LIITE 2 26.5.2014 ESPOON KAUPUNKI Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys
Sisältö 2 1 JOHDANTO 3 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3 2 SUUNNITTELUALUE 3 2.1 Pinnanmuodot ja maaperä 4 3 VALUMA-ALUEET 7 3.1 Monikonpuron valuma-alue 8 3.2 Gräsanojan valuma-alue 8 3.3 Hulevesien määrä 9 3.4 Hulevesien laatu 11 4 HULEVESIEN HALLINNAN TOIMENPITEET 13 4.1 Osayleiskaavaluonnos 14 4.2 VE1, hulevesien hallinta 16 4.3 VE2, hulevesien hallinta 18 4.4 VE3, hulevesien hallinta 20 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 22
1 JOHDANTO Hulevesiselvityksessä arvioidaan Espoon Keran osayleiskaavan vaikutuksia hulevesien hallintaan ja määritetään kaavan mahdollistamat hulevesien hallinnan toimenpiteet. Arviossa on huomioitu hulevesien hallinnan nykytila ja maankäytön muutoksen vaikutukset hulevesien muodostumiseen. Arvioissa on tuotu esiin alueen hulevesien hallinnan ja hydrologian nykytila. Maankäytön muutoksen vaikutuksia hulevesiin on arvioitu yleiskaavaluonnoksen pohjalta. Arvion pohjalta on tuotu esille toimenpiteitä, joilla vältytään mahdollisesti lisääntyviltä virtaamilta ja toisaalta parannetaan nykytilannetta vastaanottavissa vesistöissä. Vaihtoehtoisista yleiskaavaluonnoksista ja niiden vaikutuksista hulevesien hallintaan on laadittu vertailu. 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Työn lähtökohtana on Espoon kaupungin hulevesiohjelma (2011). Hulevesiohjelmassa on esitetty hulevesien hallinnan tavoitteet, tärkeysjärjestys sekä toimenpiteet hulevesiohjelman toteuttamiseksi. Yhtenä ohjelman toimenpiteenä on hulevesien huomioiminen kaavasuunnittelussa. Hulevesien hallintaa koskien ohjelmassa on esitetty prioriteettijärjestys, jonka perusteella hulevesien hallinta tulisi suunnitella. Tämän työn tavoitteena on arvioida, kuinka osayleiskaava voidaan toteuttaa niin, että hulevesiohjelman tavoitteet toteutuvat. Hulevesiohjelmassa on esitetty osayleiskaavatasoiselle hulevesisuunnitelmalle seuraavat tavoitteet: Valuma-aluelähtöinen, kaavatyöhön liittyvä selvitys ja yleissuunnitelma Sisältää hulevesivaikutusten arvioinnin ja hallintatarpeen määrittelyn Esittää hallintaratkaisujen periaatteet, osoittaa riittävät tilavaraukset, antaa riittävät ohjeet ja määräykset asemakaavatason suunnittelua varten Suunnitelma on laadittu valuma-aluelähtöisesti huomioiden alueen topografian, maaperän, maankäytön, avouomien ja hulevesiverkostojen vaikutus valunnan syntymiseen sekä virtaussuuntiin. Lähtötietoina on käytetty SYKEn, Maanmittauslaitoksen, GTK:n paikkatietoaineistoja sekä Espoosta saatuja verkosto- ja maankäyttötietoja. Työssä on huomioitu myös Espoon puroista laadittu virtavesiselvitys (2009), jossa on esitetty arviot esimerkiksi alueella virtaavien purojen kunnosta, suojelutavoitteista ja veden laadusta. 2 SUUNNITTELUALUE Keran osayleiskaavan suunnittelualue (200 ha) sijoittuu kolmen päävaluma-alueen vedenjakajalle. Alueen pohjoisosa sijoittuu Monikonpuron valuma-alueelle ja eteläosa Gräsanojan valuma-alueelle (Kuva 1). Vedenjakaja kulkee länsi-itäsuunnassa Karapellontien läheisyydessä. Suunnittelualueen luoteiskulma rajautuu Espoonjoen valuma-alueeseen, mutta vedet eivät valu Espoonjoen valuma-alueelle Kehä II tunnelirakenteen takia. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita, järviä tai jokia eikä luonnonsuojelualueita, jotka tulisi huomioida suunnittelussa. Keran alue on jo tiiviisti rakennettu eikä alue ole luonnontilassa. Alueella on kattava hulevesiverkosto. 3
4 Kuva 1 Suunnittelualueen sijoittuminen Monikonpuron, Gräsanojan ja Espoonjoen valuma-alueille 2.1 Pinnanmuodot ja maaperä Suunnittelualueen topografia on esitetty kuvassa 2. Alueen eteläosaan sijoittuu Turunväylä, joka kulkee alavassa laaksossa noin +10 m tasolla (N2000). Maasto nousee etelästä pohjoiseen kohti Nihtisillantietä, jossa maanpinta on tasolla +50 m. Nihtisillantien pohjoispuolella junarata kulkee kallioiden väliin jäävässä laaksossa (+25 m). Karapellontien pohjoispuolella sijaitsee kallio tasolla +45 m.
