Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 2/2010 Lehdistötilaisuus 22.9.2010 22.9.2010 Finanssivalvonta
Esitysten aiheet Finanssisektorin tila Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne Kansainvälisen pankkisääntelyn uudistukset (Basel III) Fivan selvitys: Sijoitustuotteiden palkkiorakenteet 22.9.2010 Finanssivalvonta 1
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Tilanne 30.6.2010 22.9.2010 Finanssivalvonta
Finanssisektorin riskinkantokyky pysynyt vahvana Pankkisektorin riskinkantokyky vahva: Pankkien kannattavuus alentunut hieman; matala korkotaso ja kova kilpailu alentaneet edelleen korkokatetta Luottotappionäkymät parantuneet talouskasvun ansiosta Keskimääräinen vakavaraisuussuhde 14,1%, yksittäisten talletuspankkien 9,8 52,3 % Vakuutus- ja eläkelaitosten vakavaraisuus hyvällä tasolla sijoitustuottojen alentumisesta huolimatta: Esim. eläkeyhtiöiden kokonaistuotot alentuneet tammi kesäkuussa tasolle 2,6 4,7 % (heinä joulukuussa 2009 lähes 9 %) Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääoma 4,3- ja vahinkovakuutusyhtiöiden 4-kertainen vähimmäismäärään nähden Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman suhde markkinariskit huomioivaan vakavaraisuusrajaan nähden 2,5-kertainen 22.9.2010 Finanssivalvonta 3
Pankkisektorin korkokate heikentynyt merkittävästi 250 200 150 100 50 Pankkisektorin korkokate ja luotonanto indeksoituina (Q1/2005=100) sekä marginaali 1 3 2 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0,0 % 1 Korkokate, pl. johdannaisten vaikutus 2 Luotonanto 3 Luotto/talletusmarginaali (oik.) Lähde: Fiva ja Suomen Pankki 22.9.2010 Finanssivalvonta 4
Suomen finanssisektori vakaa, riskit kansainvälisestä toimintaympäristöstä Talouskasvu elpynyt ympäri maailmaa; toimintaympäristöä leimaa kuitenkin edelleen epävarmuus Finanssimarkkinoiden volatiliteetti edelleen suhteellisen korkea, mikä pitää sijoitusriskejä korkeina Suomalaispankkien varainhankinnan tilanne tällä hetkellä vakaa Suomalaisten pankkien ja vakuutusyhtiöiden suorat riskit velkaantuneista maista kohtuulliset Tartuntariskien mahdollisuus kuitenkin olemassa Vakuutussektori kärsii pitkään jatkuneesta matalasta korkotasosta ja sen riskinäkymiin vaikuttaa olennaisesti sekä osake- ja joukkolainamarkkinojen epävarmuus 22.9.2010 Finanssivalvonta 5
Asiakkaansuojan edistäminen asuntolainamarkkinoilla Asuntolainamarkkinat Suomessa muihin Pohjoismaihin nähden paljon korkeita luototusasteita. Toukokuussa 2010 noin 28 % uusista asuntoluotoista myönnettiin yli 90 %:n luototusasteella. Pankkien marginaalit olleet laskussa ja asuntolainojen korot euroalueen matalimmat. Asuntojen kysyntä korkealla ja kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta optimistisia. Asiakkaat altistuneet korko- ja hintariskeille, osalla asiakkaista voi olla maksukykyyn nähden ylisuuria luottoja. Fivan toimet Suositeltu pankkeja suhtautumaan pidättyvästi yli 90 %:n luototusasteen rahoitukseen suhteessa asunnon arvoon. Kehotettu soveltamaan 6 %:n korkoa ja 25 vuoden laina-aikaa takaisinmaksusuunnitelmaan asiakkaan maksukykyä arvioitaessa. Fiva tutkinut pankkien luotto-ohjeistuksen muutokset suositusten jälkeen ja tekee syksyllä 2010 asuntorahoituksesta erillisen selvityksen. 22.9.2010 Finanssivalvonta 6
Eurooppalaisen finanssivalvonnan uusi rakenne 22.9.2010 Finanssivalvonta
Uudet EU-instituutiot syntymässä pitkien neuvotteluiden jälkeen Euroopan parlamentti esittänyt lisää valtuuksia EU-tasolle Mahdollisuus puuttua suoraan finanssialan yritysten toimintaan Tarvittaessa vahvat kriisinhallinnan valtuudet, talletussuojajärjestelmän valvonta (EBA) Vahva rooli myös kuluttajansuojan alueella Joitakin suoria valvottavia (luottoluokituslaitokset) EU-tason valvontaa ei kuitenkaan rakenneta monikansallisille ryhmittymillekään; valvontavastuu säilyy pääosin kansallisella tasolla Uudet instituutiot aloittavat toimintansa 2011; mahdollistavat valvonnan tehostamisen ja integraation syventämisen Mahdollistaa mikro-makro-yhteistyön tiivistämisen Instituutiorakenne on kuitenkin raskas, päällekkäisyyksien välttäminen olennaista 22.9.2010 Finanssivalvonta 8
