Suomen Salaojakeskus LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen työnäytös Kiteellä Työnäytösraportti 6. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, fax (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131
1 (2) LOKAPUTS HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN KWH PIPEN WEHOPUTS 6-PANOSPUHDISTAMON ASENNUKSESTA KITEELLÄ 1. Taustaa LokaPuts-hanke käynnistyi heinäkuussa 2003 Pohjois-Karjalassa ja kestää vuoden 2005 loppuun saakka. LokaPuts-hankkeen tarkoituksena on auttaa hajaasutuksen kiinteistönomistajia mm. talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimusten selvittämisessä ja tehostamistarpeen määrittämisessä kiinteistökohtaisesti. Hankkeen keskeisimpinä tavoitteina on kehittää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyn kehittämistä hankkeessa tehdään koerakentamiskohteiden toteutuksen ja seurannan avulla. Hankkeen aikana toteutetaan kiinteistöille 4-5 koerakentamiskohdetta (jätevedenpuhdistamoa), joiden rakentamisvaiheessa järjestetään työnäytös kaikille asiasta kiinnostuneille. Koerakentamiskohteet haetaan lehti-ilmoituksilla. Hanke vastaa koerakentamiskohteiden suunnittelusta ja työnjohdosta. Ensimmäinen työnäytös pidettiin Sirpa ja Oiva Nyrhisen tilalla 9.10.2003 Liperissä. Koerakentamiskohteen puhdistamotyyppinä oli IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforin poistolla (biotiitillä). Toinen työnäytös järjestettiin Urho ja Marja Tapasen tilalla 2.6.2004 Rääkkylässä. Puhdistamona oli matala maasuodatin lisättynä fosforinpoistokaivolla (FILT 1400). Kolmas koerakentamiskohde toteutettiin Esko ja Veikko Mustosen tilalla Kiteellä työnäytöksenä 9.6.2004. Puhdistamona oli Upoclean Milk panospuhdistamo. 2. Työnäytöksen valmistelu LokaPuts-hankkeen koerakentamiskohteen työnäytöksen valmistelu aloitettiin jo elokuussa 2003, kun koekohteet laitettiin hakuun lehti-ilmoituksen avulla. Lehtiilmoituksen ja infotilaisuuksien perusteella koekohteista kiinnostui 26 kiinteistönomistajaa. Suurin osa oli maapuhdistamokohteista kiinnostuneita. Yhteisiin panospuhdistamoihin kiinnostuneita oli todella vähän: kaksi kiinteistönomistajaa. Lisäksi panospuhdistamon työnäytöskohdetta haettiin myöhemmin selvityskäynneillä, lehtijutuilla sekä paikallisille viranomaisille tehdyllä kyselyllä. Alunperin oli tavoitteena toteuttaa usean kiinteistön yhteinen panospuhdistamo (WehoPuts 10 tai suurempi), mutta lopulta päädyttiin yhden kiinteistön panospuhdistamoon (Weho- Puts 6). Kyseiseen puhdistamoon kiinnostui Esko Timonen Kiteeltä. Koerakentamiskohteen panospuhdistamosuunnitelma laadittiin elokuussa. Työnäytöksen lehti-ilmoitukset julkaistiin sanomalehti Karjalaisessa sunnuntaina 11.9.2005 ja paikallislehti Koti-Karjalassa lauantaina 10.9.2005. Ennen työnäytöstä panospuhdistamon, viemäröintien ja jälkikäsittelyksi tehdyn maahan imeyttämön asennus tehtiin 13-14.9. 3. Työnäytös 14.9.2005 klo 12-15 Työnäytöksessä Juha Karjalainen ja Timo Mylläri KWH Pipelta esittelivät panospuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistuneet saivat tilaisuuden tutustua panospuhdistamoon sekä kysyä asiantuntijoilta puhdistamoon liittyvää ja muuta ajankohtaista jätevesien käsittelystä. Työnäytökseen osallistui noin 50 jätevesien käsittelystä kiinnostunutta kiinteistönomistajaa.
