28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston sihteeri Annukka Ristikaarto, huone RK204, puhelin 3115 3203 email: annukka.ristikaarto@tut.fi Osaston opintoneuvoja huone RO203, puhelin 3115 3242 email: opintoa@cc.tut.fi 5.1. Tavoitteet Yleistavoitteet n koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia arkkitehdin ammattialalla, johon kuuluvat fyysisen ympäristön kehittäminen, rakentamisen suunnittelu sekä tähän liittyvät toteuttamis- ja johtamistehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa valmius jatko-opintoihin ja niiden kautta tutkimus- ja opetustehtäviin. Oppimistavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kehittää opiskelijalle arkkitehdin ammattialalla tarvittava suunnittelutaito. n opintoihin on sisällytettävä tasapuolisesti sekä teoreettista että käytännöllistä arkkitehtikoulutusta sen varmistamiseksi, että opiskelijalla on: - kyky esteettiset ja tekniset vaatimukset täyttävään arkkitehtoniseen suunnitteluun - riittävä arkkitehtuurin sekä sille läheisten taiteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteen alojen historian ja teorian tuntemus - taiteiden tuntemus arkkitehtonisten suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä - riittävä perehtyneisyys kaupunkisuunnitteluun ja suunnitteluprosessin edellyttämät taidot - kyky ymmärtää ihmisten ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset tilat ihmisten tarpeisiin ja mittakaavaan - kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa
29 - tarvittavien tutkimus- ja valmistumismenetelmien hallinta suunnitteluohjelman laadinnassa - perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin - riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi - riittävä suunnittelutaito rakennuksen käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi kustannustekijöiden ja rakennustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa - sellainen asianomaisten teollisuudenalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen toteutettaessa rakennussuunnitelmia ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun. (EU-direktiivi 10.6.1985) Jatko-opiskelutavoitteet Koulutusohjelma antaa perusvalmiudet tutkimustoimintaan antamalla lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon tähtäävää, tieteenteoriaan sekä ammattialan tutkimusohjelmiin perehdyttävää opetusta ja ohjausta. - arkkitehtuurin käsitteistöstä, teorioista, menetelmistä ja kehityksestä sekä ammatin harjoittamisessa tarvittavista taidoista - luonnontieteiden, käyttäytymistieteiden, yhteiskuntatieteiden ja teknisten tieteiden perusteista siinä laajuudessa kuin ne ovat tarpeen arkkitehdin tehtävissä - yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä ympäristön käytön ja rakentamisen järjestelmistä ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä, sekä - arkkitehdin tutkinnon suorittaneiden tehtävistä, asemasta ja eettisistä velvoitteista yhteiskunnassa Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon perusta jonka avulla on mahdollista osallistua tuloksellisesti ympäristön rakentamiseen ja käyttöön liittyvään suunnitteluun, suunnittelu- ja rakentamishallintoon sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien ja tulosten hyödyntämiseen. Aineopintojen keskeisenä tehtävänä on kehittää suunnitteluvalmiuksia. Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijat aineopintoja syvällisemmin johonkin arkkitehdin ammattialan keskeiseen tehtäväkokonaisuuteen ja antavat hänelle valmiuksia ratkaista suunnittelu- ja tutkimusongelmia, joihin hänellä ei ole aiemmin opittuja malleja. Syventäviin opintoihin sisältyy saavutetun kypsyyden osoittamiseksi tehtävä diplomityö. 5.2. Tutkinnon rakenne Arkkitehdin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta ja diplomityöstä. Arkkitehdin opinnot antavat yleiskuvan ja perustiedot: - korkeakoululaitoksesta ja opintoympäristöstä, arkkitehtuurin opetuksesta ja opinnoista sekä opiskelussa käytettävistä työmuodoista - suunnittelun sekä tieteellisen tutkimuksen perusteista ja merkityksestä yhteiskunnassa Opetussuunnitelmaan sisältyy syventäviä opintoja - rakennussuunnittelusta, - arkkitehtuurin historiasta ja rakennussuojelusta - yhdyskuntasuunnittelusta. Harjoittelun tarkoituksena on muodostaa opiskelijalle kosketus sekä työympäristöön että ammattialan tehtäviin käytännössä. Harjoittelua koskevat osaston harjoitteluohjeet. Rakennusarkkitehdit eivät voi sisällyttää opintoihinsa harjoittelua. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee suorittaa opinnot pääaineessa ja sitä tukevissa opinnoissa
