ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS

ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS OJITUSSUUNNITELMA LIMINKA

LIITELUETTELO. arvio 2. Sijaintikartta 3. Valuma-aluekartta 3. Kuivatuskartta 3.2 Kuivatuskartta 2 4. Uoma, pituusleikkaus 4.2 Uoma 2, pituusleikkaus 4.3 Uoma 6, pituusleikkaus 4.4 Uoma 7, pituusleikkaus 4.5 Uoma 8, pituusleikkaus 5. Uoma, poikkileikkauksia 5.2 Uoma 2, poikkileikkauksia 5.3 Uoma 6, poikkileikkauksia 5.4 Uoma 7, poikkileikkauksia 5.5 Uoma 8, poikkileikkauksia LISÄLIITTEET Tarkastuskaivon ja välppäkaivon periaatepiirros Putkiojan periaatekuva Rummun asennuksen periaatepiirros Vaikutusarvio (Tmi Arto Hautala)

SISÄLLYSLUETTELO. Hakemus ja asiankäsittely... 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus... 3. Varhaisemmat vaiheet... 2 4. Nykyinen kuivatustilanne... 2 5. Hankkeen tarkoitus... 2 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely... 2 7. Suunnitelman pääperusteet... 2 8. Hyötyalue... 3 9. Maastotutkimukset... 3 0. Uomat ja vedenkorkeudet... 3. Valuma-alueet ja virtaamat... 4 2. Suunnitellut perkaukset... 4 2. Avouomat... 4 2.2 Putkiojat... 5 3. Raivaukset... 5 4. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely... 6 5. Ympäristötoimenpiteet... 6 6. Vesiensuojelu... 6 7. Sillat ja rummut... 8 8. Vahingot ja haitat... 0 9. Ojituskustannukset... 0 20. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus... 2. Uomien ja rakennelmien kunnossapito... 22. Työn toteuttaminen...

ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS LIMINKA OJITUSSUUNNITELMA. Hakemus ja asiankäsittely Maveplan Oy on sopinut Maanmittauslaitoksen kanssa Isoniityn uusjakoon liittyvien uomien kunnostamissuunnitelmien laatimisesta. Maveplan Oy on suorittanut uomien maastotutkimukset ja laatinut suunnitelman. Suunnittelussa on hyödynnetty Oulun vesipiirin vesiosaston vuonna 982 laatimaa kuivatussuunnitelmaa. Hankkeen maastotutkimukset on suoritettu pääosin toukokuussa vuoden 207 aikana. Hankealueelle on laadittu vaikutusarvio (Tmi Arto Hautala). Tämä suunnitelma sisältää viiden uoman suunnittelun. Suunniteltavat uomat ovat nimeltään - Ruhko-oja (Oja) - Keskioja (Oja 2) - Linjaoja II (Oja 6) - Linjaoja I (Oja 7) - Uusioja (Oja 8). Hyötyalueen kokonaispinta-ala on n. 500 ha. 2. Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus Hanke sijaitsee Limingan kunnan alueella. Peruskartalla hanke sijoittuu TM35-karttalehdille R4324L ja R4322R. Kunnostettavien ojien yhteispituus on 6,6 km. Siivouskaivettavien uomien vedet laskevat Ruhko-ojaan, jonka vedet virtaavat Temmesjokeen ja siitä edelleen mereen Liminganlahteen. Liminganlahti on Natura 2000-aluetta. Hankealueen pellot ovat varsin yhtenäisiä. Hyötyalue koostuu kokonaisuudessaan peltoalueista. Päävaluma-alueesta on noin n. 70 % peltoa ja n. 30 % on metsiä ja tonttialueita. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialueita eikä suojelualueita. Natura 2000-alueen raja sijaitsee lähimmillään n. 3 km etäisyydellä kohdasta, jossa siivouskaivuja tehdään. Hankkeeseen kuuluvat uomat ovat pohjastaan liettyneitä ja tukkoisia. Alavimmat peltoalueet kärsivät vajaasta kuivatuksesta etenkin ylivirtaamien aikoina. Nykyiset uomien ylityspaikat peltoalueilla ovat pääosin nykyisille maatalouskoneille liian kapeita ja huonokuntoisia.