Panospuhdistamon rakenteesta tärkeimmät osat olivat koko työnäytöksen ajan esillä, samoin kuin jälkikäsittelyyn tehdyn imeytyskentän rakennekin. 4. Panospuhdistamon rakenne ja toimintaperiaate Panospuhdistamo on mitoitettu AVL 6 mukaan, joka vastaa noin 1,0 m 3 vesimäärää vuorokaudessa (noin 167 l/asukas/vrk). Talousjätevesiasetuksen mukaan yhden kiinteistön jätevesijärjestelmä tulee mitoittaa huoneistoalan perusteella, mutta kuitenkin vähintään viiden asukkaan mukaan. Asuinrakennuksen huoneistoala on 121 m 2 ja kun se jaetaan 30, saadaan laskennalliseksi asukasmääräksi 4 asukasta. Asukkaita kiinteistöllä on neljä. WehoPuts 6-panospuhdistamolle suurin sallittu jätevesimäärä on siis 1000 l/d. WehoPuts 6-panospuhdistamo koostuu vakiovarustuksella kokoomasäiliöstä, prosessisäiliöstä, jätevesi- ja lietepumpuista, kompressorista, ilmastinlautasista, kemikaalipumpusta ja -säiliöstä, ohjauskeskuksesta ja konehuoneen lämmittimestä. Kun kokoomasäiliöön on tullut 175 litraa jätevettä, automatiikka siirtää annoksen prosessisäiliön puolelle esi-ilmastettavaksi. Prosessi siis käynnistyy 175 litralla, mutta puhdistaa kerrallaan 500 litran panoksen prosessisäiliössä. Puhdistus tapahtuu automaattisesti biologis-kemiallisessa prosessissa asetetun ohjelman mukaisesti. Panospuhdistamossa jäteveden puhdistuminen toteutetaan siis aktiivilietemenetelmällä. Prosessisäiliössä tapahtuu sekä fosforinpoistokemikaalin syöttö että ilmastus- ja selkeytysvaiheet. Ilmastusvaiheessa jäteveteen syötetään happea, jotta mikrobien elinolosuhteet ovat hyvät biologiselle puhdistustyölle. Selkeytysjaksolla aktiiviliete ja fosfori saostuu säiliön pohjalle. Yhden panoksen prosessivaihe kestää kaiken kaikkiaan noin 12 h. Ylijäämäliete poistetaan automaattisesti lietepussiin, joka tulee tyhjentää säännöllisin väliajoin. Panospuhdistamolla voidaan saavuttaa seuraavat puhdistustehot: BOD 7 95-99 % (biologinen hapenkulutus) P tot 90-99 % (kokonaisfosfori) N tot 60-90 % (kokonaistyppi) Talousjätevesiasetuksen yleiset käsittelyvaatimukset: BOD 7 90 % (biologinen hapenkulutus) P tot 85 % (kokonaisfosfori) N tot 40 % (kokonaistyppi) 2 5. Koerakentamiskohteen yhteistyökumppanit LokaPuts -hankkeen koerakentamiskohde toteutettiin yhteistyössä P-K:n ympäristökeskuksen, Euroopan aluekehitysrahaston, Esko Timosen, KWH Pipen ja Kiteen kaupungin kanssa. Urakoitsijana kohteella oli Mika Ikäheimonen Kiteeltä. Suomen Salaojakeskus/LokaPuts hanke kiittää kaikkia yhteistyötahoja osallistumisesta panospuhdistamon asennukseen ja työnäytöksen järjestämiseen. Liitteet: 1. lehti-ilmoitukset Karjalainen 11.9.2005 ja Koti-Karjala 10.9.2005. 2. valokuvia panospuhdistamon asennuksesta ja työnäytöksestä
Kuvassa WehoPuts 6-panospuhdistamo, joka asennetaan yhtenäisenä pakettipuhdistamona. Paketti sisältää kokooma- ja prosessisäiliön sekä laitteiston. WehoPuts 6 asennettuna kaivantoon. Puhdistamon ympärys täytettiin kerroksittain hiekalla. Hiekka tiivistettiin täryttimellä ja vedellä. Panospuhdistamon vaatima tila on pieni eli noin 4-8 m 2.
