TEKNIIKAN YKSIKKÖ RADIOTEKNIIKAN LABORAATIDOIDEN KURSSI- JA TYÖSELOSTUSOHJE v. 0.1.6 Sami Kangas 23.9.2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu
1. YLEISTÄ LABORAATIOISTA Laboraatioiden tavoite on kaksitahoinen: * Niiden avulla pyritään tukemaan teoriaopetusta havainnollistamalla fysikaalisia ja sähköisiä ilmiöitä. * Toisaalta niiden tavoitteena on antaa opiskelijoille monipuolista käytännön tuntumaa komponenteista, datakirjojen käytöstä, piiriratkaisuista, mittaustekniikasta ja mittalaitteiden käytöstä. Opintoryhmä jakaantuu viiteen, pääsääntöisesti 3 hengen työryhmään. Jokaisen 4 tunnin työvuoron aikana tehdään yksi laboratoriotyö. Jos aika ei riitä, työ tehdään loppuun omana aikana. Jokaisesta työstä tekee yksi oppilas vuorollaan työselostuksen, kuitenkin enintään 2/oppilas/kurssi. Työselostus tulee palauttaa kahden (2) viikon kuluessa työn suorittamisesta. Työryhmä saa vapaasti valita selostusten tekojärjestyksen. Jokaisesta työstä tehdään mittauspöytäkirja. Valvoja kuittaa puumerkillään pöytäkirjan ennen ryhmän poistumista. Töistä joista ryhmä ei palauta työselostusta, palautetaan täydellinen mittauspöytäkirja. Työselostukset tarkistetaan. Puutteelliset ja virheelliset (eivät saavuta arvosanaa 1) selostukset menevät uusiksi tarkistuksen jälkeen. Ne selostukset, joista oppilaan arvosana muodostuu, opettaja pitää itsellään jälkipuheiden selvittelyä varten puoli vuotta. Työohjeet tulostetaan oma-aloitteisesti jo ennen laboratorioon tulemista ja niihin tutustutaan huolellisesti. Työssä käsiteltävät asiat pyritään sisäistämään mahdollisimman hyvin. Tilanteen niin vaatiessa on mahdollista ottaa käyttöön ns. esitehtävät. Esitehtävien suorittaminen etukäteen on siinä tapauksessa ainut mahdollisuus päästä suorittamaan kyseistä laboratoriotyötä. Kaikki poissaolot syystä riippumatta on korvattava etu- tai jälkikäteen.
2 VAADITTAVAT SUORITUKSET Kurssin läpäisyn edellytyksenä on, että oppilas on tehnyt kaikki laboratoriotyöt ja palauttanut hyväksyttyinä kaikki vaadittavat selostukset. Mahdollinen labrakoe tai näyttökoe. 3 JÄRJESTYS Laboratoriossa tulee noudattaa hyvää järjestystä. Mittalaitteet ja johdot tulee palauttaa aina omille paikoilleen ja jäljet tulee muutenkin siistiä. Tuolit laitetaan töiden jälkeen siististi pöytien alle. Laboratorioon ei saa tuoda ulkopuolisia henkilöitä. Jokaisen opiskelijan tulee käyttäytyä asiallisesti ja siten välttää aiheuttamasta vaaraa itselleen ja muille läsnä oleville. Mikäli opiskelija osoittaa erityistä välinpitämättömyyttä annettuja ohjeita kohtaan, on määräaikainen porttikielto kyseiselle kurssille mahdollinen ja arvosana HYLÄTTY. Mikäli rikot tai löydät rikkoutuneen laitteen tms. niin älä arkaile vaan ilmoita asiasta välittömästi labrojen valvojalle. 4 ARVIONTI Laboratoriotöiden arviointiin ja arvosanaan vaikuttaa seuraavat tekijät: - säännöllinen osallistuminen töihin - Otsakkeen 3 mukaiset asiat ja asennoituminen työhön - työselostusten sisältö ja ulkoasu - työselostusten palautusaika (palautusaika 2 viikkoa, ylimenevältä ajalta arvosana putoaa numero/alkava viikko) - työselostusten omaperäisyys ja alkuperäisyys (jos esim. sama kirjoitusvirhe toistuu useassa selostuksessa, palautuspäivä ratkaisee mikä selostuksista
