TURUN ALUE SEUDULLINEN RAKENNUSVALVONTA SELVITYS RAKENNUSVALVONTAYHTEISTYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ JOHDANTO Kunta- ja palvelurakennehankkeen Turun kaupunkiseudun ohjausryhmän päätti 30.11.2010 käynnistää selvitystyön seudullisen rakennusvalvontaorganisaation edellytyksistä. Selvitystyön tavoitteena on ollut laatia toimenpide-ehdotus kuntien rakennusvalvontatehtävien hoidosta seudullisena yhteistyönä. Keskeisiä tekijöitä ovat olleet palvelutason ylläpitäminen, tehtävien hoidon vaatiman asiantuntemuksen turvaaminen, päätöksenteon riippumattomuus ja kustannusten kasvun estäminen. Työryhmä on selvitystyössään tietoisesti keskittynyt tarkastelemaan pelkästään rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä eikä siten ole huomioinut laajempaa toimijakokonaisuutta (esim. ympäristönsuojelu ja kaavoitus). Selvitystyön aluksi kartoitettiin kuntien halukkuutta osallistua hankkeeseen. Mukaan ilmoittautuivat seuraavat kunnat; Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo. Selvitystyön ulkopuolelle tässä vaiheessa jättäytyivät Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Selvitystyön on tehnyt työryhmän jäsen, Kaarinan kaupungin johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä ja sitä ovat työryhmät täydentäneet. Selvitystyö on kokonaisuutena sujunut myönteisessä, vaihtoehtoja tutkivassa ja kehityshakuisessa hengessä. 27.02.2012 Rakennusvalvontatyöryhmä
TAVOITE, SELVITYSTYÖN SISÄLTÖ Vaiheittainen siirtyminen seudulliseen rakennusvalvontaorganisaatioon siten, että turvataan nykyinen asiakaspalvelutaso sekä henkilöstön ammattitaito, erikoistuminen ja jaksaminen. Selvitystyössä on tarkasteltu seuraavia asiakokonaisuuksia siinä laajuudessa kuin se on ollut tarpeellista päätöksenteon jatkokäsittelyn kannalta. työryhmän työskentely nykytilan kartoitus rakennusvalvonnan nykyiset tehtävät rakennusvalvonnan perustehtävät yhteistyön kautta kohti seudullista toimijaa talous ratkaisuvalta, delegoinnit rakennusjärjestys ja taksat keskustoimipaikka, palvelupisteet, palvelujen tarjonta kunnissa työvälineet, tietojärjestelmät henkilöstöjärjestelyt yhteistyökumppanit yhteistyön edut ja mahdollisuudet yhteistyön haitat ja uhat muutokset toimenpide-ehdotus yhteistyöselvityksen jatkotyö TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Selvitystyön on tehnyt kuntien edustajista nimetty työryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Aura Tuohi Kari Kaarina Aromäki Pasi ja Latokylä Jukka Lieto Blomroos Ari ja Lindqvist Kristian Naantali Koskinen Jari ja Kuokkanen Juha Paimio Turpeinen Heikki ja Virta Jarmo Raisio Rosama Leena ja Tuomi Olavi Rusko Paloposki Niko ja Raiko Jorma Sauvo Toivanen Jyrki ja Urho Pentti Turku Lehtinen Harri ja Ojala Reima Rakennusvalvontatyöryhmä kokoontui selvitystyön aikana viisi kertaa. Työryhmän apuna toimi valmisteluryhmä Blomroos, Kuokkanen, Latokylä, Lehtinen (kokoontumiset kolme kertaa sekä tutustumismatkan Lahden seudun rakennusvalvontaan) Blomroos, Latokylä, Lehtinen, Ojanen, Paloposki (kokoontuminen yksi kerta)
NYKYTILAN KARTOITUS Selvitystyö käynnistettiin keräämällä kunnista rakennusvalvontatehtävien hoitoa ajatellen keskeiset taustatiedot. Lähtötietoihin päivitettiin myös vuoden 2011 osalta. Lähtötiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailtavissa, koska kuntien rakennusvalvonnoissa on erilaisia tapoja mitata suoritteita ja ne suorittavat vaihtelevasti myös muita kuntien määräämiä; muita kuin rakennusvalvontatehtäviä. Suoritteiden määrään osaltaan vaikuttavat myös valtakunnalliset rakentamisen suhdanteet sekä kuntien erilaiset maankäyttömahdollisuudet. Liitteenä yhteenvetotaulukko