KALININGRADIN LÄÄNI vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla Joulukuu 2007 Talouden puolivuotiskatsaus Talouden kehitys: Uusi erikoistalousaluelaki uusi sysäys taloudelle Huhtikuussa 2007 tuli vuosi täyteen siitä, kun uusi laki erikoistalousalueesta Kaliningradin läänissä astui voimaan. Läänissä tänä aikana tapahtuneesta sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä päätellen lailla on ollut positiivinen vaikutus alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen huolimatta niistä lukuisista epäilyistä, joita pakallinen lehdistö on lakia kohtaan esittänyt. Monien taloudellisten indikaattorien kasvuluvut ovat olleet alueella suuremmat kuin Venäjällä keskimäärin. Erityisen vahvaa kasvu oli teollisuustuotannon osalta; tuotantomäärät kasvoivat 2,3 -kertaisiksi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Alueen investointitoiminta on myös ollut nousussa: kiinteät investoinnit kasvoivat 46 % kyseisellä aikavälillä. Lisäksi alueelle suuntautuneet ulkomaiset investoinnit lisääntyivät. Kyseinen laki ei kuitenkaan ole ollut ainoa tekijä alueen talouden kehityksessä. Vahva talous koko maassa ja etenkin vakaa nousu kotitalouksien tuloissa ruokkivat Kaliningradissa tuotettujen kotitaloushyödykkeiden kysyntää. Vuodentakainen alhainen lähtötaso osin vuoden 2006 kylmän talven takia on omalta osaltaan edesauttanut talouden kehitystä. 1 Alueellinen bruttokansantuote Alustavien ennusteiden mukaan alueellinen BKT kasvoi reaalisesti 11,6 % vuonna 2006. Kasvuprosentti oli huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Läänin BKT käyvin hinnoin nousi 115 miljardiin ruplaan (3,4 miljardiin euroon). Kaliningradin alueellinen BKT Alueellinen BKT, mrd. ruplaa Vuotuinen kasvu (%) Venäjän BKT:n vuotuinen kasvu (%) Lähde: Rosstat (2007) 2002 2003 2004 2005 2006 40.1 46.8 66.6 80.8 115.0 9.5 9.3 12.6 3.6 11.6 4.7 7.3 7.2 6.4 6.7 Teollisuus: autojen tuotanto teollisuuskasvun moottorina Teollinen tuotanto kasvoi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla 53,5 %, suunnilleen samaa vauhtia kuin vuonna 2006 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana (jolloin kasvua oli 53,2 %). Teollisuuskasvun rakenne alueella on kuitenkin muuttunut oleellisesti. Viime vuoden teollisuuskasvu juonsi juurensa vasta-avatusta suurvoimalasta (CHPP-2), jonka johdosta sähköntuotanto nousi räjähdysmäisesti, sillä välin kun muu teollinen tuotanto laski 3 %. Kuluvana vuonna osat ovat vaihtuneet ja tehdastuotannosta tuli teollisuuden veturi tuotantomäärien kasvaessa 126 %, kun taas sähköntuotanto kasvoi vain 20,4 %. Kasvu tehdasteollisuudessa Kaliningradin läänissä oli huomattavasti nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (7,7 %) tai Luoteis-Venäjällä (11,1 %). Kuten vuosi sitten, Kaliningradin aluetta nopeampia kasvulukuja kirjattiin ainoastaan Sahalinin alueella, jossa teollisuuden kehitys johtui öljyn ja maakaasun tuotannon nopeasta kasvusta. Teollisuustuotanto, vuotuinen muutos (%) * Kokonaistuotanto 26.6 27.4 68.2 53.5 Kaivosteollisuus 9.2 47.3 17.0 1.9 Tehdasteollisuus 24.1 6.3 40.6 126.4 Hyödykkeet 1.3 96.2 370 19.4 * tässä ja tästä lähtien tiedot ajalle 1H2007, muutos edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Lähteet: Rosstat (2007, Kaliningradstat (2007) Pääosin vastuussa tehdasteollisuuden kasvusta on ZAO Avtotor, joka kokoaa autoja useille eri kansainvälisille merkeille, mm. BMW, Kia, Chevrolet ja Cadillac. Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla yritys tuotti 41 700 autoa, joka on enemmän kuin koko viime vuonna (40 000) ja 4,3 kertaa enemmän kuin alkuvuonna 2006. Tammikuusta 2006 lähtien Avtotor on kasvattanut autotuotantoaan 16 % kuukaudessa. Yrityksen viimeaikainen nopea kasvu ja suunnitelmat rakentaa uusi tuotantotehdas (jonka kapasiteetti olisi 200 000 autoa vuodessa) kiinalaisia Chery- autoja varten, aiheuttaa huolta kilpailijoille. Venäjän autonvalmistajien liitto lähetti heinäkuussa 2007 Venäjän pääministerille kirjeen pyytäen tätä perumaan Avtotorin erikoistalousalueella nauttiman oikeuden komponenttien verovapaaseen tuontiin 2. Tämän jälkeen Kaliningradin tulliviranomaiset nostivat useita kanteita Avtotoria vastaan vedoten maksamattomiin tullimaksuihin vaatien yhteensä 2 miljardin ruplan (57 miljoonan euron) saamisia. Nämä tapahtumat aiheuttavatkin epävarmuutta ZAO Avtotorin kunnianhimoisille suunnitelmille. Muutamat muutkin tehdasteollisuuden alat ovat olleet nopeassa kasvussa vuoden ensimmäisinä kuutena kuukautena. Vuoden 2006 heikkojen tulosten jälkeen kotitaloushyödykkeiden tuottajat ovat kasvattaneet tuotantoaan. Kaliningradin televisiovalmistajat allekirjoittivat monia sopimuksia Sonyn, Matsushita Electricin ja Samsungin kanssa LCD- ja plasmatelevisioiden tuotantoa varten, joiden kysyntä Venäjällä on kokoajan vahvistumassa. Kaiken kaikkiaan televisioiden kokonaistuotanto kasvoi vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 84 %. 1 Vuoden 2006 kylmästä talvesta johtuen monet investointi- ja rakennusurakat jäivät aikataulusta jälkeen. Lisäksi kotitalouksien voimakkaasta kysynnän kasvusta seuranneesta sähköntarjonnan alijäämästä johtuen jotkut teollisen tuotannon sektoreista kirjasivat pienempiä tuotoksia. 2 Muut autonvalmistajat saavat myös tuoda komponentteja verovapaasti sopimalla hallituksen kanssa investointisopimuksen ja lokalisoimalla tuotannon muutaman vuoden kuluessa. 1
Puunjalostussektorikin on onnistunut jättämään taakseen viime vuoden tuotannonlaskun ja raportoi 39 %:n kasvusta. Toipuminen johtui sektorin suurimman yrityksen, Lesobaltin, viime vuodesta huomattavasti parantuneesta tuloksesta. Vuosi sitten yrityksellä oli ongelmia puutavaran toimittajien kanssa. Kaliningradin läänin teollisuustuotantoa on jo usean vuoden ajan jarruttanut paperiteollisuus. Vuoden 2007 ensimmäisten puoliskon aikana se koki suurimman vuotuisen laskun tuotannossa pitkään aikaan tuotantolukujen romahtaessa 58 %. Alueen sellu- ja paperitehtaat ovat käytännössä lopettaneet kokonaan selluloosan valmistuksen (sen tuotanto laski 78 % viime vuoteen verrattuna), joka oli yksi alueen suurimmista ympäristösaasteiden aiheuttajista. Maaliskuussa 2007 englantilainen yhtiö Baltic Oil Terminals Plc osti yhden alueen kolmesta paperi- ja sellutehtaista, Tceprussin. Suunnitelmissa on tehtaan sulkeminen ja korvaaminen öljyterminaalilla. Muiden paperitehtaiden teknologisen laitteiston modernisointipyrkimyksistä ja paperin tuotantoon keskittymisestä huolimatta (mm. Neman Pulpand Paper Mill, North-West Timber Companyn tytäryhtiö), alan (joka kasvoi 32 %) tulevaisuuden näkymät alueella pysyvät epävarmoina. Vuonna 2006 alkanut ruoan tuotannonlasku on jatkunut vuonna 2007. Suurimmaksi osaksi tämä johtui purkitetun kalan tuotantomäärien laskusta; tuotanto laski 13 % vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Onkin huomattavaa, että Kaliningradin läänin johtoasema purkitetun kalan tuottajana Venäjällä on pienentynyt. Näkemyksemme mukaan, tämä johtuu pääasiassa kalanjalostuslaitosten epäonnistumisesta vanhentuneiden tuotantokoneistoidensa nykyaikaistamisessa. Alan elpyminen on mahdollista vain, mikäli uusia investointeja moderneihin kalanjalostuslaitoksiin tehdään. Joitain tällaisia laitoksia on jo rakennusvaiheessa (OOO Roskon). Öljyn tuotanto, joka nousi vuonna 2004 aloittaneen Kravtsovskoen merellä