tulkitaan alkuperäiseksi, mikä kopioksi) 5 TYÖSELOSTUKSEN ULKOASU Käsittelyn ja arkistoinnin helpottamiseksi työselostuksen ulkoasussa noudatetaan seuraavia sääntöjä: Työselostuksen pitää olla A4-kokoinen; sitä suuremmat sivut joko leikataan sopivan kokoisiksi tai taitetaan osittain kaksinkerroin. Paperit nidotaan yhteen vasemmasta yläkulmasta yhdellä niitillä niin, että kaikki sivut ovat helposti selattavissa. Työselostukseen laitetaan liitteeksi alkuperäinen mittauspöytäkirja, mikäli siihen on tehty merkintöjä. Kyseiseen liitteeseen merkitään ryhmä ja ryhmään kuuluvat jäsenet. Olen kerännyt seuraavaan tiivistelmän Oulun seudun ammattikorkeakoulussa käytettävästä opinnäytetyöohjeesta ja hieman parannellut sitä laboratorioselostuksiin sopivammaksi. Aiemmin mainittu ohje kertoo erittäin kattavasti, kuinka raportti tulisi muodostaa. Ohje löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa: http://www.oamk.fi/tekniikka/opiskelijoille/?osio=opinnaytetyo. 5.1 Marginaalit ja riviväli Sivumarginaalien (vasen ja oikea)on oltava riittävän leveät, 2 cm 2,5 cm. Pystymarginaalit (ylä ja ala) 2,5 cm. Riviväli on syytä olla 1,5 ja se on kauttaaltaan sama koko raportissa. Pitkä suora lainaus (= neljä riviä tai pitempi) on tapana sisentää sarkaimen verran reunasta ja käyttää tiheämpää riviväliä. 5.2 Sivunumerointi Kaikki sivut (kansilehteä lukuun ottamatta) numeroidaan. Sivunumero keskitetään sivun alareunaan. Sivunumerosta paperin alareunaan on 1,5 cm. Lähdeluettelosivut (Lähteet) ovat
viimeiset sivunumeroitava(t) sivu(t). Liitteiden sivut numeroidaan liitteen sisäisesti liitteen numero mainiten: 1/1, 1/2. Liitteen sivunumero laitetaan sivun oikeaan yläreunaan. 5.3 Kappalejako Tekstin jaottelussa käytetään hierarkkista kappalenumerointia (esim. 2 2.1 2.1.1). Kappalejaon osoittamiseen on käytössä vasensuorajärjestelmä. Vasensuorajärjestelmässä kaikki rivit alkavat samalta kohdalta ilman sisennystä, ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. 5.4 Tekstityypit ja tehosteet Kirjasin koon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuisia ja selviä. Muun muassa Arial, Helvetica ja Times New Roman ovat selkeälukuisia ja yleisiä eri ohjelmissa. Leipätekstin pistekooksi suositellaan 12 pistettä. Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää myös yksittäisten sanojen korostamiseen (ei mielellään alleviivausta). Tekstin tulisi olla mahdollisimman suorasanaista ja lauseiden täydellisiä. 5.5 Otsikot Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohdasta kuin varsinainen teksti. SISÄLTÖ-otsikkoa voidaan laskea alaspäin tekstiosuuden pituuden mukaan niin, että sivu muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden. Otsikoinnin numeroinnissa käytetään hierarkkista numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan välilyönnillä, ja numero-osan viimeisen numeron perään ei merkitä pistettä. Otsikko aloitetaan aina vasemmasta reunasta, toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen kohdalta eikä numeron kohdalta. Otsikot pitää muotoilla lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei tavallisesti ole lauseen muodossa eikä mielellään kysymys-muodossa. Tekstissä pääotsikoiden pistekoko on 16 pistettä (voidaan lihavoida) ja ala-otsikoiden 14 pistettä (voidaan lihavoida).