2 3. Varhaisemmat vaiheet Isoniityn alue on kuivattu vuonna 955 tehdyn kuivatushankkeen yhteydessä. Vuonna 982 Oulun vesipiirin vesiosasto on laatinut alueelle täydennyskuivatussuunnitelman, joka on toteutettu 980-luvun puolivälissä. Suunnitelmassa olevat uomat on silloin pääosin kaivettu nykyiseen syvyyteen. Viimeisten vuosikymmenten aikana ojia ei ole kunnostettu, lukuun ottamatta yksittäisiä pienimuotoisia toimenpiteitä. Perkausten jälkeen peltoalueita on salaojitettu. 4. Nykyinen kuivatustilanne Uomat ovat kaivutöiden jälkeen mataloituneet. Tukkopaikat aiheuttavat uomassa padotusta. Uomien luiskiin on kasvanut virtausta padottavaa pensaikkoa ja puustoa. Em. syistä johtuen alavimmat peltoalueet kärsivät etenkin ylivirtaama-aikoina kuivatushaittaa. Uomissa esiintyy muutamia luiskasortumia, jotka aiheuttavat padotusta. 5. Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on saada alueen peltolohkoille salaojituksen vaatima kuivavara ja parantaa uomien vedenjohtokykyä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on parantaa peltoalueiden viljeltävyyttä rumpu- ja ojajärjestelyillä. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan hyvät kuivatusedellytykset alueen maataloudelle. 6. Hankkeen vesioikeudellinen määrittely Hankkeessa on kysymys vesilain 5 luvun mukaisesta ojittamisesta. Suunnitelma vahvistetaan uusjaon yhteydessä. 7. Suunnitelman pääperusteet Alueen maanomistajien ja suunnittelijan kesken on sovittu tutkittavasta ja perattavasta uomasta. Uoma on suunniteltu salaojitussyvyyttä vastaaviksi ottaen huomioon tulvamitoituksen vaatimukset. Uomia, joihin on suunniteltu kunnostuksia, on 5 kpl. Putkiojia ei rakenneta, mutta mahdolliset sortumakohdat varaudutaan putkittamaan, jos niitä ei työn aikana saada vakaiksi riittävän loiviksi luiskaamalla. Avouomien kunnostusta suoritetaan n. 6,6 km. Uomien kunnostustoimenpiteet suoritetaan entisten avouomien linjauksille. Nykyiset rummut peltoalueilla ovat pääosin vanhoja rumpuja, joiden pituus on usein nykyiselle konekalustolle liian lyhyt, lisäksi rummut ovat paikoin teräsrumpuja, joiden kunto on huonontunut happaman valumaveden vaikutuksesta. Rummut uusitaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla.

