Biosynteesi XIV Biokeskus Helsinki 11.5. Epigene'ikka ja terveysvies'nnän tabut Mitä uuga bio'eteet tuovat terveyden tekijöihin? Miksi tutkimus'eto leviää niin hitaas'? Vienna Setälä- Pynnönen VTT, FL www.heräämö.fi vienna.setala@heraamo.fi
lähtöoletus Asiantun'joiden ja hyväosaisten puhetavat ohjaavat myös muiden mielikuvaa siitä, mikä on tervegä ja tavoigelemisen arvoista Avaamalla asiantun'japuheen itsestäänselvyyksiä voidaan saavugaa ymmärrystä eriarvoisuuga ja terveysongelmia ylläpitävistä mekanismeista
Terveyden suoja- ja riskitekijät julkisessa puheessa (determinants of NCD; targumagomien sairauksien ehkäisy) Mitä tästä puuguu? Yksilön elämänkaari
Psykososiaalinen terveyden tekijä environmental gene regula9on, hidden social regulators kokemus sosiaalisista suhteista muuntuu osaksi yksilön systeemistä, periytyvää biologiaa kosketus, katse ja lajikumppanin itsesäätelyn tukeminen vuorovaikutuksella - > geenien toiminnan 'lat - > keskushermoston kehitys immuunijärjestelmän kehitys sisäeritysjärjestelmän kehitys - > sairastuvuus, eliniänodote Meaney et al., Champagne et. al: ks. Herzman & Boyce 2010, Boyce & Kobor 2015 roga, hiiri, kogarainen, apinat, ihminen
Epigene9ikka sosiaalisen ympäristön ja biologisen terveyden väli?ävä mekanismi Epigenomi ei kiveen haka?u vaan reagoi yksilön elinkaaren aikana koetun ympäristön muutoksiin (esim. Wu & Zhang 2014, Cell 156; Ziegler & al. 2016, Transl Psychiatry 6)
Miksi uusi tutkimus'eto leviää niin hitaas'? 1 Gene'ikan opetus ei vastaa biologista todellisuuga Yksilönkehitys ja geenien ja ympäristön yhteispeli ilmiasussa puuguu osin tai kokonaan vallitsevasta geenikäsityksestä (esim. Aivelo & UiGo 2015) Otava 2005/2014: ihmisen biologia Vienna Setälä- Pynnönen www.heräämö.fi vienna.setala@heraamo.fi
Miksi uusi tutkimus'eto leviää niin Biomedikaalinen trendi: nykyinen terveysajagelu perustuu patogeneesille ei salutogeneesille hitaas'? 2 Sosiologia, 'eteenhistoria: 'ede kiinnostunut yksityiskohdista, 'eteenalat omissa kuplissaan, 20 th DNA- century, kokonaiskuva jäänyt sivuun
Miksi uusi tutkimus'eto leviää niin hitaas'? 3 emo'onaalinen kontaminaa'o unelma terveyden sisäsiisteistä kausaalisuhteista (vrt kompleksinen todellisuus) psykososiaalisen migaamisen haaste yksilön valintojen loukkaamagomuus itsesensuuri
riskejä: terveys'eto ei muutu väestön terveydeksi terveydenhuollon kustannusten paisuminen jatkuu uudet kansanterveysongelmat, yhteiskuntarauha Terveyskäsitys josta puuguu psyyke ja yksilönkehitys Oireileva keskiluokka pyytää apua
Bio$eteistä potkua terveysaja2eluun toisen ihmisen merkitys osaksi arkista terveyspuhega migarit psykososiaaliselle säätelytekijälle geenikäsitykset ajan tasalle huomio perus-, jatko- ja täydennyskoulutukseen
Aivelo T & UiGo A (2015) Gene'c Determinism in the Finnish upper secondary school biology textbooks. NorDiNa 11: 2, 139-152. Boyce T & Kobor M (2015) Development and the epigenome: the synapse of gene- environment interplay. Developmental Science 18: 1-23. Herzman C & Boyce T (2010) How experience gets under the skin to create gradients in developmental health. Annu. Rev. Public Health 31: 329-47. Radick G (2016) Teach students the biology of their 'me. An experiment in gene'cs educa'on reveals how Mendel s legacy holds back the teaching of science. Nature 533, 293. Setälä- Pynnönen V (2017) Miksi tutkimus'eto ihmissuhteiden terveysvaikutuksista leviää niin hitaas'? Yhteiskuntapoli'ikka. Tulossa. Keinänen- Kiukaanniemi S (2017) Kommeno Vienna Setälä- Pynnösen avausar'kkeliin Miksi tutkimus'eto ihmissuhteiden merkityksestä leviää niin hitaas'. Yhteiskuntapoli'ikka. Tulossa. Setälä- Pynnönen V (2016) Toisen ihmisen merkitys terveydelle. Aikakauskirja Duodecim 132: 3, 284-5. Uller, T & Helanterä, H (2015) Heredity in evolu'onary theory. Teoksessa: Challenges to Evolu'onary Biology: Development and Heredity (toim. P. Huneman & D. Walsh), Oxford University Press. Tulossa.