sijaitsevan öljykentän ansiosta, vakiintui kolmen vahvan kasvuvuoden jälkeen. Öljyn kokonaistuotanto kasvoi vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla vain 1,5 %, joka vastasi 718 tuhatta tonnia. Koska tuotanto tällä sektorilla on jo huipussaan, öljyn kokonaistuotanto alueella luultavasti pysyy vakaana tai jopa supistuu hieman seuraavien vuosien aikana. Tehdasteollisuuden vuosittaiset muutokset sektoreittain (%) 2005 2006 1H2007 Tehdasteollisuus, 106.3 140.6 226.4 - mukaan lukien: Elintarvikkeet, sis. virvoitusjuomat ja tupakka 113.7 83.4 92.2 Tekstiilit ja vaatetus 104.2 114.6 134.8 Puunjalostus ja puutuotteet 208.2 77.2 138.6 Sellu, paperi ja painaminen 82.9 62.4 42.1 Ajoneuvot ja kuljetuskalusto 111.9 2.5 4.3 Vuonna 2006 juuri valmistuneen suurvoimalan CHPP-2 aiheuttaman sähköntuotannon nopean hypähdyksen jälkeen kuluvan vuoden kasvuluvut pienenivät energiasektorilla. CHPP-2:n energian tuotantoa ja suunnitelmia kasvattaa kapasiteettia rakentamalla toinen yksikkö rajoittavat alueelle suuntautuvan kaasuputken kapasiteetti ja Gazpromin haluttomuus sitoutua suurempiin kaasun toimitusmäärin. Kaliningradstatin mukaan tuotannon kokonaisvolyymi (ilman ALV:a) vuoden 2007 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana oli tehdasteollisuuden osalta 81,9 miljardia ruplaa, kaivosteollisuudessa 6,1 miljardia sekä energia- ja vesihuollon osalta 5,9 miljardia ruplaa. Rakentaminen: nousukausi jatkuu Rakennussektorin noususuhdanne alueella ei ole näyttänyt mitään merkkejä hidastumisesta vuoden 2007 alkupuolella. Rakennussopimusten määrä kasvoi 48,9 % ja nousi 5,6 miljardiin ruplaan. Kasvu oli vahvaa varsinkin asuntorakentamisessa: kuluvan vuoden alusta on rakennettu 549 asuinrakennusta, kokonaispinta-alaltaan 321,8 tuhatta neliömetriä, joka vastaa 68 % kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suhteutettuna rakennusyhtiöt rakensivat suuruudeltaan 343m 2 asuinkiinteistöjä jokaista tuhatta ihmistä kohden vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla. Luku on kaksinkertainen Venäjällä keskimäärin toteutuneeseen määrään verrattuna. Tämä nopea kasvu liittyy jossain määrin Venäjän suurimpien rakennuttajien PIK, Konty, Rosstroy markkinoille tuloon alueella. Jopa suuri kaliningradilainen vähittäismyyntiyritys, Vester, on päättänyt laajentaa liiketoimintaansa asuntorakentamiseen. Yhtiö osti kuusi maa-aluetta, joihin se aikoo rakentaa kokonaispinta-alaltaan 150 000m 2 asuinkiinteistöjä vuoteen 2010 mennessä. Asuinrakentaminen Asuinrakentaminen, 245 266 501.8 321.8 tuhatta neliömetriä Vuotuinen kasvu (%) 5.5 8.6 88.6 68 Kaikesta huolimatta nopea kasvu herättää epäilyksiä sen kestävyydestä. Asuntojen hintojen nousu on alkanut hidastua huomattavasti vuoden toisella neljänneksellä, osoituksena asuntojen kysynnän heikkenemisestä. Rakennusyhtiöt kohtaavat jatkuvaa vajetta sekä työvoimassa että raaka-aineissa. Tämän lisäksi elokuussa alkanut likviditeettikriisi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on vaikeuttanut venäläisten pankkien mahdollisuuksia täydentää kiinnelainojen reservejään. Tämän seurauksena moni pankki päätyi nostamaan uusien asuntolainojen korkoja, viivästyttämään lainahakuprosesseja ja tiukentamaan lainaehtojaan potentiaalisille lainanhakijoille. Kaikki nämä seikat enteilevät rakennusbuumin mahdollista loppua. Nopeasti kasvavat kotitalouksien tulot, kuten myös lainojen pienet osuudet kiinteistöjen ostoissa viittaavat kuitenkin siihen, että tämänhetkinen buumi tuskin tulee lähivuosina päättymään äkilliseen taantumaan. Todennäköisesti seurauksena on ainoastaan heikompi kasvu. Vähittäiskauppa: vakaata kasvua Vähittäismyynti kasvoi 16,7 % vuoden takaisesta ja kohosi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla 25,8 miljardiin ruplaan. Alueen vähittäismyynnin kasvu on hieman nopeampaa kuin Venäjällä keskimäärin (14,2 %). Viimeisten neljän viiden vuoden aikana vähittäismyynnin kasvu on ollut suhteellisen nopeaa ja vakaata kotitalouksien kasvaneiden reaalitulojen vuoksi. Kaliningradilaiset vähittäismyyjät jatkoivat laajentumistaan muille alueille Venäjällä. Erityisen kunnianhimoisia suunnitelmia esitteli toiseksi suurin vähittäismyyntiyritys, Vester, joka aikoo avata 30 liikettä 2
(hyper- ja supermarketteja, joiden yhteenlaskettu pintaala tulee olemaan yli 100 000m 2 ) vuoden 2007 aikana niin Venäjälle (mm. Tolyatti, Belgorod, Nizhny, Novgorod, Taganrog, Minsk) kuin myös Kazakstaniin, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. Vähittäiskauppa Vähittäiskauppa, mrd. ruplaa 28.8 36.5 44.6 25.8 Vuotuinen muutos (%) kiintein hinnoin: Kaliningradin lääni 15.1 14.2 12.7 16.7 Venäjä 13.3 12.8 13.9 14.2 Lähteet: Rosstat (2007), Kaliningradstat (2007) Investoinnit: toipuminen viime vuoden laskun jälkeen Investoinnit kiinteään pääomaan nousivat 15,4 miljardiin ruplaan tammi-heinäkuussa 2007, kasvaen vuositasolla 46,2 %. Vaikka otetaan huomioon investointien 17 % lasku vuoden 2006 alkupuoliskolla, kuluvan vuoden kasvuvauhti on erittäin vahvaa kiinteiden investointien kasvu Venäjällä keskimäärin oli 22 %. Kiinteiden investointien kasvu, (%) 80% 60% 40% 20% 0% -20% 1999 2001 2003 2005 2007* Investoinnit kiinteään pääomaan Kokonaismäärä mrd. 19,7 29,96 33,15 15,41 ruplaa Vuosittainen reaalimuutos (%): Kaliningradin lääni 22,7 30,5-6,2 46,2 Venäjä 10,9 10,7 13,7 22,3 Näyttää siltä että investointiaktiviteetit on onnistuneesti selvinnyt vuoden 2006 romahduksesta, joka johtui osaltaan sekä uuden erityistalousaluelain käyttöönoton mukanaan tuomasta epävarmuudesta että uudistuksen aiheuttamista muutoksista monissa laeissa ja säännöksissä. Yksi merkki investointiaktiivisuuden lisääntymisestä on eritystalousalueella olevien yritysten määrä. Nämä yritykset ovat sitoutuneet sijoittamaan vähintään 150 miljoonaa ruplaa (4,3 miljoonaa euroa), jonka seurauksena ne saavat vastineeksi verohelpotuksia eritystalousaluelain puitteissa. Vuoden 2007 lokakuun alkuun mennessä eritystalousalueen viranomaiset olivat rekisteröineet 47 yritystä, joiden yhteenlaskettujen investointien arvo oli yhteensä 23,5 miljardia ruplaa. Paikallishallinnon mukaan 17 näistä yrityksistä on jo saanut tuotantonsa käyntiin ja 5 muuta on suunnitellut aloittavansa tuotannon vuoden 2007 loppuun mennessä (lokakuusta 2007 alkaen). Tehdas- ja kaivosteollisuuden yritykset olivat vuoden ensimmäisen puoliskon suurimmat investoijat, ja näiden yritysten osuus käsitti noin kaksi kolmasosaa kaikista investoinneista alueella. Investoinnit voimalaitoksiin laskivat noin kymmenesosaan. Toukokuussa 2007 RAO UES Russia päätti lykätä toisen voimalayksikön rakentamista Kaliningradin CHPP-2:en, joka tulisi maksamaan 6 miljardia ruplaa. Syynä oli se, ettei yhtiön onnistunut saavuttamaan pitkäaikaista sopimusta maakaasuntoimituksista Gazpromin kanssa. Kiinteät investoinnit sektoreittain Energia- ja vesihuolto 6 % Kuljetus ja telekommunika atio 20 % M uut palvelut 5 % Kaivos ja lo uhinta 32 % Kiinteistö 4 % Tehdasteollisu us 33 % Kiinteiden investointien rahoituslähteissä on tapahtunut joitakin muutoksia. Vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon aikana investointien rahoitus oli pääasiassa lähtöisin yritysten omasta pääomasta (56 %), mutta vuoden 2007 osalta tämä osuus on tippunut 35 %:iin. Kuluvana vuonna investointien merkittävin pääomanlähde oli ulkopuolinen rahoitus (sen osuus kasvoi 25 %:sta 52 %:iin). Tämä johtui ensinnäkin pankkien antolainauksen kasvusta: pankkilainojen osuus kiinteiden investointien rahoittajana Kaliningradin läänissä (27,6 %) oli suurin koko Luoteis-Venäjän alueella (8,2 %). Julkisista budjeteista investoitujen varojen osuus laski 19 %:sta 13 %:iin. Kiinteiden investointien rahoituslähteiden rakenne Budjettirahoitu s 12,9% Yritysten pääoma 34,9% Ulkoinen rahoitus 52,2% Ulkomaiset investoinnit: kasvussa, mutta Kaliningrad muiden jäljessä Ulkomainen investointivirta kasvoi huomattavasti vuoden 2007 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla vuosittaisen kasvun noustessa 120 %:iin ja yltäen näin 66,3 miljardiin dollariin. Ulkomaiset suorat investoinnit kasvoivat 80 % ja muut investoinnit (kauppaluotot ja lainat) kasvoivat 3
erityisen nopeasti saavuttaen kolminkertaisen tason viime vuoteen verrattuna. Kasvusta huolimatta ulkomaisten investointien kokonaisvolyymi alueella on edelleen hyvin pieni. Kaliningradin läänin osuus kaikista Venäjälle virtaavista ulkomaisista suorista investoinneista on laskussa muilla alueilla tapahtuvasta vielä nopeammasta suorien sijoitusten kasvusta johtuen. Sijoitukset kohdistuivat eniten ruoanjalostukseen (30 % kaikista ulkomaisista investoinneista), tukkukauppaan (23 %) ja rahoitussektorille (20 %). Ulkomaiset investoinnit, miljoonaa dollaria Ulkomaiset kokonaisinvestoinnit 61,9 75,3 80,8 66,3 mukaan lukien Suorat investoinnit 22,4 18,8 21,2 27,5 Portfolioinvestoinnit 4,9 1,3 22,2 1,2 Muut investoinnit kauppaluotot ja -lainat 34,6 55,2 37,4 37,6 Pääinvestoijat Kaliningradin alueella olivat viime vuoden tapaan Kypros (32 % kaikista ulkomaisista investoinneista), Yhdysvallat (20 %) sekä Puola ja Liettua (kumpikin 12 %). Ulkomaisten investointien kokonaiskertymä Kaliningradin talousalueella oli vuoden 2007 heinäkuun lopulla 242 miljoonaa dollaria. Ulkomaankauppa Ulkomaankauppa kasvoi vilkkaasti vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla: sekä vienti että tuonti lisääntyivät huomattavasti 55% ja 54%. Useiden satamaterminaalien rakentaminen alueelle viime vuosian on mahdollistanut öljynviennin merkittävän lisääntymisen. Tällä hetkellä öljy- ja öljytuotteet hallitsevat Kaliningradin vientirakennetta: ensimmäisen puolen vuoden aikana ne vastasivat 90 %:sta kaikista vienneistä. Suurin osa vientiöljystä tulee alueelle Venäjän muilta alueilta. Tuonnin kasvu oli seurausta tuontikomponentteja jalostavan tehdasteollisuuden vilkkaasta ulkomaisten komponenttien ja osien kysynnästä. Tuonti Kiinasta kasvoi erityisen nopeasti, ja Kiinasta tulikin vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana alueen tärkein tuontimaa. Kaliningradissa tuotettujen hyödykkeiden vienti muualle Venäjälle kasvoi 80 % dollareissa. Kaliningradin tavaravirrat, miljoonaa dollaria 2003 Tavaravienti 574 1 175 1 826 2 546 2 098 Tavaratuonti 2 142 3 133 4 077 5 373 3 113 Kauppavaihto 2 716 4 308 5 903 7 918 2 029 Tavaravienti Kaliningradista 1 118 1 802 2 361 3 105 2 136 Venäjälle Hinnat: kuluttajahinnat nousussa Kuluttajahintaindeksi kuluvan vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden osalta oli korkeampi kuin vuosi sitten: kasvua oli 5,8 % viime joulukuusta (vuonna 2006 kasvua oli 4,5 %). Ruoan hinta nousi 6,5 %, muiden tuotteiden hinnat 2,1 % ja kuluttajapalveluiden hinnat 10,4 %. Kuluttajahintojen odotetaankin kasvavan huomattavasti tänä vuonna viime vuoden lukuihin verrattuna. Hintojen muutokset Kaliningradin läänissä, % 2003 Kuluttajahinnat 117,5 111,7 111,1 107,9 105,8 Kuluttajahinnat Venäjällä 112,0 111,7 110,9 109,0 105,7 Tuottajahinnat 107,7 108,8 111,2 100,5 104,9 Kuten