Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Samankaltaiset tiedostot
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lausunto ympäristöministeriölle Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus Päivi Laitila, Motiva Oy

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Kuntien ilmastotyö osana Suomen ilmastotyötä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Maakuntauudistus ja liikennetehtävät

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Hanna Kunttu. Alueellinen ilmastotyö liikenteen näkökulma Maakuntafoorumi

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Suunnitelmat tammi-huhti

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. Eduskunnan ympäristövaliokunta suojeluasiantuntija, Otto Bruun

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Suunnitelmat tammi-huhti

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

YM- ajankohtaista & suunnittelujärjestelmän uudistaminen. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kuinka sovittaa yhteen kunnan elinvoimaisuus ja ilmastotyön tavoitteet?

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Maaseudun kuljetuspalvelujen digipilotti

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari , Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus, Ympäristövaliokunta,

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä Päivi Laitila, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Yhteenveto ryhmätyöskentelystä

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

PoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista

Hallituksen esitys Pariisin sopimuksen hyväksymisestä ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Poimintoja hallitusohjelmasta

Info- ja lähtölaukaustilaisuus Green Deal -sopimuksesta kiinnostuneille

ilmastofiksulle liiketoiminnalle ja uudenlaisille kumppanuuksille

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Digitaalinen Helsinki -ohjelman loppuyhteenveto tiivistelmä

Transkriptio:

Valonia VarsinaisSuomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Lausunto 31.05.2017 Asia: YM014:00/2015 Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma 1. Kommentoikaa suunnitelmassa linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa lisätoimia päästövähennyssektoreittain. Voitte tuoda esiin myös seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanon suunnittelussa. Liikenne Liikenteelle asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on huomiota kiinnitettävä siihen, miten alueellista liikennejärjestelmätyötä ja aluekehittämistä suunnataan yhä vahvemmin siihen, että henkilöautoilu saadaan vähenemään. On tärkeää, että kannustimet ohjaavat vahvasti joukkoliikenteen pariin ja kaupungit rakentavat käyttäjälähtöisiä ratkaisuja, jotka tekevät auton omistamisen kaupunkialueilla tarpeettomaksi. On välttämätöntä kehittää ratkaisuja pitäisi nimenomaan siihen, että liikennesuoritteet vähenevät, vaikka toki myös uudenlaisten ajoneuvoteknologioiden ja uusiutuvien polttoaineiden ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta liikenteen ilmastotavoitteet saavutetaan. Julkisen sektorin toimijoiden tulee olla rohkeasti edistämässä digitaalisten innovaatioiden syntyä esimerkiksi avaamalla datan rajapintoja. Ilmastopolitiikassa tulisi vahvistaa myös joustavien, kutsupohjaisten kuljetustapojen kehittäminen. Kyse on sekä Liikenne palveluna (MaaS) konseptien kehittämisestä että mahdollisuuksista hyödyntää ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen monipuolisemmin erilaisia kuljetuspalveluja ja palveluntarjoajia. Tällä hetkellä henkilöliikenne perustuu yksityisautoilun lisäksi pitkälti perinteisiin joukkoliikenteen ja taksiliikenteen muotoihin. Myös tavarat kulkevat paljolti perinteisillä tavoilla eikä henkilö ja tavarakuljetuksia vielä yhdistellä joustavasti. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisten ratkaisujen hyödyntämisen, koska tieto kuljetettavasta ja kuljettajasta kohtaa sähköisissä järjestelmissä. Reaaliaikainen karttapaikannus taas mahdollistaa kuljetusten turvallisuuden ja seurannan aivan uudella tavalla. Erityisesti sote ja maakuntauudistuksen suunnittelussa on nyt mahdollisuus tarkastella kuljetuksia uudella tavalla. Nykyiset rakenteet eivät mahdollista täysimääräisesti erilaisten mahdollisuuksien hyödyntämistä kuljetusten yhdistämisessä ja järjestämisessä. Kyse on sosiaali ja terveyssektorin lainmukaisista kuljetuksista kuin myös kuntalaisille tarjottavista muista kuljetuspalveluista kuten asiointiliikenteen kuljetuksista. Lausuntopalvelu.fi 1/5

