Oma Häme Ajankohtaiskatsaus Järjestöt 13.2.2017 Jukka Lindberg
Ajankohtaista - Toimintaohjelman lausunnot toimeenpano - Projektiryhmästä muutosryhmäksi - Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti eduskuntaan 2/17 - Vapaan valinnan lakiesitys lausunnolla - Suoran valinnan palvelut sosiaali- ja terveyskeskus - palvelutarjotin - Palveluverkkokysymykset vs. osaulkoistukset - Marssikirja - Väliaikainen valmistelutoimielin
Oma Häme tiimi Kokoonpano: muutosjohtaja (Sote) Jukka Lindberg muutosjohtaja (Maku) Matti Lipsanen muutosagentti ikäihmiset Annukka Kuismin muutosagentti lasten ja perheiden palvelut (LAPE) Jari Pekuri projektikoordinaattori (johdon tuki ja kehittämistehtävät) Marjo Lindgren 70% projektiassistentti (viestintä ja avustavat tehtävät) Leena Rantala 50% projektiasiantuntijat: 1. sote integraatio, palveluverkko ja järjestöyhteistyö Auli Anttila 2. vammaispalvelut, sosiaalipäivystys ja kuntoutus Riikka Haahtela 3. tietohallinto ja ICT-palvelut (sote ja maku) Johanna Tulander-Välkki
2015 Kanta-Hämeen sote- ja maakuntavalmistelu 2016 2017 2018 2019 Sote III hankkeen selvitykset Oma Häme maku työryhmät 12/2016 -> Oma Häme I aalto työryhmät 2-12/2016 Oma Häme II aalto työryhmät 6/2016 -> III aalto Oma Häme Sote-toimintaohjelman toteuttaminen 1/2017 > (toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu) Oma Häme marssioppaan toteuttaminen 2-3/2017 > (toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu) Kunta- ja kuntayhtymävetoinen maakunnallinen valmistelu Väliaikainen toimielin 1.7.2017-28.2.2018 Maakuntavaltuusto ja hallitus Kanta-Hämeen maakunta 1.7.2017 -> Kuntien ja maakunnan välinen lakisääteinen yhteistyö
Valmistelumatriisi 2017-2018 AKTIIVISET ASUKKAAT ASIAKKUUDEN JOHTAMINEN Asukaslähtöisyys Yhteistyöhakuisuus Tietoon perustuminen Läpinäkyvyys Luottamus I TEEMA Asukaslähtöisyys ja asukkaiden tarpeiden analysointi II TEEMA Sote- integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi III TEEMA Kestävä talous ja kilpailukyky IV TEEMA Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus
Oma Hämeen sote-toimintaohjelma 2017-2018 Järjestöjen lausunnot ja kommentit Koonti 31.1.2017
JÄRJESTÖT I Huomioidaan käyttäjänäkökulma palveluverkon suunnittelussa; lähipalvelut (nykyisten terveysasemien säilyttäminen) ja liikkuvat palvelut (hoitajan bussi vakioreitillä, miniambulanssi). Kuntoutuksen palveluketjut ja sosiaali/vammaishuollon asiakkaan palveluketjut tulee integroitua luonnollisesti yhteen. Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen (asiakkaiden ja omaisten huomioiminen uudella tavalla) mm. vammaispalveluissa Vapaaehtoistyön tärkeys ja vertaistuen merkitys suuri. Pienten yhdistysten vapaaehtoistoiminta on turvattava esim. hyte rahoituksen turvin! Terveyskeskuksiin potilasjärjestöjen vapaaehtoisten miehittämiä tuki- ja ohjauspisteitä. Esteettömyyden huomioiminen kaikissa palveluissa (sekä palvelut, fyysiset tilat ja kulkureitit) Selkokielisyydestä hyötyvät monet eri ryhmät, vanhuksista ja vieraskielisistä vammaisiin henkilöihin. Kuinka varmistetaan erityisryhmien mahdollisuus vaikuttaa sotevalmisteluun, esimerkiksi näkö- ja aistivammaiset. Miten taataan saavutettavuus myös erityisryhmille tai erityisen tuen tarpeessa oleville? Lähipalvelujen heikkeneminen uhkana. Kilpailutus on suuri uhka! kansalaisten erityistarpeet mm. vuorovaikutuksessa huomioitava. KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMA KOKEMUSASIANTUNTIJAT ESTEETTÖMYYDEN HUOMIOIMINEN ERITYISRYHMÄT Palveluohjauksen yksityiskohtainen suunnittelu, voidaan soveltaa samoja toimintamalleja huomioiden yksityiskohtaiset erityistarpeet. Palveluohjaus on määriteltävä, taataan kaikille saatavuus ja saavutettavuus Palveluvalikko pitäisi harmonisoida yhtenäiseksi. Palvelukokonaisuudet ja joustavuus palveluiden räätälöinnissä auttavat yhteistyötä. Ehkäisevät ja hoitavat kuntoutuspalvelut. Erityislapsille keskitetyt asiantuntevat palvelut yhden luukun periaatteella. Ennaltaehkäisevät palvelut tuovat säästöjä. Rajapinnat tarkasteltava. Toimintaohjelma selkeämmäksi. Tavoitteeksi Aktiiviset yhdistykset ja yhteistyö niiden kanssa. Vuoropuhelua palveluohjaajien ja yhdistysten välille. Kolmas sektori ja järjestöt mukaan suunnitteluun ja huomioidaan enemmän vapaaehtoistyön merkitys. Vertaistukiryhmät, kuntoutus ja virkistystoiminnan tarjoaminen voivat täydentää kokonaisuutta.