KIRJALLINEN KYSYMYS 677/2006 vp Taito- ja taideaineiden asema opetussuunnitelmassa Eduskunnan puhemiehelle Suomi on akateemisesti menestynyt maa. Suuri osa ikäluokasta hakeutuu lukioon ja korkeakouluihin. Tämä on hyvä asia, mutta tarvitaan kuitenkin myös niitä, jotka tekevät käytännön työn. On myös huomioitava se, että lapsen ja nuoren fyysinen ja psyykkinen kehitys on kokonaisuus, jonka kehittymisessä taito- ja taideaineet ovat suuressa roolissa. Kuten opetussuunnitelmassa todetaan, kädentaitojen kautta opitaan tuntemaan erilaisia menetelmiä, tuotteiden valmistamista ja korjaamista, oman työskentelyn tarkastelua, ajattelua ja luovien ratkaisujen tekoa, avaruudellista hahmottamista, esteettisten ominaisuuksien huomioon ottamista sekä vastuun ottamista esineympäristöstä. Näitä taitoja tarvitaan myös akateemisessa työelämässä. Kun ottaa huomioon edellä mainitsemani seikat sekä sen, että kaikki eivät ole akateemisesti, vaan pikemminkin pragmaattisesti orientoituneita, on erikoista, että perinteiset lukuaineet ovat saaneet vallata tilaa taito- ja taideaineilta, jotka ovat lapsen psyykkisen ja fyysisen kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeitä sekä monelle nuorelle oleellinen keino myös hahmottaa tulevaa mahdollista ammatillista suuntautumistaan. Lisäksi on otettava huomioon se näkökohta, että liian suuri määrä tietoa, luovuutta ja pragmaattista oppimista korostava opetus peittää alleen tunnekasvun ja vuorovaikutuksellisen oppimisen aikaansaamat hyödyt. Akateemisesta osaamisesta ei ole juurikaan hyötyä ilman tunneälyä, joka kehittyy parhaiten juuri taito- ja taideaineiden opinnoissa. Tutkimusten mukaan psyykkisesti vakavasti häiriintyneiden nuorten määrä on voimakkaassa kasvussa. Erittäin suositut taito- ja taideaineet eivät ole turhia lukujärjestyksen täytteitä, vaan varsin oleellisia tekijöitä nuoren murrosikäisen kasvussa ja kokonaiskehityksessä. Tämä tulisi opetussuunnitelmissa erityisesti huomioida. Taito- ja taideaineiden systemaattinen vähentäminen opetussuunnitelmasta on ollut virhe, joka tulisi pikimmiten korjata. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaakseen taito- ja taideaineille niiden ansaitseman määrällisen aseman opetussuunnitelmassa? Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2006 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 677/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä palauttaakseen taito- ja taideaineille niiden ansaitseman määrällisen aseman opetussuunnitelmassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksen valtakunnallisista tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako) päätetään valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001. Asetuksen mukaan opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien eri aloilta sekä mahdollisuuksia kehittää käden taitoja ja luovuutta sekä liikunnan taitoja. Opetushallitus päättää opetussuunnitelman perusteista eli perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen ja muun perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä. Perusteiden mukaan perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja itsetunnon kehittymiseen. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Opetuksen järjestäjän on tullut ottaa käyttöön näiden päätösten pohjalta laadittu perusopetuksen opetussuunnitelma viimeistään 1.8.2006. Eri oppiaineille ja aineryhmille määrätään tuntijaossa opetukseen käytettävät vähimmäistuntimäärät vuosiviikkotunteina. Näiden tuntimäärien lisäksi myös liikunnan, käsityön, musiikin ja kuvataiteiden opetukseen voidaan käyttää valinnaisaineiden tunteja. