Härkähaasta kulttuurikampukseksi Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa

Härkähaasta kulttuurikampukseksi Tytyrin ja Anttilan koulujen rakennushistoriaa Torsti Salonen 22.9.2017

Alue viettää pohjoiseen Kalkkimäen (vasemmalla) ja Kirkonmäen (oikealla) välisessä laaksossa.

Koulun alueen historiaa Lohjan pappilan härkähaka, kaalimaa ja heinäpelto 1950-luvulle saakka. Eteläisin osa kuului Kiviniemen (Lohjan) kylään.

1777 Kansallisarkisto

n.1880 Kansallisgalleria

n. 1900

n. 1920

Koulun alueen historiaa Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin 1931, laatijana arkkitehti Birger Brunila. Kaavassa alueella oli asuinkerrostaloja umpikortteleissa ja julkinen rakennus korttelin 163 tontilla 4. Koulujen sijainti juontaa pohjimmiltaan Brunilan asemakaavasta 1920-luvun lopulta.

Asemakaava 1931

Koulun alueen historiaa Lohjankylän (Kiviniemen) puolella oli 19001920-luvulla rakennettuja puisia asuintaloja.

Risulinna Karstuntien varrella.

Kirkkokatu 1932 Museovirasto

1937 Museovirasto

Koulun alueen historiaa 1940-luvun lopulla Oy Fanér Ab (vuodesta 1965 Metsäliitto) rakensi Päivärinteenkadun varrelle kolme puurakenteista kaksikerroksista työväen vuokrataloa. 1952 Lohjan Sato Oy:n kivirakenteinen kerrostalo rakennettiin Asema- ja Rautatienkadun kulmaan.

Päivärinteenkadun talot 1970-luvulla.

Tytyrin koulu 1950-luvulla kauppalan koulujen tilanpuute ja epäajanmukaisuus, vanhin rakennus vuodelta 1871. Kansalaiskoulun omien tilojen tarve. Koulun rakentaminen siirtyi kahdesta syystä: Neuvoteltiin yhteisestä kansalaiskoulusta Lohjan kunnan ja Sammatin kanssa. Kauppalan muut rakennushankkeet: Kauppaoppilaitos-kirjasto ja paloasema. Länsi-Uusimaa 3.6.1958

Lohjan museo Vanha kansakoulu Keskusaukiolla.

Tytyrin koulu Uusi koulu sijoitettiin Brunilan vuoden 1931 asemakaavan koulutontille 163-4, jota laajennettiin 700 oppilaalle mitoitetulle kansa- ja kansalaiskoululle korttelin tonteilla 1-3 ja 6. Lohjan kauppalan asukasluku 1960: 8882.

Asemakaava 1931

Tytyrin koulu Arkkitehtina Reino Koivula (1917-2006). Suunnitteli vähän koulurakennuksia. Erikoistui sairaalasuunnitteluun, myöhemmin mm. HYKS:n Meilahden sairaala, Kainuun keskussairaala, Oulun yliopistollinen keskussairaala ja Jorvin sairaala, sekä Kouvolan tornitalot.

Tytyrin koulu 1962 Lohjan museo

Tytyrin koulu Pyrkimys matalaan rakentamiseen ja portaikkojen välttämiseen. Luokkasiipi 2/1-kerroksinen. Koulurakennuksen tilavuus oli 17 670 m3. Rakentajana Salo & Rämä Oy. Koulunkäynti aloitettiin syksyllä 1962 ja koulu vihittiin 23. maaliskuuta 1963.

1972 Maanmittauslaitos

Uuden yläkoulun tarve Peruskoulu-uudistus Lohjalla 1976. Lohjan Yhteislyseon keskikoulu + Tytyrin kansalaiskoulu = Anttilan yläaste. Toimi aluksi kolmessa rakennuksessa: Pohjolanmäen koulu (1954 yhteislyseo), Tytyrin koulu (1962) ja vanha yhteiskoulutalo (PuuAnttila 1917). Tilat olivat hajallaan, epätarkoituksenmukset ja osin huonokuntoiset.

Koulun sijainnin päättäminen Keskustan yläasteen uuden rakennuksen suunnittelu aloitettiin 1975. Asetettu rakennustoimikunta sai kokonaisvastuun toteutuksesta. Sijoitusvaihtoehtoja keskustassa oli seitsemän ja lisäksi Moisionpelto kahdeksantena. Mitoitus 550 oppilaalle. Oy Kaupunkisuunnittelu Ab teki esiselvityksen. Kaupungin yleiskaavakonsultti.

Sijoitusvaihtoehtoja 30.12.1975 Vaihtoehto 1 koulun sisäisen liikenteen, tilojen käytön tehokkuuden, liikenneturvallisuuden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta paras vaihtoehto.

Laurentius -sali ei vielä ole mukana suunnittelussa.

Rakentamisen valmistelu Tonttineuvottelut vuosina 1976-1977, tontin ostopäätös Metsäliitolta 8.2.1978. Asemakaavamuutos. Pääsuunnittelijan valinta keväällä 1978. Oy Kaupunkisuunnittelu Ab (Helsinki) tai Arkkitehtitoimisto Vahtera & Lukander (Turku). 4.4.1978 valittiin Kaupukisuunnittelu / arkkitehti Arno Savela.

