Uniuutiset 1/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti
SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot Vertaistuki - Unishop...2 Päätoimittajalta Yhdistyksiltä...3 Hallitukset 2015 Kelan tiedote...4 Suomen Aivot ry:n tiedote Naiset ja uniapnea, miksi diagnosointi viivästyy...5 Somnomed uniapneahammaskisko...6 Nuoret ja arkirytmin ongelmat...7-8 Prof. Timo Partosen Kiireen Lyhyt Historia...9-10 Rentoutusharjoitus - Onko vireystasosi hyvä?...11 TEMPUR jäsenedut...12 JULKAISIJA: Uniliitto ry (Y-tunnus: 1559876-2) Sitratori 3-00420 Helsinki Puh.: 010 292 8080 sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi LEVIKKI: 2000 kpl Paino: KTMP ISSN 1457-6406 JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS Päätoimittaja: Pentti Fri Toimitussihteeri: Anne Teisseire Taitto: Milja Saresvaara TEKNISET TIEDOT Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: 12-18 sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT Uniuutiset 2/2015 ilmestyy 27.5.2015 Uniuutiset 3/2015 ilmestyy 9.9.2015 Uniuutiset 4/2015 ilmestyy 2.12.2015 MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat Uniuutiset 1/2015 10.2.2015 mennessä Uniuutiset 2/2015 6.5.2015 mennessä Uniuutiset 3/2015 25.8.2015 mennessä Uniuutiset 4/2015 18.11.2015 mennessä PANKKIYHTEYS: FI55 6601 0001 0316 32 MAKSUEHTO: 8 vrk YHTEYSTIEDOT Epätyypillinen unirytmi ry Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Suomen Uniapneayhdistys ry Helsingin Uniyhdistys ry Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, 4. krs - 00420 Helsinki Puh: 010 292 8080 Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93-15101 Lahti Puh: 044 029 0563 / 044 469 1253 (Hanna Nikupaavo) sähköposti: narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19-33210 Tampere Puh: 040 062 2144 (Matti Mustajärvi) Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puh: 045 234 2778 (Jorma Heinonen) Satakunnan Uniyhdistys ry c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16-28100 Pori Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, 20660 Littoinen Puh: 02 275 5555 / gsm: 040 534 5555 VERTAISTUKI Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Helsingin Unitupa Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla. Seuraavat tapaamiset to 19.3., 16.4. ja 21.5.2015 klo 16:00 Vantaan Unitupa Kerran kuukaudessa keskiviikkoisiin klo 14 16 Viola vapaa-ajankeskuksessa - Orvokkirinne 4-01300 Vantaa Seuraavat tapaamiset: 1.4., 29.4., 6.5. ja 3.6.2015 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla klo 17:00 Seuraavat tapaamiset: 13.4. Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19 UNISHOP Palvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita: -Tempur tuotteet: - 10 % jäsenalennus -Carnero Oy:n villatuotteet: -10 % jäsenalennus -Torkkupeitto CD ja Unen Taidot kirja Lisätietoja: www.uniliitto.fi/fi/unishop/hinnasto.html Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta
PÄÄTOIMITTAJALTA Hyvät ystävät, Kevättä rintaan. Talvi tuntuu olevan lyhyt tai itse asiassa sitä ei oikein ollut tällä Etelä-Suomessa. Nyt alkaa valon ja vireyden aika. Odottelen luonnon heräämistä ja kevään tuoksuja. Se antaa meille kaikille voimia vireyttä. Pertti Kurikan Nimipäivät voittivat Suomen edustuksen Itävallassa keväällä pidettäviin Euroviisuihin. Heidän esityksensä oli upea ja toivottavasti myös ihmisten ajatusmaailma laajene. Kehitysvammaisilla kuten myös muillakin vammaisilla tulee olla oikeus parempaan elämän laatuun. Ollaan kaikki mukana jakamassa heidän menestystään. Asuuko kunniattomuus meissä? Kuka kuritta kasvaa - se kunniatta kuolee on vanhan kansan viisautta, mikä taitaa olla usealta unohtunut. Kevät tuo esiin meidän sotkut ympäristössämme. Näitä ovat koirien kakkakökkäreet teiden ja polkujen varrella, rikotut ja sotketut julkisen liikenteen pysäkit, juna-asemien hissikäymälät, älyttömät tuherrukset eri paikoissa. Liikennekuri ei näytä paranevan ja siihen sen parantaminen tulisi alkaa meistä itsestämme. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden tulisi olla lapsille esimerkkinä liikennevalojen noudattamisesta. Autoilijat ovat puolestaan itsekkään typeriä mikä antaa oikeutuksen ajamaan päin punaisia ja vaarantamaan kanssaihmisten turvallisuuden? Ovatko poliisit voimattomia valvomaan liikennekuria? Risteysvalvontaa voidaan tehostaa ja rikemaksut ja sakot varmaankin kattaisivat moninkertaisesti kulut. Joka tapauksessa yksikin pelastettu lapsi korvaa aiheutuneet kulut. Suurituloiset ja suurien omaisuuksien hallitsijat uhoavat perintö- ym. verojen vuoksi muuttavansa ulkomaille. Sitä pidän maanpetturuutena, varathan ovat tulleet heidän meiltä veronmaksajilta. Veronkierto on heillä muutoinkin hallinnassa, kun tavallinen kansalainen maksaa veronsa täysin mitoin. Mitä on ilkeys? Henkilö on ehdottanut itsensä erään tuntemani yhdistyksen hallitukseen ja tullut myös valituksi hallitukseen. Henkilö ei ole osallistunut yhteenkään hallituksen kokoukseen, mutta on hyökännyt yhdistyksen toimihenkilöitä ja hallitusta vastaan lukuisin sähköpostein ja uhkauksin. Hän on ollut yhteydessä RAY, PRH, TE-keskus ja kunnan henkilöihin pyrkimyksenä tuottaa vahinkoa yhdistyksen toiminnalle. Missä on kiusaamisen raja? Henkilö, joka kuuluu hallitukseen, toimii jatkuvasti yhdistystä tarkoituksellisesti vahingoittaen ja erityisesti kohdistuen toiminnanjohtajaan. Tästä ei voi tehdä edes rikosilmoitusta, koska henkilö ei ole esimiehen asemassa. Päättäjiltä odotan apua yhdistysten toimintaan, jotta tällaiset vihamieliset hyökkäykset voidaan eliminoida. Voitte vain arvata miten paljon työtä hänen aiheettomiin syytöksiin vastaaminen on vienyt aikaa yhdistyksen toiminnasta ja miten paljon mielipahaa tällainen epäasiallinen toiminta aiheuttaa. Eduskuntavaalit 2015. Ketä aiot äänestää? Nyt on taas lupauksien aika. Toivon, että osa pitäisi paikkansa ja sairaiden, vanhuksien. lapsiperheiden ja pientuloisten saisivat tukea. Tulonjako pientuloisille on merkittävä asia, koska ne varat menevät pääosin kulutukseen ja lisäävät työpaikkoja ja valtion tuloja. Mitä edessä? Vireysviikkoa vietämme 29.3. 4.4.2015, jolloin järjestämme eri paikkakunnilla tilaisuuksia. Lisätietoja saat Uniliiton sivuilta: www.uniliitto.fi Tehdään parempaa maailmaa olemalla ystävällisiä, osoittamalla kunnioitusta, auttamalla muita, hyväksymällä, erilaiset ihmiset, noudattamalla hyviä tapoja ja liittymällä mukaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöihin ja toimintaan osallistumisella. Eikä tässä kaikki saat itsellesi hyvää oloa ja hyvän mielen. Hyvää kevään odotusta Pentti Fri Uniliitto ry, hallituksen puheenjohtaja YHDISTYKSILTÄ Päijät-Hämeen Uniyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Heinonen täytti 70 vuotta vuoden alussa. Onnittelut. Satakunnan Uniyhdistys ry on hereillä! Vaikka puheenjohtaja Reijo Lehto laittoi yhdistyksen horrostilaan, niin vuosien pohjatyö toimii ja kysyntää uniasioille tuntuu olevan. Esitteitä ja Uniliiton jäsenlehtiä löytyy Yhteisökeskuksen esitehyllystä. Tervetuloa Porin alueella asuville Yhteisökeskuksen eri tapahtumiin! 4.2.2015 pidettiin Viola vapaaehtoistalossa Vantaan unipäivä. Noin 50 Vantaalaisia kävi kuuntelemassa uniterapeuttia Susan Pihl, joka luennoi unesta, sen metabolismista ja unihäiriöiden vaikutuksesta terveyteen, ja antoi luentoon osallistujille vinkkejä parempaan uneen. Dosentti Kirsi Vaali luennoi melatoniinin roolista unen saamisessa, oman melatoniinituotannon mittauksesta ja melatoniinin oikeasta käytöstä. 3
Uniliiton yhteistyökumppanit Philips Healthcare Solutions, ResMed Finland ja Somnomed Nordic esittelivät uniapnean hoidon tuotteistaan, Vitalmedin edustaja vastasi yleisön kysymyksiin Helsingin uniklinikan toiminnastaan ja Haikon Kartanon ja Carnero Oy:n edustajat esittelivät hyvinvointituotteista yleisölle. Helmikuun lopussa pidettiin Uniliiton potilasyhdistyksien hallituksen kokouksia. Ohessa 2015 hallitukset: Levottomat Jalat - Restless Legs ry Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Ronni I varapuheenjohtaja Irmeli Hännikäinen II varapuheenjohtaja Eero Eronen Taloudenhoitaja Pentti Fri Muut hallituksen jäsenet ovat Sirkku Nyström, Pirjo Kuopila, Prof. Markku Partinen ja Juhani Mäkelä Sihteeri Anne Teisseire Suomen Unettomat ry Puheenjohtaja Rose-Marie Kjellberg I varapuheenjohtaja Susan Pihl II varapuheenjohtaja Anna-Mari Aronen Taloudenhoitaja Pentti Fri Muut hallituksen jäsenet ovat Irmeli Hännikäinen ja Sirkka-Liisa Ronni Sihteeri Anne Teisseire Suomen Uniapneayhdistys ry Puheenjohtaja Jorma Heinonen I varapuheenjohtaja Kari Malinen II varapuheenjohtaja Matti Mustajärvi Taloudenhoitaja Pentti Fri Muut hallituksen jäsenet ovat Sirkka-Liisa Ronni ja Antero Lummi Sihteeri Anne Teisseire Helsingin Uniyhdistys ry Puheenjohtaja Rose-Marie Kjellberg I varapuheenjohtaja Susan Pihl II varapuheenjohtaja Anna-Mari Aronen Taloudenhoitaja Pentti Fri Muut hallituksen jäsenet ovat Irmeli Hännikäinen ja Sirkka-Liisa Ronni Sihteeri Anne Teisseire Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puheenjohtaja Jorma Heinonen Varapuheenjohtaja Tuire