lähtötiedoista sekä niiden pohjalta laaditut erilliset kuvaajat. RAKENNUSVALVONNAN NYKYISET TEHTÄVÄT Rakennusvalvontaviranomaisena toimivan toimielimen tulee olla sellainen, että sen päätöksenteon puolueettomuus, riippumattomuus, itsenäisyys ja asiantuntemus on turvattu ja että tehtäväkokonaisuuteen ei kuulu lupa- ja valvontaviranomaisen toiminnan kannalta ristiriitaisia tehtäviä. Rakennusvalvontaviranomaisen yleiset valvonta- ja edistämistehtävät sekä lupa- ja valvontaviranomaistehtävät on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Suomen Kuntaliiton laatiman raportin pohjalta rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät jaotellaan neljään ryhmään. Näitä ovat lakisääteiset tehtävät, kunnan muut lakisääteiset tehtävät, kunnan muut tehtävät ja muu palvelukysyntä. Liitteenä Kuntaliiton raportti. Rakennusvalvonnan lakisääteiset tehtävät, maankäyttö- ja rakennuslaki erilaiset lupapäätökset, hyväksynnät katselmukset rakentamisen neuvonta luvattoman rakentamisen ja rakennetun ympäristön hoidon valvonta kaavojen noudattamisen valvonta, valvonta yleisen edun näkökulmasta hallinnollisten pakkokeinojen käyttäminen erilaisten hallintoriitojen ensiasteen ratkaisut Kunnan muut lakisääteiset tehtävät (kuntakohtaisesti määrättyjä) maisematyöluvat suunnittelutarveratkaisut poikkeamiset rakennus- ja huoneistotietojen välittäminen väestötietojärjestelmään maa-ainesten oton lupapäätökset ja valvonta kadun ja yleisten alueiden valvonta tuettavan rakentamisen arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävät korjaus- ja energia-avustustehtävät yksityisteiden mukaiset tehtävät
Kunnan muut tehtävät joissakin alueen kunnissa on kunta saattanut siirtää rakennusvalvonnalle muitakin tehtäviä kuten esim. kiinteistöverotukseen, osoitejärjestelmän ylläpitämiseen, isännöintitehtäviä tai muita toimikuntien tehtäviä Muu palvelukysyntä rakentamiseen liittyvä lakineuvonta kuntien rakennusvalvontahenkilöstöön kohdistuu myös muita palveluodotuksia. Kuntalaiset ovat tottuneet useissa asioissa kääntymään rakennusvalvonnan puoleen ja pitäneet luonnollisena, että saavat vastauksen lähes kaikkiin kysymyksiin. Viranhaltijoiden puoleen käännytään usein arjen neuvonta ja riita-asioissa, vaikka ne eivät heidän tehtäviinsä kuulu. Koska kuntalaisten palvelu sinänsä kuuluu hyvään hallintoon, on heitä pyritty parhaan mukaan jonkin verran opastamaan. yhteistyö kaavoitus-, ympäristönsuojelu-, suunnittelu- ja kiinteistötoimen, pelastuslaitoksen, poliisin, ympäristöterveydenhuollon, Varsinais-Suomen Elinkeino- ja liikennekeskuksen kanssa. Esimerkkejä kohdistuvista muista palveluodotuksista (jotka eivät kuulu rakennusvalvonnalle) naapuruusriidat; pensasaidat, puuston varjostukset, ojiin ja rajoihin liittyvät erimielisyydet arviointipyynnöt; vesi- ja homevauriot, rakennusten arvon määrittämiset selvityspyynnöt; kiinteistökauppojen reklamaatiot, rakentamiseen liittyvät laatuvaatimukset palvelupyynnöt; lupahakemuslomakkeiden täyttäminen, suunnittelun avustaminen RAKENNUSVALVONNAN PERUSTEHTÄVÄT Selvitystyön yhtenä tavoitteena on pyrkimys mahdollistaa henkilöstön keskittyminen varsinaisiin rakennusvalvonnan perustehtäviin. Tällöin henkilöstöllä on mahdollisuus osaamisen lisäämiseen ja asiantuntijuuden syventämiseen, jolloin myös kuntalaisille pystytään tarjoamaan parempaa rakennusvalvontapalvelua. Yhteistyön kehittäminen edellyttää, että kaikki tehtävät tulee olla lainsäädännössä määrätty rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviksi. Näiden lisäksi on järkevää pohtia maisematyölupien, suunnittelutarveratkaisujen, poikkeamislupien ja maa-aineslupien suhteen tehtäviä toimijaratkaisuja. Yhteistyön