FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus... 1 2 Näytteenotto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 1 Viitteet... 5 Liitteet... 5 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 1 Tiivistelmä Kasviplanktonin biomassan perusteella Gallträskin ekologinen tila oli vuonna 2010 erinomainen. Myöskään haitallisiksi luokiteltuja sinileviä ei havaittu. Valtalajit olivat tyypillisiä tyydyttävän ja välttävän välillä oleville järville. Klofylli a:n pitoisuuden perusteella Gallträsk tila oli tyydyttävä. Kasviplanktonin perusteella järven ekologinen tila oli parempi kuin edellisellä tutkimuskerralla v. 2008, mutta suuri vaihtelu on näille vedenlaatutekijöille tyypillistä, eikä pienestä havaintokertojen määrästä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 2 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus 3 Näytteenotto ja menetelmät 4 Tulokset Uudenmaan ympäristökeskuksen 21.5.2008 antaman lausunnon (Dnro 0100Y0261-126, YS 667) mukaisesti ruoppauksen aiheuttamia muutoksia planktonlevästöön tulee seurata tekemällä kasviplanktontutkimus kolmen vuoden välein. Ensimmäinen tutkimus tehtiin vuonna 2008. Gallträsk on Kauniaisten kaupungissa sijaitseva järvi, joka on muodostunut 7200 vuotta sitten eristäytymällä nykyisestä Itämerestä, jonka pinnasta se on nykyisin noin 31,4 metriä korkeammalla. Järven pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja keskisyvyys noin 1,0 metriä. Järven syvin kohta on noin 1,7 metriä ja keskivirtaama noin 9 litraa sekunnissa. Valuma-alue on 105 hehtaarin suuruinen. Vuoden aikana järven vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden (keskivedenkorkeudella 115 000 m 3 ) verran. Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Espoon Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Kasviplanktonnäytteet otettiin 30.8.2010 kahdesta näytepisteestä keskeltä järveä ja koillisosasta järven laskuojan tuntumasta (liite 1). Näytteet otettiin kokoomanäytteinä limnos-noutimella. Koska järvi on matala, otettiin kokoomanäyte 0.0-0.5 metristä. Näytteet suojattiin valolta ja yhdistettiin kokoomaksi muovisessa ämpärissä. Levänäytteet kestävöitiin kentällä Lugolin liuoksella (10 tippaa/näytepullo) ja toimitettiin määrittäjälle pimeässä ja viileässä. Kasviplanktonnäytteistä määritettiin kasviplanktonlajit ja biomassat Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksessa. Veden kokonaissyvyys oli näytepisteessä 1 noin 1,5 metriä ja pisteessä 2 noin metrin. Vedenlämpötila oli 15.7 astetta. Pintavesien ekologisen tilan luokittelussa voidaan yhtenä muuttujana käyttää kasviplanktonin kokonaisbiomassaa, a-klorofyllipitoisuutta ja haitallisten sinilevien osuutta kokonaisbiomassasta. Suomen ympäristökeskuksen (2010) luokitteluohjeen mukaan Gallträsk voidaan luokitella pieneksi humusjärveksi, minkä mukaan arvioitiin järven tilaa erilaisin muuttujin. Järven ekologinen tila oli kasviplanktonbiomassan (1,4 mg/l ja 1,5 mg/l) luokituksen (Syke 2009) perusteella molemmilla näytepisteillä erinomainen. Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Kasviplanktonin biomassassa ei ollut täten merkittävää eroa näytepisteiden välillä. Edelliskerralla tehdyn selvityksen mukaan vuonna 2008 olivat kasviplanktonin biomassat tyypillisiä rehevälle ja erittäin rehevälle vesistölle ja järven ekologinen tila luokiteltiin tyydyttäväksi/huonoksi. Yksittäisten tutkimuskertojen väliset erot kasviplanktonin biomassassa eivät vielä kerro veden laadun muuttumisesta, koska suhteellisen suuri vaihtelu on ominaista tälle vedenlaatutekijälle (kuten esim. klorofyllipitoisuudellekin). Mahdolliset muutossuunnat on mahdollista erottaa vasta melko pitkästä aikasarjasta. Molempien pisteiden näytteissä oli biomassaltaan eniten Kultaleviä (Chrysophyta), joiden prosentuaalinen osuus kokonaisbiomassasta oli lähes 50 % (Kuva 1.). Kultalevistä valtalajeina tavattiin suvun Crysococcus sp. lajeja sekä Chrysochromulina lajia. Lajeista molemmat indikoivat humusjärvissa tyydyttävän ja välttävän välillä olevaa ekologista tilaa (Syke 2009). Viherleviä (Chlorophyta) ja nieluleviä (Cryptophyta) oli myös runsaasti (molempien osuus biomassasta pisteellä 1 oli 18 % ja pisteellä noin 24 %). Viherlevistä runsain laji oli Monoraphidium minutum, joka kuvaa ekologiselta luokaltaan (Syke 2009) tyydyttävän ja välttävän välillä olevia järviä. 