Vitikainen Sihteeri Helvi Heinonen Muut hallituksen jäsenet ovat Kirsti Heinonen ja Jouko Heinonen 4 Vantaan Uniyhdistys ry Puheenjohtaja Pentti Fri I varapuheenjohtaja Eero Eronen II varapuheenjohtaja Jouko Hyvärinen Taloudenhoitaja Pentti Fri Muut hallituksen jäsenet ovat Esa Harvala ja Juhani Mäkelä Sihteeri Anne Teisseire Lisätietoja paikallisyhdistyksien hallituksista Uniliiton sivuilta: www.uniliitto.fi/fi/paikallisyhdistykset.html 10.3.2015 Vantaan Uniyhdistys ry:n hallituksen jäsenet Pentti Fri ja Esa Harvala osallistuivat 150 muiden osallistujien kanssa Heurekan tiedekeskuksen järjestämänään Uni ja Muisti Aivoviikon tapahtumaan. Heurekassa Uniliiton Hyvä Uni-lehdet, joita oli mukana noin 100 kpl, menivät alle 2 minuutissa osallistujille. Uniliitto ry ja sen potilasyhdistyksien toiminta mainittiin ja Vantaan uniyhdistyksen edustajat saivat lehtipyyntöjä. KELA-TIEDOTE narkolepsiasta lapsille ja heidän läheisillensä. Narkolepsiaan sairastuneiden lasten perheet saivat viime vuosissa tukea Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Nyt julkaistavassa tutkimuksessa on selvitetty, mitkä olivat sairastuneiden ja heidän perheidensä tarpeet ja odotukset sekä miten hyvin kurssit pystyivät vastaamaan niihin. Tutkimusaineisto on kerätty kevään 2012 ja syksyn 2013 välisenä aikana ja tutkimuksen ovat toteuttaneet yhteistyössä Kelan tutkimusosasto, Lapin yliopisto ja Suomen Mielenterveysseura. Vanhemmat olivat huolissaan nuoren tulevaisuudesta, omien auttamiskeinojensa riittävyydestä, sisarusten voinnista ja omasta jaksamisestaan. Lapsen sairastuminen narkolepsiaan olikin koko perheen kriisi ja monilla perheillä oli runsaasti psykososiaalisen tuen tarpeita. Perheiden odotukset painottuivat vertaistuen saamiseen ja tältä osin sopeutumisvalmennuskurssit vastasivat hyvin odotuksiin. Enemmistö koki saaneensa jonkin verran etäisyyttä arkisiin huoliin, tukea tunteiden käsittelyyn ja lapsen tai nuoren vahvuuksien tunnistamiseen. Asiantuntijatiedon ja ammatillisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen kurssit eivät pystyneet vastaamaan. Sopeutumisvalmennuskurssien toimeenpanossa ilmeni useita kehittämisen kohteita. Kurssien tavoitteiden tarkentaminen, asiantuntijatiedon vahvistaminen, yksilöllisten työmenetelmien valinnan mahdollisuus, ennakkoinformaation lisääminen sekä Kelan ja palveluntuottajan välisen yhteistyön vahvistaminen mahdollistavat kuntoutujalähtöisiin tarpeisiin vastaamisen. Yleisemmin todettiin, että palveluiden hankinnassa on huomioitava pienten sairausryhmien ja erityistilanteiden tarpeet. Julkaisu: Autti-Rämö I, Kippola-Pääkkönen A, Valkonen J, Tuulio-Henriksson A, Härkäpää K., Narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten perheiden arki ja sopeutumisvalmennuskurssilta saatu tuki. Pdf-tiedosto on saatavilla osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/152797 Lisätietoja: Kelan tutkimusosaston tutkimusprofessori LKT Ilona Autti-Rämö; sähköposti: ilona.autti-ramo@kela.fi Lapin yliopiston tutkija Anu Kippola-Pääkkönen, ja professori Kristiina Härkäpää; sähköpostit: etunimi.sukunimi@ulapland.fi
Tiedote ry Suomen Aivot ry:n hallitus vei 11.2.2015 kannanoton eduskuntaryhmille. Aivosairaudet ovat Suomen kalleimmat kansantaudit. Lasten ja nuorten neuropsykiatriset ja psykiatriset ongelmat ovat yleisiä ja hoitamattomina ennustavat voimakkaasti aikuisiän ongelmia. Erityisesti lasten ja nuorten käytösongelmat ennustavat aikuisiän fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, väkivaltaisuutta, rikollisuutta, sosiaalista huono-osaisuutta, syrjäytymistä ja varhaista kuolleisuutta. Edistämällä lasten ja nuorten mielenterveyttä voidaan ehkäistä aikuisiän ongelmia ja vähentää psyykkisten sairauksien tuottamia kustannuksia. Suomessa järjestelmälliseen hoitomallien kehittämiseen, tehon tutkimiseen tai ulkomailla jo tehokkaiksi todettujen hoitomallien käyttöönottoon ja seurantaan ei ole olemassa resursseja. Nuorten aikuisten masennuksen vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisäänty- neet, kun kehitys on aikuisilla jo laskusuunnassa. Syynä eivät ole lisääntyneitten palvelujen saatavuuden ongelmat. Suuria kokonaiskustannuksia muodostavat neurologiset sairaudet. Vuosittain noin suomalaista 15 000 sairastaa aivoverenkiertohäiriön (aivoinfarktin tai -verenvuodon). Joka neljäs sairastuneista on työikäinen. Vain 25 % kuntoutuu (lähes) täysin. Suomessa on maailman paras akuuttihoito, mutta sen hyödyt valuvat hiekkaan, sillä moni ammatillisen kuntoutuksen saatavuus riittämätön. Ilman