3 8. Hyötyalue Hyötyalueeksi on rajattu se alue, joka kärsii vajaasta kuivatuksesta ja jolle hankkeesta koituu hyötyä. Peltoalueilla hyötyrajan korkeus on määritelty ottamalla salaojituksen vaatima kuivavara 40 cm kesäaikaista vedenkorkeutta ylemmäksi ja lisäämällä siihen sivukaltevuuden vaatima etäisyyslisä 20 cm/00 m sekä maanpinnan kuluminen ja painuminen. Jos yläpuolisten peltoalueiden viljelyedellytykset paranevat kuivatuksen johdosta, rajataan hyötyraja peltokuvion reunaan saakka. Hyötyalueeseen on rajattu uomiin rajoittuvat yhtenäiset peltoalueet sekä kuivatushyötyä saavat metsäalueet. Hyötyrajaus noudattaa pääosin aikaisempaa hyötyaluerajausta. Hyötyalueen kokonaispinta-ala on n. 500 ha. Alue, joka voidaan toteuttaa erillisenä muista alueista riippumatta, muodostaa kuivatusalueen. Hyötyalue käsittää yhden kuivatusalueen (K= Kuivatusalue ). Kuivatusalue Hyötyalue (ha) K 505,36 Hankealueella maalaji on pääosin silttiä. Kuivatuskartat liitteissä 3. 9. Maastotutkimukset Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen rekisterikarttaa sekä numeerista karttaaineistoa. Täydentävissä maastotutkimuksissa mitattiin uomasta pohja, vesipinta ja vieressä oleva maanpinta. Lisäksi mitattiin muutamia poikkileikkauksia edustavilta kohdin. Mittaukset suoritettiin GPS-mittauksena. Rummut mitattiin ja kartoitettiin. Tutkimustiedot on esitetty N60 järjestelmässä, joka on sama korkeusjärjestelmä kuin vuoden 982 suunnitelmassa oleva. 0. Uomat ja vedenkorkeudet Uomien tutkimuksissa suoritettiin myös uomien vedenkorkeuden mittauksia. Uomien tutkimukset suoritettiin toukokuussa 207. Uoman pituus- ja poikkileikkaukset on esitetty liitteissä. Vuoden 982 suunnitelman pituusleikkauksia on käytetty pohjana ja uudet toimenpiteet on esitetty eri värillä.

4. Valuma-alueet ja virtaamat Päävaluma-alue jakaantuu kahteen osaan: Linjaojan I valuma-alue on 5,72 km 2 ja Ruhko-ojan 7,67 km 2 (johon muut uomat paitsi Linjaoja I laskevat). Järvisyys on 0 % Valuma-alueesta on peltoa noin 70 % ja n. 30 % metsä- ja tonttialueita. Avouomat: Uoma, pl valuma-alue (km 2 ) mitoitusvaluma (l/s*km 2 ) mitoitusvirtaama (m 3 /s) 29+90 7,67 260,99 2 0+00 4,27 260, 6 0+00,0 260 0,29 7 0+00 5,72 260,49 8 0+00 4,77 260,24 2. Suunnitellut perkaukset 2. Avouomat Avouomat on vuonna 982 suunniteltu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman (HQ /20) mukaan. Mitoituksessa on huomioitu myös alueen salaojituksen asettamat vaatimukset sekä työn toteuttamiseen vaikuttavat seikat. Tässä suunnitelmassa on esitetty uomille siivouskaivu. Uomien mitoituksessa on huomioitu lisäksi maalajien asettamat vaatimukset uomien pituusja luiskankaltevuudelle sekä pohjanleveydelle. Avouomien kaivumassat jakaantuvat seuraavasti: Kuivatusalue Uoma Pituus(m) Massat (m 3 ktr) E/H massat K (29+90-74+33) 4443 4 00 K 2 (0+00-48+46) 4846 5 200 K 6 (0+00-25+49) 2549 2 800 K 7 (0+00-4+26) 426 000 K 8 (0+00-33+6) 336 3 600 Yhteensä 6 580 6 700 Siivouskaivussa keskimääräinen massapoistuma avouomilla on 0,5-,5 m 3 ktr/jm. Massat koostuvat pääosin lietteestä ja eloperäisestä maa-aineksesta. Perattavien uomien varrella sijaitsevien viljelysteiden kohdalla uoma perataan siten, että tien paikka ei muutu. Kaivutyöt on suoritettava mahdollisimman kuivana aikana. Ylivirtaamaaikoina ei kaivutöitä saa suorittaa. Uoman loppusiivouskaivu suoritetaan noin -2 vuoden päästä varsinaisesta kaivusta. Nykyinen kaivu on siivouskaivuun verrattavissa olevaa kaivua, joten sen jälkeen suoritettavaa siivouskaivua ei välttämättä tarvitse laajamittaisesti toteuttaa. Vanhat kaivumaat tasataan läjitysalueilla tarvittavilta osin.

