TUTKIMUSRAPORTTI. Pallon päiväkoti Kyllikinkatu 3-5 53100 Lappeenranta

TUTKIMUSRAPORTTI Pallon päiväkoti Kyllikinkatu 3-5 53100 Lappeenranta Työ nro T12088 Kotka 28.2.2013 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 FAX. 05-2184 562 E-MAIL ETUNIMI.SUKUNIMI@INSINOORISTUDIO.FI

T12088 Tutkimusraportti 1 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 3 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTAT... 4 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET... 5 3.1 Yleistä... 5 3.2 Kuidut sisäilmasta... 5 3.3 Mikrobit rakenteista... 5 3.4 Sisäilman PAH-yhdisteet... 5 3.5 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia... 5 3.6 Painesuhteiden seuranta... 5 4 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET RAKENNUSOSITTAIN6 4.1 Alapohja kellarikerros... 6 4.1.1 Rakennetyypit:... 6 4.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 6 4.1.3 Johtopäätökset... 6 4.1.4 Toimenpide-ehdotukset... 7 4.2 Ulkoseinä kellarikerros... 7 4.2.1 Rakennetyypit... 7 4.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 7 4.2.3 Johtopäätökset... 8 4.2.4 Toimenpide-ehdotukset... 8 4.3 Ulkoseinärakenne 1 kerros... 8 4.3.1 Rakennetyypit... 8 4.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 9 4.3.3 Johtopäätökset... 9 4.3.4 Toimenpide-ehdotukset... 10 4.4 Välipohjarakenne 1 kerros... 10 4.4.1 Rakennetyypit... 10 4.4.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 10 4.4.3 Johtopäätökset... 11 4.4.4 Toimenpide-ehdotukset... 12 4.5 Väliseinärakenne 1 kerros... 12 4.5.1 Rakennetyypit... 12 4.5.2 Johtopäätökset... 12 4.5.3 Toimenpide-ehdotukset... 12 4.6 Ulkoseinärakenne 2 kerros... 13 4.6.1 Rakennetyypit... 13 4.6.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa... 13 4.6.3 Johtopäätökset... 14 4.6.4 Toimenpide-ehdotukset... 14 4.7 Sisäilman PAH-yhdisteet (VOC)... 14 4.7.1 Johtopäätökset... 15 4.7.2 Toimenpide-ehdotukset... 15 4.8 Ilmanvaihto... 15 4.8.1 Johtopäätökset... 16 4.8.2 Toimenpide-ehdotukset... 16 5 YHTEENVETO... 16 6 JATKOTOIMENPITEET... 17

T12088 Tutkimusraportti 2 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 7 JATKOTOIMENPITEET MIKÄLI RAKENNUSTA AIOTAAN KÄYTTÄÄ SIIRYMÄAIKANA (4-5 VUOTTA) ILMAN PERUSTEELLISTA KORJAUSTA... 18 8 Liitteet:... 19 9 Kirjallisuutta... 19

T12088 Tutkimusraportti 3 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Tutkimusajankohta Talvi 2013 Tutkijat Timo Mielo Otto Koski Tutkimuksen tilaaja Lappeenrannan kaupunki, Tilakeskus Aila Vallius Villimiehenkatu 1 53100 Lappeenranta Yhteyshenkilö kohteessa Johtaja Kirsi Skyttä Tutkimuksen kuvaus Kiinteistön kellarikerroksessa sijaitsevissa toimitiloissa työntekijöillä on esiintynyt sisäilma laatuun liittyviä ärsytysoireita. Kellarikerroksen tiloissa on esiintynyt myös kreosiittiin viittaavaa hajua. Tutkimuksien alkuvaiheessa kellarikerroksen alapohjarakenteissa havaittiin laaja-alainen kosteusvaurio. Lappeenrannan kaupunki halusi kartoittaa koko kiinteistön riskirakenteiden mikrobiologisen kunnon päätöksentekoa varten. Saadun tiedon mukaan myös ensimmäisen kerroksen työntekijöillä on esiintynyt sisäilman laatuun liittyvää ärsytysoireilua. Rakennuksessa suoritettiin rakenteiden mikrobiologiseen kuntoon ja kosteustekniseen toimivuuteen liittyviä tutkimuksia. Tutkimus käsittää päiväkodin käytössä olevat tilat. Tavoitteena oli selvittää altistumista kosteusvaurioepäpuhtauksille, riskirakenteita, vuotovahinkoja sekä ilmanvaihdon toimivuutta ja hygieniaa. Tutkimusten perusteella annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

T12088 Tutkimusraportti 4 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTAT Kohde ja osoite Pallon päiväkoti Kyllikinkatu 3-5 53100 Lappeenranta Rakennuksen omistaja Lappeenrannan kaupunki Rakennuksen käyttötarkoitus Päiväkoti Kunnossapitovastuu Lappeenrannan kaupunki Rakentamisvuosi 1963 Kerrosluku Rakennus on kolmikerroksinen. Rakennuksessa on osittainen kellarikerros. Pääasiallinen runkomateriaali Tiili Perustamistapa Rakennus on kellarillinen, jossa maanvarainen betonilaatta. Kuvaus lvi-järjestelmistä Rakennuksen 1 kerroksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto, kellarikerroksessa on koneellinen poistoilmanvaihto ja 2 kerroksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Muut tutkimukset ja kartoitukset - Piirustukset - pohjapiirustukset

T12088 Tutkimusraportti 5 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 3.1 Yleistä Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet eivät suoraan kuvaa nykyistä sisäilman laatua. Tilojen ja rakenteiden kuntoa sekä sisäilman laatua arvioitiin aistivaraisesti paikan päällä. Rakenteiden kuntoa tutkittiin mikrobinäytteiden avulla. Sisäilman laatua tutkittiin mikrobi-, kuitu-, merkkiaine- ja paineeromittausten avulla. Näytteenottoa varten rakenteisiin tehtiin avauksia, joista rakenteita ja niiden kuntoa voitiin tarkastella. 3.2 Kuidut sisäilmasta Tässä tutkimuksessa sisäilman mahdollisia kuitulähteitä sekä altistumista sisäilman kuiduille arvioitiin kokemusperäisesti. 3.3 Mikrobit rakenteista Rakenteiden mikrobiologista kuntoa tutkittiin materiaalinäytteiden avulla. Mikrobinäytteitä otettiin yhteensä 30, ulkoseinistä, alapohjasta ja kellarin seinästä. Näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella. 3.4 Sisäilman PAH-yhdisteet Rakennuksen käyttäjien altistumista polysyklisille aromaattisille hiilivetyyhdisteille tutkittiin ottamalla sisäilmasta PAH-näytteitä. Näytteet kerättiin suoraan sisäilmasta näytteenottopumpulla XAD-adsorbenttiin. Näytteet on analysoitu Työterveyslaitoksella. 3.5 Ilmanvaihdon toiminta ja hygienia Ilmanvaihdon toimintaa selvitettiin aistinvaraisesti. 3.6 Painesuhteiden seuranta Rakennuksen painesuhteita seurattiin pistokoeluonteisesti tutkimusten aikana. Mittalaite oli TSI VelociCalc Plus.