5 Kuva 2 Suunnittelualueen topografia Suunnittelualue on tiheään rakennettu, ja alueen maaperätietoja ei ole saatavilla kattavasti GTK:n tietokannassa (Kuva 3). Alueen korkeat kohdat ovat kalliota tai moreenia ja alavilla alueilla maaperä on todennäköisesti savea. Monikonpuron valumaalueella maaperä on vaihtelevaa. Alueella esiintyy kalliota, moreenia, hienoa ja karkeaa hietaa, savea ja saraturvetta. Rakennetuilla alueilla maa on todennäköisesti täytemaata. Hulevesien imeyttämiseen hyvin sopivaa maaperää, kuten hiekkaa, ei suunnittelualueella esiinny. Maaperän vedenläpäisevyys tulee selvittää tarkemmassa suunnittelussa.
6 Kuva 3 Suunnittelualueen maaperä
3 VALUMA-ALUEET Suunnittelualue on jaettu pienvaluma-alueisiin alueen topografiaan ja hulevesiverkostoihin perustuen. Kuvassa 4 on esitetty suunnittelualueen sisäiset valuma-alueet ja niiden lisäksi valuma-alueet, joilta suunnittelualueelle virtaa vesiä. Nuolet kuvastavat virtausreittejä. 7 Kuva 4 Valuma-alueet
3.1 Monikonpuron valuma-alue Monikonpuron n. 18 km 2 valuma-alue sijoittuu pääosin Itä-Espooseen sekä osin Helsingin ja Vantaan puolelle. Puro laskee mereen Iso-Huopalahdessa. Monikonpuron valuma-alue on yksi tiiveimmin rakennetuista Espoon valuma-alueista. Puroa on osin suoristettu, sen koskia perattu ja sitä on siirretty rakentamisen tieltä. Monikonpuroa on kunnostettu viimevuosina ja rakentamisesta huolimatta se on pyritty säilyttämään avouomana esimerkiksi Leppävaarassa. Espoon virtavesiselvityksen mukaan puron taimenkanta on kadonnut 2000-luvulla. (Espoo, 2009) Suunnittelualueesta noin 35 ha sijoittuu Monikonpuron valuma-alueelle. Suunnittelualueelta vedet johdetaan kohti itää ja samaan purkupisteeseen laskee vesiä yhteensä 87 ha alueelta. Alueella sijaitsee toimistorakennuksia sekä paikoitusalueita. Rakentamatonta metsää alueesta on noin 10 ha. Rakennetut alueet on kuivatettu hulevesiviemäreillä. Ennen purkupistettä suunnittelualueella sijaitsee avo-ojin kuivattu kosteikkoalue. Purkupisteen jälkeen vedet johdetaan pääosin avouomassa kohti Monikonpuron pääuomaa. Kyseinen alue tulisi hyödyntää myös maankäytön muuttuessa hulevesien viivytysalueena. Hulevesien hallinnassa Monikonpuron alueella on tavoitteena vesistön tilan parantaminen ja latva-alueilla syntyvän huleveden määrän vähentäminen ja virtaaman viivyttäminen. 