Nykyisellään kunnissa on vaikeuksia toteuttaa kuntalaisille uudenlaisia, esimerkiksi kutsupohjaisia, liikennepalveluja. Esimerkiksi taksiautoilijat toivovat asiakkaiden käyttävän ensisijaisesti vanhus tai vammaispalvelulain mukaisia palveluseteleitä, koska he saavat palvelusta täten enemmän rahaa. Järjestelmä ei saisi ohjata käyttämään yhteiskunnalle kalleinta kuljetusta vaan sen pitäisi kannustaa kokonaistaloudellisen ja päästövähennystavoitteita edistävän palvelun käyttöön. Järjestelmä voisi perustua esimerkiksi kansalaiselle myönnettävään ns. liikkumisen kokonaisbudjettiin, jolla hän saisi joustavasti valita tarjolla olevista kuljetustavoista tarpeellisimmat. Tarvittaessa kansalaisella tulisi olla mahdollisuus palveluneuvontaan. Liityntäliikenne joukkoliikenteeseen tarvitsee sekä kaupunkiseuduilla että maaseudulla joustavampia ja ketterämpiä kutsupohjaisia ratkaisuja, joita nykyisellä taksijärjestelmällä ei ole riittävästi kapasiteettia tarjota. Toisaalta Suomessa on tehty jonkin verran pilotteja, joissa on kehitetty harrastusmatkojen kimppakyytejä edistäviä sovelluksia tai ratkaisuja matkailupalveluihin liittyviin kutsupohjaisiin kuljetuksiin. Tätä kehitystyötä tulisi jatkossa tukea voimakkaammin. Maatalous Rakennusten erillislämmitys Biopolttoaineiden lisääminen kevyen polttoöljyn sekaan on hyvä ja käyttäjälle helppo toimenpide. Kuntasektorilla resurssipula estää öljyllä lämmitettävien kiinteistöjen uusien ja innovatiivisten vaihtoehtojen selvittämisen ja taloudellisen tarkastelun.. Infokampanja puun poltosta on hyvä idea. Sen lisäksi tarvitaan laajaa opastusta, mm. laitevalmistajat, nuohoojat, klapimyyjät energianeuvojat. Kampanjan ongelmana on että se päättyy aikanaan, mutta neuvonnan tarve jatkuu. Jätehuolto Motiva mainitaan monessa kohtaa toimijana. Sen resurssit eivät valtakunnallisena toimijana riitä alueelliseen ja paikallistason toimintaan. Rooli koordinoijana, esimerkkien kokoajana ja levittäjänä on hyvä. Paikallisia neuvontatahoja kuitenkin tarvitaan. Fkaasut Työkoneet Muut sektorit Lausuntopalvelu.fi 2/5