T12088 Tutkimusraportti 6 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET RAKENNUSOSITTAIN 4.1 Alapohja kellarikerros 4.1.1 Rakennetyypit: - pintamateriaalit - lastulevy - lautalattia - koolaus n. 150 mm - kutterinlastu/toja/leca-sora n. 150 mm - bitumisively kermi - maanvastainen betonilaatta/teräsbetoniholvi - täytemaa/kellari 4.1.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Alapohjarakenteen mikrobinäytteet Alapohjarakenteista otettiin yksi mikrobinäyte. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 3. Taulukko 1. Mikrobitulosten yhteenveto alapohjarakenne Alapohja näytteet: Näytteitä ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 1 1 Alapohjarakenteista otettu (liite 3, näyte 1) analyysitulos viittaa kosteus- ja mikrobivaurioihin eristemateriaaleissa. Alapohjan eristeestä oli runsaasti mikrobeja, joista osa kosteusvaurioon viittaavia (A. versicolor, A. ochraceus, Eurotium, Tritirachium). Muut havainnot 4.1.3 Johtopäätökset Näytteenottoa varten tehdyistä avauksista alapohjan eristetilasta tuli sisäilmaan ilmaa, jossa esiintyi maakellarimaista homeen hajua sekä kreosootin hajua. Alapohjarakenteen maanvastaisissa osissa esiintyi pintakosteuden ilmaisimella mitattuna kauttaaltaan kosteuspoikkeamia (liite1 kuva 1). Lattian koolauspuut olivat osin lahovaurioituneet (liite1, kuva 2). Alapohjan bitumikermin välissä oli silmin nähtävää kasvustoa (liite 1, kuva 3). Kellarikerroksen alapohjassa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita Maanvastaisen alapohjarakenteen eristetilan vauriot johtuvat maaperän

T12088 Tutkimusraportti 7 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 kosteudesta sekä mahdollista putkivuodoista. Orgaanisen eristeen käyttäminen maanvastaisena betonilaatan päällä lämmöneristeenä voidaan pitää riskirakenteena, varsinkin jos eristetilaan pääsee ylimääräistä kosteutta vuotovahingon vuoksi. Koolattu puulattia käytössä notkuessaan pumppaa ilmaa eristetilasta sisäilmaan. Havaintojen mukaan alapohjarakenteen kosteusvaurioiden epäpuhtaudet pääsevät korvausilman mukana kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua ja ne voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia ärsytysoireita. 4.1.4 Toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet suositellaan purettavaksi, jonka jälkeen alapohjarakenne suunnitellaan ja korjataan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. 4.2 Ulkoseinä kellarikerros 4.2.1 Rakennetyypit Ulkoseinärakenne on täystiilirunko, lepohuoneen kohdalla oli sisäpuolinen lisälämmöneristys. Ulkoseinärakenne patterisyvennyksen kohdalla ulkoa sisään lukien on seuraava: - julkisivurappaus - tiili/kannatinpalkki - Toja/korkki 50 mm - rappaus - pintakäsittely Patterisyvennyksessä on lämmöneristeenä Toja-levy ja ikkunarakenteen yläpuolella ekspandoitu korkki. 4.2.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Kellarikerroksen ulkoseinärakenteen mikrobinäytteet Kellarikerroksen ulkoseinärakenteen lisälämmöneristeestä otettiin kaksi mikrobinäytettä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 3. Taulukko 1. Mikrobitulosten yhteenveto kellarikerroksen ulkoseinärakenne Alapohja näytteet: Näytteitä ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 2 1 1

T12088 Tutkimusraportti 8 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.2.3 Johtopäätökset Kellarin ulkoseinän lisälämmöneristeestä otettujen (liite 3, näytteet 2 ja 3) analyysitulokset viittaavat kosteus- ja mikrobivaurioihin eristemateriaaleissa. Lisälämmöneristeissä oli runsaasti mikrobeja, joista osa kosteusvaurioon viittaavia (A. versicolor, A. penicillioides, A. fumicatus, Eurotium, Streptomyces). Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella kellarikerroksen ulkoseinärakenteen lisälämmöneristyksessä esiintyy kosteusvaurioita. Ulkoseinärakenteen eristetilan vauriot johtuvat maaperän kosteuden pääsystä rakenteeseen tai sisäilman kosteuden tiivistymisestä rakenteeseen. Myös ulkoseinän epäjatkuvuuskohtien (ikkunapellitykset) kautta on eristetilaan mahdollisesti päässyt ylimääräistä kosteutta. 4.2.4 Toimenpide-ehdotukset Kellarikerroksen ulkoseinärakenteiden lisälämmöneristeet suositellaan purettavaksi, jonka jälkeen ulkoseinärakenne suunnitellaan ja korjataan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. 4.3 Ulkoseinärakenne 1 kerros 4.3.1 Rakennetyypit Täystiilirunko, Taipalsaarentien puoleisessa päädyssä sisäpuolinen lisälämmöneristys Ulkoseinärakenne patterisyvennyksen kohdalla ulkoa sisään lukien on seuraava: - julkisivurappaus - tiili/kannatinpalkki - Toja/korkki 50 mm - rappaus - pintakäsittely Patterisyvennyksessä on lämmöneristeenä Toja-levy ja ikkunarakenteen yläpuolella ekspandoitu korkki.

T12088 Tutkimusraportti 9 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.3.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Ulkoseinärakenteen mikrobinäytteet 1 kerros 1 kerroksen ulkoseinärakenteesta otettiin 14 näytettä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 4. Taulukko 2. Mikrobitulosten yhteenveto ulkoseinärakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 14 7 3 3 1 1 kerroksen ulkoseinärakenteista otettujen näytteiden 1, 5-7, 11-12 ja 15-22 analyysitulokset eivät viittaa laaja-alaiseen kosteus- ja mikrobivaurioihin 1 kerroksen ulkoseinärakenteissa. 1 kerroksen ulkoseinän tasoitteesta (näyte 1) oli runsaasti mikrobeja (Penicillium), jonka esiintyminen runsaana kasvuna viittaa materiaalin vaurioon. Kyseinen vaurio on paikallinen ja se rajoittuu kirkonpuoleiseen ulkoseinään kukkapenkin kohdalle. Taipalsaarentie puoleisen päätyseinän lisälämmöneristeessä (näyte 18) oli mikrobeja kohtalaisesti, joista osa on kosteusvaurioon viittaavia (Oidiodendron, Eurotim). Lisälämmöneristeen vaurio on paikallinen, koska muissa lisälämmöneristeestä otetuissa näytteissä ei esiintynyt vaurioita. Patterisyvennyksien ja kannatinpalkkien eristeissä (näytteet 5 ja 6) oli kohtalaisesti mikrobeja, joista osa on kosteusvaurioon viittaavia (Chaetomium, Streptomyces). Patterisyvennyksien lämmöneristeen vauriot ovat paikallisia. Näytteissä 6, 11, ja 21 mikrobeja oli niukemmin, mutta lajisto viittaa mahdolliseen kosteusvaurioon (Streptomyces). Näytteissä 12, 15-17, 19, 20 ja 22 mikrobeja oli tavanomaisesti. Muut havainnot 4.3.3 Johtopäätökset Rakenteiden sisäpinnoilla ei havaittu ulkopuolisen kosteuden aiheuttamia jälkiä, jotka viittaisivat laaja-alaiseen kosteusvaurioon. Lisälämmöneristeessä ei ole höyrynsulkua (liite 1 kuva 4). Otettujen näytteiden perusteella 1 kerroksen ulkoseinäseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita patterisyvennyksissä sekä lisälämmöneristeissä. Patterisyvennyksien todennäköisin kosteusrasituksen aiheuttaja on viistosateen kulkeutuminen ikkunarakenteiden kautta