Kokoomasäiliön yläosassa sijaitsee puhdistamon konehuone. Kuvassa keskellä on ohjauskeskus ja sen oikealla puolella on kompressori. Ohjauskeskuksen vasemmalla puolen näkyy kemikaalisäiliön korkki ja sen yläpuolella fosforinsaostuskemikaalin annostelupumppu. Kemikaalin kulutus on noin 0,25 l/jätevesi-m 3. Kemikaalia lisätään tarvittaessa eli noin 2-3 kertaa vuodessa. Kuvan yläosassa on lietepussi, johon prosessissa syntyvä ylijäämäliete poistetaan. Kuvassa kompressori, joka huolehtii puhdistamon ilmastuksesta. Kompressori tulee huoltaa 2 vuoden välein (hiililamellien vaihto). Ohjauskeskuksen näytöstä seurataan kompressorin käyttötuntimäärää.
Kokoomasäiliön pohjalla on silppuripumppu, joka siirtää automaattisesti tietyn määrän jätevettä prosessisäiliön puolelle puhdistettavaksi. Kuvassa lietepussi, johon prosessissa syntyvä ylijäämäliete poistetaan joka 7. prosessi. Lietepussi tulee vaihtaa 3-6 kertaa vuodessa. Lietepussi sisältöineen voidaan kompostoida ja käyttää maanparannusaineena. Automaattisen lietteenpoiston ansiosta WehoPuts 6:ssa ei tarvitse tehdä lietteen tyhjennyksiä loka-autolla.
Kuvassa WehoPutsin prosessisäiliö sisältä. Säiliön pohjalla on ilmastinlautaset, vasemmassa reunassa ylempänä puhdistuneen veden poistopumppu ja alempana ylijäämälietteen poistopumppu. Puhdistamon prosessisäiliössä ilmastusvaihe meneillään. Jätevettä siirretään prosessisäiliöön 175 litran annoksena esi-ilmastettavaksi, mutta se puhdistetaan kuitenkin kerrallaan 500 litran jätevesipanoksena.
Työnäytöksessä Timo Mylläri KWH Pipelta esitteli panospuhdistamon toimintaperiaatteen. Työnäytökseen osallistui noin 50 jätevesien käsittelystä kiinnostunutta kiinteistönomistajaa. Puhdistamossa on merkkivalo. Valo palaa normaalitilanteessa yhtäjaksoisesti. Häiriötilanteissa valo sammuu tai vilkkuu. Jos valo on sammunut, tulee ohjauskeskuksen näytön ilmoitus tarkistaa eli onko kemikaalia lisättävä vai onko kompressori huollettava. Jos valo vilkkuu, on edessä pumppujen tai pintakytkimien huolto- tai korjaustoimenpiteitä.
Puhdistamoon järjestettiin ylivuoto vanhoihin saostuskaivoihin. Ylivuotoputki on asennettu muhvikulmilla kokoomasäiliöstä prosessisäiliön ohi betonikaivoille. Panospuhdistamossa puhdistunut vesi johdetaan purkuputkella jakokaivon kautta maahan imeyttämöön (noin 40 m 2 ). Imeyttämö tehtiin 4-putkijärjestelmänä, jotta prosessisäiliöstä kerralla kenttään poistettava 500 litran jätevesiannos jakautuisi tasaisemmin imeytyskenttään. Kuvassa edessä on jakokaivo, sen takana neljä imeytysputkea jakokerroksessa sekä sen päällä suodatinkangas ja täyttömaa. Taustalla on neljä tarkastus- ja tuuletusputkea.