yleensä, kunnallispalvelujen maksujen korotukset olivat pääsyynä kuluttajahintojen nousuun. Alla olevaa taulukkoa tarkastelemalla on ilmeistä, että kuluttajahintojen nousu vuoden 2007 alkupuolella seurasi tarkasti vastaavaa kehitystä vuotta aikaisemmin. Tosin kahta poikkeusta lukuun ottamatta, jotka selittyvät helmikuussa tapahtuneesta kunnallispalvelujen maksujen korotuksesta sekä kesäkuussa ruoan hinnan noususta. Kuluttajahintojen kuukausivaihtelut, % 2 1,5 1 0,5 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Julkinen sektori ja sosiaalinen kehitys 2006 2007 Alueellinen budjetti Talouden nopeasta kasvusta huolimatta alueellisen budjetin tulot kasvoivat vain 16 % vuoden 2007 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, kun taas inflaatiokorjattu reaalinen kasvu jäi ainoastaan 7 %:iin. Veroja kerättiin vain 85 % suunnitellusta määrästä. Yksi suuri syy tähän oli Kaliningradin yritysten nettotuloksen pieneneminen (jopa 50 % vuodentakaisesta). Tähän lukuun vaikutti suuresti puolestaan Lukoil- Kaliningradmorneftin (Venäjän öljyjätti Lukosin tytäryhtiö) huono tulos. Kaliningradmorneftin tuoton osuus koko alueen yritysten tuloksista on noin 90 %. Alueen yksityistämisohjelma on lisäksi epäonnistunut tulostavoitteissaan. Alueellisen budjetin kokonaismenot olivat tammikesäkuussa 9,8 miljardia ruplaa. Menot kasvoivat tuloja huomattavasti nopeammin, 29 %, ja ne jakautuivat suurilta osin yleiseen terveydenhuoltoon (27 % kokonaismenoista), sosiaaliohjelmiin (27 %), koulutukseen (13 %) ja kuljetukseen (10 %). Alueellinen budjetti, miljoonaa ruplaa 2003 2004 2005 1H2006 1H2007 Tulot 9190 11205 15 145 8694 10061 Menot 9627 11490 15 164 7588 9812 Ylijäämä/vaje (-) -437-285 -19 1106 249 Elintaso Vuoden 2007 alkupuoliskolla kotitalouksien nimellinen kuukausitulo oli asukasta kohden 9 120 ruplaa. Nimelliset 4
tulot kasvoivat viime vuoteen verrattuna nimellisesti mitattuna 20,1 % ja kiintein hinnoin 10,6 %. Rahatulot ja palkat Rahatulot per henkilö, ruplaa/kk 4692 6396 8694 9120 %-muutos reaalituloissa 9 21 25 11 Nimellispalkka, ruplaa/kk 5560 6781 9374 11660 %-muutos reaalipalkoissa 5 8 19 18 Palkat nousivat nopeammin kuin muut kotitalouksien tulonlähteet. Keskimääräinen kuukausipalkka kasvoi kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 28 % käyvin hinnoin ja 18 % nimellisin hinnoin tarkasteltuna, nousten näin 11 660 ruplaan. Palkkojen kasvu oli Kaliningradin läänissä hieman nopeampaa kuin muualla Luoteis-Venäjällä, mutta lähes samoissa luvuissa Venäjän keskiarvon kanssa. Työmarkkinat Investointiaktiivisuuden alueellisesta kasvusta syntynyt työvoiman lisääntynyt kysyntä johti työllisyyden suureen nousuun. Työllisten määrä kasvoi 35 400:lla, joka vastaa 11,3 %:n lisäystä viime vuoden toukokuusta kuluvan vuoden toukokuuhun nousten 347 700:een. Tämä huomattava kasvu työllisyydessä oli seurausta kahdesta eri tekijästä; taloudellisesti aktiivisen väestön osuus kasvoi (henkilöt, jotka aiemmin eivät olleet etsineet töitä, aloittivat työskentelyn) ja toisaalta työvoiman muuttoliike alueelle kasvoi, johon kuuluivat myös aiemmin laittomasti alueelle saapuneet henkilöt jotka pystyivät uuden lakimuutoksen myötä rekisteröitymään helpommin työvoimaan kuuluviksi. Työttömyysaste (jakson lopussa) Rekisteröityjä työttömiä (1000) 9,1 8,4 7,4 6,4 Rekisteröity työttömyysaste 1,8% 1,6% 1,4% 1,3% Työttömyysaste ILO:n menetelmän mukaan 6,4% 5,9% 5,9% n/a Mielipide Liittovaltion politiikka Kaliningradin lääniä kohtaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Kaliningradin lääni muodostui Venäjän federaation eksklaaviksi, jonka Valko-Venäjä ja Liettua erottavat emämaasta. Kaliningradin läänin