(seniorineuvola) Kyläyhdistykset osaksi palveluverkkoa Perustettava maakunnallinen vammaisneuvosto, jossa edustus eri vammaisjärjestöistä. Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt päästävä raateihin mukaan. Maakunnan vammaisasiamies, joka on itsenäinen riippumaton toimija. kaikilla kansalaisella samat mahdollisuudet esim. kuuluksi tulemiseen riippumatta - erityisen tuen tarpeesta. PALVELUOHJAUS PALVELUVALIKKO KOLMAS SEKTORI MAAKUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO Kunta-yhtymä malli ei välttämättä paras Palveluja pitää saada myös ilman Miten passiiviset kansalaisten tai heidän, mahdollinen ratkaisu massiivisen tietokonetta. Tekniikassa täytyy joilla on erilaisia toimintarajoitteita, edustuksellisuutensa vuoksi, vaan huomioida saavutettavuus ja myös rinnakkaisten toimijoiden muodostama tiivis mielipide ja vaikuttaminen tekninen taipuminen mm viestinnän eri verkosto. Kattava ja luotettava mahdollistetaan? Mitkä ja millaiset ovat Paikalliset, aktiiviset ja kantaa ottavat välineisiin, ruudunlukuohjelmiin, palveluverkko: Ei liian pieniä yksiköitä. mielipiteiden keruutavat? foorumit, joissa aidosti tullaan kuulluksi. puhesyntetisaattoreihin ja sen on oltava Palvelut hyvien kulkuyhteyksien päässä. Asukasaktiivisuuden lisääminen tärkeää. (muitakin kuin poliittisia foorumeita) selkokielistä. Selkokielisyydestä hyötyvät Maakunnalle rakennettava rakenne Järjestöjen osallisuus Oma Hämeen monet eri ryhmät, vanhuksista ja järjestöyhteistyöhön. Kyläkeskusmonipalvelukeskuskokonaisuuden paremmin mukaan. valmistelussa näennäistä, päästävä vieraskielisistä vammaisiin henkilöihin. kehittäminen kumppanuusperiaatteella Tiedottaminen lehdissä. Organisaation toimintamalli Osallistaminen Tietotekniikka ASUKKAIDEN JA JÄRJESTÖJEN KUULEMINEN
JÄRJESTÖT II Lapsen sairaudesta/vammasta johtuvat tarpeet tulee huomioida ennaltaehkäisevästi perheiden jaksamisen näkökulmasta. Jaksamisen tukemisella ennaltaehkäistään monia sosiaalipalveluiden tarpeita. Kaikkien lapsiperheiden palvelut (inklusio) ja siellä tarvittavat lasten ja nuorten erityistarpeet. vammaisen tai sairaan vanhemman erityistarpeet tai miten tämä keskustelee aikuistyön kanssa Syrjäytymisvaaran tunnistaminen jo päivähoidossa. Monen tasoisia palveluita tarvitaan, perheille räätälöityjä kokonaisuuksia ja mahdollisimman paljon omassa ympäristössä tuotettuja kokonaisuuksia. Erityistarpeiden ennaltaehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy Perhehoitajien koulutukseen pitää sisältyä muistisairaan kohtaaminen. Perhehoitajille pitää olla työnohjausta. Omaishoitajille 24h/vrk puhelinneuvonta/päivystys. Mahdollisuus kriisipaikkaan, kun hoidettavalla on vaikeita käytöshäiriöitä. Omaishoitajille työterveyshuolto ja kuntoutus. Perustetaan omaishoidon neuvottelukunta, järjestöt mukaan. Rajapintakysymykset käytävä läpi ikäihmisten, erityistä tukea ja apua tarvitsevien sekä erilaisten sairaiden ihmisten elämässä. Myös vammaiset ihmiset ikääntyy - rajapinta. Kilpailutuksessa huomioitava nykyiset asukkaat, joiden ei tarvitsisi muuttaa Perhehoitajat Omaishoitajat Rajapinnat Asumispalvelut
Miten palaute otetaan huomioon/ järjestöt - Järjestöt kokevat, että eivät ole vielä olleet riittävästi valmistelussa mukana; järjestöt mukaan maakunnan palvelutarjottimelle - Järjestöillä selkeitä näkemyksiä esim. palveluohjauksesta - Osallisuuden malli on rakenteilla; järjestöt huomioon myös siinä työssä - Palautteet koottu toimintaohjelman vastuuhenkilöille, jotka ottavat ne huomioon
