Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 267/2008 vp Taito- ja taideaineiden asema kouluissa Eduskunnan puhemiehelle Taito- ja taideaineiden opetusta on Suomen kouluissa nykyisin vähemmän kuin aiemmin. Erilaisilla kädentaidoilla, liikunnalla ja kotitaloustaidoilla on iso merkitys kasvavien lasten ja nuorten persoonallisuuden ja hyvän itsetunnon kehittymiselle. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla koulussa hyvät ja riittävät mahdollisuudet löytää itsestään omat vahvuutensa. Näiden vahvuuksien avulla selviää kipeästäkin kasvuprosessista lapsesta aikuiseksi. Taito- ja taideaineilla on merkittävä vaikutus kouluviihtyvyydelle. Hyvistä oppimistuloksista huolimatta suomalaiset lapset ja nuoret viihtyvät koulussa huonommin kuin oppilaat muissa länsimaissa. Kouluviihtyvyyttä parantamalla voidaan ehkäistä merkittävästi jo lapsena alkavaa syrjäytymistä ja perusasteen koulutuksen keskeyttämisiä. Viime hallituksen koulutuspoliittista selontekoa käsitellessään sivistysvaliokunta kiinnitti huomiota taito- ja taideaineiden asemaan perusopetuksessa. Läpi asiantuntijakuulemisten eri tahot pitivät taito- ja taideaineiden tuntimäärää liian vähäisenä. Valiokunnan johtopäätös olikin, että nykyisellään taito- ja taideaineiden opetus on riittämätöntä ja sitä on välttämätöntä lisätä. Tähän vaatimukseen sinivihreä hallitus on vastannut kirjaamalla hallitusohjelman tavoitteeksi "vahvistaa taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta" kouluissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin opetusministeriössä on ryhdytty hallitusohjelmassa sovitun taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseksi ja valinnaisuuden lisäämiseksi? Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2008 Kirsi Ojansuu /vihr Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojansuun /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 267/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin opetusministeriössä on ryhdytty hallitusohjelmassa sovitun taito- ja taideaineiden aseman vahvistamiseksi ja valinnaisuuden lisäämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) mukaan perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Pääministeri Matti Vanhasen toinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut edistämään luovuutta, lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan taito- ja taideaineiden asemaa lisäämällä valinnaisuutta. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Samaan aikaan kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kuntien lisääntyvä yhteistyö tuovat palvelujen, myös opetustarjonnan, kehittämiseen aivan uusia mahdollisuuksia, kun niitä vain osataan käyttää. Opetusministeriö on jo aiemmin ottanut kantaa lasten ja nuorten liikunnan lisäämisen tarpeeseen. Ehjään aikuisuuteen kasvamisen kannalta aivan yhtä tärkeää on taidekasvatus. Valtakunnallisessa tuntijaossa säädetään kaikille tarjottavan opetuksen vähimmäismäärästä. Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) tuli voimaan yhdessä uusien opetussuunnitelman perusteiden kanssa kaikilla luokka-asteilla syksyllä Uudessa tuntijaossa taide- ja taitoaineiden määrä säilyi entisen suuruisena. Taide- ja taitoaineiden aineryhmään luetaan musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta. Taide- ja taitoaineiden opetusta tulee perusopetuksen aikana antaa vähintään 56 vuosiviikkotuntia (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia). Vuosiluokilla 5 9 taide- ja taitoaineiden vähimmäistuntimäärä on 30 vuosiviikkotuntia, josta musiikkia tulee opettaa vähintään 3 vuosiviikkotuntia, kuvataidetta vähintään 4 vuosiviikkotuntia ja käsityötä vähintään 7 vuosiviikkotuntia sekä liikuntaa vähintään 10 vuosiviikkotuntia. Tavoitteena on, että taide- ja taitoaineita opetettaisiin kaikilla vuosiluokilla. Kotitaloudelle on määritelty oma erillinen tuntikiintiö, vähintään 3 vuosiviikkotuntia. Kotitalouden opetus keskittyy vuosiluokalle 7, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Käytännössä vuosiluokan 7 jälkeen opetus voi jatkua valinnaisaineena. Valinnaisaineille on määritelty aikaisemman enimmäistuntimäärän (20) sijasta vähimmäistuntimäärä (13). Taide- ja taitoaineiden tarjonnan lisäksi on merkityksellistä, miten eri oppiaineissa ja koulun muussa toiminnassa huomioon otettavia aihekokonaisuuksia toteutetaan. Taide- ja taitoainei- 2