maantieteellinen sijainti ja siitä johtuvat tulli- ja rajamuodollisuudet saivat aikaan merkittävää kasvua muun Venäjän kanssa käytävään kauppaan liittyvissä hallinto- ja kuljetuskustannuksissa. Tosiasiassa alue joutui Venäjän perustuslain 8 ja 74 artiklan ulkopuolelle, jotka määräävät ihmisten ja tavaroiden liikkumavapauden Venäjän eri alueiden välillä. Tästä johtuen taloudellinen kriisi vuosina 1991 1998 oli alueella huomattavasti syvempi kuin muualla Venäjällä. Alueellinen bruttokansantuote laski vuosina 1994 1998 38 % ja teollinen tuotanto oli vuonna 1998 vain 27 % vuoden 1990 arvosta. Nämä tekijät edellyttivät erillisiä menettelytapoja alueen ongelmiin tartuttaessa ja läänillä onkin ollut alueellinen etusija liittovaltion viranomaisten päätöksissä. Pääkeinona alueen kehitystä tukemassa on liittovaltiolla ollut Kaliningradin lääniä koskeva erityistalousaluelaki. Laki, jossa yhdelle alueelle muodostui erillinen taloudellinen järjestelmä, on erityistapaus Venäjän aluehallinnossa. Samanlaisen erityistalousalueaseman sai vain yksi toinen alue Venäjällä, Magadanin lääni. Laki avasi rajat tullivapaalle tuonnille, joka laukaisi uuden teollisuustuotantosektorin, kulutushyödykkeiden jatkojalostuksen, kehittymisen tyhjästä. Nämä yritykset saivat etulyöntiaseman myydessään tuotantoaan suurille Venäjän markkinoille ilman tullimaksuja, mikäli tietyt alkuperää koskevat vähimmäissäännöt toteutuivat. Nopeasti kasvavat alueen tuontiluvut ovatkin näiden yritysten vuoksi Kaliningradin läänin talouskasvun erityispiirre. Kaliningradin läänin tuonnin osuus Venäjän kokonaistuonnista 3.5% 3.0% 2.5% 2.0% 1.5% 1.0% 0.5% 0.0% 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Rosstat (2001 2007) Vladimir Putinin astuminen presidentiksi vuonna 2000 on kasvattanut Venäjän viranomaisten mielenkiintoa Kaliningradin lääniä kohtaan. Eräs arvailuissa esillä ollut syy on ollut se, että Putinin vaimo on kotoisin alueelta. Vuonna 2001 federaation hallitus hyväksyi alueellisen kehittämisohjelman vuoteen 2010 asti. Ohjelma sisältää listan infrastruktuurisia ja sosiaalisia projekteja, jotka valtion (tai osin yhdessä muiden tahojen kanssa) tulisi rahoittaa. Aluehallinnon mukaan liittovaltion budjetista saatiin näihin hankkeisiin 5,7 miljardia ruplaa vuosien 2002 2006 aikana. Tällä hetkellä liittovaltion hallitus harkitsee kehittämisohjelman ulottamista vuoteen 2014 asti. Alueen hankkeisiin saadaan tukea myös muutamista muista liittovaltion ohjelmista. Huhtikuussa 2006 Kaliningradin läänissä astui voimaan uusi laki läänin eritystalousalueesta. Laki on suunnattu houkuttelemaan investointihankkeita sallimalla näille verohelpotuksia. Samaan aikaan laki jätti voimaan aikaisemmat tullivapaudet kymmenen vuoden siirtymäkauden ajaksi. Ensimmäisen puolentoista vuoden aikana, jonka laki on ollut alueella voimassa, 47 yritystä on valinnut toimipaikakseen erityistaloushallintoalueen 3. Näiden yritysten alueelle suunnattujen investointien suuruus on yhteensä 24 miljardia ruplaa. Vuosina 2006 2007 liittovaltion hallitus on tehnyt päätöksiä lääniin perustettavista kahdesta uudesta erikoisalueesta; yksi alue matkailu- ja virkistystoiminnalle, sekä toinen uhkapeliyrityksille. Matkailu- ja virkistystoiminta-alueen tulisi saada liittovaltion budjetista noin 1,5 miljardia ruplaa infrastruktuurin parantamiseksi. 3 Rekisteröidäkseen toimipaikaksi Kaliningradin erityistalousalueen, yritysten tulee sitoutua investoimaan alueelle vähintään 150 miljoonaa ruplaa. 5