8 3.2 Gräsanojan valuma-alue Suunnittelualueesta noin 170 ha sijoittuu Gräsanojan valuma-alueelle. Keran eteläiseltä alueelta vedet virtaavat Mankkaanpuroon, joka on yksi Gärsanojan latvahaaroista. Pieni osa Nihtisillan liittymän vesistä johdetaan kohti Lukupuroa, joka on toinen Gräsäanojan latvahaaroista. Gräsanojan valuma-alue on kokonaisuudessaan noin 26 km 2 ja se laskee mereen Haukilahdessa. (Espoo, 2009) Mankkaanpuroa on muokattu rajusti ja oja on laajalti putkitettu. Virtaamaa rajoittavia rakenteita ovat esimerkiksi junarata sekä suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva Turunväylä. Moottoritien alitse suunnittelualueelta on kaksi rumpua, joista lännenpuoleiseen rumpuun johdetaan vesiä noin 59 ha alueelta ja idänpuoleiseen 280 ha alueelta. Rakennetuilta alueilta hulevedet on johdettu pääosin hulevesiviemäreillä pientaloaluetta lukuun ottamatta. Junaradan molemmin puolin kulkee avopainanne, johon johdetaan vesiä hulevesiviemäreistä ja kiinteistöiltä. Laajojen teollisuuskiinteistöjen hulevesiverkostoista ei ole saatavilla tietoja. Junaradan alittavasta alikulusta vedet pumpataan radan etelänpuoleiseen avo-ojaan. Suunnittelualueella ei sijaitse rumpuja, joilla johdettaisiin vesiä junaradan ali. Pohjoispuolen hulevedet johdetaan radan ali noin 500 m suunnittelualueen ulkopuolella. Suunnitelma junaradan leventämisestä ja uuden alikulun rakentamisesta on käynnissä, mikä tulee vaikuttamaan nykyisiin junaradan kuivatusojiin sekä rumpujen sijainteihin. Turunväylän pohjoispuolella sijaitsee kaksi avo-ojaa. Lännenpuoleinen oja toimii Turunväylän kuivatusojana ja idänpuoleiseen ojaan johdetaan vesiä Nuijalantien verkostosta. Nämä purojen alueet ovat ainoat Mankkaanpuron valuma-alueella sijaitsevat uomat, joita voitiaisiin käyttää hulevesien alueelliseen hallintaan esimerkiksi tulvatasanteina. Mankkaanpuron pääuoma, joka kulkee suunnittelualueella, on putkitettu.
3.3 Hulevesien määrä Keran alue on jo lähes täysin rakennettu muutamia metsäsaarekkeita lukuun ottamatta ja alueella on kattava hulevesi- ja avo-ojaverkosto. Suunnittelualueella tapahtuvaa hydrologista muutosta arvioidaan valuntakertoimien avulla. Taulukossa 1 on esitetty maankäyttöön perustuvat valuntakertoimet, joiden perusteella on arvioitu valumaaluekohtaiset valuntakertoimet. Taulukko 1 Valuntakertoimet Nykyinen maankäyttö Valuntakerroin Rakennukset 1,0 Tiet 0,8 Asfalttipihat 0,8 Viheralueet 0,15 Rakentamattomat alueet 0,1 Tuleva maankäyttö Kerrostalot, liiketilat 0,6 Tiet 0,8 Viheralueet 