100 90 80 70 OTHER PHYTOPLANKTON CHLOROPHYTA 60 50 40 30 CHRYSOPHYTA DINOPHYTA CRYPTOPHYTA 20 10 CYANOPHYTA - CYANOPHYCEAE 0 näytepiste 1 keskellä näytepiste 2 koillinen Kuva 1. Gallträskin leväryhmien suhteelliset osuudet kasviplanktonissa kesällä 2010 Elokuussa 2008 tehdyn selvityksen mukaan sinilevien osuus biomassasta näytepisteellä 1 oli 54 % ja 76 % näytepisteellä 2. Vuoden 2010 selvityksessä sinilevien osuus oli vain alle prosentti kokonaisbiomassasta, eikä esimerkiksi haitalliseksi luokiteltuja Anabaena sinileväsuvun lajeja tavattu lainkaan. Gallträskin klorofylli-a:n pitoisuus määritettiin kasvukaudella 2010 kesäelokuussa. Näytepisteellä 1 klorofylli a:n pitoisuus vaihteli välillä 11-46 µg/l ja pisteellä 2 pitoisuus oli välillä 12-33 µg/l (Kuva 2.). Kesäkuun näytekerralla klorofylli-a:n pitoisuus oli aikajakson korkein, mutta laski puoleen elokuuhun mennessä. Mikäli tarkastellaan kasvukauden klorofyllipitoisuuden keskiarvoa Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 (Kuva 3.), voidaan Gallträsk luokitella ekologiselta tilalta tyydyttäväksi (Syke 2009) järveksi. Klorofyllipitoisuuden kasvukauden keskiarvo oli vuonna 2009 ja 2010 samaa suuruusluokkaa, mutta vuonna 2008 oli klorofylli a:n pitoisuus huomattavasti korkeampi. Huomioitavaa on se, että vuonna 2008 keskiarvo on laskettu vain kesä- ja heinäkuun tuloksista ja että heinäkuun näytekerralla oli pisteen 2 näytteeseen sekoittunut todennäköisesti pohjasedimenttiä, mikä on voinut vaikuttaa tulokseen. näytepiste1 näytepiste 2 140 120 100 Klorofylli a µg/l 80 60 40 20 0 16.7.2008 18.8.2008 17.6.2009 2.7.2009 28.7.2009 28.8.2009 23.6.2010 26.7.2010 31.8.2010 Kuva 2. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukaudella vuosina 2008, 2009 ja 2010 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 100 90 80 2008 70 2009 klorofylli-a µg/l 60 50 40 2010 30 20 10 0 näytepiste1 näytepiste 2 Kuva 3. Klorofylli a:n pitoisuus Gallträskin päällysvedessä kasvukauden keskiarvona vuosina 2008, 2009 ja 2010 Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tässä selvityksessä on käsitelty vain kahden näytekerran tuloksia, minkä vuoksi tuloksista tehtävät päätelmät ja tulkinnat (esim. luokitus) ovat vain suuntaa-antavia. Kasviplanktonissa esiintyy merkittävää ajallista ja paikallista vaihtelua, joten vasta pidemmästä aikasarjasta voidaan tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Kari Kamppi Limnologi, MMK Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Laatinut: Sanna Eronen Limnologi, FM Viitteet Suomen ympäristökeskus 2009. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Toimittanut K-M.Vuori, S.Mitikka ja H. Vuoristo. Ympäristöhallinnon ohjeita nro 3/2009. Suomen ympäristökeskus 2010. Pintavesien tyypittely. www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pintavedet > Vesien tila > Pintavesien tyypittely (www-sivut luettu 21.1.2011). Liitteet Liite 1. Näytepistekartta. Liite 2. Lajisto- ja biomassatulokset kesältä 2010 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
NÄYTEPISTEKARTTA LIITE 1 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
Tulokset Näytepiste 1 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
Tulokset Näytepiste 1 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
Tulokset Näytepiste 2 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc
Tulokset Näytepiste 2 LIITE 2 Q:\Hki\P116\_Gallträskin_tarkkailu\Lähtöaineisto\Kasviplanktontutkimus\Gallträsk_Kasviplankton_2010.doc