5 2.2 Putkiojat Nykyisellään uomassa on joitakin sortumaherkkiä kohtia, jotka pyritään saamaan vakaiksi luiskaamalla pohjaosa riittävän loiviksi. Jos luiskat kuitenkin sortuvat, jätetään nykyinen uoma ylivirtaamauomaksi ja rakennetaan peltoalueelle putkioja sortumakohdan ohitse. Putki on mitoitettu vähintään keskivirtaaman suuruiselle virtaamalle 8 l/s/km 2. Putkien mitoituksessa on lisäksi huomioitu liettymävara. Putkiojaa saatetaan joutua rakentamaan sortumakohtien ohituksiin 600 m. Putkena käytetään ulkohalkaisijaltaan 450 mm PEH SN4 rei ittämätön muoviputkea. Putkiojiin asennetaan tarkastuskaivot Ø 000 mm. Kaivot voidaan rakentaa muovi-, teräs- tai betonirengaskaivoina. Kaivoihin asennetaan valurautainen kansilevy. Peltoalueilla kaivon yläpinnan taso jätetään noin 500 mm maanpinnan alapuolelle. Kaivoissa tulee olla 500 mm lietetila. Putkilinjalle tulevat salaojat yhdistetään ensisijaisesti putkilinjan kaivoihin. Kaivon paikkaa voidaan tarvittaessa siirtää putkilinjalla, jotta salaojituksen laskuaukon liittäminen kaivoon on mahdollista. Lieteallas kaivetaan putkiojien ylävirran puolelle ennen putkea. Putkiojien ympärystäyttöön käytetään putkilinjan kaivussa syntyneitä maamassoja. Putken alle asennetaan sora-arina. Putkiojien koko on esitetty putken ulkohalkaisijan mukaan. Kaivon korkeus on ilmoitettu lähtevän putken alareunasta kaivon kanteen. Putkiojien linjaukset ja asennustasot on esitetty suunnitelmakartoissa. Kaivojen periaatepiirrokset on esitetty suunnitelman liitteessä. 3. Raivaukset Ennen uomien kaivutyötä suoritaan kaivun, koneen kulun ja kaivumaiden sijoittelun vaatimat raivaukset. Raivaus käsittää puuston ja pensaikon poistoa noin 2 ha alueella. Raivausalueilla voidaan uoman reuna-alueelle jättää yksittäisiä maisemapuita. Raivattu ja työalueen läheisyyteen kasattu puusto jää maanomistajalle. Raivausjäte peltoalueilla ajetaan erikseen sovittaville läjitysalueille.