30 ja laatia lisensiaatintutkimus. Tämä tutkinto on eräänlainen jatko-opintojen välitutkinto, jonka jälkeen voi suorittaa tohtorin tutkinnon tekemällä väitöskirjan. TTY:ssa voi suorittaa tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon. Opinnoissa tohtorin tutkintoa varten opiskelijan tulee perehtyä syvällisesti pääaineen tutkimusalaan, osoittaa sillä itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja kyetä itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee: - suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot pääaineessa ja sitä tukevissa opinnoissa. - laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Lisätietoja jatko-opinnoista oppaassa jatko-opiskelijoille 3. 5.3. Rakennusarkkitehtien opinnot Rakennusarkkitehdit saavat arkkitehdin tutkintoonsa 60 ov opistotutkinnosta. Rakennusarkkitehdeillä on mahdollisuus hakea 20 ov:n korvaus opetusohjelman ulkopuolisina suorituksina rakennusarkkitehdin tutkinnon teknisten erityispiirteiden perusteella (= esim. pitkä työhistoria ja ansiot.) Lisäksi he suorittavat arkkitehtuurin koulutusohjelman opintoja, joihin sisältyy diplomityö. Koulutusohjelman opintojen luetteloon on merkitty tähdellä (*) ne opintojaksot, joita rakennusarkkitehtien ei tarvitse suorittaa. Rakennusarkkitehdin todistuksessa maininta virkamiesruotsin suorittamisesta vastaa ruotsin peruskurssin suorittamista. Rakennusarkkitehdin on toimitettava opintojen alkaessa opintotodistus osaston kansliaan. 5.4. Opintojen luonne Pakolliset opinnot sisältävät ammattialan kannalta keskeisiä opintojaksoja. Erityisistä syistä osasto voi hyväksyä opiskelijalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Vaihtoehtoiset opinnot sisältävät pakollisia opintoja täydentäviä opetussuunnitelmaan sisällytettyjä opintojaksoja, joiden avulla opiskelija voi suunnata opintojaan. Vaihtoehtoisiin opintoihin voidaan sisällyttää muiden osastojen tai korkeakoulujen opintojaksoja osaston erikseen hyväksymällä tavalla. Lisensiaattiopintojen yleisopinnot antavat valmiuden tieteelliseen työskentelyyn ja tutkimustyöhön. Yleisopinnot muodostuvat pääosin osastolla järjestettävistä opintojaksoista. Tutkimusalan opinnot ovat henkilökohtaisesti valittuja, omaan tutkimusaiheeseen liittyviä opintosuorituksia, jotka hyväksytään erikseen. Seminaariesitelmä tähtää tutkimusmenetelmien ja tulosten julkiseen esittämistaitoon. Se on sekä kirjallisesti että suullisesti esitettävä omaan tutkimusaiheeseen liittyvä tutkielma. Lisensiaatintutkimuksen tehtävänä on osoittaa valmius soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Tohtoritutkintoon tähtäävän väitöskirjan tehtävänä on osoittaa valmius luoda itsenäisesti uutta, tieteellistä tietoa. 5.5. Opintojen laajuus Arkkitehdin tutkintoon tarvittavien opintojen laajuus on vähintään 180 ov. Pakollisten perusopintojen osuus on 14 ov ja pakollisten aineopintojen osuus on 107 ov. Valinnaisten opintojen osuus on harjoittelun määrästä riippuen 23-25 ov. Syventävien opintojen osuus on vähintään 30 ov, joista pakollisia opintojaksoja ovat jatkokurssi 10 ov ja diplomityö 20 ov. Tutkintoon sisällytettävän harjoittelun laajuus on vähintään 4 ov ja enintään 6 ov siten, että ammatti- ja työmaaharjoittelua on molempia vähintään 2 ov. Harjoittelua koskevat ohjeet saat opintoneuvojalta.
Opintomatkoista hyväksytään opintosuorituksina enintään 2 ov. Lisensiaatin ja tohtorin tutkinto koostuu pääaineesta ja sitä tukevista opinnoista, joiden yhteislaajuus on noin 45 ov. Sen lisäksi lisensiaatin tutkintoa opiskelevan on tehtävä lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa opiskelevan väitöskirja. Osastoneuvosto vahvistaa kullekin jatko-opiskelijalle erikseen opintosuunnitelman, jossa mainitaan tutkinto sekä pääaineen ja sitä tukevien opintojen tutkintovaatimukset. 5.6. Opintojen suorittaminen Opintosuoritusten hyväksymistä koskevat vaatimukset on esitetty opintojaksojen kuvauksissa. Diplomityö saadaan aloittaa, kun suoritettuja opintoja on kertynyt vähintään 140 ov. Diplomityö tehdään yleensä syventävien opintojen alueelta. Diplomityötä koskevat erilliset osaston diplomityöohjeet. Opiskelijoita suositellaan suorittamaan osa opinnoistaan ulkomailla. Tähän tarjoaa mahdollisuuden lukuisat TTY:n ja arkkitehtuurin osaston omat vaihto-ohjelmat. Jatko-opintojen suorittamisesta on tarkat ohjeet Opinto-oppaassa jatko-opiskelijoille (3). 31
32 PAKOLLISET OPINNOT
DI-koulutusohjelmat 33