T12088 Tutkimusraportti 10 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 eristetilaan. Vaurioiden syntymiseen on voinut vaikuttaa sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Kirkonpuoleisessa päädyssä ulkoseinärakenteen tasoitteen paikalliseen vaurioon on vaikuttanut ulkopuolisen kukkapenkin kautta kulkeutuva maaperän kosteus. Havaittujen paikalisten vaurioiden vaikutus sisäilman laatuun on todennäköisesti vähäistä, mutta mahdollista, lukuun ottamatta kirkonpuoleisen päädyn ulkoseinän tasoitteen vauriota, joka on suoraan yhteydessä sisäilmaan. 4.3.4 Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteen havaitut paikalliset kosteusvauriot tulisi korjata. 4.4 Välipohjarakenne 1 kerros 4.4.1 Rakennetyypit Välipohjarakenne (kaksoislaattapalkisto) ylhäältä alas lukien on: - pintamateriaalit - betonilaatta n. 50-80 mm - Kipisilevy/kutterinlastu/sahanpuru/Leca-sora n.250 mm - betonilaatta Välipohjarakenne (alalaattapalkisto) ylhäältä alas lukien on: - pintamateriaalit - vaneri/lastulevy - lautalattia - koolaus - kutterinlastu/sahanpuru/ n.250 mm - betonilaatta 4.4.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Välipohjarakenteen mikrobinäytteet Välipohjarakenteesta otettiin 10 näytettä kuudesta eri kohtaa. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 3 ja 4. Taulukko 2. Mikrobitulosten yhteenveto välipohjarakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 10 1 1 2 6

T12088 Tutkimusraportti 11 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 1 kerroksen välipohjan eristeissä (näytteet 2-4, 9, 14 ja 27) oli runsaasti mikrobeja, joista osa on kosteusvaurioon viittaavia (A. versicolor, P. variotii, Fusarium, Eurotim, Streptomyces). Välipohjarakenteen vauriot keskittyvät kaksoislaattarakenteisiin sekä kirkonpuoleisen päädyn paikalliseen vaurioon, joka rajoittuu kirkonpuoleiseen ulkoseinään kukkapenkin kohdalle. 1 kerroksen välipohjan eristeissä (näytteet 10 ja 13) oli kohtalaisesti mikrobeja, joista osa on kosteusvaurioon viittaavia (A.sywodii, Streptomyces). Näytteet on otettu kaksoislaattarakenteesta. 1 kerroksen välipohjan (alalaattapalkisto) eristeistä otetuissa näytteissä 23 ja 24 mikrobeja oli orgaaniselle eristeelle tavanomaisesti. Muut havainnot 4.4.3 Johtopäätökset Näytteenottoa varten tehdyistä avauksista kaksoislaattavälipohjan eristetilasta tuli sisäilmaan ilmaa, jossa esiintyi maakellarimaista homeen hajua. Keittiön pintalaatta oli valettu suoraan orgaanisen eristeen päälle (liite 1, kuva 5). WC-tilojen kaksoislaattarakenteen pintalaatta on uusittu jossain vaiheessa, mutta rakenteen orgaanisia eristeitä ei ole vaihdettu (liite 1, kuva 6). Kirkonpuoleisessa päädyssä välipohjan eristetilassa on vähäisiä määriä vanhaa eristemateriaalia, mikä on voinut edesauttaa korjatun rakenteen uudelleen vaurioitumista (liite 1, kuva 7). Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella 1 kerroksen välipohjarakenteissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita erityisesti kaksoislaattapalkiston alueilla. kirkonpuoleisen päädyn vauriot rajoittuvat todennäköisesti n. metrin päähän ulkoseinälinjasta. Välipohjarakenteen eristetilan vauriot johtuvat maaperän kosteudesta kirkon puoleisessa päädyssä. Kaksoislaattarakenteen vaurioitumiseen on vaikuttanut rakennusaikainen kosteus sekä mahdolliset putkivuodot. Kirkonpuoleisessa päädyssä välipohjassa on kosteuseristeenä käytetty bitumisivelyä. Sively rajoittuu todennäköisesti n. metrin etäisyydelle ulkoseinälinjasta. Koolattu puulattia käytössä notkuessaan pumppaa ilmaa eristetilasta sisäilmaan. Epäpuhtauksien kulkeutumiseen kaksoislaattapalkiston eristetilasta sisäilmaan vaikuttaa oleellisesti rakennuksen sisäiset painesuhteet. Havaintojen mukaan välipohjarakenteen kosteusvaurioiden epäpuhtaudet pääsevät vuotoilman mukana kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua ja ne voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia ärsytysoireita.

T12088 Tutkimusraportti 12 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.4.4 Toimenpide-ehdotukset Välipohjarakenteen havaitut vauriot suositellaan poistettavaksi, jonka jälkeen välipohjarakenne suunnitellaan ja korjataan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Vaihtoehtoisena korjaustoimenpiteenä välipohjat voidaan tiivistää ja rakenteen eristetila alipaineistaa. 4.5 Väliseinärakenne 1 kerros 4.5.1 Rakennetyypit väliseinärakenne on: - maali - kipsilevy - kipsilevy - mineraalivilla - kipsilevy - laatoitus 4.5.2 Johtopäätökset Keittiön ja leikkihuoneen väliseinässä havaittiin paikallinen kosteusvaurio, joka johtuu putkivuodosta tai siivousvesien pääsystä väliseinärakenteeseen. Väliseinästä otetussa näytteessä esiintyi runsaasti mikrobeja, joista osa on kosteusvaurioon viittaavia (A. Flavus). Vaurion ala on huomattavasti suurempi, koska vesi on kulkeutunut kapilaarisesti laajalle alalle kahden kipsilevyn välissä (liite 1, kuva 8). Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella keittiön ja ryhmähuoneen väliseinässä on laaja-alainen paikallinen kosteusvaurio. Kyseinen väliseinän vaurio on suoraan yhteydessä sisäilmaan. Vauriosta sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua ja ne voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia ärsytysoireita. 4.5.3 Toimenpide-ehdotukset Väliseinärakenteen havaittu paikallinen vaurio suositellaan korjattavaksi.

T12088 Tutkimusraportti 13 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.6 Ulkoseinärakenne 2 kerros 4.6.1 Rakennetyypit Ulkoseinärakenne päätyjen osalta ulkoa sisään lukien on seuraava: - julkisivurappaus - tiili 1 kiveä - ilmaväli - kipsilevy Ulkoseinärakenne alkovin kohdalla ulkoa sisään lukien on seuraava: - julkisivurappaus - tiili 1 kiveä - mineraalivilla (kiinni tiilessä) - höyrynsulku - kipsilevy 4.6.2 Havainnot ja mittaukset kohteessa Ulkoseinärakenteen mikrobinäytteet 2 kerroksen ulkoseinärakenteesta otettiin 2 näytettä. Näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin vastaus on liitteenä 4. Taulukko 2. Mikrobitulosten yhteenveto ulkoseinärakenne Ulkoseinä näytteet: Näytteitä Ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta Materiaali 2 1 1 2 kerroksen ulkoseinärakenteista otettujen näytteiden 25 ja 26 analyysitulokset viittaavat paikallisiin kosteus- ja mikrobivaurioihin 2 kerroksen ulkoseinärakenteissa. 2 kerroksen alkovin ulkoseinän lämmöneristeessä (näyte 26) oli runsaasti mikrobeja (Penicillium), jonka esiintyminen runsaana kasvuna viittaa materiaalin vaurioon. Lisäksi näytteessä esiintyi kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Streptomyces). Kyseinen vaurio on paikallinen ja se rajoittuu alkovin ulkoseinään. 2 kerroksen alkovin ulkoseinän sisäverhouslevystä (näyte 25) ei esiintynyt kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvua. Muut havainnot Näytteenottoa varten tehdyistä avauksista alkovin ulkoseinän eristetilasta tuli sisäilmaan ilmaa, jossa esiintyi maakellarimaista homeen hajua. Lämmöneriste oli kiinni ulkoseinärakenteessa (liite 1, kuva 9).