0,15 Taulukossa 2 on esitetty valuma-alueille arvioidut valuntakertoimet nykytilanteessa sekä osayleiskaavan eri vaihtoehdoilla. Lähtökohtaisesti suunnittelualueella ei ole laajoja luonnontilaisia alueita vaan alue on jo tiiviisti rakennettu ja kertoimet ovat siten korkeita. Taulukkoon on harmaalla merkittynä alueet, jotka eivät sijaitse suunnittelualueella, vihreällä alueet, joilla tilanne paranee, valkoisella alueet, joilla valuntakerroin kasvaa, ja oranssilla ne, joilla ei tapahdu merkittävää muutosta. Kuvassa 5 on esitetty taulukon 2 tiedot kuvana. Valuntakertoimissa erot eivät ole suuria eri vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehto 2 on asumispainotteisin ja asuinalueilla viheralueita tulee olemaan enemmän kuin työpaikkaalueilla ja näin ollen vaihtoehdon 2 hulevesikuorma on muita vaihtoehtoja pienempi. 9
10 Taulukko 2 Valuma-alueet, katetut pinnat sekä valuntakertoimet. Valumaalue Pinta-ala [ha] Katot [ha] Pihat [ha] Tiet [ha] Muut [ha] Nykytila Valuntakerroin VE1 Valuntakerroin VE2 Valuntakerroin VE3 Valuntakerroin 1.1 9,5 0,3 1,2 1,2 6,8 0,33 0,36 0,36 0,36 1.2 41,3 2,2 14,0 3,0 19,6 0,45 0,45 0,45 0,45 1.3 36,4 6,2 13,5 2,0 14,8 0,56 0,60 0,60 0,60 2.1 13,8 0,9 2,9 0,9 9,1 0,36 0,36 0,36 0,36 2.2 96,8 10,3 40,0 10,0 36,5 0,58 0,58 0,58 0,58 2.3 20,1 2,6 10,7 0,0 6,8 0,59 0,59 0,59 0,59 2.4 22,3 2,6 15,0 0,0 4,7 0,68 0,68 0,68 0,68 2.5 21,7 8,2 6,0 6,0 1,5 0,88 0,55 0,55 0,70 2.6 18,6 2,0 8,0 0,0 8,7 0,50 0,59 0,54 0,54 2.7 8,7 1,0 3,8 0,4 3,5 0,55 0,55 0,55 0,55 2.8 18,9 4,5 5,0 5,0 4,4 0,74 0,53 0,52 0,67 2.9 17,5 1,6 3,4 1,7 10,8 0,41 0,67 0,64 0,64 2.10 16,5 3,2 1,2 0,1 12,0 0,33 0,33 0,33 0,33 2.11 17,5 1,4 7,0 0,0 9,0 0,45 0,47 0,47 0,47 2.12 10,8 0,7 1,3 1,6 7,2 0,38 0,51 0,51 0,51 3.1 22,4 3,5 11,0 0,0 7,9 0,58 0,64 0,64 0,64 3.2 15,6 1,5 3,8 3,5 6,9 0,55 0,55 0,51 0,55 3.3 20,8 5,1 7,0 0,8 7,8 0,59 0,50 0,45 0,46 4.1 11,6 0,0 0,0 4,2 7,4 0,43 0,43 0,43 0,43
11 Kuva 5 Ero valuma-alueiden valuntakertoimissa nykytilan ja vaihtoehtojen välillä 3.4 Hulevesien laatu Nykytilanteessa alueella on raskasta liikennettä, liiketiloja ja teollisuustoimintaa. Tällaisilta alueilta hulevesien mukana kulkeutuu kiintoainetta, öljyperäisiä hiilivetyjä sekä raskasmetalleja. Rakentamisen aikana kiintoainekuorma usein lisääntyy. Tämän takia hulevesien viivytysrakenteet suositellaan rakentamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakentamista.