Koulun suunnittelu Pääsuunnittelijana arkkitehti Arno Savela (1935-2016). Toisena arkkitehtina Pirjo Kantola. Savela oli saanut 1970-luvulla mainetta peruskoulujen suunnittelun teoreetikkona ja käytännön suunnittelijana. Tunnettiin rakennuttajan tarpeisiin hyvin mukautuvana suunnittelijana.

Helsingin Sanomat 25.5.2007 Martinlaakson koulu

Arno Savela oli suunnitellut Lohjalle vuonna 1977 valmistuneen Ojamon ala-asteen koulun.

Koulun suunnittelu Keväällä 1978 musiikkiopisto, orkesteri, työväenopisto, teatteri ja kulttuurilautakunta esittivät musiikki- ja puhe-esityksiin sopivan salin rakentamista koulun yhteyteen. Valtionapua saataisiin 150-paikkaisen auditorion rakentamiseen. 500-paikkaisen salin lisäkustannus arvioitiin 3 miljoonaksi markaksi (1,8 miljoonaa euroa 2017).

Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 13.9.1978 Savela esitti kaksi vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 2 valittiin.

Koulun suunnittelu Savela neuvotteli Museoviraston kanssa, joka edellytti, ettei koulu estä kirkon länsipäädyn näkymistä Karstuntielle. Brunilan idea näkemäakselista haluttiin myös säilyttää. Tarkemmassa suunnittelussa saliosan muotoa muutettiin ja se käännettiin siten, että korkeampi osa tulee kirkosta poispäin. Pääpiirustukset hyväksyttin 15.8.1980.

3-kerroksisen koulurakennuksen rakennusmassan hallitsevuuden vähentämiseksi päätettiin pohjakerros tehdä kirkon puolelta kokonaan ja toisesta päästä osittain maanalaiseksi.

Kouluosan kirkon puoleiset ikkunat varustettiin ritilöillä yhtenäisemmän seinäpintavaikutelman aikaansaamiseksi. Pyrkimys oli moderniin, mutta ajattomaan rakennukseen, jonka muotokieli ei kilpaile keskiaikaisen kirkon kanssa.

Koulun suunnittelu Kirkon vuoksi pintamateriaaliksi valittiin punatiili alun perin ajatellun valkoisen asemesta. Rakennusvaiheessa 1981 päätettiin käyttää keskiaikaista munkkilimitystä kirkon puoleisissa ulkoseinissä.

Koulun suunnittelu Salin akustiseksi suunnittelijaksi kiinnitettiin arkkitehtitoimisto Alpo Halme. Salista rakennettiin pienoismalli koossa 1:20 käytännön akustiikan kokeita varten. Tavoitteena muunneltava akustiikka musiikki- ja puhe-esityksiä varten. Kaiunta-aikojen esikuvaksi Milanon La Scala -oopperateatteri.

Länsi-Uusimaa 4.9.1979 (11 miljoonaa mk = n. 6,5 miljoonaa euroa 2017)

Rahoitusongelmia Asukasluvut 1980: Lohjan kaupunki 14 164 Lohjan kunta 15 728 Sammatti 980 Kouluhallitus määräsi kunnan länsiosan ja Sammatin oppilaat kaupungin yläasteelle 1.8.1978 alkaen. Kiista kustannusten jaosta oppilasmäärien suhteessa ja Laurentius -salin rakentamisesta.

Länsi-Uusimaa 10.7.1980 Rakennushanke ei käynnistynyt vuonna 1980 työvoimapoliittisista syistä valtioneuvoston päätettyä kieltää uudet koulurakennushankkeet.

Kaupunginvaltuustossa keskusteltiin salin tarpeellisuudesta, kun sen kustannusten pääosa jäi kaupungin yksin maksettavaksi ilman valtionosuuksia. Länsi-Uusimaa 15.8.1980

Rakentaminen Länsi-Uusimaa 19.5.1981 Työvoimaministeriö hyväksyi, että rakentaminen saadaan aloittaa 1.9.1981. Urakkatarjoukset heinäkuussa 1981. Pääurakoitsijaksi Rakennus-Ruola Oy.

Länsi-Uusimaa 4.8.1981 Rakentamisen lykkäämisyritys johti koulun opettajien ja oppilaiden mielenosoitukseen 3.9.1981.

Länsi-Uusimaa 1.10.1981

Rakentaminen Rakentaminen jaettiin kahteen vaiheeseen: Kouluosa valmiina syyskuun alkuun 1982. Sali valmiina tammikuun alkuun 1983. Vastaavana mestarina Jaakko Saari. Valvojana Lohjan kaupungin puolesta suunnitteluinsinööri Raimo Lind. Rakentaminen sujui aikataulussa ja ilman erimielisyyksiä. Sääoloissa ei poikkeavuuksia: 8 pakkaspäivää.

Eläkkeellejääntinsä yhteydessä 30.10.1982 kaupunginjohtaja Toivo Peltonen ehdotti rakenteilla olevan salin nimeksi Laurentius -sali. Koululautakunta hyväksyi nimen 3.11.1982.

Länsi-Uusimaa 8.2.1983 Laurentius -salin avajaiskonsertti oli 6.2.1983.

Rakentaminen Anttilan koulun vihkiäiset olivat 30.9.1983. Rakennuksen tilavuus oli 25 500 m3. Kokonaiskustannukset kalustoineen olivat 21 521 804 mk Vuoden 2017 rahanarvossa 7 509 000 euroa. Salin osuus laskettiin n. 6 000 000 markaksi. Vuoden 2017 rahanarvossa 2 240 000 euroa.

1984/90 Maanmittauslaitos