T12088 Tutkimusraportti 14 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.6.3 Johtopäätökset Päätyseinien rakenneavauksissa kipsilevyn takaa tuli sisäilmaan tunkkaista ullakkomaista hajua. Päätyseinissä ei ole lisälämmöneristystä, jolloin vauriot päätyseinissä ovat epätodennäköisiä (liite 1, kuva 10). Otettujen näytteiden perusteella 2 kerroksen ulkoseinäseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita uudelleen rakennetuissa ulkoseinärakenteissa (alkovit). Alkovin eristetilan vaurion syy voi olla kattoikkunan vuodot tai kosteuden tiivistyminen kylmään ulkoseinärakenteeseen. Muutoin 2 kerroksen ulkoseinissä ei havaittu merkittäviä riskejä. Havaintojen perusteella ullakkotila tuulettuu heikosti, mikä lisää ullakon tunkkaisuutta. Ullakolta tunkkainen ilma kulkeutuu rakenteiden epäjatkuvuuskohtien kautta 2. kerroksen sisäilmaan. Havaintojen mukaan alkovien kosteusvaurioiden epäpuhtaudet pääsevät korvausilman mukana kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua ja ne voivat aiheuttaa rakennuksen käyttäjien kokemia ärsytysoireita. 4.6.4 Toimenpide-ehdotukset 2 kerroksen alkovien ulkoseinärakenteiden lämmöneristeet suositellaan purettavaksi, jonka jälkeen ulkoseinärakenne suunnitellaan ja korjataan kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. 2. kerroksen sisäilman tunkkaisuuden vähentämiseksi ullakkotilan tuulettuvuutta tulisi parantaa vesikatolle asennettavilla tuuletusventtiileillä. 4.7 Sisäilman PAH-yhdisteet (VOC) Rakennuksesta otettiin kolme PAH-näytettä sisäilmasta. Sisäilman PAHnäytteiden analyysivastaukset ovat liitteinä 5 ja 6. Kellarikerroksen lepohuoneesta otetussa näytteessä naftaleenin pitoisuus oli 5,4 µg/m 3 (Liite 5, näyte 1). Kellarikerroksen oleskelutilasta otetussa näytteessä naftaleenin pitoisuus oli 1 µg/m 3 (Liite 5, näyte 2). 1 kerroksen ryhmähuoneesta otetussa näytteessä naftaleenin pitoisuus oli 0,1 µg/m 3 (Liite 6, näyte 1).

T12088 Tutkimusraportti 15 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.7.1 Johtopäätökset Kellarikerroksen lepohuoneen naftaleenipitoisuus ylitti sisäilmamittauksissa sovellettavan pitkäaikaisen altistumisen viitearvon. Kellarikerroksessa altistuminen PAH-yhdisteille on todennäköistä ja ne voivat aiheuttaa yhdessä muiden haittatekijöiden kanssa rakennuksen käyttäjien kokemia ärsytysoireita. Näytteiden ja havaintojen perusteella 1 ja 2 kerroksessa altistuminen PAHyhdisteille on epätodennäköistä. 4.7.2 Toimenpide-ehdotukset Kellarikerroksen alapohjassa oleva piki tulee poistaa tai kapseloida siten, ettei siitä pääse kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. 4.8 Ilmanvaihto Kunto ja hygienia tarkastettiin aistinvaraisesti. Tuloilmakanavisto oli pölyinen. Kokemusperäisesti tuloilmajärjestelmässä on käytetty mineraalivillaa äänenvaimentimissa. Ilmanvaihdon hygienia: Ilmanvaihdon puhdistuksen yhteydessä ilmanvaihtokoneiden ja kanaviston äänenvaimennusmateriaalit on vaihdettu Dacron-eristeisiin, joista ei pääse vapautumaan mineraalivillakuituja sisäilmaan. Aistinvaraisessa tarkastelussa ilmanvaihtojärjestelmän tuloilmakanavistossa havaittiin ylimääräistä pölyä ja likaa. Tuloilmakanavistoon oli ilmanvaihtojärjestelmän puhdistamisen jälkeen kulkeutunut ulkoilman pölyä (hieno hiekka), joka johtuu todennäköisimmin tuloilmasuodattimen ohivuodoista tai tuloilmasuodatin on rikkoutunut (liite 1, kuva 11). Ilmanvaihdon toiminta: Ilmanvaihto on käyttötarkoitukseen nähden riittämätön erityisesti 2 kerroksen sosiaali- ja toimistotiloissa, joissa on käytössä vain painovoimainen poistoilmanvaihto. Paikalta saadun tiedon mukaan osa työntekijöistä kokee myös ensimmäisen kerroksen ilmanvaihdon puutteelliseksi. Kellarikerroksen koneellinen poistoilmanvaihto on ollut käyttötarkoitukseen nähden riittämätön. Koneellinen poistoilmanvaihto lisää rakennuksen alipaineisuutta, jolloin vuotoilmavirtauksen rakenteiden läpi sisäilmaan kasvaa. Vuotoilmavirtausten mukana rakenteissa olevat epäpuhtaudet kulkeutuvat