kehittäminen edellyttää, että rakennusvalvonnan toiminnat tulee järjestää niin, että perustehtävään ja muuhun palvelutarjontaan otetaan täsmällinen linja. Rakennusvalvonnan perustehtävät tulevat lähivuosina lisääntymään. Hallitusohjelmassa mainitaan mm. seuraavista tehtäväkokonaisuuksista: parannetaan rakentamisen energiatehokkuutta säädöksin ja muulla ohjauksella sekä luomalla kannustimia. Laaditaan rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten tiekartta, jonka tavoitteena on lähes nollaenergiarakentaminen vuoteen 2020 mennessä. Tiekartan avulla pyritään määräysten voimaan saattamiseen suurempina kokonaisuuksina. Säädetään korjausrakentamiselle energiatehokkuusvaatimukset, joiden toteuttaminen on taloudellisesti kustannustehokasta. toteutetaan Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017- toimintaohjelman (ERA17) keskeiset toimenpiteet toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi
parannetaan rakentamisen viranomaisohjausta ja edistetään rakentamismääräysten ennakoivaa ja yhtenäistä tulkintaa muun muassa normaalitalkoiden toimenpiteitä toteuttamalla. Vahvistetaan rakennusvalvonnan ohjauksen vaikuttavuutta rakentamisen laadun valvonnassa ja energiatehokkuuden parantamisessa. Uudistetaan rakennusvalvontaa siten, että rakennusvalvontojen yksikkömäärä pienenee ja koko kasvaa nykyistä suuremmiksi alueellisiksi yksiköiksi. Kehitetään kokonaisvaltaista merialuesuunnittelua osana muuta alueidenkäytön suunnittelua parannetaan rakentamisen ja suunnittelutyön laatua korostamalla suunnittelijoiden pätevyyttä ja tehostamalla alan toimijoiden koulutusta jatketaan kosteus- ja hometalkoita ja turvataan niiden tuottaman osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille edistetään puurakentamista ja rakentamisen energiatehokkuuden laskennassa elinkaarilaskentaa rakentamisen laatua heikentämättä kehitetään soveltuvilta osin kaavoitus- ja rakennusmääräyksiä, joiden vaikuttavuus on heikko ja jotka nostavat rakentamiskustannuksia edistetään uusia korjausrakentamiskäytäntöjä ja -innovaatioita Rakennusvalvonnan perustehtävien lisääntymiseen pystytään vastaamaan seudullisella yhteistyöllä ja erikoistumisella. YHTEISTYÖN KAUTTA KOHTI SEUDULLISTA TOIMIJAA Työryhmä on selvityksessään päätynyt johtopäätökseen, jonka mukaan rakennusvalvonnan tehtävät alueellamme pystytään parhaimmin hoitamaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti siirtämällä vastuu tehtävien hoidosta vaiheittain kuntien yhteiselle, seudulliselle toimielimelle ja viranhaltijayksikölle. Tällainen seudullisen yhteistyöelin synnytettäisiin käynnistämis-, muodostamis- ja laajenemisvaiheiden kautta. Käynnistämisvaihe 2013 Turku, Kaarina ja Naantali muodostavat seudullisen rakennusvalvonnan ytimen (yhteinen toimielin/lautakunta ja viranhaltijayksikkö) Raisio ja Rusko aloittavat rakennusvalvontayhteistyön (yhteistyöalueeseen voivat halutessaan liittyä myös Masku, Nousiainen, Mynämäki) Lieto ja Aura aloittavat rakennusvalvontayhteistyön (yhteistyöalueeseen voivat halutessaan liittyä myös muut halukkaat kunnat) Muodostamisvaihe Raisio, Rusko, Lieto, Aura, Paimio ja Sauvo liittyvät seudulliseen rakennusvalvontaan (seudulliseen rakennusvalvontaan voi halutessaan liittyä myös muut halukkaat kunnat) Laajenemisvaihe Masku, Nousiainen, Mynämäki ja muut kunnat voivat halutessaan liittyä mukaan seudulliseen rakennusvalvontaan laajenemisvaiheessa tai myöhemmin Käynnistämisvaiheessa Turku, Kaarina ja Naantali luovat seudullisen ytimen, joka toimii alustana laajemmalle seudulliselle yhteistyölle. Ydin luodaan isäntäkunta/lautakuntamallina, johon henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä.