3 Ministerin vastaus KK 267/2008 vp Kirsi Ojansuu /vihr den sisältöjä tukevia aihekokonaisuuksia ovat erityisesti ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä viestintä- ja mediataito. Koulupäivässä pitää olla tilaa luovuudelle, itseilmaisulle ja vuorovaikutukselle, joita voidaan toteuttaa kaikissa oppiaineissa, mutta erityisen hyvin taiteen, käsin tekemisen ja liikunnan kautta. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen ja opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Oppimisympäristöjä tulee tarkastella laajasta näkökulmasta opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen toteutumista tukevana kokonaisuutena. Kehittämällä uusia oppimisympäristöjä voidaan tukea myös taide- ja taitokasvatusta. Kunnan ja koulun päätöksistä riippuu, miten opetusta tosiasiassa tarjotaan, ja kuinka annettava opetus tukee lasten ja nuorten taide- ja taitokasvatusta ja kouluhyvinvointia. Kunta voi suunnata voimavaroja taide- ja taitoaineisiin lisäämällä opetustuntimäärää yli valtakunnallisen minimin ja tarjoamalla taide- ja taitoaineita myös valinnaisaineina. Kunta voi myös jättää kouluille liikkumavaraa koulukohtaisten painotusten toteuttamiseen. Taide- ja taitokasvatusta voidaan vahvistaa tekemällä yhteistyötä taide- ja kulttuurilaitosten, muiden oppilaitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa niin opetuksessa kuin koulun yhteydessä järjestettävässä muussa toiminnassa. Tavoitteena on koulun kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Aamu- ja iltapäivätoiminta ja vapaaehtoinen kerhoja harrastustoiminta ovat koulun yhteydessä järjestettyinä kaikkien ulottuvilla ja voivat osaltaan täydentää lasten ja nuorten taide- ja taitokasvatusta. Valtioneuvosto on joulukuussa 2007 hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille sekä ensimmäisen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman vuosille Molemmissa on asetettu tavoitteeksi, että vahvistetaan koulua lasten harrastusympäristönä kehittämällä aamuja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan elvyttämiseen suunnataan vuonna 2008 noin kuusi miljoonaa euroa osana Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaa. Osana POP-ohjelmaa on käynnistetty myös perusopetuksen laatukriteerien valmistelu. Uudet opetussuunnitelman perusteet on otettu käyttöön yhdessä uuden tuntijaon kanssa kaikilla luokka-asteilla vasta syksyllä Opetussuunnitelman perusteita ja tuntijakoa on uudistettu noin kymmenen vuoden välein. Aiemmissa vastauksissa kirjallisiin kysymyksiin on todettu, että liikuntatunnit muodostavat koululiikunnan kivijalan ja tässä mielessä niiden lisääminen seuraavan perusopetuksen tuntijaon yhteydessä on perusteltua (KK 593/2007 vp, KK 608/2007 vp). Valmistelussa tulee samalla tarkasteltavaksi koko taide- ja taitoaineiden aineryhmän kokonaisuus ja myös valinnaisaineiden vähimmäiskiintiö. Seuraavaan tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistukseen valmistautuminen on alkanut. Opetusministeriö ja Opetushallitus tukevat ja seuraavat opetussuunnitelmauudistuksen ja tuntijaon toteutumista. Tässä vaiheessa ensisijaisena tavoitteena on selvittää opetussuunnitelmien toimivuutta ja taide- ja taitokasvatuksen tarjonnan tilaa eri kunnissa sekä kannustaa kuntia vahvistamaan lasten ja nuorten taide- ja taitokasvatusta, lisäämään taide- ja taitoaineiden opetustuntimääriä ja tarjoamaan taide- ja taitoaineita myös valinnaisaineina. Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 267/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Kirsi Ojansuu /gröna: Vilka åtgärder har undervisningsministeriet vidtagit för att stärka konst- och färdighetsämnenas ställning och för att öka valbarheten, i enlighet med regeringsprogrammet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) har den grundläggande utbildningen som mål att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar och ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Utbildningen ska främja bildningen och jämlikheten i samhället och elevernas förutsättningar att delta i utbildning och i övrigt utveckla sig själva under sin livstid. Utbildningens mål är vidare att säkerställa att undervisning ges på lika villkor i tillräcklig utsträckning i hela landet. I regeringsprogrammet för statsminister Matti Vanhanens andra regering har regeringen förbundit sig att främja kreativitet, olika former av begåvning och innovativitet redan från den tidiga fostran. Enligt regeringsprogrammet stärks konst- och färdighetsämnenas ställning genom att valbarheten ökas. De resurser som frigörs när åldersklasserna minskar används till att utveckla utbildningens kvalitet. Genom att öka resurserna inom den grundläggande utbildningen förebyggs och minskas utslagning bland barn och unga. Samtidigt öppnar kommun- och servicestrukturreformen och kommunernas ökade samarbete helt nya möjligheter att utveckla servicen, också utbudet av undervisning, bara man utnyttjar dessa. Undervisningsministeriet har redan tidigare tagit ställning till behovet av att öka motionsidrotten bland barn och unga. När det gäller barns och ungas väg mot ett harmoniskt vuxenliv är konstfostran precis lika viktig. I den riksomfattande timfördelningen föreskrivs om minimiantalet undervisningstimmar för alla elever. Förordningen om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen (1435/2001) trädde i kraft samtidigt som de nya grunderna för läroplanen på alla klasstadier hösten I den nya timfördelningen förblev antalet timmar i konstoch