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi, ja monet niin tekevätkin, tarjota opetusta vähimmäistuntimääriä enemmän. Taito- ja taideaineiden opetuksessa tulisi kiinnittää huomiota opetuksen laadulliseen kehittämiseen. Taito- ja taideaineiden opetuksen osalta tärkeitä kehittämiskohteita ovat esimerkiksi opetuksen sisällön, oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien laatu sekä opetusmenetelmien monipuolistaminen. Kehittämistyötä tukee valtion rahoittama osallistujilleen maksuton jatko- ja täydennyskoulutus, missä osoitetaan resursseja myös taito- ja taideaineiden opetushenkilöstön ammattitaitoa ylläpitäviin ja laajentaviin koulutusohjelmiin. Lisäksi kodin ja koulun kasvatustyötä tukevan aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö voi liittyä erilaisiin tavoitteellisiin taito- ja taideharrastuksiin sekä muuhun oppilaan kehitystä tukevaan toimintaan kuten liikuntaan, käden taitoihin, kielelliseen ja kuvalliseen ilmaisuun, musiikkiin ja arkiaskareisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelmat on vasta otettu käyttöön koko laajuudessaan. Tästä johtuen on liian varhaista arvioida, miten taito- ja taideaineiden tarjonta kehittyy koulun arjen uusissa opetussuunnitelmissa ja tuntijaossa sekä miten aihekokonaisuuksien toteutuksella, uusilla luovilla toimintatavoilla ja koulun ja kulttuurin yhteistyöllä pystytään vastaamaan taito- ja taideaineiden opetuksen tarpeeseen. 2
Ministerin vastaus KK 677/2006 vp Leena Rauhala /kd Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 677/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vad ämnar regeringen göra för att återställa färdighets- och konstämnenas berättigade kvantitativa ställning i läroplanen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Om riksomfattande mål för grundläggande utbildning samt om timfördelning i utbildningen och om hur tiden skall fördelas mellan undervisningen i olika ämnen, ämnesgrupper och elevhandledning (timfördelning) bestäms i statsrådets förordning 1435/2001. Enligt förordningen skall undervisningen erbjuda estetiska erfarenheter och upplevelser på olika områden inom kulturen samt möjligheter att utveckla handens färdigheter och kreativitet samt färdigheter i gymnastik och idrott. Utbildningsstyrelsen beslutar om läroplansgrunderna, dvs. om olika ämnen, ämnesprogram och elevhandledning i den grundläggande utbildningen och om annat som gäller mål och ledande innehåll i lagen om grundläggande utbildning. Enligt grunderna skall den grundläggande utbildningen vara både fostrande och undervisande. Den grundläggande utbildning skall befordra elevernas mångsidiga fostran, lärande och självkänsla. I läroplanen som godkänns av den som ordnar undervisningen bestäms timfördelning samt mål och innehåll för undervisningen årsklassvis med stöd av statsrådets förordning och läroplansgrunderna. Den som ordnar undervisningen skall ha tagit i bruk läroplanen för grundläggande utbildning enligt dessa beslut senast den 1 augusti 2006. Vid timfördelningen bestäms minimiantalet undervisningstimmar i olika läroämnen och ämnesgrupper, s.k. årsveckotimmar. Förutom dessa timantal kan undervisningen i idrott, handarbete, musik och bildkonst tas från timmar för valfria ämnen. Dessutom kan den som ordnar undervisningen erbjuda undervisning utöver minimiantalet timmar, vilket många också gör. I undervisningen i färdighets- och konstämnena är det viktigt att utveckla t.ex. innehållet, inlärningsmiljöerna och kvaliteten på läromedlen samt mångsidigare undervisningsmetoder. Detta utvecklingsarbete understöds genom en avgiftsfri vidareutbildning för deltagarna finansierad av staten, och resurser anvisas också för undervisningspersonal i färdighets- och konstämnen för att upprätthålla och bredda deras utbildningsprogram. Dessutom kan innehållet i morgon och eftermiddagsverksamheten som stöder fostran i hem och skola bestå av olika målinriktade färdighets- och konstämnen samt annan verksamhet till gagn för eleven, såsom idrott, handens färdigheter, språklig och visuell gestaltning, musik och vardagssysslor. Läroplanerna för grundläggande utbildning har först nu tagits i bruk i full skala. Det är därför för tidigt att bedöma hur utbudet av färdighetsoch konstämnen i skolvardagens nya läroplaner och timfördelning blir eller veta hur behovet av dem möts inom ramen för ämneshelheter, nya skapande verksamhetsformer och samarbetet mellan skolan och kulturen. 4
Ministerns svar KK 677/2006 vp Leena Rauhala /kd Helsingfors den 3 oktober 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5