EU-valvojien valtuuksista tarkemmin EU:n valvontaviranomaiset (EBA, EIOPA, ESMA) Merkittävä uusi sääntelytehtävä: sitovien teknisten standardien valmistelu Mahdollisuus osallistua valvojakollegioiden toimintaan Voi tehdä yksittäisiä valvottavia koskevia päätöksiä (EU-lain soveltaminen/ valvojien kiistojen ratkaisu) tai pyytää niiltä suoraan tietoja Kriisinhallintatoimien koordinointi Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) Makrovakauden valvonta Riskivaroitukset ja politiikkasuositukset Tiivis yhteistyö ESRB:n ja EU:n valvontaviranomaisten välille Esim. tietojen vaihto sekä yhteistyö systeemiriskien arvioinnissa Vaikutukset Finanssivalvontaan Valtuudet ja tehtävät kansallisessa valvonnassa ja sääntelyssä säilyvät Vaikuttaminen EU-valvojissa sääntelyn ja valvontakäytänteiden sisältöön entistä tärkeämpää 22.9.2010 Finanssivalvonta 9
Kansainvälisen pankkisääntelyn uudistukset (Basel III) 22.9.2010 Finanssivalvonta
Baselin komitean syyskuun 2010 uudistukset Mittava vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn uudistus hahmottumassa Uudistusten tavoitteet: Pankkien tappionsietokyvyn parantaminen vaatimalla pankeilta enemmän ja parempilaatuista pääomaa pankkikriisin todennäköisyyden alentaminen Suhdanteiden vaikutuksen vähentäminen pankkien vakavaraisuuteen sekä luotonannon suurten heilahtelujen hillitseminen Riittävän maksuvalmiuden turvaaminen finanssimarkkinoiden häiriötilanteissa Hyvät kannustimet tehokkaalle riskienhallinnalle (mm. palkitsemisen terveet periaatteet) Komitea arvioinut pitkän aikavälin vaikutukset reaalitalouteen myönteisiksi finanssimarkkinoiden parantuneen vakauden kautta 22.9.2010 Finanssivalvonta 11
Uudet vaatimukset yksityiskohtaisemmin Hyvälaatuisen pääoman vaatimusten nostaminen Osakepääoman luonteisten erien (Core Tier 1) minimi 4,5 %:iin (aiemmin 2 %) Ensisijaisten omien varojen (Tier 1) minimi 6 %:iin (aiemmin 4 %) Pankeille pakollinen vakavaraisuuspuskuri Osinkoja ja palkitsemista rajoitetaan Core Tier 1 -suhteen alittaessa 7,0 % Suhdanteiden vaikutuksen vähentäminen pankkien vakavaraisuuteen ja luototuksen heilahtelujen rajoittaminen Luottotappioita ennakoivat varaukset (valmistellaan IASB:n kanssa) Kiivaan luotonannon kasvun hillitsemiseksi voidaan asettaa kansallisesti maksimissaan 2,5%:n lisäpääomavaade 22.9.2010 Finanssivalvonta 12
Uudet vaatimukset yksityiskohtaisemmin Edellä mainitut muutokset voimaan asteittain 2013 2019 Pankeille kaksi uutta likviditeettiä koskevaa määrällistä rajoitetta Maksuvalmiutta ylläpitävä likvidien omaisuuserien puskuri (LCR, Liquidity Coverage Ratio), voimaan 2015 Riittävän pitkäaikaisen rahoituksen vaatimus (NSRF, Net Stable Funding Ratio), voimaan 2018 Valvojat aloittavat uusien määräysten tarkkailun 2011 alkaen 22.9.2010 Finanssivalvonta 13
Basel III:n vaikutukset Suomessa Joulukuussa 2009 julkistetuilla sääntelyehdotuksilla olisi ollut merkittävät vaikutukset Suomessa Baselin komitean lievennykset sääntelyyn sekä pitkät siirtymäajat helpottavat pankkien sopeutumista merkittävästi Suomalaispankkien vahvan vakavaraisuuden ja hyvälaatuisen pääoman korkean osuuden ansiosta vaatimusten täyttäminen ei liene ongelmallista Erittäin likvidien varojen ja pitkäaikaisen rahoituksen määrää kasvatettava, mutta ennakoitua vähemmän (lisäksi pitkä siirtymäaika) Lisäksi tuleva vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) tällä hetkellä kaavailtu 3 %:n taso ei tuottane yleisesti ottaen sopeuttamistarpeita (lisäksi pitkä siirtymäaika 2018 asti) Monet yksityiskohdat vielä vahvistamatta 22.9.2010 Finanssivalvonta 14
Suomalaispankeilla vahva ja korkealaatuinen vakavaraisuus 25 mrd. 20 mrd. 15 mrd. 10 mrd. 5 mrd. 0 mrd. Pankkisektorin vakavaraisuus Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 2008 2009 2010 Tier 1 omat varat Omat varat yhteensä Omien varojen vähimmäisvaatimus Tier 1 -vakavaraisuus, % (oik.) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 22.9.2010 Finanssivalvonta 15