Nämä toimet osoittavat, että liittovaltion hallitus paneutuu hyvin läntisimmän alueensa erikoistarpeisiin. On kuitenkin selvää, ettei Venäjä pysty yksin selvittämään alueen ongelmia. Kahden rajanaapurin, Puolan ja Liettuan, liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2005 Kaliningradista tuli Venäjän enklaavi laajentuvassa Euroopassa unionissa. Tästä syystä liittovaltion lääniä kohtaan harjoittama politiikka on osana laajempaa Venäjän ulkopolitiikkaa. Vaikka samaa voi jossain suhteessa sanoa muistakin Venäjän raja-alueista, EU:lla on suuri vaikutus Kaliningradin läänin taloudelliseen kehitykseen. Seuraavassa on esitelty muutama esimerkki. Erityisoikeus tavaroiden ja ihmisten vapaaseen liikkumiseen Kaliningradin läänin ja muun Venäjän välillä oli ristiriidassa EU:n sääntöjen kanssa koskien viisumikäytäntöjä ja tavaroiden läpikulkua Unionin alueella. Yhteisesti hyväksyttävä kompromissi EU:n ja Venäjän välillä saatiin lopulta aikaiseksi vasta vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Euroopan unioni on Kaliningradin läänille erittäin tärkeä kauppakumppani, ja siksi unionin sisäisillä päätöksillä tullisääntelyistä, rajojen infrastruktuurista sekä tariffimääräyksistä on erittäin suuri vaikutus kaliningradilaisten yritysten taloudellisiin mahdollisuuksiin. Suurin osa alueen sähköntuonnista (vuoteen 2006 asti noin 90 %) on peräisin Liettualaisesta sähköverkosta ja Liettuan suunnitelmat integroida oma kansallinen sähköjärjestelmänsä muiden EU- jäsenmaiden järjestelmiin tulee vaikuttamaan laajasti Kaliningradin läänin sähköntoimituksiin tulevaisuudessa. Kansainväliset sopimukset Itämeren suojelemisesta luovat lisäksi erityisiä tarpeita alueen investointihankkeille. Euroopan unionin alueella toimivat yritykset ovat suurimmat investoijat alueella, ja EU on rahoittanut noin 100 miljoonalla eurolla alueen teknologista kehitystä vuosien 2001 2006 aikana 4. Näiden esimerkkien pohjalta voidaan sanoa, että EU:n ja Venäjän väliset suhteet ovat yksi osatekijä liittovaltion politiikassa Kaliningradin lääniä kohtaan. Viimeaikainen suhteiden viileneminen on näkynyt myös Kaliningradin alueella. Venäjän hallituksen vuonna 1999 esittelemä ajatus Kaliningradista edelläkävijäalueena Venäjän ja EU:n alueellisen yhteistyön kenttänä on vähitellen siirtynyt asialistalla kauemmaksi. Neuvotteluita uuden yhteistyösopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA) solmimiseksi on jatkuvasti lykätty. Jonkinasteisesta myönteisestä kehityksestä huolimatta vaikutukset Kaliningradin alueelle ovat olleet negatiivisia. Esimerkiksi äskettäisellä sopimuksella viisumimenettelyjen helpottamiseksi on ollut täysin päinvastainen vaikutus Kaliningradin läänin asukkaille. Ennen sopimuksen voimaantuloa he saattoivat saada pitkäaikaisen viisumin Puolaan ja Liettuaan veloituksetta, mutta nyt heidän täytyy maksun lisäksi toimittaa viisumin saamista puoltavat dokumentit, uuden sopimuksen sääntöjen mukaisesti. Tällä oli välitön kielteinen vaikutus sekä turistimatkojen määrään Kaliningradista, että matkailuyritysten tuloksiin. Kaiken kaikkiaan Kaliningradin läänin nauttima erikoisasema hallituksen päätöksenteoissa ei varmasti tule paljoakaan muuttumaan, ja yleinen aluepolitiikka on vain yksi tekijä liittovaltion Kaliningradia koskevissa toimissa. Onkin epätodennäköistä, että aluekehitysministeriössä valmisteltu strategia Venäjän eri alueiden sosio-ekonomiselle kehitykselle aiheuttaisi Kaliningradin läänille sen kummempia vaikutuksia. Onkin kohtalon ivaa, että Kaliningrad tulee menettämään alueellisen tärkeytensä vasta silloin, kun Venäjän ja EU:n välit siirtyvät uudelle tasolle ja yhteinen talousalue on todellisuutta. Tällöin monet ongelmat viisumien ja tullien suhteen selviävät automaattisesti laajempien sopimusten puitteissa. 4 http://ec.europa.eu/external_relations/north_dim/kalin/index.ht m 6