6 4. Kaivumaiden sijoitus ja käsittely Uomia kaivettaessa eloperäiset ja hienojakoiset kivennäismassat levitetään peltoalueilla enintään 30 cm kerrokseen peltoalueilla. Halkaisijaltaan yli 30 cm suuruiset kivet, kannot, louhintamassat sekä karkeat kivennäismassat ajetaan läjitysalueille tai vähäisemmät määrät metsäalueille tasattavien kaivumassojen yhteyteen. Levitetyt kaivumassat kalkitaan käyttäen kalkkia 5 000 kg/ha. Kaivumassoja ei saa sijoittaa ennen levitystä 3 m lähemmäs luiskan reunaa (sortumavaara). Metsien kohdalla kaivumassat tasataan ja noin 50 m välein jätetään taustavesien laskuaukot. Sivulta tulevien ojien päät aukaistaan. Siivouskaivuissa poistetaan massoja keskimäärin 0,5-,5 m 3 /jm. Kaivumassojen sijoittelu on merkitty suunnitelmakarttaan rasterimerkinnällä. 5. Ympäristötoimenpiteet Työn aikana hankkeen alueella liikkuminen tapahtuu pääosin uoman reunoja pitkin. Peltoalueilla kaivumassat levitetään ja metsäalueilla tasataan maastoon soveltuvaksi. Läjitysalueille siirrettävät kaivumassat muotoillaan ja tasataan. Hankealueella työkalustolla liikkuminen ja töiden suorittaminen on pyrittävä tekemään tarpeetonta haittaa aiheuttamatta. Mikäli haittoja aiheutuu, on ne korjattava tai korvattava haitan kärsijälle. 6. Vesiensuojelu Uoman kunnostus koostuu pääasiassa ojassa virtausta estävän kasvillisuuden (risukon ja puuston) poistosta sekä uoman pohjassa olevan lietteen poistosta. Kaivussa ei ole tarvetta koskea uomien luiskiin, muilta kuin siltä osin mitä siivouskaivussa suoritettava lietteen ja kasvillisuuden poisto uomasta edellyttää sekä mahdollisten luiskasortumien korjaus. Uomien luiskien kaltevuudeksi on suunniteltu kyseisen maalajin vaatima luiskan kaltevuus eri kaivusyvyyksillä. Ruhko-oja (Oja ) on paaluvälillä 29+00-4+00 tasaista, jossa vesi virtaa hitaasti. Meriveden padottava vaikutus yltää tälle uomaosuudelle. Ruhko-oja toimii tällä osalla laskeutusaltaan omaisesti. Tällä osalla suoritetaan uomasta lietteen poisto. Myös Keskiojan alapuolinen uomaosuus toimii laskeutusallas- ja kosteikkotyyppisesti paaluvälillä 0+00-4+00. Keskiojan alivirtaama-aukkoa levennetään toispuoleisesti paaluvälillä +00-0+50 luiskaamalla alivirtaama-aukon toisen puolen luiska kaltevuuteen n. :3. Linja-oja (Oja 7) on alaosaltaan paaluvälillä 0+00-4+00 pituuskaltevuudeltaan loiva (0.0003) ja toimii laskeutusaltaan tyyppisesti. Em. uomien kunnostettavilla osuuksilla suoritetaan uomasta ja uoman reunasta tarvittavat raivaustyöt.

7 Keskiojan paaluvälille 20+00-20+40 kaivetaan laskeutusallas pohjoispuolella sijaitsevan tontin alueelle. Laskeutusaltaan pohja kaivetaan n. 0,5 m suunnitelman tasausviivan alapuolelle. Altaan pohjan leveys on 2 m ja luiskat ovat kaltevuudeltaan n. :2. Allas muotoillaan reunoiltaan aaltoilevaksi ja maisemaan sopivaksi. Uomien pituussuuntaiset kaltevuudet on vuoden 982 suunnitelmassa suunniteltu mahdollisimman pieniksi, joten uomien osille laskeutuu kiintoainesta luontaisesti. Perattavien uomien molemmin puolin tulee perustaa vähintään m levyinen kasvillisuuden peittämä suojakaista. Kaivutyöt tulee suorittaa mahdollisimman kuivana aikana, jolloin kiintoaineskulkeumat ovat mahdollisimman vähäiset. Kaivutyöt tulisi suorittaa olosuhteiden salliessa siten, että uomien yläosat kaivetaan ensivaiheessa. Happamuushaittoja ei arvioida koituvan hankkeesta alapuoliselle vesistölle, koska uomien aikaisempaa kuivatussyvyyttä ei lisätä.