T12088 Tutkimusraportti 16 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 4.8.1 Johtopäätökset sisäilmaan. 1 ja 2 kerroksessa tutkimusten aikana hetkellisesti mitatut rakennuksen painesuhteet ulkoilmaan nähden vaihtelivat välillä -4-5 Pa. Päiväkodin keittiö on muutettu valmistuskeittiöstä jakelukeittiöksi, mutta keittiön tulo- ja poistoilmamäärät on säädetty valmistuskeittiön mukaisiksi. Tämä ei vaikuta päiväkodin sisäilman laatuun, mutta keittiön ilmanvaihdosta olisi ohjattavissa päiväkodin 1 ja 2 kerroksen käyttöön arviolta n. 300-400 l/s. Toimiva ilmanvaihto on sisäilman laatua parantava tekijä. Toimiva ilmanvaihto laimentaa mitä tahansa sisäilmassa olevaa epäpuhtautta Tutkimuksen mukaan ilmanvaihtojärjestelmät eivät toimi oikein toimiessaan varsinaisena sisäilman epäpuhtauslähteenä. Ilmanvaihtojärjestelmissä havaittiin kuitenkin epäkohtia, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun heikentävästi. Ilmanvaihdossa havaitut epäkohdat ovat välillisesti heikentäneet sisäilman laatua erityisesti 2 kerroksessa ja kellarikerroksessa. Toimiva ilmanvaihto on sisäilman laatua parantava tekijä. Toimiva ilmanvaihto laimentaa mitä tahansa sisäilmassa olevaa epäpuhtautta. 4.8.2 Toimenpide-ehdotukset 2 kerroksen tuloilmajärjestelmä puhdistetaan kokonaisuudessa. Tuloilmasuodattimen tiiveys suodatinkehyksessä varmennetaan. Tarvittaessa tuloilmasuodatusluokkaa tulee nostaa. Tuloilman suodatusluokan nostossa tulee huomioida puhaltimen kokonaispaineenkorotuksen riittävyys, jotta suunniteltu ilmamäärä saavutetaan. Keittiön ilmamäärät säädetään valmistuskeittiötä vastaaviksi. Keittiöstä jäävästä ylimääräisestä tuloilmasta järjestetään 2 kerrokseen käyttötarkoituksen mukainen ilmanvaihto ja lopuilla tehostetaan 1 kerroksen ilmanvaihtoa. Muutostöiden jälkeen ilmanvaihto tasapainotetaan siten, ettei rakennuksessa esiinny merkittävää alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. 5 YHTEENVETO Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella rakennuksessa esiintyy kosteusvaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Vaurioista sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet voivat yhdessä muiden haittatekijöiden kanssa aiheuttaa työntekijöiden kokemia ärsytysoireita. Kellarikerroksen alapohjassa sekä ulkoseinärakenteen lisälämmöneristyksessä esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita, joista on todettu ilmayhteys sisäilmaan. Kellarikerroksessa altistuminen

T12088 Tutkimusraportti 17 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 kosteusvaurioepäpuhtauksille on merkittävää. Lisäksi kellarikerroksessa altistuu polysyklisille aromaattisille hiilivedyille 1 kerroksen ulkoseinäseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita patterisyvennyksissä, lisälämmöneristeissä ja tasoitteissa. Havaittujen paikalisten vaurioiden vaikutus sisäilman laatuun on todennäköisesti vähäistä, mutta mahdollista, lukuun ottamatta kirkonpuoleisen päädyn ulkoseinän tasoitteen vauriota, joka on suoraan yhteydessä sisäilmaan. 1 kerroksen välipohjarakenteissa esiintyy laaja-alaisia kosteusvaurioita erityisesti kaksoislaattapalkiston alueilla. kirkonpuoleisen päädyn vauriot rajoittuvat todennäköisesti n. metrin päähän ulkoseinälinjasta. Havaintojen mukaan välipohjarakenteen kosteusvaurioiden epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan heikentäen sisäilman laatua. 1 kerroksen keittiön ja ryhmähuoneen väliseinässä on laaja-alainen paikallinen kosteusvaurio. Kyseinen väliseinän vaurio on suoraan yhteydessä sisäilmaan. Vauriosta sisäilmaan vapautuvat epäpuhtaudet heikentävät sisäilman laatua. 2 kerroksen ulkoseinäseinärakenteissa esiintyy paikallisia kosteusvaurioita uudelleen rakennetuissa ulkoseinärakenteissa (alkovit), jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Lisäksi 2 kerroksen sisäilman laatua heikentää puutteellinen ilmanvaihto sekä ullakolta sisäilmaan kulkeutuva tunkkainen ilma. Ilmanvaihdossa havaitut epäkohdat ovat välillisesti heikentäneet sisäilman laatua erityisesti 2 kerroksessa ja kellarikerroksessa. Toimiva ilmanvaihto on sisäilman laatua parantava tekijä. Toimiva ilmanvaihto laimentaa mitä tahansa sisäilmassa olevaa epäpuhtautta. Lämmityskaudella sisäilman suhteellinen kosteus on yleisesti erittäin alhainen, joka lisää materiaalien pölyävyyttä ja kuivattaa limakalvoja. Näin ollen alhainen sisäilman suhteellinen kosteus voi pahentaa muista tekijöistä johtuvaa oireilua. 6 JATKOTOIMENPITEET Otettujen näytteiden ja havaintojen perusteella, rakennuksen käyttöikää jatkettaessa, kaikki rakennuksen riskirakenteissa havaitut vauriot tulisi korjata poistamalla vaurioituneet materiaalit ja korjaamalla rakenteet kosteusteknisesti toimiviksi rakenteiksi. Samalla rakennuksen ilmanvaihto tulisi uusia kokonaisuudessaan käyttötarkoituksen mukaiseksi.

T12088 Tutkimusraportti 18 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 7 JATKOTOIMENPITEET MIKÄLI RAKENNUSTA AIOTAAN KÄYTTÄÄ SIIRYMÄAIKANA (4-5 VUOTTA) ILMAN PERUSTEELLISTA KORJAUSTA Käytössä vain rakennuksen 1 ja 2 kerros: 1 kerroksen tuloilmajärjestelmä puhdistetaan kokonaisuudessa. Tuloilmasuodattimen tiiveys suodatinkehyksessä varmennetaan. Tarvittaessa tuloilmasuodatusluokkaa tulee nostaa. Tuloilman suodatusluokan nostossa tulee huomioida puhaltimen kokonaispaineenkorotuksen riittävyys, jotta suunniteltu ilmamäärä saavutetaan. Keittiön ilmamäärät säädetään jakelukeittiötä vastaaviksi. Keittiöstä jäävästä ylimääräisestä tuloilmasta järjestetään 2 kerrokseen käyttötarkoituksen mukainen ilmanvaihto ja lopuilla tehostetaan 1 kerroksen ilmanvaihtoa. Muutostöiden jälkeen ilmanvaihto tasapainotetaan siten, ettei rakennuksessa esiinny merkittävää alipaineisuutta ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon ohjaus tulee säätää siten, että 1 ja 2 kerroksen tasapaino ulkoilmaan nähden pysyy kaikissa rakennuksen käyttötilanteissa. Ullakkotilan tuulettuvuutta parannetaan asentamalla vesikatolle tuuletusventtiilit. Kellarikerros osastoidaan muusta rakennuksesta. Kellarikerros saatetaan selkeästi alipaineiseksi ympäröiviin tiloihin nähden. 1 kerroksen kirkonpuoleisen päädyn ulkoseinän tasoitteen ja välipohjan vauriot korjataan. 1 kerroksen väliseinän vaurio korjataan. 1 kerroksen kaksoislaattapalkistot alipaineistetaan kellarikerroksen kautta. Imupiste tule sijoittaa jokaiseen palkkiväliin. 2. kerroksen alkovin ulkoseinä korjataan. Henkilökunnan kokemuksia ja oireilua seurataan työterveyshuollon vastaanottokäynneillä ja kerran vuodessa tehtävillä sisäilmastokyselyillä. Oy Insinööri Studio Rakentamisen palvelut Timo Mielo tutkimusinsinööri

T12088 Tutkimusraportti 19 (19) Pallon päiväkoti, Lappeenranta 28.2.2013 8 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Valokuvat Näytteenottopaikat Analyysivastaus K122066MS rakenteiden mikrobeista Analyysivastaus 216858 MB13-00051 rakenteiden mikrobeista Analyysivastaus 212314 PAH kellarikerros Analyysivastaus 214597 PAH 1 kerros 9 Kirjallisuutta VTT ja Indoor Air Handbook

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 1/6 Kuva 1: Kellarikerroksen alapohjassa esiintyi kauttaan kosteuspoikkeamia maanvastaisella osuudella. Kuva 2: Kellarikerroksen alapohjan alajuoksuissa esiintyi lahovaurioita.