5.6 Kuviot ja taulukot Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kuvio ja kuvion otsikko aloitetaan samasta kohdasta kuin tekstikin. Kuvion otsikko KUVIO kirjoitetaan kuvion alapuolelle ja kursivoidaan; samoin kuvion nimi. 6 TYÖSELOSTUKSEN RUNKO Raportin rungon muodostamiseen voisi käyttää esimerkiksi seuraavia kohtia: Kansilehti Sisällysluettelo Johdanto Annetun tehtävän kuvaus ja analysointi Teoria Käytetyt välineet Mittaustulokset Työn suoritus Mittaustulosten käsittely Vastaukset kysymyksiin (Omia) Havaintoja Lähteet Liitteet 7 ESIMERKKISELOSTUS Seuraavalta sivulta alkaa ns. esimerkkiselostus!
TEKNIIKAN YKSIKKÖ TIETOTEKNIIKKA TTE2SNY3 DIGITAALITEKNIIKAN LABORATORIOTYÖ Kiikut Ohjaaja: Sami Kangas Jätetty 26.4.2003 Laboratoriotyöryhmä A5: Laati: Timo Tumpelo Kolvanen Sähäkkä Tarkastanut: Tumpelo
SISÄLLYS Sisällys.. 1 1. Johdanto.. 2 2. Annettu tehtävä.. 3 3. Teoria..... 4 LIITTEET Liite 1 High-speed diode 1N4148 datasheet Liite 2 Alkuperäinen mittauspöytäkirja Sisällysluettelosta ilmenee raportin jäsentely. Sen perusteella lukija saa yleiskuvan siitä, mitä raportti sisältää ja mikä on asioiden keskinäinen suhde. Kaikki lukujen pää- ja alaotsikot merkitään sisällysluetteloon samanmuotoisina kuin ne ovat tekstissä. Sisällysluettelosta näkyvät lukujen alkamissivut. Sisällysluettelon otsikkona on SISÄLTÖ tai SISÄLLYS samalla tavalla kirjoitettuna kuin muutkin raportin otsikot. Pääotsikot aloitetaan vasemmasta marginaalista, alemmanasteiset otsikot tavallisesti edeltävän (ylemmän) otsikon alkukirjaimen kohdalta. Liitteiden käytössä tulee olla maltillinen. Liitteet joihin ei olla viitattu tarkasti ovat turhia ja katsotaan siten täytteeksi. Pääsääntöisesti kaikki asiat tulisi löytyä itse selostuksesta.
1 JOHDANTO Johdanto johdattaa lukijan työn aiheeseen ja virittää lukijan kiinnostuksen. Johdannossa voidaan kuvata aiheen taustaa, näkökulmaa sekä työn tarkoitusta ja tehtävää perusteluineen. 2 ANNETTU TEHTÄVÄ Tehtävän kuvauksessa selostetaan annettu tehtävä. Tämän lisäksi kuvaus kattaa myös muut tehtävänantoon liittyvät seikat, kuten alkuperäiseen tehtävään tehdyt tarkennukset ja muutokset. Kuvataan työssä läpikäytävä tehtävä lyhyesti, esim: Tutkimme EPROM-muistipiirien tyhjennystä, ohjelmointia, sisällön muuttamista jne. 3 TEORIA Jos työlle löytyy taustaa kuten historiasta periytyneitä tietoja siitä, miksi jotain tehdään ja miksi jotenkin tehdään, niitä tähän. Esim. 74HC-piirit ovat siitä mukavia, että niiden kanssa ei juuri tarvitse pohtia, tekeekö jostain tulosta 1-aktiivisen vai 0-aktiivisen, koska piirien tulot ja lähdöt ovat hyvin pitkälti symmetrisiä. Toisin on alkuperäisen 74-sarjan ja 74LS-sarjan kanssa. Niissä kun Mikäli työssä on tarvittu joitain kaavoja, on syytä kertoa niistä myös tässä kohtaa. On hyvä myös kertoa käytetyistä välineistä, sekä komponenteista esittely ja toimintaperiaate/-ajatus. Asian havainnollistamiseen on monia keinoja. 3.1 7-Segment Sisältää seitsemän yksittäistä LEDiä (joissakin desimaalipiste). Jokaisen ledin anodi tai katodi on kytketty yhteen common-pisteeksi sitten vaan tarinaa niin paljon kuin on työn laajuuteen nähden asianmukaista kirjoittaa.