8 7. Sillat ja rummut A. Yleiset tiet Vesilain 5 luvun 3 :n mukaan yleisen tien silta tai rumpu perustuksineen on tienpitäjän tehtävä ja kunnossapidettävä. B. Yksityiset tiet Yksityistien sillat ja rummut on vesilain mukaan ojitushankkeen toimesta uusittava vähintään entisen veroiseksi. Sillan ja rummun kunnossapitäminen on tienpitäjän asia. Yksityisteiden sillat ja rummut uusitaan / kunnostetaan hankkeen toimesta suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Uoma Paalu Rumpu/Silta Tietyyppi Nykyinen tilanne Suunnitelma tyyppi Yleinen/ (aukko/pituus) (aukko/pituus) yksityinen 32+3 39+82 4+53 42+67 48+40 50+4 50+69 62+28 63+06 63+7 65+4 66+89 69+02 69+6 7+79 73+98 74+53 Rumpu Yksityinen 200mm/6m ja 400mm/6m Ei toimenpiteitä Rumpu Yleinen 400mm/30m ja 000mm/3m Puhdistetaan tarvittaessa Rumpu Rautatie 2200mm/20m Puhdistetaan tarvittaessa Rumpu Yksityinen 800mm/8m Uusitaan 200mm/0m Rumpu Yksityinen 800mm/6m ja 600mm/6m Uusitaan 200mm/0m Rumpu Yksityinen 200mm/0m Ei toimenpiteitä Rumpu Yleinen 800mm/20m Puhdistetaan tarvittaessa Rumpu Yleinen 200mm/42m Puhdistetaan tarvittaessa Rumpu Yksityinen 600mm/8m Uusitaan 000mm/0m Rumpu Yksityinen 000mm/6m Poistetaan Rumpu Yksityinen Rumpu ei mitattavissa Poistetaan Rumpu Yksityinen 000mm/8m Poistetaan Rumpu Yksityinen 800mm/8m Poistetaan Rumpu Yksityinen 800mm/6m Uusitaan 000mm/0m Rumpu Yksityinen Ei mitattavissa, pituus 8 m Uusitaan 800mm/0m Rumpu Yksityinen 800mm/6m Poistetaan Rumpu Yksityinen 800mm/6m Uusitaan 800mm/0m 2 4+2 Rumpu Yleinen 800mm/8m Puhdistetaan tarvittaessa 2 6+75 Rumpu Yleinen 400mm/28m Puhdistetaan tarvittaessa 2 8+45 Rumpu Rautatie 2200mm/4m Puhdistetaan tarvittaessa 2 9+62 Silta Yksityinen Leveys 2 m 2 25+0 Silta Yleinen Leveys 0 m Uusitaan 000mm/8m uusitaan paalulle 20+00 Sillan kohdalta uoman puhdistuskaivuu 2 34+96 Rumpu Yleinen 200mm/43m Puhdistetaan tarvittaessa 2 36+40 Rumpu Yksityinen 800mm/8m Uusitaan 800mm/0m 6 4+2 Rumpu Yhteinen 600mm/8m Uusitaan 800mm/0m 6 9+90 Rumpu Yleinen 000mm/4m Puhdistetaan tarvittaessa Muita huomioita

9 6 3+98 Rumpu Yhteinen 000mm/0m Uusitaan 800mm/0m 6 9+4 Rumpu Yksityinen 200mm/6m Uusitaan 800mm/0m 7 0+00 Rumpu Yhteinen 800mm/4m Puhdistetaan tarvittaessa 7 0+70 Rumpu Yhteinen 800mm/24m Puhdistetaan tarvittaessa 7 3+95 Rumpu Yleinen 200mm/26m Puhdistetaan tarvittaessa 8 +72 Rumpu Yksityinen 200mm/8m Puhdistetaan tarvittaessa 8 3+79 Rumpu Rautatie 2200mm/4m Puhdistetaan tarvittaessa 8 9+02 Rumpu Yleinen 2000mm/20m Puhdistetaan tarvittaessa 8 6+04 Rumpu Yleinen 000mm/42m Puhdistetaan tarvittaessa 8 7+37 Rumpu Yksityinen 800mm/0m Uusitaan 800mm/0m 8 20+40 Rumpu Yksityinen? Uusitaan 800mm/0m 8 24+70 Rumpu Yksityinen? Uusitaan 800mm/0m 8 28+09 Rumpu Yksityinen 800mm/6m Uusitaan 800mm/0m Suunnitelmassa esitetyt rummut ovat PEH T4 muovirumpuputkia. Rumpuina voidaan käyttää myös teräsputkia, joissa on riittävä suojaus happamuutta vastaan. Putken asennus tulee suorittaa putken valmistajan ohjeiden mukaisesti. Putkien päihin asennetaan kiviverhous esim. #50-250 mm luonnonkivillä tai vastaavan kokoisella louhoksella. Halkaisijaltaan 800-000 mm putkien upotussyvyys on 50 mm ja 200-400 mm putkien upotussyvyys on 00mm. Tilakohtaisten rumpujen paikkoja voidaan tarvittaessa muuttaa.