riittävää rahoitusta aivosairauksien kliininen tutkimus näivettyy Suomessa. Suomen Aivot ry edellyttää aivojen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen turvaamista ja rahoituksen lisäämistä, jotta kalleimpien kansantautiemme, aivosairauksien, ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus voidaan turvata. Koko kannanotto löytyy Suomen Aivojen uusiutuneilta www-sivuilta: www.suomenaivot.fi NAISET JA UNIAPNEA: MIKSI DIAGNOSOINTI VIIVÄSTYY Tietoisuuden lisäämiseen obstruktiivisen uniapnean tärkeistä fysiologisista, sukupuolispesifisistä eroista on hoidon suhteen tarve saada enemmän huomiota. Obstruktiivista uniapneaa (OSA) on vielä liian usein pidetty miesten sairautena ja viime aikoihin asti useimmissa kliinisissä tutkimuksissa obstruktiivisesta uniapneasta joko yhdistettiin sukupuolet tuloksissa tai kuvattiin tuloksia vain miehillä. Mutta obstruktiivisen uniapnean ominaisuudet sekä oireet eivät ilmesty samalla tavalla miehillä ja naisilla, joka valitettavasti naisilla johtaa taudin huomiotta jättämiseen.1 Ylipainoa yleisesti pidetään obstruktiivisen uniapnean merkittävänä riskitekijänä. Verrattuna miehiin, naisilla on tilastollisesti suurempi määrä kehon rasvaa. Obstruktiivisen uniapnean esiintyvyys on silti paljon suurempi miehillä, joka osoittaa että naisilla taudin taustalla olevan patogeneettisen mekanismin. Hengitysteiden koko ja elastisuus sekä nielun lihaskunto ovat tärkeät tekijät ylähengitysteiden avoimuudessa unen aikana. Ylähengitysteiden mitoista voi päätellä korrelaatiota uniapneaan miehillä, toisin kuin naisilla, kertoo tutkimus joka tarkasteli ylipainon vaikutusta nielun kokoon ja ilmanvaihtokykyyn. Tämä havainto viittaa siihen, että luontaiset rakenteelliset ja toiminnalliset erot ylemmissä hengitysteissä miesten ja naisten välillä, hyödyttää naisia unen aikana. 2 On kuitenkin todennäköistä, että naiset ovat alttiimpia unenaikaisiin hengityshäiriöihin vaihdevuosien jälkeen, mutta myös raskauden aikana, kun hengityshäiriöt voivat liittyä pre-eklampsian suurempaan riskiin ja sikiön kasvun hidastumiseen.3 Lyhyellä aikavälillä obstruktiivista uniapneaa sairastavien naisten elämänlaatu todennäköisesti alenee ja oireisiin kuuluu masennusta, uneliaisuutta ja kognitiivisia ongelmia. Naisten vaikeaan uniapneaan liittyy myös merkittäviä pitkäaikaisia seurauksia, muun muassa suurentunut dementian ja kardiovaskulaarisen kuoleman riski.4 Kun puhutaan obstruktiivisesta uniapneasta, puhutaan ensisijaisesti miesten sairaudesta, joihin oireisiin kuuluu kuorsaus, päiväväsymys ja sydän- ja verisuonisairaudet. Vuonna 2012 tutkimus5 osoitti, että naisten uniapnean oireisiin ei kuulunut päiväväsymys, vaan liika-lihavuus (painoindeksi 30 kg) ja verenpainetauti ja, että riski sairastua obstruktiiviseen uniapneaan lisääntyi iän mukaan. Näin tutkimuksen mukaan 55 70 v. liikalihavat naiset ovat kaksi kertaa alttiimpia sairastumaan vaikeaan uniapneaan kuin 55 70 v. naiset, joiden painoindeksi on alle 30. Kohonneesta verenpaineesta ja/tai lihavuudesta kärsivät naiset olisi tutkittava mahdollisen uniapnean diagnosoimiseksi tai poissulkemiseksi. Lähteet: (englanninkieliset abstraktit saatavilla netistä): 1 Lin CM, Davidson TM and Ancoli-Israel S. Gender differences in obstructive sleep apnea and treatment implications. Sleep Medicine Review, December 2008; 12(6):481-96 2 Mohsenin V. Gender differences in the expression of sleep-disordered breathing : role of upper airway dimensions. Chest 2001; 120(5):1442-7. 3 Franklin KA, et al. Snoring, pregnancy-induced hypertension, and growth retardation of the foetus. Chest 2000; 117(1):137-41. 4 Yaffe L, et al. Sleep-disordered-breathing, hypoxia, and risk of mild cognitive impairment and dementia in older women. Jama 2011; 306(6):613-9 5 Franklin KA, et al. Sleep apnoea is a common occurrence in females. European Respiratory Journal 2012. 5
6