2. Kommentoikaa suunnitelmassa poikkileikkaaville sektoreille linjattuja päästövähennystoimia tai ehdottakaa näille uusia toimia. Voitte myös tuoda esiin seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon linjausten toimeenpanoa suunniteltaessa. Arjen ilmastopolitiikka kulutuksen näkökulma Kuluttajien valintamahdollisuudet toimia ilmaston kannalta kestävästi on saatava helpoiksi ja saatavilla oleviksi. Yhteiskuntaa on vahvoilla toimilla rakennettava sellaiseksi, että ilmastoystävällisten valintojen tekeminen on luontevaa ja helppoa. Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen esimerkiksi liikkumisjärjestelmien, energiapalveluiden ja ruokavalintojen tueksi on ehdottoman tärkeää. Kuitenkin myös neuvontaa tarvitaan edelleen. Kun tietoisuus on lisääntynyt ja ratkaisut monipuolistuneet, myös neuvonnan vaatimukset ovat kasvaneet. Yhteiset sähköiset alustat ja työkalut ovat tärkeitä, mutta lisäksi kaivataan puolueetonta ruohonjuuritason neuvontaa esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuihin liittyen. Tarvitaan myös mittareita ja indikaattoreita eri toimintojen vaikutuksista. Hyvien neuvontakäytäntöjen monistamiseen ja levittämiseen tulee panostaa, jotta apu löytyy läheltä. Yhteiskäytön ja jakamistalouden ratkaisut johdattelevat kuluttajia kohti ilmastoystävällistä yhteiskuntaa. Julkisen sektorin on toimittava ennakkoluulottomana suunnannäyttäjänä avaamalla rajapintoja, rakentamalla infraa ja tarjoamalla alustoja ja tiloja jakamistalouden tarpeisiin. Jos siirrytään energiassa kohti omatuotantoa, se on saatava lupakäytäntöjen jne. osalta joustavaksi ja tasapuoliseksi ympäri maata. Nyt lupakäytännöt vaihtelevat suuresti eri kunnissa. Kunta ja aluetason ilmastopolitiikka Etenkin liikennesektorilta vaaditaan paljon. Toisaalta monissa kunnissa on helpot ratkaisut jo tehty. Suunnitelmassa halutaan ohjata ja kannustaa, mutta tarvitaan konkreettisia työkaluja, rahoitusmekanismeja ja neuvontaa, jotta tavoitteet käytännössä saavutetaan alueilla ja kunnissa. Kunnilla on omia ilmasto ja energiaohjelmia, mutta niiden käytännön toteutus etenee hitaasti ja joskus vain yhdellä toimialalla. Ohjelmat tulee saada horisontaalisti kaikkeen kunnan toimintaan. Henkilöresurssit kunnilla ovat kuitenkin hyvin vähäiset, joten aikapula on esteenä vahvalle, kauaskantoiselle kehittämistoiminnalle. On tärkeää, että kunnat saavat konkreettista apua työhön läheltä. Päällekkäiset ilmastokampanjat, ohjelmat ja muut konseptit turhauttavat kuntia, jotka kaipaavat apua konkreettisen tason toiminnoissa. Olisi tärkeää, että erilaisten ohjelmien rooli ja merkitys pystytään tunnistamaan ja avaamaan kunnille, jotta lopputulos sekä kunnan, että ilmastotavoitteiden kannalta on paras mahdollinen. Osallistamisen lisääminen ensisijaista nyt ja tulevaisuudessa, jotta kuntalaiset saadaan mukaan ilmastotyöhön. On myös tärkeää, että ihmisillä on vahva tunne siitä, että ilmastotyötä tehdään kaikilla sektoreilla. Näin ollen kuntien työ ja vaikutusmahdollisuudet on yhä vahvemmin nostettava esille. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli elinvoimaasioissa korostuu entisestään ja vahva energia ja ilmastopolitiikka on nähtävä vahvana osana elinvoimaista kuntaa. Lausuntopalvelu.fi 3/5

