungdomars fysiska aktivitet i skolan. Redan en längre rast per dag ger barnen möjlighet till hälsofrämjande motion. Lagstiftningen om undervisningsväsendet erbjuder i sig flera möjligheter till att utveckla skol- och studiedagen så motion och hälsa främjas och till att skapa en verksamhetskultur med en gemenskap som mår bra och är fysiskt aktiv. Den som ordnar utbildningen har befogenhet att ordna både motion under rasterna och klubbverksamhet. De riktlinjer för mångsidigare klubbverksamhet i skolorna som har dragits upp i undervisnings- och kulturministeriets utvecklingsplan för utbildning och forskning möjliggör på ett utomordentligt sätt även ökad daglig fysisk aktivitet för barn och ungdomar. Betydande tilläggsresurser har inriktats på att ordna klubbverksamhet i skolorna och verksamheten har spritt sig över hela landet. Under åren 2008 2010 har utbildningsstyrelsen för utveckling av klubbverksamheten delat ut sammanlagt 20,7 miljoner euro i statligt specialunderstöd till anordnare av grundläggande utbildning. I januari 2011 inleds nästa omgång för ansökning om statsunderstöd och då delas 10 miljoner euro ut. Sammanlagt har det bildats drygt 20 000 nya klubbar, i vars verksamhet ca 250 000 barn deltar. Av dem är ca 85 % klubbar för gymnastik och idrott. I verksamheten deltar 88 % av kommunerna och tre fjärdedelar av de finländska skolorna. Målet är att utveckla klubbverksamheten till en mångsidig fritidsverksamhet som stöder barns och ungdomars uppväxt och som också ska bli 5
Ministerns svar etablerad som en handledd del av barns och ungdomars eftermiddag. Klubbverksamheten har fått rikligt med positiv respons av arrangörer och deltagare och den upplevs som en viktig länk i samarbetet mellan hemmet och skolan. Genom klubbverksamheten har det visat sig möjligt att finna hobbyer för elever med behov av särskilt stöd och för dem som inte tidigare har haft egna hobbyer. I utvecklingsplanen för utbildning och forskning betonas även att skolan bör befästas som miljö för hobbyverksamhet genom att man utvecklar morgon- och eftermiddagsverksamheten. I utbildningsstyrelsens grunder för morgonoch eftermiddagsverksamheten konstateras att innehållen i verksamheten ska planeras så att verksamheten för barnet utgör en helgjuten och mångsidig helhet, som bl.a. bjuder på social växelverkan samt uppiggande aktiviteter inom- och utomhus. Fysiska aktiviteter under skol- eller studiedagen ska främjas parallellt med obligatoriska och valbara lektioner och kurser även som en del av samarbetet mellan läroämnena, när ämneshelheter genomförs, i klubbar, i morgon- och eftermiddagsverksamheten och annan hobbyverksamhet samt på raster och under skolresor. För att skapa en gemenskap som mår bra och är fysiskt aktiv fordras en attitydförändring som innebär att skolans och läroanstaltens ledning, lärare, elevkår samt elever och studerande upplever att den fysiska aktiviteten är ett led i utvecklingen mot fortsatta studier, yrke och arbetsliv. Vid undervisnings- och kulturministeriet pågår ett arbete som syftar till att inleda projektet Skolan i rörelse i enlighet med ställningstagandet vid statsrådets politiska överläggningar i samband med halvtidutvärderingen av regeringsprogrammet. Avsikten är att i alla grundskolor förankra rekommendationerna om fysisk aktivitet för barn i skolåldern. Med hjälp av sammanlagt 21 pilotprojekt syftar man till att samla erfarenhet av god praxis och att i skolorna skapa en verksamhetskultur som omfattar fysisk aktivitet utöver undervisningen i gymnastik. Projektet genomförs som ett samarbete mellan undervisnings- och kulturministeriet, social- och hälsovårdsministeriet samt försvarsförvaltningen. Helsingfors den 11 januari 2011 Undervisningsminister Henna Virkkunen 6