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 2/6 Kuva 3: Kellarikerroksen alapohjan bitumihuovan välissä esiintyi mikrobikasvustoa. Kuva 4: 1 kerroksen lisälämmöneristeessä ei ollut höyrysulkua.

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 3/6 Kuva 5: 1 kerroksen keittiön pintalaatta oli valettu suoraan kiinnieristeeseen. Kuva 6: 1 kerroksen kaksoislaattapalkisto pintalaatta on uusittu mutta eristeet ovat vanhat.

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 4/6 Kuva 7: 1 kerroksen kirkonpuoleisen päädyn korjattuun välipohjaan on jäänyt hieman vanhaa eristemateriaalia. Kuva 8: 1 kerroksen väliseinän kosteusvaurio..

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 5/6 Kuva 9: 2 kerroksen alkovin ulkoseinän eriste on kiinni tiilessä. Kuva 10: 2 kerroksen päätyjen ulkoseinissä ei ole lisälämmöneristeitä

T12088 VALOKUVAT LIITE 1 Pallon päiväkoti, Lappeenranta Sivu 6/6 Kuva 11: Tuloilmakanavassa oli ylimääräistä likaa ja pölyä.

~yöterveyslaitos Asiakasratkaisut Oy Insinööri Studio Timo Mielo Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA ANALYYSIVASTAUS K122066MS am 10.12.2012 0 FINAS Finnish Accreditation Service T013 (EN ISO/IEC 17025) 1 (2) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Näytteenottaja: Näytteenottopaikka: Näytteenottopäivä määrä: Vastaanottopäivämäärä: Näytemäärä: Timo Mielo Pallon päiväkoti 20.11.2012 23.11.2012 3 kpl Analyysimenetelmä: Materiaalinäytteen mikrobiologinen analysointi (AR1205-TY-031) Suoraviljelymenetelmä, elinkykyisten mikrobien määrä suhteellisella asteikolla. Asteikko: - = ei mikrobeja, = niukasti (1-19 cfu/malja), = kohtalaisesti (20-49 cfu/malja), = runsaasti (50-200 cfu/malja), = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 cfu/malja). Sisäinen menetelmä. Akkreditointi koskee ainoastaan ko. analyysiä. Mikrobiryhmät Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Mesofiiliset aktinobakteerit Kasvatusalustat Rose Bengal mallasuute-agar (Hagem-agar) Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) 2% mallasuuteagar (M2-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) Kasvatus- KasvatuslämRötila aika 25 C 7 vrk 25 C 7 vrk 25 C 7 vrk 25 C 7 vrk 25 C 7-14 vrk Tutkitut näytteet Näyte 1. Hämyt/lepohuone AP, eriste 2. Hämytjlepohuone US 1.1., villapaperi 3. Hämytjlepohuone US 1.2, puu Tulosten tulkinta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta heikko viite vauriosta Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, faksi 030 474 7474, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi/kuopio

ANALYYSIVASTAUS K122066MS 2 (2) Analyysitulos: Näyte Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit Hagem-agar DG18-agar M2-aqar THG-aqar 1. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä A. ochraceus* A. ochraceus* A. ochraceus* A. versicolor* A. versico/or* A. versicolor* Penicillium Eurotium* Penicillium Tritirachium * Penicillium Tritirachium * Tritirachium * 2. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicil/ium A. penicillioides* A. fumigatus* Streptomyces* C/adosporium Penicillium Muut bakteerit Eurotium* Penicillium 3. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium A. versico/or* (1) A. fumigatus * (1) Streptomyces* Penicillium A. versicolor* (1) Muut bakteerit Penicillium * =kosteusvaurioon viittaava mikrobi, pesäkemäärä ilmoitettu suluissa, A.=Aspergillus, Streptomyces=aktinobakteeri (sädesieni) Tulkintaohje: (4) Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti ( /) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus (=runsaasti mikrobeja) ja (=erittäin runsaasti mikrobeja) vastaavat Asumisterveysohjeen ja -oppaan (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, soveltamisopas 3. korjattu painos 2009) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli 10 000 cfu/g mikrobipitoisuutta ja (=niukasti mikrobeja) ja (=kohtalaisesti mikrobeja) vastaavat laimennossarjamenetelmän alle 10 000 cfu/g pitoisuutta, jolloin mikrobilajisto on otettava tulosta tulkittaessa huomioon. 0'A!- Ma rja Hänninen mikrobiologi Työympäristön kehittämispalvelut v rf~ Vl~nen Ia boratoriomesta ri Työympäristön kehittämispalvelut Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella.

~ljöterveljsi ai tos Analyysivastaus 216858 MB13-00051 24.1.2013 1 (5) Osakeyhtiö Insinööri Studio Lappeenrannan toimipiste Timo Mielo 0 FINAS Finnish Accreditatlon Service Laserkatu 6 T013 (EN ISOIIEC 17025) 53850 LAPPEENRANTA Materiaalinäytteen mikrobianalyysi Näytteenottaja: Näytteenottopaikka: Näytteenottopäivä määrä: Vastaanottopäivämäärä: Näytemäärä: Analyysimenetelmä: Timo Mielo Pallon PVK 6.1.2013 8.1.2013 27 kpl Materiaalinäytteen mikrobiologinen analysointi (AR1205-TY-031) Suoraviljelymenetelmä, elinkykyisten mikrobien määrä suhteellisella asteikolla. Asteikko: - = ei mikrobeja, = niukasti (1-19 cfu/malja), = kohtalaisesti (20-49 cfu/malja), = runsaasti (50-200 cfu/malja), = erittäin runsaasti mikrobeja (>200 cfu/malja). Sisäinen menetelmä. Akkreditointi koskee ainoastaan ko. analyysiä. Mikrobiryhmät Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset sienet Mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit Kasvatusalustat Rose Bengal mallasuute-agar (Hagem-agar) Dikloran-glyseroli-agar (DG 18-agar) 2% mallasuuteagar (M2-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosi-agar (THG-agar) Kasvatuslämpötila 25 ( 25 C 25 C 25 C Kasvatusaika 7 vrk 7 vrk 7 vrk 7-14 vrk Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

Työterveyslaitos Analyysivastaus 216858 MB13-00051 2 (5) Tutkitut näytteet 1. US 1, seinätasoite 2. VP 1.1 ulkoseinän vierestä, selluvilla 3. VP 1.2 alalaatan päältä, selluvilla 4. VP 1.3 alalaatan päältä, pikibetoni 5. US 2 patterisyvennys, toja 6. US 3 patterisyvennys, toja 7. US 4 ikkunan yläpuoli, korkki 8. VS 1, kipsilevy 9. VP 2.1 eristetilan yläpinta, kutterinlastu 10. VP 2.2 eristetilan yläpinta, kipsilevy 11. US 5 ikkunan yläpuoli, korkki 12. US 6 patterisyvennys, toja 13. VP 3.1 WC, kipsilevy 14. VP 3.2 WC, lecapuu 15. US 7 patterisyvennys, toja 16. US 8 ikkunan yläpuoli, korkki 17. US 9 lisälämmöneriste, villa 18. US 10 lisälämmöneriste, villa 19. US 11.1 lisälämmöneriste, kipsilevy 20. US 11.2 lisälämmöneriste, villa 21. US 12 patterisyvennys, toja 22. US 13 ikkunan yläpuoli, korkki 23. VP 4, kutterinlastu 24. VP 5, kutterinlastu 25. US 14.1 alkovi, kipsilevy 26. US 14.2 alkovi, villa 27. VP 2.3 eristetilan alapinta, puru Tulosten tulkinta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta viittaa vaurioon heikko viite vauriosta viittaa vaurioon viittaa vaurioon vahva viite vauriosta viittaa vaurioon heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta viittaa vaurioon vahva viite vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta viittaa vaurioon ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta ei viitettä vauriosta heikko viite vauriosta ei viitettä vauriosta vahva viite vauriosta vahva viite vauriosta Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, V-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

