KIRJALLINEN KYSYMYS 175/2010 vp Työvoimatoimistojen erot suhtautumisessa työttömyydenaikaiseen opiskeluun Eduskunnan puhemiehelle Eri kunnissa on hyvin ristiriitaiset menettelytavat työvoimapoliittista päätöksentekoa ja työttömyysetuuksien maksua koskevissa lausunnoissa ja päätöksissä. Esimerkiksi Tampereen työvoimatoimisto on kuluneen syksyn 2009 aikana evännyt työttömyyskorvauksen usealta työttömältä tai lomautetulta henkilöltä ja ilmoittanut heidän olevan kokopäiväisiä opiskelijoita, vaikka lain tulkinta on täysin erilainen muiden paikkakuntien työvoimatoimistoissa kyseisen oppilaitoksen opiskelijoiden kohdalla. Perustelu työttömyysetuuden epäämisestä Tampereella on ristiriitainen, sillä päätös perustuu henkilöiden opiskeluun Elämä ja Palvelu Raamattukoulussa, jossa opiskelu on harrastusluonteista eikä se johda tutkintoon. Edellä mainitun koulun 12-vuotisen historian aikana opiskelijat ovat koostuneet mm. osa-aikatyöläisistä, yrittäjistä, muiden opintojensa (esim. yliopisto-) päättötyön tekijöistä, eläkeläisistä ja vuorottelutai virkavapaalla olevista. Osa oppilaista karsiutuu pois lukuvuoden aikana ottaessaan vastaan kokopäivätyön tai siirtyessään opiskelemaan muualle, esim. ammattiin valmistavaan tutkintoon. Koulu tarjoaa keskustelutukea niille, jotka kokevat masennusta ja syrjäytymistä. Täten koulun toiminta ehkäisee syrjäytymistä ja antaa tukea arkeen yhteisöllisen harrastustoiminnan kautta sekä tukee työttömien kykyä päästä (takaisin) työelämään luomalla rutiinit arkipäiviin. Koulussa opiskellaan maanantaista perjantaihin päivittäin kolmen tunnin ajan kello 9:n ja 12:n välillä. Koulun luonne ei ole sitova, ja opiskelijat ovat koulun puolesta työmarkkinoiden käytettävissä koko kouluvuoden ajan. Työvoimapoliittisiin lausuntoihin nähden ristiriitaista on ollut Tampereen sisällä myös se, että Tampereen kaupungin sosiaalitoimen palvelut ovat halunneet kustantaa joillekin asiakkailleen kouluvuoden koulun harrastusluonteisuuden takia. Tammikuussa 2010 voimaan tulleen lain mukaan työttömänä voi nyt alkaa päätoimiseksi opiskelijaksi ilman, että menettää työttömyyspäivärahan. Laki perustuu sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtineen Sata-komitean ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen AKKU-johtoryhmän linjauksiin ja työmarkkinajärjestöjen tekemään sosiaalitupoon. Tampereen työ- ja elinkeinotoimiston työttömyysturvayksikön päällikkö on todennut, että työttömällä ei ole subjektiivista oikeutta suorittaa opiskelua työttömyysturvalla. Lisäksi on todettu, että TE-toimiston virkailijan katsoessa, että hakijan opiskelu tukee työllistymistä ja opiskelu täyttää sille laissa asetetut kriteerit, voidaan sopia työnhakusuunnitelmassa koulutuksesta. Kaikille työttömille on annettava sama mahdollisuus opiskeluun ja osallistumiseen harrastusluonteiseen ja virikkeelliseen toimintaan kunnasta riippumatta. Kansalaisopistojen ja muiden kurssien opiskelijoihin verrattuna Tampereen työvoimatoimiston lausunnot ovat olleet hyvin poikkeavia Raamattukoulun oppilaiden suhteen. Tämä aiheuttaakin suurta epävarmuutta ja häm- Versio 2.0
mennystä lain tulkinnasta ja yhtenäisistä menettelytavoista eri työvoimatoimistojen välillä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten varmistetaan työvoimatoimistojen yhtenäinen menettelytapa kautta maan suhtautumisessa työttömyydenaikaiseen opiskeluun? Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2010 Leena Rauhala /kd 2
Ministerin vastaus KK 175/2010 vp Leena Rauhala /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 175/2010 vp: Miten varmistetaan työvoimatoimistojen yhtenäinen menettelytapa kautta maan suhtautumisessa työttömyydenaikaiseen opiskeluun? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 6 :n 1 ja 2 momentissa säädetään, ettei päätoimisella opiskelijalla ole oikeutta työttömyysetuuteen. Päätoimisina pidetään tiettyjä korkeakoulu- ja lukio-opintoja sekä opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti, tai jollei opintojen laajuutta ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Opintojen päätoimisuuden tutkii työ- ja elinkeinotoimisto, joka antaa asiasta työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle. Jos opintoja ei ole pidettävä päätoimisina edellä kerrotulla tavalla, työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömyysturvalain 2 luvun 6 :n 3 momentin perusteella, onko opintojen vaatima työmäärä kuitenkin niin suuri, että opinnot ovat esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Jos näin on, opintoja pidetään päätoimisina eikä työnhakijalla ole oikeutta työttömyysetuuteen. Vuoden 2007 lopussa toimintansa päättänyt työministeriö on antanut edelleen voimassa olevan ohjeen opiskelun vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta (O/14/2007 TM). Ohjeen tavoitteena on muun muassa ollut yhtenäistää työttömyysturvalain tulkintaa. Ohjeessa on otettu kantaa raamattukoulussa tapahtuvaan opiskeluun arvioitaessa opintojen päätoimisuutta työttömyysturvalain 2 luvun 6 :n 3 momentin perusteella tukeutumalla vakuutusoikeuden ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisukäytäntöön. Molemmat valitusasteet ovat pitäneet raamattukoulussa aamupäivisin tapahtuvaa opiskelua päätoimisena opintojen sitovuuden takia. Työttömyysetuudella tuettavan työnhakijan omaehtoisen opiskelun edellytyksistä säädetään 1.1.2010 voimaan tulleessa julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 9 luvussa. Opiskelun tukemisen edellytyksenä on muun muassa, että kyse on työttömyysturvalain 2 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitetuista päätoimisista opinnoista. Opintoja, joita pidetään päätoimisina työttömyysturvalain 2 luvun 6 :n 3 momentin perusteella, ei voida tukea työttömyysetuudella. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyrkinyt tukemaan työttömyysturvalain yhdenmukaista soveltamiskäytäntöä täydentämällä edellä mainittua työministeriön antamaa ohjetta työ- ja elinkeinotoimistoille 22.5.2009 lähettämässään kirjeessä (1537/051/2009). Kirje koskee antamisajankohtanaan vallinneen talous- ja työllisyystilanteen vaikutusta työttömyysturvalain tulkintaan. Jos työnhakija on tyytymätön hänen asiassaan annettuun työvoimapoliittiseen lausuntoon, hän voi valittaa työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen antamasta päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeuteen. Työnhakija 3
Ministerin vastaus voi olla yhteydessä myös kussakin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa toimivaan työttömyysturva-asiamieheen, jonka tehtävänä on valvoa työvoimapoliittisia lausuntoja koskevien käytäntöjen lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta omalla toimialueellaan. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 175/2010 vp Leena Rauhala /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 175/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Hur säkerställs det att arbetskraftsbyråerna iakttar ett enhetligt förfaringssätt i hela landet i fråga om inställning till studier under arbetslöshet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I 2 kap. 6 1 och 2 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002) föreskrivs att studerande på heltid inte har rätt till arbetslöshetsförmåner. Som heltidsstudier betraktas vissa högskole- och gymnasiestudier samt studier vars omfattning enligt studieplanen i genomsnitt är minst fem studiepoäng eller tre studieveckor per studiemånad, eller minst 25 veckotimmar, om studiernas omfattning inte har dimensionerats i studiepoäng eller studieveckor. Arbets- och näringsbyrån undersöker om det är fråga om heltidsstudier och ger ett arbetskraftspolitiskt utlåtande i ärendet till arbetslöshetskassan eller Folkpensionsanstalten. Om studierna inte ska betraktas som heltidsstudier på det sätt som anges ovan, bedömer arbets- och näringsbyrån i enlighet med 2 kap. 6 3 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa huruvida den arbetsinsats som studierna kräver ändå är så stor att den utgör ett hinder för att ta emot heltidsarbete på de villkor som allmänt tilllämpas på arbetsmarknaden. Om detta är fallet, betraktas studierna som heltidsstudier och då har arbetssökanden inte rätt till arbetslöshetsförmåner. Arbetsministeriet, som upphörde med sin verksamhet vid utgången av 2007, har utfärdat en anvisning om hur studier påverkar rätten till arbetslöshetsförmåner (A/14/2007 AM). Anvisningen är fortfarande i kraft. Syftet med anvisningen var bland annat att förenhetliga tolkningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa. I anvisningen tas det ställning till hur man förhåller sig till studier vid bibelskola vid bedömningen av om det är fråga om heltidsstudier i enlighet med 2 kap. 6 3 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Anvisningen baserar sig på beslutspraxis vid försäkringsdomstolen och besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden. Båda besvärsinstanserna har ansett att studier vid bibelskola på förmiddagen utgör heltidsstudier på grund av studiernas bindande natur. Bestämmelser om under vilka förutsättningar arbetssökandes frivilliga studier kan stödjas med arbetslöshetsförmån finns i 9 kap. i lagen om offentlig arbetskraftsservice (1295/2002), som trädde i kraft den 1 januari 2010. För att studierna ska kunna stödjas förutsätts bland annat att det är fråga om heltidsstudier på det sätt som avses i 2 kap. 6 2 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Studier som betraktas som heltidsstudier i enlighet med 2 kap. 6 3 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa kan inte stödjas med arbetslöshetsförmån. I syfte att främja en enhetlig tillämpningspraxis för lagen om utkomstskydd för arbetslösa har arbets- och näringsministeriet kompletterat ovan nämnda anvisning utfärdad av arbetsministeriet genom ett brev (1537/051/2009), som skickades till arbets- och näringsbyråerna den 22 maj 2009. Brevet gäller de konsekvenser som den situation i fråga om ekonomi och sysselsättning som rådde vid tidpunkten för givandet av brevet hade på 5
Ministerns svar tolkningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Om arbetssökanden är missnöjd med det arbetskraftspolitiska utlåtandet i sitt ärende, kan han eller hon överklaga arbetslöshetskassans eller Folkpensionsanstaltens beslut hos besvärsnämnden för utkomstskyddsärenden. Besvärsnämndens beslut kan överklagas vidare hos försäkringsdomstolen. Arbetssökanden kan också kontakta ett utkomstskyddsombud. Vid varje närings-, trafik- och miljöcentral finns ett utkomstskyddsombud som har till uppgift att inom sitt verksamhetsområde utöva tillsyn över att praxisen för arbetskraftspolitiska utlåtanden följer lagen och är enhetlig. Helsingfors den 29 mars 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6