färdighetsämnen detsamma. Till konst- och färdighetsämnen räknas musik, bildkonst, slöjd och gymnastik. Minimiantalet årsveckotimmar (årsveckotimme =38 lektioner) i den grundläggande undervisningen ska uppgå till minst 56 årsveckotimmar undervisning i konst- och färdighetsämnen. I årskurserna 5 9 ska minimiantalet timmar i konst- och färdighetsämnen uppgå till 30 årsveckotimmar, varav undervisning i musik ska ges minst 3 årsveckotimmar, bildkonst minst 4 årsveckotimmar och slöjd minst 7 årsveckotimmar samt gymnastik minst 10 årsveckotimmar. Målsättningen är att undervisning i konst- och färdighetsämnen ska ges i alla årskurser. Man har slagit fast en separat timkvot för huslig ekonomi, som är minst 3 årsveckotimmar. Undervisningen i huslig ekonomi koncentreras till årskurs 7, om inte något annat bestäms i läroplanen. I praktiken kan undervisningen fortsätta som ett valfritt ämne efter årskurs 7. 4

5 Ministerns svar KK 267/2008 vp Kirsi Ojansuu /vihr I fråga om valfria ämnen har man fastställt ett minimiantal timmar (13) i stället för det tidigare maximiantalet timmar (20). Förutom utbudet av konst- och färdighetsämnen är det viktigt att man i de olika läroämnena och i skolans övriga verksamhet fäster uppmärksamhet vid hur man genomför de olika ämneshelheterna. Sådana ämneshelheter som särskilt stöder innehållet i konst- och färdighetsämnen är att växa som människa, kulturidentitet och internationalisering samt kommunikations- och mediefärdigheter. I skoldagen bör finnas rum för kreativitet, för att uttrycka sig själv och för växelverkan, och dessa kan förverkligas i alla läroämnen men särskilt väl genom konst, handarbete och gymnastik. Syftet är att förbättra möjligheterna att utnyttja olika inlärningsmiljöer och att göra undervisningsmöjligheterna mångsidigare. Man bör granska inlärningsmiljöerna ur ett brett perspektiv, som en helhet som stöder läroplanens syften och innehåll. Genom att nya inlärningsmiljöer utvecklas kan man också stödja konst- och färdighetsfostran. Hur undervisningen de facto ges beror på kommunernas och skolornas beslut och på hur undervisningen stöder barns- och ungas konstoch färdighetsfostran och välbefinnande i skolan. Kommunerna kan rikta resurser till konstoch färdighetsämnena genom att öka antalet undervisningstimmar över det riksomfattande minimitimantalet och genom att erbjuda konst- och färdighetsämnen också som valfria ämnen. Kommunen kan också ge skolorna rätt att bestämma om genomförandet av skolspecifika prioriteringar. Man kan stärka konst- och färdighetsfostran genom att idka samarbete med konst- och kulturinrättningar, andra läroanstalter och medborgarorganisationer såväl inom undervisningen som inom övrig verksamhet som ordnas i anslutning till skolan. Målet är att utveckla skolan till en gemenskap som främjar barns och ungas välbefinnande. Morgon- och eftermiddagsverksamhet och klubbar och hobbyverksamhet som ordnas i anslutning till skolan och som alla har möjlighet att delta i kan komplettera konst- och färdighetsfostran för barn och unga. I december 2007 godkände statsrådet en utvecklingsplan för utbildning och forskning för åren och det första barn och ungdomspolitiska utvecklingsprogrammet för åren Båda har som mål att stärka skolan som en hobbymiljö för barn genom att utveckla morgon- och eftermiddagsverksamheten och klubbverksamheten. Som en del av programmet för att förbättra den grundläggande utbildningen (POP-programmet), kommer man år 2008 att anslå cirka sex miljoner euro för att stimulera klubbverksamheten. Man har också som en del av programmet inlett beredningen av kvalitetskriterier för den grundläggande undervisningen. De nya grunderna för läroplanen och den nya timfördelningen togs i bruks först hösten 2006 på alla klasstadier. Man har förnyat grunderna för läroplanen och timfördelningen ungefär vart tionde år. I tidigare spörsmålssvar har man konstaterat att gymnastiktimmarna utgör grundvalen för skolgymnastiken (SS 593/2007 rd, SS 608/2007 rd) och i detta avseende är det befogat att öka timantalet när nästa timfördelningen för den grundläggande undervisningen läggs upp. Vid beredningen kommer man samtidigt att granska den helhet som konst- och färdighetsämnena utgör och även minimikvoten för de valfria ämnena. Beredningen av nästa timfördelnings- och läroplansreform har redan inletts. Undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen stöder och följer genomförandet av läroplans- och timfördelningsrefomen. Det primära målet i detta skede är att redogöra för hur väl läroplanerna fungerar och läget i fråga om utbudet av konst- och färdighetsämnen i de olika kommunerna och att sporra kommunerna att stärka konst- och färdighetsfostran för barn och unga, att öka antalet undervisningstimmar i dessa ämnen och att erbjuda konst- och färdighetsämnen även som valfria ämnen. 5

6 Ministerns svar Helsingfors den 30 april 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 6