Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki



Samankaltaiset tiedostot
Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet

Kotieläintalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän omat päätökset entistä tärkeämpiä Juha Lappalainen

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet

kannattava elinkeino?

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Maatalouden investointituet: rahoituksen ehtoja ja tilannekatsaus. Iisalmi

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Metsätalouden näkymät

Yritysrahoituksen iltapäivä, Leppävirta

METKA hanke Energiaseminaari Ener

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Aurinko energia investoinnit. maatiloille Juha-Pekka Nikkola Uudenmaan ELY-keskus

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Maatalouden investointituet

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Nurmiseminaari Syötekeskus POPELY Timo Lehtiniemi

Lähilämpöä Teiskossa Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Leaderrahoituksen. yritystuet

Maatilojen investointituet 2019 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Maatalouden investointituet ohjelmakaudella TUKIPUHVETTI Kuopio ja Iisalmi

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

Riittääkö puuta kaikille?

Keski Pohjanmaalla. Metsäntutkimuslaitos, Kannus

Maatalouden investointituet. Suonenjoki

Maatalouden investointituki Hakuajat 2011

MAATALOUDEN RAKENNETUKI Ajankohtaista investointituesta 2015

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

Toimintakertomus 2013

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä Vesa Tanttu

ohjelmakaudella Sivu 1

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti

Maatalouden toimintaympäristö 2025: viljelijän oma osaaminen entistä tärkeämpää Juha Lappalainen

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Nuoren viljelijän aloitustuki

Hanketreffit bioenergiaa ja neuvontaa Pohjois-Karjalassa

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Päijät-Häme

Rakennusinvestointien valmistelu

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen Outi Kaihola

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Maatalouden investointituki ja aloitustuki Yritysasiantuntija Tapio Leinonen

Bioenergialiiketoiminta - rahoittajan näkökulma

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kainuu

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

METSÄALAN TULEVAISUUSNÄKYMIÄ 2020-LUVULLA

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Karjala

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Keski-Suomi

Transkriptio:

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7 % Säästöpankit 9,2 % Liikepankit 20,8 % OP-Pohjola-ryhmä 59,3 %

Pankkien markkinaosuus metsänomistajista 2010 3 % 4 % 14 % 8 % 18 % 53 % OP-Pohjola Nordea POP Säästöpankit Sampo Muut Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Mitä metsänomistajat ajattelevat puun energiakäytöstä? Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti puun energiakäyttöön ja energiapuun korjuuseen Noin 43% metsänomistajista on korjannut metsähaketta (2000-luvun alussa 26%) Noin 18% on myynyt tai luovuttanut haketta markkinoille (2000-luvun alussa 6%) Joka kolmas suunnittelee metsähakkeen myyntiä (tai luovutusta) v.2010 Yhä useampi metsänomistaja halua korvauksen energiapuusta (60% v.2000 -> 88% v.2009) Energiapuu korjataan usein ainespuun korjuun yhteydessä Saadaanko energiapuuta markkinoille? Metsänomistajien tarjoamat energiapuumärät kasvavat edelleen Osa energiapuusta käytetään metsänomistajien omiin lämmitystarpeisiin etenkin maaseudulla Vastikkeeton luovutus vähenee edelleen -> hinta on kriittinen tekijä Tarjotut energiapuumäärät ovat sidoksissa ainespuukauppoihin ja korjuuseen -> metsäteollisuuden suhdannetilanne vaikuttaa markkinoille tulevaan energiapuumäärään Energiapuun korjuuseen vaikuttavat metsänomistajien metsänomistajakunnan rakennemuutos ja metsänomistuksen tavoitteiden muutos Lähde: Pellervon taloustutkimus

Metsähakkeen kokonaiskäyttö Suomessa vuosina 2000-2009 1000 m3 7000 6000 5000 4703 6092 4000 3000 2000 1000 936 1339 1657 2109 2695 2993 3448 3048 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Metla

