KIRJALLINEN KYSYMYS 840/2001 vp Eräiden psykoterapiakuntoutushoitojen Kelakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Therapeia-säätiö on lähestynyt kansanedustajia seuraavalla kirjeellä: "Pitkät psykoterapiat elitistisiksi Kelan päätöksellä? Kelan päätös supistaa aikuisten pitkien psykoterapioiden korvattavuutta johtaa auttamattomasti näiden hoitojen elitisoitumiseen Suomessa. Kelan viimeisimmän ko. psykoterapioita koskevan päätöksen jälkeen vain enää erittäin hyvin toimeentulevilla kansalaisilla on mahdollisuus saada itselleen intensiivistä pitkäkestoista psykoterapiaa. Kuitenkin tätä hoitomuotoa tarvitsevien potilaiden määrä on jatkuvasti kasvussa, koska psykiatrista sairaalahoitoa on voimakkaasti vähennetty ja julkisen sektorin avomielenterveyspalvelut ovat jääneet pahasti jälkeen alkuperäisistä suunnitelmista. Julkisten mielenterveyspalvelujen ulkopuolelle jää näin ollen suuri joukko vaikeista psyykkisistä häiriöistä kärsiviä ihmisiä, jotka nimenomaan hyötyisivät pitkästä intensiivisestä psykoterapiasta, mutta heillä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa. On aivan käsittämätöntä, että samanaikaisesti kun on näyttöä ajassamme olevasta pohoinvoinnista, aikuisten työuupumisesta, masennuksesta ja vanhempien jaksamattomuudesta, joutuu Kela supistamaan aikuisten pitkäkestoista intensiivistä psykoterapiakuntoutusta määrärahojen loppuessa. Sen sijaan psyykenlääkkeistä maksetut Kela-korvaukset ovat nousseet kymmeniä miljoonia markkoja parin viime vuoden aikana. Kuitenkin nämä lääkkeet liian useissa tapauksissa vain helpottavat tai poistavat oireita, eivät niiden syitä. On olemassa useita erilaisia psykoterapiamuotoja. Oikean hoitomuodon valitseminen on yksi tärkeimmistä asioista mielenterveyspotilaan kuntoutusta suunniteltaessa. Ammattitaitoiset, koulutetut psykoterapeutit paneutuvat perusteellisesti nimenomaan tämän asian tutkimiseen ja selvittämiseen. Joillekin potilaille riittää esim. lyhyt psykoterapia, 5 25 käyntikertaa. On kuitenkin hyvin paljon sellaisia ongelmia, joissa vain pitkäkestoinen 3 5 vuoden intensiivinen psykoterapia 3 kertaa viikossa voi tulla auttavana keinona kysymykseen. On aivan ymmärrettävää, että sellaiset psyykkiset vauriot, jotka ovat kehittyneet ja kasautuneet vuosikymmenien ajan, eivät voi hoitua muutamalla käyntikerralla. Tällaisia ovat mm. varhaisessa vuorovaikutuksessa häiriintyneet ja traumatisoituneet, vakavasti masentuneet ja persoonallisuushäiriöiset potilaat. He ovat useimmiten työelämässä mukana, mutta vaarassa tulla lisäpaineiden takia työkyvyttömiksi. He tarvitsevat intensiivistä, pitkäkestoista psykoterapiaa korjaavien kokemusten ja sisäisen eheytymisen mahdollistumiseksi. Ihmismieli on hidas ja psyykkinen työstäminen vaatii aikansa. Tällaisen prosessin keskeyttäminen kahteen, jopa yhteen vuoteen voi merkitä samaa kuin pitkän kirurgisen toimenpiteen pysäyttäminen ennen aikojaan. Tällä hetkellä voimassa olevilla Kelan psykoterapiakorvattavuuspäätöksillä (korkeintaan 2 Versio 2.0
vuotta ja 80 t/vuosi) psykoterapeutit eivät yksinkertaisesti uskalla aloittaa pitkäkestoista intensiivistä psykoterapiaa potilaan kanssa, ellei ole varmuutta siitä, että hän itse voi kustantaa alusta asti osan psykoterapiatunneistaan kokonaan ja Kelatuen päätyttyä maksaa kaikki hoitokäyntinsä itse. Tämä johtaa siihen, että vain hyvin varakkailla ihmisillä on mahdollisuus saada itselleen tarvitsemaansa hoitoa. Potilaat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Vaikeudet kasautuvat ja syrjäytyminen sekä työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät. Tämäkö on nyt Kelan tarkoitus? Tämän nyt tapahtuneen vinoutuman korjaamiseksi aikuisten psykoterapiakuntoutukseen tulee pikaisesti osoittaa lisämääräraha, jotta myös intensiivinen ja pitkäkestoinen psykoterapia sitä tarvitseville olisi edelleen mahdollista." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä mieltä hallitus on Therapeia-säätiön näkemyksistä psykoterapiakuntoutushoitojen korvattavuudesta ja aiheuttaako asia toimenpiteitä hallituksen taholta? Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2001 Sulo Aittoniemi /alk 2
