KAUPUNKIEN UUSI TULEMINEN Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Johtaja, kaupunkitutkimuksen ja suunnittelun maisteriohjelma (HY & AALTO) Helsingin yliopisto
Kolme huomiota Suomen tutkitusti ja tunnustetusti parhaista asuinalueista Kaupungistumisen voimasta Paikallisista mahdollisuuksista
Suomen parhaat asuinalueet Koonnut Aija Staffans
Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti
Identiteetti Historia Kulttuuri, kulttuurimaisema Rakentamistapa Kauneus
Vahva identiteetti - historia Tunnen päivittäin onnenväristyksiä kohdatessani oman palaseni alueen historiaa. Naantalihan on Suomen Nizza.
Vahva identiteetti rakennustapa, kauneus
Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelut ja yhteydet eri puolille
Yhteisvoimin
Persoonallisesti
Kuva Markku Rantama
Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelutarjonta ja yhteydet eri puolille 3. Sosiaalinen ympäristö, yhteisö
Kohdataan, tervehditään
Kokoonnutaan
Hoidetaan
Hyvän asumisen neljä ulottuvuutta 1. Vahva identiteetti 2. Palvelutarjonta ja yhteydet eri puolille 3. Sosiaalinen ympäristö, yhteisö 4. Luontoyhteys
Kuva Markku Rantama
Innovatiivisten kaupunkiseutujen takana on yksittäiset intohimoiset toimijat Innovatiivisyys tulee pakosta ja ahneudesta
Kaupungistumisen voima
Esimerkiksi Helsinki on kasvanut n. 8000 as/vuosi, pääkaupunkiseutu n. 16.000 Yli puolet väestönkasvusta on ulkomaalaistaustaista Esimerkiksi afrikkalaistaustainen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, heistä 40 prosenttia asuu Helsingissä ja kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla
Maahanmuuttajien asema työ-ja asuntomarkkinoilla on vaihteleva Employment rates by country of birth in Finland in 2008 Country of birth Employment rate (%) Finland 75 Rest of Nordic 70,9 Rest of Western Europe 60,5 Eastern Europe 58,3 North African and 40,2 Western Asian Sub-Saharan African 43,7 Other Asian 50,6 Latin America 51,8 North American, 55,4 Australian, Oceanian
HELSINKI TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 32) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
TURKU TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 17) ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
TAMPERE TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 13) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
OULU TYÖLLISYYSASTE LÄHIÖISSĹ SUHTEESSA KAUPUNGIN KESKIARVOON (n = 9) Mats Stjernberg ¹ Vähintään 700 asukkaan lähiöt
The Helsinki Capital District 1990: the spatial structure of multiple deprivation
The Helsinki Capital District 2000: the spatial structure of multiple deprivation
The Helsinki Capital District in 2010: spatial structure of multiple deprivation
Valtakunnallisesti tytöistä 10 prosenttia ja pojista 20 prosenttia jää pelkän peruskoulun varaan (Myrskylä 2016)
874472 859037 836492 792275 708796 630017 558379 540293 515733 495571 496957 501439 492445 488531 471871 455543 438303 422642 407484 402665 401819 388624 348735 339500 331217 314872 292491 272176 879218 913258 938797 921075 853148 790800 738612 770137 786183 805367 849690 895390 922332 957430 968366 978617 987679 1004270 1025724 1056625 1090275 1086263 1043545 1068116 1087841 1081665 1062503 1049237 420108 426662 437079 453747 445829 435051 422657 441133 457863 474823 499280 518750 531159 545015 554011 560772 566040 572249 579373 589163 599904 607062 598434 606580 613002 611892 607182 604476 118461 124232 130532 135912 139907 143604 145091 152043 159515 168106 177931 187841 196404 205161 213224 220878 228055 236586 245342 254749 265002 280992 284535 294024 302080 308340 315249 322613 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpaikat koulutustason mukaan 1987-2014 Perusaste Keskiaste Al korkek. Yl. Kk/Tutkijak
Ei-ammattitaitoisen työväestön kysynnässä romahdus: v. 1987 n. 900 000, v. 2014 noin 270.000, 69% töistä on kadonnut. Gronow et all mukaan maatalousväestö oli v. 1950 noin miljoona, vuonna 1975 300 000. Työväestön kysynnän määrällinen romahdus on jokseenkin täsmälleen ns. suuren muuton luokkaa, ja samassa aijassa. Jälkimmäisestä muutoksesta sanotiin, että se ylittää kaiken suomen tilastoidun historian aikana.
Kasvun seurauksena kaupungit ovat muuttuneet monikeskuksisiksi metropoleiksi
Kauppakeskusten saavutettavuus henkilöautolla ja julkisella liikenteellä. Kumulatiiviset käyrät kuvaavat asukaskertymää tietyn todellisen matka-ajan sisällä eri kulkumuodoilla (Salonen, Toivonen, Vaattovaara 2012).
Lopuksi 11.5.2017 38
On hyvä muistaa, että fyysiset suunnitelmat ovat vain osa kaupunkiseudun ohaamista. Lisäksi tarvitaan jaettua poliittista ymmärrystä sekä innostava visio, joka muuttuu ja kehittyy sellaiseksi, johon ihmiset /yritykset sitoutuvat, ja jonka he kokevat tärkeäksi itselleen. 11.5.2017 39
Kohdennetaan resurssit niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa Priorisoidaan helposti asioita, joihin ei voi vaikuttaa Ohitetaan vaikeat kysymykset haja-rakentamisesta tai kaupungin tiivistämisestä ja nostetaan valtakunnallinen koulutuspolitiikka keskiöön
Kaupunkiseutu on riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan ja talouden kehityksestä, mutta samalla dynaaminen järjestelmä, jonka sisäisillä päätöksillä on keskeinen vaikutus alueen sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Kaupunkiseudun sisäistä kehitystä ei siis voi selittää pelkästään toimintaympäristön muutoksilla. Paikallisella päätöksenteolla, esimerkiksi kaavoitusja asuntopoliittisilla linjauksilla on laajat vaikutukset kaupunkirakenteen yleiseen kehitykseen 11.5.2017 41