NUORET JA ARKIRYTMIN ONGELMAT Merja Salomon, Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Perheen ja nuoren ongelmat (esim. koulu, vuorovaikutus, yksinäisyys) Nuorten arkirytmin ja kotiin vetäytymisen ongelmat ovat kasvaneet. Nuorten arkirytmiin ja unen laatuun ja määrään kiinnitetään muuttuvassa 7/24 auki olevassa yhteiskunnassa yhä enemmän huomiota. Myös lastensuojelun sosiaalityössä on huomattu, että nuoret saattavat syrjäytyä, jos arkirytmin ja unen ongelmiin ei puututa. Yhä tärkeämmäksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö yhdessä perheiden ja nuorten kanssa. Tätä arkirytmin syrjäyttävän kehän aihetta käsitellään kirjassa Aika hukassa. KUVIO 6. Nuorten rytmittömän arjen syrjäyttävä kehä (Merja Salomon, 2011) VINKKEJÄ VANHEMMILLE 1. Vanhempi 1. Vanhempi - älä luovuta! Vetäytyvä nuoresi ei ole harvinaisuus saattaa olla, että koko kaveripiirillä on samantapaista käyttäytymistä. Nykyään nuorten kanssa työskentelevät tunnistavat ongelman ja osaavat auttaa. Pohdi tarkkaan, voiko nuoren arkirytmin häiriintymisen syynä olla nuoren sairastuminen? Tämä vaihtoehto on mahdollinen ja oireet saattavat näyttäytyä samankaltaisilta kuin arkirytmin häiriöt. Mahdollisia terveydellisiä syitä ovat mm. kilpirauhasongelmat ja anemia. Mikäli epäilet sairauden puhkeamista, ota yhteyttä lääkäriin. Vakavien unihäiriöiden esim. narkolepsian tunnistamisessa suositellaan unihäiriöihin perehtyneen erikoislääkärin konsultaatiota. 2. Onko ongelma ainoastaan omalla nuorellasi, vai koskeeko se koko perhettäsi? Onko perheelläsi omia perinteitä, yhteisiä rituaaleja ja tapoja, perheen omia juttuja? Jos ei ole, olisiko aika luoda toistuvia perheen yhteisiä hetkiä ja tapoja. Pohdi, haluatko muutoksen perhetilanteeseen. Oletko itse valmis työskentelemään oman arki- tai unirytmiongelmasi kanssa? Varmasti tiedät, että olet mallina, esim. miten unta vaalitaan tai miten vältetään jatkuva puhelimen tai tietokoneen räplääminen. 7
3. Puhu nuoresi kanssa arkirytmin ja nukkumisen tärkeydestä. Viime vuosina nuorilla näyttää onneksi olevan heräämässä enemmän tietoisuutta unen tärkeydestä. Unirytmiä sekoittavat ensisijaisesti epäsäännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika ja päiväunet. Unen saantia ja laatua häiritsevät piristeiden käyttö (esim. energiajuomat) sekä myös kaikki päihteet. Nukkumisen tärkeydestä on melko helppo keskustella, kun varaat sille sopivan ajankohdan ja itse olet valmistautunut pysymään rauhallisena. 4. Varaudu kuitenkin taistelemaan. Tietokoneen ja muiden laitteiden sinivalo pitää hereillä ja estää toipumasta. Siis kännykkä, tietokone ja televisio pois nuoren huoneesta yöksi. Tämä vaatimus aiheuttaa nuorissa lähes aina vastustusta. Kännykän käyttö sitä vastoin aamulla on piristävääkin! Nuori ei halua tottumuksiinsa muutosta ja ei tiedosta aina valvomisen ja liiallisen tietokoneen äärellä olemisen haittatekijöitä. Usein tilanne aiheuttaa dramaattisia konflikteja. Varaudu niihin, hae tukea muista ihmisistä. 5. Arkirytmin ja yhteyden arkeen kadottanut nuori on saattanut muuttua persoonaltaan aivan toisenlaiseksi. On hyvä muistaa, että tietokoneriippuvaisuus on sairaus samoin kuin mikä tahansa vakava riippuvaisuus. Riippuvaisen henkilön persoonallisuus muuttuu usein hänen sitä itse oivaltamatta. Internet- ja peliriippuvaisuuteen on kehitetty hoitoa myös nuorille (ks. alla). Nuori saattaa olla uhkaava, ylimielinen, kylmä ja riidanhakuinen. Tutkimuksissa on todettu, että univajeinen ja arkirytminsä menettänyt nuori on usein taipuvainen aggressiivisuuteen. Univajeesta kärsivä ja/tai peliriippuvainen nuori saattaa olla samanaikaisesti erittäin aggressiivinen, vetäytyvä ja välttelevä. Tämä ei ole oman lapsesi aito persoonallisuus. Hän on varmuudella hankala potilas. Hän tarvitsee tukea ja johdonmukaista otetta, vaikkakin hän uhraa valtavasti energiaa hoidon ja muutoksen torjumiseen. Mikäli nuoresi kärsii masennuksesta tai muusta mielen-terveyden ongelmasta, on unen hoito ensisijaisen tärkeää. Tarpeeksi pitkä, hyvälaatuinen ja oikea-aikainen uni lievittää myös mielenterveyden oireita hoitoa unohtamatta. 6. Älä lannistu. Kun tiedät, mitä on tehtävä, nuoresi ei myöskään voi manipuloida sinua. Älä jää yksin. Nuori tarvitsee pattitilanteessa hoitoa ja myös sinä tarvitset ammatillista tukea. Ota tilanne haltuusi. Auttavat tahot auttavat, mutta muutos on omissa käsissäsi. TIETOA JA TUKEA Seuraavilta sivuilta ja tahoilta voit saada tietoa ja tukea: 8 www. uniliitto.fi ja www.sus.fi (Suomen Unitutkimusseura ry). Hyviä ohjeita ja artikkeleita unettomuuteen ja hyvään uneen, lisäksi paljon tuoretta tutkimustietoa aiheesta. www.uniresepti.fi Johannes Kajavan blogisivut nuorten uniongelmista ja niiden hoidosta. www.vaestoliitto.fi/nuoret/ sivulta saa paljon tietoa ja palveluita nuoria askarruttaviin ongelmiin. Suurissa kaupungeissa Väestöliiton kotipalvelulla ( Kotisisar ) on myös vankkaa asiantuntemusta arkirytmin ongelmissa koko perheille. Useat kunnat ostavat Väestöliiton palveluita. www.nuortenlinkki.fi A-klinikkasäätiö, Nettiriippuvuus. Paljon tietoa esim. peliriippuvuudesta. A-klinikkasäätiö tarjoaa myös palveluita peliongelmiin ja peliriippuvuuteen perinteisten