Eri toimijoiden rooli on pystyttävä tunnistamaan ja selkeyttämään. Kansalliset toimijat, tutkimuslaitokset, kaupungit, alueelliset toimijat ja kolmas sektori voisivat toimia tehokkaammin kun kaikille osapuolille olisi selvää, mihin kenenkin kannattaa keskittyä ja mitkä ovat kunkin tason vahvuudet ja keskeinen arvo. Kansalliset verkostot ovat tärkeitä, mutta usein luonteva yhteys löytyy alueelta, jolloin myös apu onnistuu konkreettisella tasolla. Tutkimuslaitoksilla on tärkeä arvo tiedon tuottajina, mutta niiden ei välttämättä kannattaisi toimia neuvojina, kouluttajina tai viestintäkampanjoiden toteuttajina. Olisi aidosti mietittävä mikä toiminta on järkevää olla valtakunnallisella tasolla ja mikä toteutuu tehokkaimmin alueellisena ponnistuksena. Kuitenkin konkreettiset toimenpiteet tapahtuvat ruohonjuuritasolla. Neuvontaan, ohjaukseen ja viestintään suunnatut varat eivät voi suuntautua vain valtakunnallisille organisaatolle vaan alueellisen työn merkitys on tunnistettava. Alueellisessa työssä on mahdollisuus syventyä konkreettisen tason työhön ja toisaalta kunnilla ja maakunnilla on mahdollisuus erottua. Alueilla tehdään jo nyt kunnianhimoista ilmastotyötä ja alueiden osaaminen tulisi tunnistaa myös valtakunnallisia toimenpiteitä suunniteltaessa. Esimerkiksi vastuuta erilaisten työkalujen kehittämisestä ja ylläpitämisestä voisi jakaa eri alueille ja vahvistaa tiedonvaihtoa alueiden välillä. Julkiset hankinnat Osaamista lisättävä kunnissa, jotta hankinnat edistävät päästöjen vähentämistä. Olennaista saada koulutusta myös luottamushenkilöille. Edelleen on tärkeää valtakunnallisesti kehittää toimivia työkaluja ja kriteeristöjä hankintojen tueksi. Kuitenkin myös hankintojen neuvonnan osalta on apu löydyttävä läheltä kuntia ja alueelliset toimijat tulee ottaa tässä ottaa huomioon. Yksi luukku ei toimi, mikäli sen resurssit ovat vähäiset. Julkisten hankintojen mahdollisuudet elinvoimaisuuden ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on otettava vakavasti, jolloin tukeen, viestintään ja neuvontaan on suunnattava varoja sekä valtakunnallisesti, että paikallisella ja alueellisella tasolla. Tulevat maakunnat olisivat luonteva paikka myös hankintoihin liittyvälle osaamiselle ja kentällä tapahtuvalle neuvonnalle. 3. Kommentoikaa ilmastosuunnitelman vaikutuksia, osallistamista ja seurantaa. Voitte myös kertoa, miten organisaationne osaltaan voi edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Ilmastosuunnitelman vaikutukset Ilmastosuunnitelman osallistaminen ja seuranta Seurantaa on kehitettävä kaikilla tasoilla niin, että pyritään välttämään erilaisia rinnakkaisia seurantajärjestelmiä, jotta kaikkien toimijoiden on luonteva työskennellä yhteneväisten seurantamekanismien kanssa. Tarvitaan lisää tutkimusta ja panostusta seurannan kehittämiseen. Toimijat pitää saada huomaamaan että hekin toimivat tiedon tuottajina. Siksi käytännön toimien toteutuminen pitää raportoida kuntatasolla sekä käyttää tietoa tulevissa päätöksissä. Organisaationi voi osaltaan edistää ilmastosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista: Valonia toimii maakunnallisena asiantuntijana ja edistäjänä ilmasto, energia ja kiertotalousteemoissa. Valonia auttaa kuntia ilmastotyössä ja toimii viestijänä, kouluttajana, Lausuntopalvelu.fi 4/5

tiedonvälittäjänä ja tulkitsijana sekä alueellisena kehittäjänä. Valonian kaltainen organisaatio täydentää kunnan asiantuntemusta ja tuo lisäresursseja toimintaan. Hankerahoituksella on mahdollisuus kohdentaa toimintoja tarpeellisiin kehittämiskohteisiin ja kiinnostaviin avauksiin. Valonian kaltainen kuntien yhteistyömuoto on kunnille edullinen ja helppo tapa saada asiantuntijaapua ilmastotyöhön. Valonian kaltaisia organisaatioita kannattaisi perustaa kaikkiin maakuntiin. Valonia jatkaa työtä kuntien ja muiden toimijoiden apuna ja alueellisena kehittäjänä. Valonia kuitenkin on riippuvainen erilaisista rahoitusohjelmista ja myönnettävistä hankkeista. Mikäli alueellisen työn merkitys tunnistetaan, tulisi siihen myös ohjata varoja vaikkakin pienimuotoisia, jotta toimintaa voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja käytännön työ etenee kunnissa laajaalaisesti sektorirajat ylittäen. Yleinen lausunto tai ilmastosuunnitelmaan liittyvät kommentit, jotka eivät tulleet esiin yllä. Leskinen Riikka Valonia VarsinaisSuomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Lausuntopalvelu.fi 5/5