4 KÄYTETYT VÄLINEET - Kytkentä alusta - 2 kpl yhteiskatodi 7-segmentti näyttöjä - 7 kpl 390 ohmin vastuksia - 5.6k ohmin vastusverkko (DIL) - 2 kpl 74HC4511 dekoodereita - 1 kpl naapurin leikkuupuimureita - Mummon kehräävä rukki 5 MITTAUSTULOKSET JA KÄYTETYT KYTKENNÄT Mittaustulokset. Mitä mitattiin ja mitkä tulokset saatiin. Käytetyn kytkennän lohkokaavioesitys on seuraavanlainen: KUVIO 1. Muunninjärjestelmän lohkokaavio Kytkennässä mitoitusta vaativien komponenttien mitoitukseen tarvittavat laskutoimitukset näkyviin ja viittaus mistä käytetyt arvot ovat peräisin, esim. datasivulla olevan arvon yliviivaus. Kytkentöjen
täytyy olla niin hyvin dokumentoituja, että pelkästään sen perusteella kytkentä voidaan toteuttaa uudelleen. 6 TYÖN SUORITUS Työn suorittamiseen liittyvät asianmukaiset sepustukset voisi kirjoittaa vaikka tähän. Mitä eri vaiheita oli ja miten edettiin XX VASTAUKSET KYSYMYKSIIN 7.1 Minkälaisella kytkentämuutoksella kytkentä saadaan toimimaan niin, että näyttö askeltaa eteenpäin aina sillä hetkellä, kun painonappi vapautetaan alhaalta ylös? Mikäli halutaan muuttaa kytkennän toiminta kysymyksen mukaiseksi on tehtävä sellainen muutos kytkentään, että saadaan kytkentä toimimaan halutulla tavalla. 7.2 Näytönohjainpiiri antaa lähdöstään ulos loogisen 1 sellaiselle segmentille, joka palaa ja loogisen 0 sellaiselle segmentille, joka on pimeänä. Kumman tyypin näyttö pitää kytkeä? Lähtöön on kytkettävä tämän tyyppinen näyttö (etuvastuksen kera) siksi, että ja perustelen sitä sillä, että
XX HAVAINTOJA JA HUOMIOITA Tähän omia huomioita ja ajatuksia työstä ja työn tuloksista. Ensin muu selostus kuntoon, sitten tätä täyttämään. Kun muu selostus on kunnossa, hyvä teksti tässä kohdassa vaikuttaa arvosanaan kohottavasti. Miettikää tässä kohti, miten tehty työ liittyy muuhun opiskeluun ja tulevaan työ-elämään eli oliko koko työn tekemisessä mitään järkeä, olisiko työ syytä korvata jollain toisella työllä, sitoa paremmin muihin töihin vai oliko työ peräti hyvä ja tarpeellisen tuntuinen. Työt olivat varsin mielenkiintoisia ja haastavia. Hämmennystä työssä aiheutti datasivuilla olleet virheet, jotka todellakin hämmensivät ja aiheuttivat kytkennän Työn innoittamina olemme rakentaneet kotiluokkaamme jo oman LÄHTEET Frank, A. 2000. Wireless Networking Looks To 5 GHz. Saatavilla www-muodossa <URL:http://www.commweb.com/article/COM20001002S0003>. 1.3.2002. Glas, J. 1996. Spread Spectrum Techniques. Saatavilla www-muodossa <URL:http://cas.et.tudelft.nl/~glas/ssc/techn/>. 30.4.2002. Granlund, K. 2001. Langaton tiedonsiirto. Jyväskylä: Docendo Finland Oy. Kurtz, G., McClure, S. & Scambray, J. 2001. Hakkeroinnin torjunta. Suom. Risto Torkkeli. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
LIITE 1/1
LÄHTEET Tämän esimerkkiselostuksen/työselostusohjeen aineistona on käytetty seuraavia lähteitä: Niskanen, A. 1999. Esimerkkiselostus. Saatavilla doc-muodossa <URL: http://www.tekniikka.oamk.fi/~archy/digilabraohjeet/digiselohje.doc>. 31.1.2003. OAMK 2001. Ohjeet opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä. Saatavilla pdf-muodossa <URL: http://www.oamk.fi/docs/opiskelijat/opinnaytetyo/ohje_suomeksi.pdf>. 31.1.2003.