Työterveyslaitos Analyysivastaus 216858 3 (5) MB13-00051 Analyysitulos: Näyte Mesofiiliset sienet Hagem-agar DG18-agar M2-agar Mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit THG-agar 1. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicil/ium Penicillium Muut bakteerit Streptomyces* - 2. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium Penicillium Muut bakteerit Streptomyces* 3. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä P. variotii* Penicillium Penicillium Muut bakteerit Penicillium Streptomyces* 4. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium Penicillium Muut bakteerit Streptomyces* 5. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Chaetomium* (1) Penicillium Humicola Muut bakteerit Humicola Penicillium Streptomyces* (20) Penicillium 6. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium Penicillium Muut bakteerit Streptomyces* (8) 7. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium Alternaria Muut bakteerit Penicillium Streptomyces* (5) 8. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium A. flavus 0 (1) Mucor 0 (1) Muut bakteerit Penicillium Penicillium Ulocladium * (3) Streptomyces* - 9. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Mucor 0 Eurotium * Fusarium* Muut bakteerit P. variotii* Penicillium hiivat, punainen Streptomyces* Penicillium Mucor 0 Penicillium 10. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä A. sydowii* (3) A. sydowii* (4) Mucor 0 (2) Muut bakteerit Penicillium Penicillium Penicillium Streptomyces* (11) 11. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Cladosporium Penicillium Muut bakteerit Penicillium Streptomyces* (4) 12. Yhteensä - Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicil/ium Penicillium Muut bakteerit Streptomyces* - 13. Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium Mucor 0 (2) Muut bakteerit Penicillium Streptomyces* (1) Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

Työterveyslaitos Analyysivastaus 216858 MB13-00051 4 (5) Näyte Mesofiiliset sienet Hagem-agar DG18-agar 14. Yhteensä Yhteensä hiivat, punainen Eurotium* Penicillium Penicillium 15. Yhteensä - Yhteensä Penicillium 16. Yhteensä - Yhteensä 17. Yhteensä Yhteensä A. fumigatus* (1) Penicilfium Penicillium 18. Yhteensä Yhteensä Cladosporium Eurotium* Oidiodendron * (1) Penicillium Penicillium 19. Yhteensä - Yhteensä 20. Yhteensä - Yhteensä 21. Yhteensä Yhteensä Penici/lium Penicillium 22. Yhteensä - Yhteensä 23. Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium 24. Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium 25. Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium 26. Yhteensä Yhteensä Penicillium Penicillium 27. Yhteensä Yhteensä Penici/lium A. versicolor* steriilit Penici/lium M2-agar Yhteensä Chaetomium * Oidiodendron * Penicillium Yhteensä - Yhteensä Yhteensä Penicillium Yhteensä (2) Geotrichum Penicillium steriilit - Yhteensä - Yhteensä Penicillium Yhteensä Penicillium - Yhteensä Yhteensä A. fumigatus* Penicillium Yhteensä Penicillium Yhteensä Penicillium Yhteensä Penicillium Yhteensä Penicillium Rhizopus 0 Mesofiiliset bakteerit ja aktinobakteerit THG-agar Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* - Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* - Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces * Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* - Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* - Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä (1) Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* Yhteensä Muut bakteerit Streptomyces* (1) - (1) - - - (5) - (1) (5) - * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, 0 = indikaattorimerkitys vielä avoin (Ympäristö ja Terveys -lehti 8/2005, s. 56-59), A. = Aspergillus, P. = Paecilomyces, Streptomyces = aktinobakteeri (sädesieni), pesäkemäärä ilmoitettu suluissa Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, V-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

Työterveyslaitos Analyysivastaus 216858 MB13-00051 5 (5) Tulkintaohje: Materiaalinäytteen mikrobiologisen viljelyn tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, mikäli materiaalinäytteessä on elinkykyisiä sieni-itiöitä runsaasti ( /) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia. Suoraviljelymenetelmän mikrobipitoisuus (=runsaasti mikrobeja) ja (=erittäin runsaasti mikrobeja) vastaavat Asumisterveysohjeen ja -oppaan (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, soveltamisopas 3. korjattu painos 2009) laimennossarjamenetelmällä viljellyn materiaalinäytteen tulkintaohjeen yli 10 000 cfu/g mikrobipitoisuutta ja (=niukasti mikrobeja) ja (=kohtalaisesti mikrobeja) vastaavat laimennossarjamenetelmän alle 10 000 cfu/g pitoisuutta, jolloin mikrobilajisto on otettava tulosta tulkittaessa huomioon. Asiakasratkaisut ~ hp<- e_c~ck Sirpa Rautiala vanhempi asiantuntija Kuopio ~ ~än6'- mikrobiologi Kuopio Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Työterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 310, 70101 Kuopio, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi

~yöterveyslai tos ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 212314 23.11.2012 1 ( 4) Osakeyhtiö Insinööri Studio Lappeenrannan toimipiste Timo Mielo Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA PAH-MÄÄRITYKSET XAD-KERÄIMISTÄ Analyysin kuvaus: Tulopvm.: Käsittelijä(t): PAH-yhdisteet ilmassa, 21.11.2012 Outi Kammonen Analysointimenetelmä Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) mittausmenetelmässä ilmanäytteestä analysoidaan EPA: n (Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto) priorisoi mat 16 PAH -yhd istettä. PAH-yhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Tämä on huomioitava yhdisteiden näytteenotossa. Jakautumiseen vaikuttaa mm. yhdisteen höyrynpaine, ympäristön lämpötila ja hiukkasten pinta-alakonsentraatio. Tyypillinen jako höyry- ja hiukkasfaasin kesken on seuraava : Naftaleeni, joka on PAH-yhdisteryhmän haihtuvin, on yleensä höyryjakeen pääkomponentti. Höyryjakeessa esiintyvät myös asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni sekä antraseeni. Fluoranteeni ja pyreeni esiintyvät sekä höyry- että hiukkasjakeessa. Hiukkasjakeen yhdisteet ovat vaikeasti huoneenlämpötilassa haihtuvia (kiehumispisteet 375-545 C). Tähän ryhmään kuuluvat: bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso [k]fluoranteeni, bentso[a]pyreeni, indeno[ 1,2,3-cd] pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni, bentso[ghi] peryleeni sekä lisäksi fluoranteeni ja pyreeni, jotka esiintyvät osittain myös höyrymuodossa. - Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 0,1-1,0 1/min adsorptioputkeen (Orbo 43). Määritysraja 10 1 näytteelle on n. 0,1 ~g/m 3 ja 100 1 näytteelle n. 0,01 ~g/m 3 - Hiukkasiin sitoutuneet PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 1-20 1/min lasikuitusuodattimelle (0 37 mm). Määritysraja 100 1 näytteelle on n. 0,01 ~g/m 3 ja 1000-10000 1 näytteelle n. 0,001 ~g/m 3. Analyysiä varten yhdisteet uutetaan keräimestä liuottimella ja määritetään käyttäen GC/MS Iaitteistoa. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, V-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 212314 23.11.2012 2 (4) CK12-02528-1 Mittauspaikka: Mittauskohde: Analysointipvm.: Näytteenottoaika: Ilma määrä: Pallon päiväkoti/hämyt Lepohuone 21.11.2012/0KA1 19.11.2012 09:34-19.11.201212:17 152,4 dm3 Yhdiste Naftaleeni Asenaftyleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso[ a]a ntraseeni Kryseeni Bentso[ b ]fl uora nteeni Bentso[k]fluoranteeni Bentso[a]pyreeni Indeno[ 1,2,3-cd] pyreeni Dibentso[a,h]antraseeni Bentso[ ghi] peryleeni Tulos Yksikkö 5,4 1Jg/m3 0,12 1J9/m 3 0,05 1J9/ m 3 0,16 1Jg/ m 3 0,42 1Jg/ m 3 0,03 1Jg/ m 3 0,01 1J9/ m 3 <0,02 1Jg/ m 3 < 0,02 1Jg/m 3 <0,02 1Jg/ m 3 <0,02 1Jg/ m 3 <0,02 1J9/ m 3 <0,02 1Jg/m3 <0,02 1J9/m 3 <0,02 1J9/ m 3 <0,02 1J9/ m 3 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 212314 23.11.2012 3 (4) CK12-02528-2 Mittauspaikka: Mittauskohde: Analysointipvm.: Näytteenottoaika: Ilmamäärä: Pallon päiväkoti/hämyt oleskelutila 21.11.2012/0KA1 19.11.2012 09:38-19.11.2012 12:18 160,8 dm3 Yhdiste Naftaleeni Asenaftyleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso[a]a ntraseeni Kryseeni Bentso[ b ]fluoranteeni Bentso[k]fluoranteeni Bentso[a]pyreeni Indeno[ 1,2,3-cd] pyreeni Dibentso[a,h]antraseeni Bentso[ ghi] peryleeni Tulos Yksikkö 0,97 [Jg / m 3 0,02 [Jg/m 3 0,01 [Jg / m 3 0,03 [Jg / m 3 0,13 [Jg /m3 <0,01 [Jg/m3 <0,02 [Jg/m 3 <0,02 [Jg/m3 <0,02 [Jg/m 3 <0,02 [Jg/m3 <0,02 [Jg/m3 <0,02 [Jg / m 3 <0,02 [Jg /m3 <0,02 [Jg / m 3 <0,02 [Jg / m 3 <0,02 [Jg /m3 Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 212314 23.11.2012 4 (4) Tulosten tarkastelu Jos pitoisuus on jäänyt alle määritysrajan, tulostaulukkoon on merkitty määritysraja ja sen eteen pienempi kuin -merkki ( <). HTP-ARVOT Työpaikan ilman haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ovat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia ohjeraja-arvoja HTP8h naftaleeni 5000 1-Jg/m 3 HTP8h bentso(a)pyreeni 10 1-Jg/m 3 Muille mitatuille PAH-yhdisteille ei ole ainekohtaista HTP-arvoa. TAVOITETASOT Työterveyslaitoksen asettamat tavoitetasot ovat ala- tai työtehtäväkohtaisia suosituksia, joihin työpaikkojen tulisi työolosuhteita kehitettäessä pyrkiä. Tavoitetaso naftaleeni 50 1-Jg/m 3 (kreosoottikyllästämöt ja kyllästetyn puutavaran käsittely) 2 1-Jg/m 3 (sisäilma; hajua ei saa esiintyä) Tavoitetaso bentso(a)pyreeni <0,1 1-Jg/m 3 (koksaamot) <0,01 1-Jg/m 3 (muut työpaikat) PITKÄAIKAISEN ALTISTUMISEN VIITEARVOT Sisäilmamittauksissa (esim. toimistoympäristöt) sovelletaan yleisesti seuraavia naftaleenin pitkäaikaisen altistumisen terveysperusteisia viitearvoja: 2 1-Jg/m3 (Saksan ympäristöministeriö) 3 1-Jg/m 3 (Rfc-arvo; USA:nympäristönsuojeluvirasto EPA) Muille PAH-yhdisteille ei ole asetettu vastaavia viitearvoja. Työympäristön kehittämispalvelut Sinikka Va iniotalo erikoistyöhygieenikko Helsinki Outi Kammonen laboratorioa nalyyti kko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741, Y-tunnus 0220266-9, www.ttl.fi, etunimi.sukunimi@ttl.fi

, ' ~yöterveyslaitos ANALYYSIVASTAUS Tilaus: 214597 19.12.2012 1 (3) Osakeyhtiö Insinööri Studio Lappeenrannan toimipiste Timo Mielo Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA PAH-MÄÄRITYKSET XAD-KERÄIMISTÄ Analyysin kuvaus: Tulopvm.: Käsittelijä(t): PAH-yhdisteet ilmassa, 10.12.2012 Raija Vaaranrinta Analysointimenetelmä Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) mittausmenetelmässä ilmanäytteestä analysoidaan EPA: n (Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluvirasto) priorisoimat 16 PAH-yhdistettä. PAH-yhdisteet jakautuvat ilmassa sekä kaasu- että hiukkasfaasiin. Tämä on huomioitava yhdisteiden näytteenotossa. Jakautumiseen vaikuttaa mm. yhdisteen höyrynpaine, ympäristön lämpötila ja hiukkasten pinta-alakonsentraatio. Tyypillinen jako höyry- ja hiukkasfaasin kesken on seuraava: Naftaleeni, joka on PAH-yhdisteryhmän haihtuvin, on yleensä höyryjakeen pääkomponentti. Höyryjakeessa esiintyvät myös asenaftyleeni, asenafteeni, fluoreeni, fenantreeni sekä antraseeni. Fluoranteeni ja pyreeni esiintyvät sekä höyry- että hiukkasjakeessa. Hiukkasjakeen yhdisteet ovat vaikeasti huoneenlämpötilassa haihtuvia (kiehumispisteet 375-545 C). Tähän ryhmään kuuluvat: bentso[a]antraseeni, kryseeni, bentso[b]fluoranteeni, bentso [k]fluoranteeni, bentso[a] pyreeni, indeno[ 1,2,3-cd]pyreeni, dibentso[a,h]antraseeni, bentso[ ghi] peryleeni sekä lisäksi fluoranteeni ja pyreeni, jotka esiintyvät osittain myös höyrymuodossa. - Höyryinä esiintyvät PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 0,1-1,0 1/min adsorptioputkeen (Orbo 43). Määritysraja 10 1 näytteelle on n. 0,1 1Jg/m 3 ja 100 1 näytteelle n. 0,01 1Jg/m 3. - Hiukkasiin sitoutuneet PAH-yhdisteet kerätään virtausnopeudella 1-20 1/min lasikuitusuodattimelle (0 37 mm). Määritysraja 100 1 näytteelle on n. 0,01 1Jg/m 3 ja 1000-10000 1 näytteelle n. 0,001 fjg/m 3. Analyysiä varten yhdisteet uutetaan keräimestä liuottimella ja määritetään käyttäen GC/MS Iaitteistoa.