Ministerin vastaus KK 840/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 840/2001 vp: Mitä mieltä hallitus on Therapeia-säätiön näkemyksistä psykoterapiakuntoutushoitojen korvattavuudesta ja aiheuttaako asia toimenpiteitä hallituksen taholta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain (KKL) 3 :n ja 4 :n perusteella Kansaneläkelaitos järjestää lääkinnällisenä kuntoutuksena muun muassa psykoterapiaa. KKL 3.n mukainen lääkinnällinen kuntoutus kuuluu Kansaneläkelatoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tällöin Kansaneläkelaitoksen on järjestettävä vaikeavammaiselle, joka täyttää laissa kuntoutukselle säädetyt edellytykset, lääkinnällistä kuntoutusta hänen hoidostaan vastuussa olevan yksikön tekemän kuntoutussuunnitelman perusteella. Muille kuin vaikeavammaisille Kansaneläkelaitos voi korvata ja järjestää psykoterapiaa harkinnanvaraisena lääkinnällisenä kuntoutuksena KKL 4 :n perusteella. Tällöin psykoterapiaa myönnetään kuntoutujan työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi silloin, kun hänen työ- tai opiskelukykynsä on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Harkinnanvarainen psykoterapia kohdistuu yli 20-vuotiaisiin henkilöihin, koska alle 20-vuotiaiden tarvitsema psykoterapia toteutetaan valtion talousarviossa vahvistetun lasten ja nuosten psykiatriseen kuntoutukseen kohdennetun erillisen määrärahan perusteella. Kansaneläkelaitos on kuntoutuksena tukenut työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi yksilöpsykoterapiaa 1 3 kertaa viikossa tapahtuvana pääsääntöisesti enintään kahden vuoden ajan. Tämä tarkoittaa 40, 80 tai 120 käyntikertaa vuodessa. Kolmannen vuoden terapiaan tukea myönnetään edelleen nuorille ja opiskelijoille. Ryhmäterapiaa tuetaan säännönmukaisesti kolmen vuoden ajan. Mielenterveyskuntoutus on yksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutuksen painoalueista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella kuntoutusta saaneiden osuus on jatkuvasti kasvanut. Psykoterapiaa sai vuonna 2000 yli 6 700 kuntoutujaa. Tämän lisäksi Kansaneläkelaitos on järjestänyt mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä ja uupumuksesta kärsiville henkilöille muun muassa sopeutumisvalmennus-, kuntoutus- ja ASLAK-kursseja noin 2000 kuntoutujalle. Ammatillista kuntoutusta, kuten esimerkiksi koulutusta, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa Tyk-valmennusta Kansaneläkelaitos on järjestänyt 3 000 kuntoutujalle sekä 4 400 kuntoutujalle on annettu vaikeavammaisten lääkinällistä kuntoutusta mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden perusteella. Kansaneläkelaitos on rajoittanut 1.6.2001 lukien 26 vuotta täyttäneille aikuisille myönnettävän yksilöterpaian käyntikerrat enintään 2 kertaan viikossa eli 80 kertaan vuodessa, koska psykoterapiaan varatusta harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahamäärästä oli jo suurin osa sidottu alkuvuonna tehtyihin psykoterapiapäätöksiin eikä rahamäärä olisi näin ollen riittänyt koko vuodelle. Rajoitus ei koskenut 5 25 vuotiaiden lasten 3
Ministerin vastaus ja nuorten psykoterapiaa, johon käytetään noin puolet eduskunnan vuosille 2000 ja 2001 myöntämistä erillismäärärahoista. Loppuosa erillisrahoituksesta käytetään lasten ja nuorten psykoterapian kuntoutuksen kehittämishankkeisiin. Lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen hankkeita on tähän mennessä hyväksytty 29. Samanaikaisesti todetun rajoituksen tekemisen kanssa käynistettiin ajalle 1.6. 31.12.2001 aikuisten, 26 vuotta täyttäneiden kuntoutujien lyhytkestoisen psykoterapian kokeilu työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi. Tätä terapiaa myönnetään yhden vuoden ajaksi ja enintään 25 kertaa. Valtion ensimmäisessä vuoden 2001 lisätalousarviossa eduskunta on myöntänyt 20.6.2001 Kansaneläkelaitokselle 10 miljoonan markan lisämäärärahan aikuisten tarvitseman psykoterapian tukemiseen. Tämän johdosta Kansaneläkelaitos on 21.6.2001 peruuttanut 26 vuotta täyttäneiden aikuisten psykoterapiakertojen rajoittamista koskevan ohjeensa. Tämä merkitsee sitä, että aikuisten psykoterapiaa tuetaan edelleen 1.6.2001 lukien entisen käytännön mukaisesti 40, 80 tai 120 käyntikertaa vuodessa asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministerin sijaisena Ministeri Osmo Soininvaara 4