Maankäytön muutoksen myötä huleveden laatu saattaa jopa parantua, jos liikenne alueella vähenee. Tulevassa tilanteessa hulevesien laatua voidaan parantaa lisää esimerkiksi hulevesien viivytysaltailla, joilla kiintoaine pääsee laskeutumaan altaaseen. 12
4 HULEVESIEN HALLINNAN TOIMENPITEET Suunnittelualue sijoittuu kolmen valuma-alueen latvoille. Hulevesien viivyttäminen latva-alueilla on tärkeää, jotta virtaamapiikkejä ja tulvariskiä voidaan pienentää alavirtaan mentäessä. Espoon hulevesiohjelmassa on esitetty hulevesien hallinnalle prioriteettijärjestys, jonka mukaan on arvioitu kaavavaihtoehtojen mahdollistamia hallintamenetelmiä. Prioriteettijärjestys: I Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa Ympäristöämme rakennetaan ja ylläpidetään siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. II Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan Sade- ja sulamisvedet hyödynnetään kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeytetään tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat. III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä Vedet johdetaan syntypaikaltaan painanteiden ja ojien kautta puhdistaen ja viivyttäen. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. IV Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisille alueille viivytettäväksi ja puhdistettavaksi ennen vesistöön johtamista. Vedet johdetaan putkitetusta järjestelmästä viivyttäviin ja puhdistaviin avouomiin, painanteisiin, lammikoihin tai kosteikkoihin ennen johtamista purkuvesistöön. V Hulevedet johdetaan viemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön Jos muut hulevesien hallintatoimenpiteet eivät ole mahdollisia, johdetaan hulevedet putkitettuna suoraan vesistöön. Menettelyllä ei saa aiheuttaa tulva- ja eroosiohaittoja tai muuta haittaa ympäristölle. Taulukkoon 3 on koottu hulevesien määrälliseen hallintaan liittyviä menetelmiä ja niiden soveltuvuutta hulevesitulvien ehkäisyyn, virtaamien tasaamiseen ja eroosion ehkäisyyn sekä imeytymiseen ja pohjaveden muodostumiseen. Osayleiskaavatasolla voidaan tehdä alustavia tilavarauksia hulevesien alueellisille viivytysrakenteille sekä avouomille, joissa voidaan viivyttää myös virtaamaa. Taulukkoon on merkitty vihreällä ne menetelmät, jotka soveltuvat Keran alueelle. Asemakaavatasolla voidaan antaa määräyksiä kiinteistöillä tapahtuvalle hulevesien hallinnalle. Keran alueella laajamittainen hulevesien imeyttäminen ei ole mahdollista, sillä alueen maaperä on pääosin vettä läpäisemätöntä. 13
Taulukko 3 Hulevesien määrällinen hallinta (Kuntaliitto, 2012). 14 Hulevesitulvien estäminen Virtaamien tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Hulevesien vähentäminen Läpäisevät päällysteet 1 2 3 Viherkatot 1 2 1 Imeytyskaivannot 2 2 3 Imetyspainanteet 2 3 2 Hulevesien johtaminen Kourut 1 1 1 Viherpainanteet 2 2 2 Rakennetut kanavat ja purot 2 2 1 Hulevesien viivyttäminen Kosteikot 3 3 2 Lammikot 3 3 2 Viivytyspainanteet 2 3 2 Viivytyskaivannot ja säiliöt 2 3 1 3 Merkittävä positiivinen vaikutus 2 Keksitasoinen positiivinen vaikutus 1 Alhainen positiivinen vaikutus 4.1 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavasta on esitetty kolme vaihtoehtoista luonnosta ja havainnekuvat. Kaikissa vaihtoehdoissa alueelle on suunniteltu kerrostalomaista asuinaluetta tai työpaikkaalueita. Vaihtoehtojen vertailussa merkittäväksi tekijäksi