Palveluverkkorakenne 20.12.16 Th-integraatioryhmien luonnos 20.12.2016 Seppo Ranta
Palveluverkko osana maakunnan palvelustrategiaa Esitysluonnoksia palveluverkosta ehdotetaan työstettäväksi osaksi marssikirjaa, josta muodostuu esitys maakuntastrategiaksi Ohjausryhmän lähetekeskustelu 2/2017 1. palvelustrategia päätetään mk-valtuustossa arvion mukaan 4-5/2018 Valmistelun ensimmäiset esitysluonnokset palveluverkosta kootaan yhteen kuntien toiveesta helmikuun lopulla Maakunta tarvitsee myös yksityisiä kumppanuuksia toimintaympäristön tekijöistä valinnan vapauden toteuttamismalli ja aikataulu keskeinen (lakiesitys eduskuntaan 4-5/2017 Suoran valinnan palvelut Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti
Taulukko 1: Palveluverkon muodostamisen periaatteet (Oma Häme Loppuraportti 30.8.2016 s. 84) ASIAKASNÄKÖKULMA VAIKUTTAVUUS INTEGRAATIO KUSTANNUSTEHOKKUUS Kansalaisten hyvin tuntemat palvelut on helppo saada ja saavuttaa eri asiakasryhmille tyypillisillä tavoilla (fyysisesti, digitaalisesti) Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut oikeille väestöryhmille ennakoivalla, proaktiivisella ja kuntouttavalla tavalla Alueellinen moniammatillinen yhteistyö perustuu hoitovastuun määrittelyyn mahdollisimman lähelle asukasta (yleislääkäri, vastuutyöntekijä) ja hyvään yhteistyöhön muiden palveluiden kanssa Resursseja (henkilöstö, tilat, laitteet) käytetään optimaalisesti (kustannustehokkuus, virtaustehokkuus) Osaavat palvelut, joihin kansalaiset luottavat, turvaavat hengen, hyvän elämän käyttäjän kannalta saumattomina kokonaisuuksina Hyvin johdetut ammattilaiset oikeissa paikoissa muodostavat oikein mitoitetut palvelut, joissa vakioidut näyttöön perustuvat menetelmät ja työkalut Haja-asutusalueiden palveluintegraatiota varten on olemassa ratkaisuja (liikkuvat palvelut, kotisairaala, mobiilitoiminnot) Usein tai paljon tarvittavat palvelut annetaan aina mahdollisimman lähellä asukasta tai viedään digitaalisesti kotiin Usein ja/tai jatkuvasti palvelua tarvitsevien palvelut ja ammattilaisten osaaminen lähelle. Moniammatillinen yhteistyö perustuu selkeisiin hoitovastuisiin (vastuuhenkilö) ja ammattilaisten verkostoitumiseen. Johtaminen perustuu jatkuvasti vertailtuun tietoon ja mittareihin. Toiminnan laatu pidetään tasaisena jatkuvalla seurannalla. Harvoin tai vähän tarvittavat ja erityistä osaamista vaativat palvelut järjestetään seudullisesti, maakunnallisesti tai maakuntien yhteistyönä Palveluverkko on julkisten, yksityisten ja 3. sektorin kokonaisuus, jossa yhteys kunnan hyvinvointipalveluihin turvataan ja palvelujen saamisen määräajat toteutuvat Älykkäät teknologiat mahdollistavat ammattilaisten paikalla-olon digitaalisesti ja joustavan ammattilaisverkoston toiminnan Digitaalisuutta hyödynnetään maksimaalisesti kaikissa palveluissa Palveluissa toteutuu käyttäjien yhdenvertaisuus Palvelun käyttäjän omat ja lähiverkostojen resurssit ovat maksimaalisessa käytössä prosessin eri vaiheissa
Palvelun saatavuus suuri Lähipalvelut Seudulliset osaamiskeskukset Saatavuus pieni Sotealueiden strateginen yhteistyö Maakunnan osaamiskeskukset Palvelun kysyntä pieni Kysyntä suuri
Työryhmä 5 sote-integraatio katkaisuhoito kotikuntoutus tulkkipalvelut kriisipalvelut tukihenkilötoi minta Suun terveydenhu olto tulkkivälitys Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus maahanmuutta japalvelut turvakoti Sam ja pam kuntoutusyksik öt Lasten kaltoinkohtelu Vieroitus/kor vaushoito
LÄHIPALVELU SEUDULLINEN PALVELU MAAKUNNAN PALVELU ERVA- ALUE AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Sähköiset palvelut Aikuissosiaalityö Sosiaaliohjaus Päihdekuntoutujien kuntouttavat asumispalvelut Päihdekuntoutujien laitoskuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntouttava työtoiminta Työvoiman palvelukeskus Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Erityisryhmien työ- ja päivätoiminta