Ministerns svar KK 840/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 840/2001 rd: Vad anser regeringen om Therapeiastiftelsens synpunkter på ersättning för psykoterapeutisk rehabilitering och föranleder frågan åtgärder från regeringens sida? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 3 och 4 lagen om rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten ordnar Folkpensionsanstalten bl.a. psykoterapi som medicinsk rehabilitering. Det hör till Folkpensionsanstaltens skyldigheter att ordna medicinsk rehabilitering i enlighet med 3 lagen om rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten. Då skall Folkpensionsanstalten ordna medicinsk rehabilitering för en gravt handikappad, som uppfyller de villkor för rehabilitering som avses i lagen på basis av en rehabiliteringsplan som utarbetats vid den enhet som ansvarar för hans eller hennes vård. För andra än gravt handikappade kan Folkpensionsanstalten ersätta samt ordna psykoterapi i form av medicinsk rehabilitering enligt prövning med stöd av 4 lagen om rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten. Då beviljas psykoterapi för att förbättra rehabiliteringsklientens arbets- och studieförmåga om hans eller hennes arbets- eller studieförmåga är hotad på grund av en mental störning. Psykoterapi enligt prövning gäller personer över 20 år, eftersom den psykoterapi som personer under 20 år behöver ordnas med hjälp av ett separat anslag som fastställs i statsbudgeten och som tilldelas för psykiatrisk rehabilitering av barn och ungdomar. För att förbättra arbets- och studieförmågan har Folkpensionsanstalten som rehabilitering stött individuell psykoterapi 1 3 gånger i veckan i allmänhet under högst två år. Detta innebär 40, 80 eller 120 besök per år. För ungdomar och studerande beviljas fortfarande stöd för det tredje terapiåret. Gruppterapi stöds vanligen i tre år. Psykiatrisk rehabilitering är ett av de rehabiliteringsområden som prioriteras av Folkpensionsanstalten. Andelen som fått rehabilitering på grund av mentala störningar och beteendestörningar har kontinuerligt ökat. Över 6 700 rehabiliteringsklienter fick psykoterapi år 2000. Dessutom har Folkpensionsanstalten bl.a. ordnat kurser i anpassningsträning, rehabilitering och yrkesinriktad medicinsk rehabilitering för personer som lider av mentala störningar, beteendestörningar och utmattning. Folkpensionsanstalten har redan ordnat yrkesinriktad rehabilitering t.ex. utbildning och yrkesträning för bevarande eller förbättrande av arbetsförmågan, för 3 000 rehabiliteringsklienter och 4 400 rehabiliteringsklienter har fått medicinsk rehabilitering för gravt handikappade på grund av mentala störningar och beteendestörningar. Från och med den 1 juni 2001 begränsade Folkpensionsanstalten antalet gånger vuxna personer beviljas individuell terapi till högst två gånger i veckan, dvs. 80 gånger om året, eftersom största delen av det penningbelopp för rehabilitering enligt prövning som reserverats för psykoterapi redan i början av året hade bundits vid beslut om psykoterapi och penningbeloppet skulle således inte ha räckt för hela året. Begräns- 5
Ministerns svar ningen gällde inte psykoterapi för barn och ungdomar mellan 5 och 25 år för vilken ungefär hälften av de särskilda anslagen som riksdagen beviljat för 2000 och 2001 används. Resten av den särskilda finansieringen används för projekt för utveckling av psykiatrisk rehabilitering av barn och ungdomar. Hittills har 29 projekt för psykiatrisk rehabilitering av barn och ungdomar godkänts. Samtidigt med att nämnda begränsning infördes för perioden mellan den 1 juni och den 31 december 2001 inleddes ett försök med kortvarig psykoterapi för vuxna rehabiliteringsklienter som fyllt 26 år för att förbättra deras arbets- och studieförmåga. Denna terapi beviljas för ett år och högst 25 gånger. I den första tilläggsbudgeten för år 2001 beviljade riksdagen den 20 juni 2001 ett tilläggsanslag på 10 milj. mk till Folkpensionsanstalten för stöd av psykoterapi för vuxna. Till följd av detta har Folkpensionsanstalten den 21 juni 2001 återkallat sina anvisningar om att begränsa antalet psykoterapibesök för vuxna som fyllt 26. Detta innebär att psykoterapi för vuxna fortfarande från och med den 1 juni 2001 stöds enligt tidigare praxis för 40, 80 eller 120 besök per år i enlighet med klientens individuella behov. Helsingfors den 10 juli 2001 Social- och hälsovårdsministerns ställföreträdare Minister Osmo Soininvaara 6