0 8. Vahingot ja haitat Hankkeen alueella suoritettavat työt on pyrittävä suorittamaan kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Hankkeen alueella työkoneilla liikkuminen pyritään suorittamaan ensisijaisesti uoman varsia pitkin. Mikäli tiestölle aiheutuu vahinkoa, on rakentaja velvollisen korjaamaan tien entisen veroiseksi tai korvaamaan aiheuttamansa vahingon. 9. Ojituskustannukset Rakennustyön aikaiset ojituskustannukset muodostuvat pääosin perattavien uomien raivauksista, kaivu-, levitys-/tasaus töistä, loppusiivouskaivusta ja rumpujen uusintatöistä. Kustannukset kuivatusalueittain: Kuivatusalue Kokonaiskustannus, alv 0 % ( ) Kokonaiskustannus, sis. alv ( ) K 256 600 38 84 Hankkeen yksityiskohtainen kustannusarvio on esitetty liitteessä.

20. Hyödyn arvio ja hankkeen kannattavuus Hyötyalue muodostuu niistä maa-alueista, joille yhteinen ojitus tuottaa hyötyä. ten osittelun perusteena oleva hyöty arvioidaan kaksijyvämenetelmällä. Maanarvojyvä kuvaa tiluskuvion maaperän luontaisen kasvukyvyn ja viljelyarvon. Kuivatusjyvä puolestaan ilmaisee maankäytön parantumista kuivatuksen ansiosta. Näiden jyväarvojen tulo, hyötyluku ilmaisee tiluskuvioin suhteellisen hyödyn. Hyötyluvun ja tiluskuvion pinta-alan tulo ilmaisee kuviolle koituvan hyödyn parhaana pidettävänä kuivatettuna peltomaana. Näin saatua lukua kutsutaan muunnetuksi hehtaariksi (mha). Tarkastelussa on kuivatusjyvänä käytetty keskimäärin 0,30 ja maanarvojyvänä 0,95. Peltohehtaarin hintana on käytetty 0 000. Hyötyalue muodostuu yhdestä kuivatusalueesta. Kuivatusalue Pinta-ala (ha) Muunn.heht. (mha) hyöty (e) kustannukset hyötyluku K 505,36 34,2 34 200 256 600 0,9 Hyötyluku yhteensä koko alueelta 0,9. 2. Uomien ja rakennelmien kunnossapito Perustetun ojitusyhteisön on huolehdittava siitä, että peratut uomat ja rakennetut putkiojat pidetään vahvistetun suunnitelman mukaisessa kunnossa. Yksityis-, tilus-ja viljelysteiden siltojen ja rumpujen kunnossapito kuuluu tien käyttäjille. 22. Työn toteuttaminen Hanke tulisi toteuttaa roudattomana ja vähävetisenä aikana. Työn toteuttamisessa tulee huomioida vesiensuojelulliset toimenpiteet. Työt tulee toteuttaa kaikilta osin tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Ennen kaivutyön aloittamista tulee työn toteuttajan selvittää ja merkkauttaa alueella olevat maakaapelit sekä vesijohto- ja viemärilinjat. MAVEPLAN OY Oulu 5.6.207 Suunnittelija Tarkastanut Ins.(AMK) Marko Ojamaa Rkm Tarmo Kämä