Muissa kunnissa muodostetaan rakennusvalvonnan yhteistyöalueita tai mahdollisia yhteislautakuntia; laadittavien erillisten yhteistyösopimusten mukaisesti. Henkilöstö voi edelleen olla virkasuhteessa omaan kuntaan, mutta toiminnallisesti operointialue on sopijakuntien muodostama alue. Ennen muodostamisvaiheeseen siirtymistä suoritetaan asiakastyytyväisyystutkimus. Muodostamisvaiheessa yhteinen toimielin korvaisi kaikkien kuntien lautakunnat ja toiminnot sijoittuisivat seudulliseen organisaatioon. Yhteistyökunnat nimeäisivät seudulliseen toimielimeen jäseniä kaikista tehtävien siirrosta sopineista kunnista. Rakennusvalvontojen viranhaltijat ja toimihenkilöt siirtyisivät seudullisen isäntäkunnan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Muodostettavan uuden seudullisen toimielimen ja yksikön hallinnosta vastaisi isäntäkunta, jonka alueella myös rakennusvalvonnan keskustoimipaikka sijaitsisi. Sen toiminta tulee suunnitella palvelujen tehtäväsisällön mukaisesti laadittavan johtosäännön ja vuosittain hyväksyttävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Järjestely edellyttää rakennusvalvontatehtäviä koskevien menettely- ja toimintatapojen yhdenmukaistamista seudun kunnissa. Näistä periaatteista tulee tarkemmin sopia kuntien kesken laadittavassa sopimuksessa. Sopimuksessa tulee määrittää myös toimielimen koko ja montako jäsentä kukin sopijakunta valitsee siihen. Lisäksi tulee määrittää puheenjohtajuuteen, varapuheenjohtajuuteen ja henkilöstön siirtymiseen liittyvät järjestelyt. Laajenemisvaihe mahdollistaa minkä tahansa toiminta-alueen rajapinnassa olevan kunnan rakennusvalvonnan liittymisen mukaan seudulliseen rakennusvalvontaan. TALOUS Seudullisesta rakennusvalvonnasta muodostetaan itsenäinen yksikkö isäntäkunnan kirjanpitoon ja palveluista saatavat maksut tuloutetaan kokonaisuudessaan tälle yksikölle. Isäntäkunnan valtuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion ja lautakunnan hyväksymässä käyttösuunnitelmassa osoitetaan määrärahat toimintaan. Toiminnassaan seudullinen lautakunta pyrkii nettobudjetointiin, jonka edellytys on taksojen yhdenmukaistaminen. Liitteenä Kuntaliiton selvitys rakennusvalvontojen menoista ja tuloista 2010. RATKAISUVALTA, DELEGOINNIT Seudullisen toimielimen/yhteislautakunnan perustamisen etuna on riippumattomuuden turvaaminen. Yhteislautakunnan tehtävät tulee määritellä jokaisen kunnan osalta samalla tavalla. Kuntakohtaisia poikkeuksia ei tule tehdä, koska ne aiheuttavat sekaannusta asiakkaille ja omalle henkilökunnalle. Viranhaltijoille suunnattu ratkaisuvalta, delegointi ja jatkodelegointioikeus, tulee toteuttaa täysimääräisenä ja yhteneväisenä; kuten on nykyisin Kaarinassa ja Raisiossa. Yhteislautakunnan ratkaisuvaltaan jäisivät vain oikaisuvaatimus- ja hallintopakkoasiat sekä hallinto- ja talousasiat. Koska oikaisuvaatimus- ja hallintopakkoasiat ratkaistaan laillisuusharkinnalla, lautakunnan kokoonpanolla tai sijainnilla ei ole merkitystä.