muodostuu viheralueiden laajuus ja niiden sijoittuminen hulevesien hallinnan kannalta luonteviin kohtiin. Tavoitteena on, että yleisillä puistoalueilla voidaan toteuttaa alueellisia hulevesien viivytysratkaisuja. Hulevesien vähentäminen ja viivyttäminen tulee osittain toteuttaa kiinteistöillä. Lähtökohtana hulevesien hallinnan suunnittelussa on oletettu, että nykyisillä tiealueilla sijaitsevat hulevesiviemärit tulevat säilymään tulevaisuudessa eikä niitä tulla muuttamaan avouomiksi. Säilytettäville kiinteistöille ei tulla esittämään viivytysvaatimuksia. Jokaisen osayleiskaavavaihtoehdon perusteella on laadittu karttaesitys alueista, joilla hulevesien hallinta voidaan toteuttaa seuraavien periaatteiden mukaan:
Viivytys 1 (Sininen): Viivytys 2 (Oranssi): Viivytys 3 (Punainen): Hulevesien muodostumista voidaan pienentää kiinteistöillä, johtaa viivyttävissä rakenteissa sekä viivyttää alueellisissa hulevesialtaissa tai - rakenteissa. Altaille esitetään alustava tilavaraus sekä mitoitus. Mitoituskriteerinä käytetään keskimäärin 10 vuoden välein toistuvaa rankkasadetta (10 min, 150 l/s/ha) oletuksena, että virtaamasta saadaan viivytettyä 90 %. Mitoitus antaa alustavan arvion tarvittavasta tilavarauksesta ja se tarkentunee asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Hulevesien muodostumista tulee pienentää kiinteistöillä ja johtaa viivyttävissä rakenteissa kuten avouomissa. Avouomat esitettään kartalla. Niiden sijainti perustuu pääosin nykyisiin avouomiin. Hulevesien muodostumista tulee pienentää kiinteistöillä ennen kuin vedet johdetaan hulevesiverkostoon. Vertailu on laadittu kaavojen havainnekuvien perusteella. On syytä huomioida, että viheralueiden ja kiinteistöjen rajaukset tulevat muuttumaan asemakaavavaiheessa. Tarkemmassa suunnittelussa tulee määräytymään tarkemmin alueiden sisäisten viheralueiden määrä. Alueiden hulevesikuorma muodostuu sitä pienemmäksi mitä enemmän viheralueita niille tarkemmassa suunnittelussa osoitetaan. Seuraavissa kappaleissa on esitetty kartoilla ehdotukset hulevesialtaiden sekä avouomien sijoittelulle. Lisäksi on esitetty alustava arvio hulevesialtaiden tilavuuksille. 15
4.2 VE1, hulevesien hallinta Valuma-alueet 1.3 ja 1.1: Viivytys 1: valuma-alue 25 ha, altaan tilavaraus 1200 m 3. Nykyinen kosteikko/painanne tulee säilyttää hulevesien viivytystä varten. Valuma-alueet 2.9 ja 2.8, radan pohjoispuoli: Viivytys 1: Valuma-alue 17 ha, altaan tilavuus 750 m 3. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää ja muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 2.5 ja 2.6, radan eteläpuoli: Viivytys 1: Valuma-alue 27 ha, altaan tilavuus 1200 m 3. Noin puolet nykyisen pientaloalueen (VA 2.5) hulevesistä voidaan ohjata viivytysaltaaseen. Vaihtoehdossa esitetyt viheryhteydet ja talojen sijoittelu mahdollistavat hulevesien johtamisen myös Kutojantien alueelta. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää, mutta muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 3.1-3.3: Viivytys 1: Valuma-alue 7,3 ha, viivytystilavuus 360 m 3. Viivytys 3: Hulevesien muodostumista tulee vähentää kiinteistöillä. 16 Vertailu muihin vaihtoehtoihin: Alueellinen viivytystilavuus: 3510 m 3. + Vaihtoehto mahdollistaa muita vaihtoehtoja laajemmalta alueelta hulevesien keräämisen altaaseen valuma-alueella 2. - Vaihtoehto ei mahdollista alueellista hulevesien viivytystä Kutomotien varrella.