päihdepalveluiden lisäksi. https://www.punainenristi.fi/hae-tukea-ja-apua/nuorten-turvatalosta Erinomainen taho pysäyttää nuori, saada apua perheongelmiin ja nuoren aktivoitumiseen. Turvatalot tarjoavat myös mahdollisuuden nuoren unikouluun. Nuori voi tulla turvatalolle vain juttelemaan. Turvatalot ovat yleensä avoinna joka päivä klo 17 aamuun klo 10. Tarpeen vaatiessa turvatalosta saa väliaikaisen yöpymis-paikan, josta sovitaan huoltajan kanssa. Nuorelle majoitus on maksuton eikä hän tarvitse sitä varten lähetettä. www.mll.fi Infoa katseltavaksi nuorten ja lasten kanssa huomioiden nuoren ikä ja sukupuoli. www.vamosnuoret.fi VAMOS on 16 29-vuotiaille helsinkiläisille ja espoolaisille nuorille suunnattu palvelukokonaisuus. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja vahvuuksia sekä tukea nuorta kiinnittymään yksilöllisesti arvioituun ja suunniteltuun jatkopolkuun. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Sosiaalitoimen puolella on paljon tarjolla matalan kynnyksen palveluita riippuen kunnasta. Esimerkiksi nuorisoasemat ja nuorisotalot, tyttöjen talo ja poikien talo ovat myös hyviä hakusanoja, kun etsii palveluita nuorten ongelmiin. Kuntien lastensuojelu tarjoaa perheille palveluita erityisesti pitkittyneissä ongelmissa ja mikäli nuori kieltäytyy hoidosta. Terveydenhuollossa kunnallisella sektorilla on lääkärissäkäynti (myös kouluterveydenhuolto) avainasemassa, josta saa lähetteen nuorten psykiatrisiin palveluihin ja myös melatoonin hoitoon. www.uniklinikka.fi Yksityissektorilla toimii unihäiriöihin erikoistuneita lääkäreitä. Tällaisista palveluista saa tietoa esimerkiksi uniklinikan ja Uniliiton sivuilta. Otteet kirjasta Aika Hukassa. Lastensuojelun asiakasnuorten arkirytmin ongelmia (235 sivua, kustantaja BoD, 2014).
Timo Partonen Lisää Unta Kiireen Lyhyt Historia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) työskentelevä psykiatri ja tutkimusprofessori Timo Partonen tuntee hyvin valon vaikutukset ihmismetabolismiin ja ihmispsyykeeseen. Hän on johtanut vuodesta 2009 Mieliala-, depressio- ja itsetuhokäyttäytyminen -yksikköä. Häneltä ilmestyi 28.10.2014 kirja Lisää unta - kiireen lyhyt historia. Kirjan lukijat pitivät hienosti kirjoitetusta kirjasta, jossa on tieteellistä, historiallista ja poliittista näkökulmaa, vieläpä runollistakin. Lukijoiden mukaan parasta oli ehdotus aikavyöhykkeen vaihdosta ja kesä-talviajan poistosta. Ohessa Helsingin Uniyhdistys ry:n ja Suomen Unettomat ry:n puheenjohtaja Rose-Marie Kjellbergin mielipide: Testin mukaan (Kaikki terveysvaarat kertyvät illanvirkuille, s. 39), olen siltä väliltä aamu- ja iltaihmisen. Nuoruudessa olin tyypillinen illanvirkku, jonka elämä alkoi iltaisin. Lomilla työstä palasin siihen myös, mutta työelämässä pystyin noudattamaan erilaista rytmiä. Tein aluksi säännöllistä aamuvuoroa, joka sopi minulle, mutta työnkuva muuttui kolmivuorotyöksi ja työskentelin myös joka toinen viikonloppu. Tätä kesti n. parikymmentä vuotta ja ikääntyessäni se alkoi olla melko haasteellista. Lopetin ja olin päivätyössä jonkin aikaa ja palasin taas kolmivuorotyöhön. Viimeiset vuodet työelämässä olivat päiväpainotteisia. Nyt eläkkeelle päästyäni noudatan osan aikaa rytmiä, jossa menen n.23.00 nukkumaan ja osan aikaa luen tai katson televisiota n. klo 01-1.30. En valvo, jos tiedän, että on menoa seuraavana päivänä. Usein stressi kuitenkin iskee ja heräilen, jos tiedän että pitää nousta. Yleensä en kuitenkaan ole kovin väsynyt ja suoriudun päivästä. Terveysriskit, jotka uhkaavat illanvirkkuja eivät ole vielä kohdanneet ehkä sen takia, että olen siltä väliltä. Asia, joka mietityttää on se, että koen niin vaikeana heräämisen uuteen päivään ja, että mieliala on niin surkea. Tämä tulee esiin, kun ei ole pakollisia menoja. Muistan usein olleen niin että iltaa myöten mieliala on korkealla ja aamulla hyvin matalalla. Tähän toivoisin apua. En pidä siitä, että nukun tai makaan sängyssä pitkään, mutta itsekuri ei aina riitä siitä nousemaan. Olen jostain lukenut, että henkilöt, joilla on matala verenpaine on aamulla käynnistysvaikeuksia. Aikaisemmin koin lisääntyvän aamuvalon häiritsevänä, nyt on tunne että on herättävä ja noustava. Ehkä on tapahtunut hienoista edistystä. Toinen häiritsevä tekijä on joskus yöllä tai myöhään illalla syöminen. Tämäkin puoli on hieman rauhoittunut. Ristiriitaista on myös se, että jos menen myöhään nukkumaan ja syön myöhään, nukun joskus paremmin. En kuitenkaan halua pysyvästi kääntää itseäni illanvirkuksi, koen, että on terveellisempää henkisesti ja fyysisesti