Metsänomistusrakenne muuttuu Suomessa yksityismetsälöitä vuoden 2008 lopussa (> 2 ha) 345 000 kpl Metsälöiden keskikoko 30 hehtaaria Metsänomistajien lukumäärä oli 735 000 henkilöä Keskimääräinen hallinta-aika 30 vuotta Yli 10 000 metsälön omistajanvaihdosta vuodessa, joka neljännessä metsälö ositetaan Omistusrakenne muuttuu, kun taustaltaan, asemaltaan ja tavoitteiltaan uusia henkilöitä tulee metsänomistajiksi Mekanismina perintöjärjestelmä ja sukulaiskaupat, vähäisemmässä määrin vapaat kaupat Suuret ikäluokat (1945-50 syntyneet) omistajista 20 % ja metsäalasta 20 % Perintösuma 2020-luvulla ellei omistusjärjestelyitä saada aikaistettua Kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään, metsänomistajien rakenteessa voimistuu seuraavanlainen muutos: syntyperäiset kaupunkilaiset metsänomistajiksi etämetsänomistajuus lisääntyy voimakkaasti koulutustaso lisääntyy merkittävästi tulotaso nousee palveluiden kysynnän huomattava lisäys tottuneet ostamaan palveluita, mutta myös vaatimaan laatua

Metsänomistajien keski-ikä 60 vuotta Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Metsänomistajien ammattiasema (päätoimi) Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Metsänomistajien asuinpaikka Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Puuenergian käytön kasvu myönteistä Pankkiomisteisten rahoitusyhtiöiden markkinaosuudet metsäkoneiden* ensirekisteröinneistä v. 2009 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pohjola Pankki Nordea Rahoitus Suomi *Monitoimikoneet ja metsätraktorit Sampo PankkiHandelsbanken Rahoitus Kasvattaa kantorahatulokertymää metsänomistajien keskuudessa Lisää koneyrittäjien työmahdollisuuksia Parantaa maatilojen taloudellista asemaa niin metsäenergian myyjinä että sen korjaajina

Huom.! Kuvan keväällä tehdyt ennusteet aliarvioivat tämän ja ensi vuoden kantorahatuloja. Talouden elpyminen on lisännyt puun kysyntää ja myrskyt tarjontaa.

Maatilojen tulovirta (ei sis. alv) Aktiivitilojen lkm, kpl -94 114510-95 99960-13 % -96 94110-6 % -97 90203-4 % -98 88070-2 % -99 83340-5 % 2000 79783-4 % 2001 77320-3 % 2002 75470-2 % 2003 73710-2 % 2004 70050-5 % 2005 69520-1 % 2006 69070-1 % 2007 66940-3 % 2008 65800-2 % 2009 64180-2 % 2010 62040-3 % 2011e 60000-3 % Sivuansiot Metsätulot Maatalouden tuki Maatalouden myyntitulot mrd. 7,0 6,55 6,56 6,0 6,00 6,04 28 % 28 % 6,07 6,13 6,26 5,81 30 % 29 % 30 % 30 % 29 % 28 % 5,0 12 % 9 % 4,0 10 % 9 % 8 % 6 % 7 % 8 % 3,0 29 % 31 % 32 % 28 % 28 % 30 % 31 % 30 % 2,0 1,0 31 % 31 % 30 % 32 % 35 % 33 % 33 % 34 % 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 16

Maatilojen investointituki Investointituki lämpökeskuksiin Pelkästään kotieläinrakennuksia ja kasvihuoneita lämmittävät lämpökeskukset rahoitetaan kyseisen rakennuksen tukitason mukaan: avustus 15 40 %, lisäksi korkotukilainaa 60-70 % kustannuksista Muita lämpökeskuksia rahoitetaan siltä osin kun ne lämmittävät muita tuotantorakennuksia ja kone- ja korjaamohallia avustus 15 20 %, lisäksi kt-lainaa 70 % kustannuksista asuinrakennuksen osuutta kustannuksista ei tueta Lämmönlähteenä voi olla puun lisäksi mm. maalämpö, biokaasu

Maatilojen investointituki Investointituen hakeminen Tuen hakijalle ja maatilalle säädetty erityisehtoja: kannattavuus ym. Työhanketta ei saa aloittaa ennen kuin tukipäätös on tehty Investointitukea haetaan hakuaikojen puitteissa liitteeksi kustannusarviot, verotietoja, maatilan elinkeinosuunnitelma, Hakulomakkeet löytyvät Osuuspankista Osuuspankki avustaa hakemusten täyttämisessä

KIITOS!