17
4.3 VE2, hulevesien hallinta Valuma-alueet 1.3 ja 1.1: Viivytys 1: 25 ha altaan tilavaraus 1200 m 3. Nykyinen kosteikko/painanne tulee säilyttää hulevesien viivytystä varten. Valuma-alueet 2.9 ja 2.8, radan pohjoispuoli: Viivytys 1: valuma-alue 18 ha, altaan tilavuus 800 m 3. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää ja muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 2.5 ja 2.6, radan eteläpuoli: Viivytys 1: Valuma-alue 11 ha, altaan tilavuus 550 m 3. Viheralueen sijoittelu vähentää alueelle johdettavaa vesimäärää. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää, mutta muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 3.1-3.3: Viivytys 1: Valuma-alue 7,3 ha, viivytystilavuus 360 m 3. Viivytys 2: Kutojantien varrella viheralueilla voidaan johtaa hulevesiä viivyttävillä rakenteilla. Viivytys 3: Hulevesien muodostumista tulee vähentää kiinteistöillä. 18 Vertailu muihin vaihtoehtoihin: Alueellinen viivytystilavuus: 2910 m 3. + Kutomotien varrella mahdollisuus hulevesien johtamiseen viivyttävällä rakenteella. + VE 2 on asumispainotteisin ja asuinalueilla viheralueita tulee olemaan enemmän kuin työpaikka-alueilla ja näin ollen vaihtoehdon 2 hulevesikuorma on muita vaihtoehtoja pienempi. - Vaihtoehtoon 1 nähden vähemmän alueellista hulevesien viivytystä.
19
4.4 VE3, hulevesien hallinta Valuma-alueet 1.3-1.1: Viivytys 1: 25 ha altaan tilavaraus 1200 m 3. Nykyinen kosteikko/painanne tulee säilyttää hulevesien viivytystä varten. Valuma-alueet 2.9 ja 2.8, radan pohjoispuoli: Viivytys 1: valuma-alue 16 ha, altaan tilavuus 700 m 3. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää ja muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 2.5 ja 2.6, radan eteläpuoli: Viivytys 1: Valuma-alue 16 ha, altaan tilavuus 700 m 3. Viivytys 2: Radan vartta kulkeva avouoma tulee säilyttää, mutta muotoilla niin, että hulevesiä voidaan viivyttää painanteissa. Valuma-alueet 3.1-3.3: Viivytys 1: 7,3 ha, viivytystilavuus 360 m 3. Viivytys 3: Hulevesien muodostumista tulee vähentää kiinteistöillä. 20 Vertailu muihin vaihtoehtoihin: Alueellinen viivytystilavuus: 2960 m 3. - Vaihtoehtoon 1 nähden vähemmän alueellista hulevesien viivytystä. - Vaihtoehto ei mahdollista alueellista hulevesien viivytystä Kutomotien varrella.
21
5 JOHTOPÄÄTÖKSET Keran alueen hulevesien hallinnalla tulisi pienentää alueelta muodostuvaa hulevesivirtaamaa ja siten parantaa Mankkaanpuron ja Monikonpuron virtaamaolosuhteita. Esitetyt toimenpiteet sijoittuvat valuma-alueiden latvoille ja niillä voidaan pienentää kuormitusta sekä tulvariskiä myös alueelta alavirtaan. Kaikki esitetyt kaavaluonnokset mahdollistavat hulevesien alueellisen viivytyksen suunnittelualueella. Vaihtoehdossa 1 viheralueet ovat laajimpia ja sijoittuneet niin, että niille voidaan ohjata vesiä laajemmilta alueilta. Vaihtoehto 2 on asumispainotteisin ja asuinalueilla viheralueita tulee olemaan enemmän kuin työpaikka-alueilla ja näin ollen vaihtoehdon 2 hulevesikuorma on muita vaihtoehtoja pienempi. Eroja ei voida kuitenkaan tarkasti arvioida osayleiskaavatasolla. Asemakaavatasolla kiinteistöjen ja viheralueiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota, jotta hulevesiä voidaan johtaa mahdollisimman paljon maanpäällisissä viivyttävissä rakenteissa ja alueellisille viivytysaltaille. Hulevesien johtamisen kannalta nykyiset avouomat tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti kiinteistöillä, joilta vesiä ei voida johtaa viivytysaltaisiin, hulevesien muodostumista tulisi vähentää esimerkiksi viherkatoilla tai läpäisevillä päällysteillä. 22