aloittaa päivä aikaisemmin, mutta vielä tarvitsen siihen sisäistä koulutusta ja itsekuria. Oli mielenkiintoista lukea miten Suomen aikavyöhyke painottuu, miten pimeä pitkä talvi ja pimeät aamut vaikuttavat mieleemme. Kesäajasta olen samaa mieltä kirjailijan kanssa, omalta kohdalta niihin sopeutuminen on ollut hankalaa, ainakin työelämän aikoina. Sain kirjasta paljon uutta ajattelemista ja kiitän tekijää siitä. Kirjan lukeminen aiheutti myös kommentteja ja Timo Partonen vastasi Epätyypillinen unirytmi ry:n hallituksen jäsenien kysymyksiin. Minttu Lehtovaara (puheenjohtaja) Kirjassa puhutaan illanvirkuista ja että he menevät nukkumaan myöhäisimmillään klo 3. Sitten on kuitenkin myös vielä myöhäisempiä yökyöpeleitä (VUJ, DSPD, G47.2) ja osa hiukan aikaisemmistakaan illanvirkuista ei välttämättä pysty siirtämään nukkumaanmenoaikaansa vaikka tahdonvoimaa olisi pienen kylällisen verran. Heillähän vuosien univaje haittaa merkittävästi suoriutumista ja he ovat vaarassa mm. masentua, syrjäytyä ja muutenkin sairastua. Kipinänvartija -tyyppisille ihmisille löytyy kyllä yötöitä mutta ammatteihin opiskelu tapahtuu päivisin. Mitä ehdotat heille ratkaisuksi? 9
Timo Partonen: Tämä on vaikea kysymys, sillä jokaisen ihmisen tilanne olisi hyvä arvioida yksilöllisesti. Mitään rutiininomaista patenttiratkaisua ei tähän ole olemassa. Tiettyjä vuorokausirytmejä tahdistavia keinoja voi tietenkin aina suositella tai kokeilla itsekin. Säännöllinen (2-3 kertaa viikossa) kuntoliikunta (rasittavaa liikuntaa 45-60 minuutin ajan) loppuiltapäivästä tai alkuillasta aikaistaa vuorokausirytmejä, samoin säännöllinen (5-7 päivänä viikossa) kirkasvalossa oleskelu (30-60 minuutin ajan) aamulla (kello 5-10 välillä) aikaistaa vuorokausirytmejä. Mahdollisimman säännölliset nukkumaanmenoajat ja heräämisajat pitävät vuorokausirytmit tahdissa. Minttu Lehtovaara: Esim. Norjassahan on tutkittu eri vuorokausirytmien esiintyvyyttä. Onko Suomessa tehty tai suunnitteilla laajaa tutkimusta aiheesta? Timo Partonen: Suomessa on tehty osana uusimpia väestötutkimuksia kyselylomaketutkimuksia kronotyypin määrittämiseksi. Niiden perusteella tiedämme, kuinka monet suomalaisista (yli 25-vuotiaista) aikuisista ovat iltavirkkuja. M.L: Voisiko siitä olla apua mietittäessä ja perusteltaessa kesäajan lopettamista ja aikavyöhykkeen vaihtoa? Nythän esim. oman viivästyneen unijaksoni vaikeusaste riippuu tästä sopimusasiasta kun rytmi pysyy kesät talvet samana kesä- ja talviajoista huolimatta samoin kuin mummollani joka ei lapsena altistunut edes luomuliekkiä pahemmalle keinovalolle. T.P: Kyllä, tästä on apua. Kirjassani onkin ehdotus, että kesäajan käytöstä luovuttaisiin ja että Suomi vaihtaisi aikavyöhykettä. M.L: Jos illanvirkkujen, yökyöpeleiden ja aamunvirkkujen määrää suomalaisissa on arvioitu, kuinka monen elämää kesäajan lopettaminen ja aikavyöhykkeen vaihto voisi helpottaa ja kuinka monen vaikeuttaa? T.P: Kesäajan käytön lopettaminen todennäköisesti helpottaisi 90 % suomalaisista aikuisista vointia ja lähes kaikkien elämää, kun kellonsiirtoja ei enää tarvittaisi. Tämä on havainto, joka on tehty. Sitä on selitetty siten, että aiemmissa tutkimuksissa ei ole tutkittu kronotyyppiä vaan on keskitytty vain yöunen määrään tai laatuun ja että niissä yöunen pituuden merkitystä on yliarvioitu. Salla Mansikkamäki (varapuheenjohtaja): Kysymys löytyy sivulta 46. Aamuisuus-iltaisuuspiirteesi tulkinnassa todettiin että jos saat pistemäärän 5-12 eli olet selkeästi illanvirkku, muista huolehtia terveydestäsi mahdollisimman hyvin jo nuoresta pitäen. Onko vinkkejä tai neuvoja miten se onnistuu? T.P: Jokaisen ihmisen olisi hyvä tunnustella, kuinka pitkän yöunen itselleen tarvitsee. Tämän jälkeen olisi hyvä turvata itselleen mahdollisuus nukkua riittävän pitkät yöunet. Unta tulisi arvostaa. Salla Mansikkamäki: Viivästynyttä unijaksoa potevana ja yhteiskunnan aikataulujen seuraamisen seurauksena vakavasti sairastuneena sitä mietin. Joillekin uni-valverytmiltään erilaisille myöhemmät kouluajat olisi iso pelastus. Unen terveysvaikutuksista on tällä hetkellä olemassa valtavasti tietoa ja yhteiskunta on muuttunut ja muuttumassa 24/7 yhteiskunnaksi, luulisi että sellaisen järjestyminen olisi mahdollista. Ääri-ihmisiä on toki vähemmistö, mutta määrät ovat silti merkittäviä. Ei kaikkien kouluaamuja tarvitsisi siirtää, mutta voisiko olla normaaliin aikaan ja vähän myöhemmin alkavia ryhmiä? T.P.: Tämä on asia, josta voisi hyvin vaihtaa ajatuksia koulussa järjestettävissä kodin ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa, jolloin