Selvitys sijoitustuotteiden palkkiorakenteista 22.9.2010 Finanssivalvonta
Selvityksen tausta Vuosien 2010 2012 strategiassa yhtenä painoalueena pyrkimys edistää yleisön tietämystä finanssituotteiden ja -palveluiden kuluista ja riskeistä Finanssivalvonta selvitti keväällä 2010 säästämistuotteiden kuluja ja kulurakenteita Selvityksen kohteena erityisesti säästäjille myytävät Sijoitusrahastot Sijoitussidonnaiset vakuutukset ml. kapitalisaatiosopimukset 22.9.2010 Finanssivalvonta 17
Havainnot sijoitusrahastoista Sijoitusrahastot ilmoittavat kulunsa markkinointimateriaaleissaan pääsääntöisesti selkeästi Asiakkaan kannalta monimutkaiset palkkiorakenteet voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Näitä ovat Toisiin rahastoihin sijoittavat rahastot (eli rahastojen rahastot) Tuottosidonnaisia palkkioita perivät rahastot Jotkin rahastoyhtiöt ilmoittavat markkinointimateriaalissaan selkeästi vain emorahaston perimän palkkion, vaikka suurin osa kulurasituksesta koostuu kohderahastojen palkkioista Tuottosidonnaisten palkkioiden laskentakaavat usein monimutkaisia, niitä on vaikea vertailla keskenään tai kiinteitä palkkioita perivien rahastojen palkkioihin 22.9.2010 Finanssivalvonta 18
Havainnot sijoitussidonnaisista vakuutuksista Vakuutusyhtiöt eivät ilmoita kaikkia kuluja selkeästi Osassa tarkastelluista tuotteista annetussa informaatiossa ei mainintaa sijoituskorien kohderahastojen perimistä palkkioista Sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden kulujen hahmottaminen ja vertailu keskenään ja/tai suoriin rahastosijoituksiin haastavaa 22.9.2010 Finanssivalvonta 19
Finanssivalvonnan toimet Tavoite: Eri säästämistuotteiden kulut ilmoitetaan selkeästi ja vertailu muihin tuotteisiin mahdollisimman helppoa Nyt tehtyihin valvontahavaintoihin ja tulossa olevien uusien määräyksenantovaltuuksien nojalla Finanssivalvonta käy läpi nykyisen ohjeistuksen ja täsmentää sitä tarpeellisin osin Marraskuussa voimaan tulevat vakuutussopimuslain muutokset antavat Finanssivalvonnalle valtuudet antaa määräyksiä säästöhenki- ja eläkevakuutusten tuottojen ja kulujen laskemis- ja ilmoittamistavasta 22.9.2010 Finanssivalvonta 20
Eurooppalainen sääntely pyrkii lisäämään läpinäkyvyyttä UCITS IV -sijoitusrahastodirektiivi antaa tarkat ohjeet sijoitusrahastojen kulujen ilmoittamisesta rahastojen avaintiedot -dokumenteissa Yksinkertaistetun rahastoesitteen korvaa KID (Key Information Document) EU-maiden PRIPS-hanke (Packaged Retail Investment Products) pyrkii lisäämään sijoitustuotteiden vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä Valtioneuvoston asetus PS-sopimusten kulujen ilmoittamisesta vaatii palveluntarjoajaa ilmoittamaan säästäjälle selkeästi ja ymmärrettävästi PS-tilin ja sijoituskohteiden kulut 22.9.2010 Finanssivalvonta 21
Pieni kulu vaikuttaa paljon pitkän aikavälin tuottoon Esimerkki: Säästösumma: 100 euroa kuukaudessa Säästöaika: 30 vuotta Tuotto: 6 % vuodessa Tuotto 6 % vuodessa Tuotto kulujen jälkeen (tuotto 5 % vuodessa) Säästetty summa, euroa 36 000 36 000 Tuotto, euroa 64 954 47 573 Säästöt ja tuotot yhteensä, euroa 100 954 83 573 Jo prosentin vuotuinen kulu syö tuotosta yli neljänneksen eli 17 381 euroa Tuottoa arvioitaessa tärkeää ottaa huomioon myös sijoituskohteeseen liittyvät kulut 22.9.2010 Finanssivalvonta 22
Kansainvälisten instituutioiden lyhenteitä ESFS = European System of Financial Supervisors, EUvalvontaviranomaiset + kansalliset valvojat ESRB = European Systemic Risk Board, järjestelmäriskikomitea ESA= European Supervisory Authority, EU-valvontaviranomainen EBA = European Banking Authority, pankkivalvontaviranomainen EIOPA = European Insurance and Occupational Pensions Authority, vakuutus- ja lisäeläkevalvontaviranomainen ESMA = European Securities and Markets Authority, arvopaperi- ja markkinavalvontaviranomainen EFC = Economic and Financial Committee, EU:n talous- ja rahakomitea IASB = International Accounting Standards Board, kv. tilinpäätösstandardeja antava elin 22.9.2010 Finanssivalvonta 23