niin opettajien, oppilaiden kuin oppilaiden vanhempien näkökannat tulisi käsiteltyä. S.M: Ja varsinkin murrosikäisten myöhästyneillä rytmeillä koulumotivaatiokin voisi olla parempaa? TP: Osalle tämä voisi olla helpotus, mutta se ei todennäköisesti auttaisi kaikkia. Kirjassani on esitelty eri vaihtoehtoja, mitä kouluaamujen myöhentäminen voisi merkitä. Ongelmaksi voisi edelleen jäädä se, että yöunta ei arvostettaisi tarpeeksi ja että he, jotka tarvitsisivat nykyistä enemmän yöunta, eivät nukkuisi pitempään. M.L: Viittaamistasi koulun alkamisajan myöhästymiskokeiluista saa vaikutelman ettei lyhyempi yöuni haittaa suoriutumista tai vaikuta vireystilaan. Kuitenkin lukuisat muut vastaavat kokeilut ovat johtaneet erilaisiin johtopäätöksiin. Monesti on myös todettu että univaje altistaa monenlaisille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille. Osaatko kertoa mistä tämä ristiriita johtuu? T.P: Viimeisen parin vuoden aikana on julkaistu useampia tutkimuksia, joissa on osoitettu, että myöhäisellä nukkumaanmenoajalla on haitallisempi vaikutus koulussa suoriutumiseen kuin lyhyellä yöunen pituudella. Lisää Unta, Kiireen Lyhyt Historia, Timo Partonen, Duodecim (2014). 10
RENTOUTUSHARJOITUS Marjut Saresvaara, fysioterapeutti Huomioitavaa ennen harjoitusta: - Suorita harjoitus rauhallisessa, mielellään hämärässä huoneessa. - Voit käyttää taustamusiikkina rauhallista instrumentaalimusiikkia. Harjoitus: Asetu selinmakuulle, tyyny pään ja polvitaipeiden alle ja sulje silmäsi: 1. Hengitä syvään 2-4 kertaa vetäen ilmaa nenän kautta sisään ja päästä suun kautta ulos. 2. Rentouta kasvot ja kaula. Pure hampaita kevyesti yhteen ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Rentouta myös kieli. 3. Siirrä ajatukset hartioihin ja yläselkään. Nosta hartioita kevyesti ylös ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Anna hartioiden ja yläselän olla rentoina alustalla. Hengitä edelleen rauhallisesti. 4. Siirrä ajatukset yläraajoihin. Purista oikea käsi kevyesti nyrkkiin ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Tee sama vasemmalla kädellä. Nyt olkapäät, kyynärpäät, ranteet ja sormet ovat rentoina alustalla ja tuntuvat painavilta. 5. Siirrä ajatukset vatsaan ja selkään. Paina alaselkää kevyesti alustaan ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Rentouta vatsan alue. Hengitä rauhallisesti ja pidä kasvot edelleen rentoina. 6. Siirrä ajatukset alaraajoihin. Paina jalkoja vuorotellen tyynyä vasten ja päästä rennoksi 2-3 kertaa. Huom! Älä ojenna nilkkoja suoraksi, koska se voi aiheuttaa suonenvetoa. Nyt lonkat, polvet, nilkat ja varpaat ovat aivan rentoina ja tuntuvat painavilta. Hengitä edelleen rauhallisesti. 7. Käy vielä mielessäsi läpi kasvot, hartiat, yläraajat, selkä, vatsa ja jalat, jotta ne ovat aivan rentoina ja tuntuvat painavilta. Nyt olet aivan rento ja lepäät rauhassa! Rentoutusharjoitus kestää 20-30 minuuttia. Kun olet oppinut rentoutumaan, niin voit käydä läpi harjoituksen pelkän ajatuksen voimalla mielikuvaharjoituksena, joilloin harjoituksen kesto lyhenee. Rentoutuminen on siis harjoittelua ja siihen pitää keskittyä. Rentoutumisen oppiminen vaatii useita harjoittelukertoja. Rentoutuminen rauhoittaa elimistöä ja näin siitä on apua uneen pääsemiseksi. ONKO VIREYSTASOSI HYVÄ? TARKISTA ALLA OLEVASTA KYSELYSTA Epworth Sleepiness Scale (EES), eli Epworth-uneliaisuus asteikko on tehokas väline, jolla mitataan keskimääräistä päiväväsymystä. Tämä testi on kansainvälisesti tunnustettu uneliaisuutta mittaava testi, joka auttaa vastaamaan siihen, voivatko väsymysoireesi johtua unihäiriöstä tai epätasoisesta unihäiriön hoidosta. Testi koostuu joukosta tilanteita, joiden kohdalla arvioit, kuinka todennäköisesti torkahdat tai nukahdat sen sijaan, että tunnet vain itsesi väsyneeksi. Vaikka et olisikaan kokenut mitään näistä tilanteista viime aikoina, yritä päätellä, kuinka reagoisit. Valitse seuraavasta asteikosta luku, joka kuvaa parhaiten kutakin tilannetta, rengasta oikea vaihtoehto ja laske pistemäärä: Tulkinta: 10 pistettä tai enemmän tulkitaan yleensä poikkeavaksi. Mikäli tunnet itsesi väsyneeksi unihäiriön hoidosta huolimatta, ota yhteyttä erikoislääkäriin. Huomaa, että testi ei koskaan korvaa lääkärin tekemää diagnoosia. Jos olet huolissasi nukkumisongelmien takia, ota yhteys lääkäriisi tai terveyskeskukseen. Älä epäröi repiä tätä sivua pois tai tulostaa ja ottaa testin tulokset mukaan terveysasemalle tai lääkärin vastaanotolle. Testin voi myös tulostaa www.terveyskirjasto.fi sivuilta. 11