Tavoitteena on, että asiantuntijaviranhaltijat voisivat nykyistä enemmän keskittyä syvällisemmin erikoisosaamisen hallintaan. Erikoistuminen luo mahdollisuuden kouluttautua asiantuntijatehtäväänsä, syventää ammattitaitoaan ja kohdistaa työpanos erityisosaamiseen yhteistyöalueella. Erikoistumisen osa-alueita voisivat olla esim. rakennetekniikka (puu-, betoni-, teräs-, lasirakenteet), energiatekniikka, asiakaspalvelu, arkistointi, lakiasiat, arkkitehtuuri, lvi-tekniikka, korjausrakentaminen, palotekniikka, jätevesien käsittely, rantarakentaminen ja tietotekniikka. RAKENNUSJÄRJESTYS JA TAKSAT Kuntien rakennusjärjestyksissä nykyisellään olevat vähäiset poikkeamat eivät vaikeuta seudulliseen yhteistyöhön siirtymistä. Pitemmällä tähtäimellä on kuitenkin perusteltua tavoitella yhdenmukaista rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestyksen yhdenmukaistamisprosessissa tulee tutkia vaihtoehtoisten lupamenettelyjen käyttöä esimerkiksi kaavoituksellisesti erilaisilla aluejaoilla. Myös rakennusvalvontataksojen rakenteelliset poikkeamiset ovat vähäisiä, mutta niiden maksutasoissa on laajempaa vaihtelevuutta. Taksataso on joissakin alueen kunnissa poikkeuksellisen alhainen eikä sitä voi pitää perusteltuna. Työryhmän ehdotus perustuu nettobudjetointiin, jonka johdosta taksat tulee yhteistyökunnissa olla yhdenmukaiset ja niitä tulee tarkistaa vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Mikäli jokin sopijakunta jostain syystä haluaa käyttää normaalitasoa matalampaa taksoitusta; on se mahdollista siten, että kunta subventoi kustannuseron. Lopullisessa tavoitetilassa kunnat valmistelevat taksoja koskevat periaatteet ja hyväksyvät ne valtuustoissaan, jonka jälkeen seudullinen lautakunta hyväksyy näitä periaatteita noudattavan ja maksullisten palvelujen osalta kustannusvastaavuuteen perustuvan taksan sovellettavaksi yhteistyökunnissa. Toimivalta taksan yksityiskohdista päättämisessä on syytä määritellä laadittavassa johtosäännössä seudulliselle lautakunnalle. Tällöin taksan tarkistukset ovat hallinnollisesti joustavammin käsiteltävissä. Liitteenä - Kuntaliiton selvitys rakennusvalvontataksojen hinnoittelusta 2010, tiivistelmä - Turun alueen rakennustarkastajat ry:n (TART) taksamalli - alueellinen taksavertailu 2012 KESKUSTOIMIPAIKKA, PALVELUPISTEET, PALVELUJEN TARJONTA KUNNISSA Lähtökohtana on että kaikissa yhteistoiminta-alueen kunnissa on vähintään rakennusvalvonnan palvelupiste ja että kaikki rakennusvalvontatehtävät tulevat asianmukaisesti ja viivytyksettä hoidetuksi. Keskustoimipaikka sijoittuisi isäntäkunnan alueelle. Pienissä yhteistyökunnissa on järkevää toimia ns. paikallispäivystysperiaatteella, mutta isommissa yksiköissä vakituinen henkilöstö suorittaisi normaaleja lupavalmisteluun ja päätöksentekoon liittyviä tehtäviään kuten aiemminkin. Paikallispäivystyksien määrää tulee kuitenkin tapauskohtaisesti harkita. Palvelun tarjoamisessa eri paikoissa on otettava huomioon henkilöstön kokonaisresurssit niin, ettei paikallispäivystyksiä ole niin paljon, että yhdessä työskentelyn hyödyt katoavat.
Katselmuksia ja erityisasiantuntijuutta edellyttäviä tehtäviä suorittavat viranhaltijat toimisivat yhteistyöalueella ja sijaisuusjärjestelyt suunniteltaisiin siten, että pystytään ylläpitämään hyvää asiakaspalvelutasoa. Vaiheittain etenevässä siirtymässä kahden tai useamman sopijakunnan yhteinen toimielin päättää vuosittain toimintasuunnitelmasta, jossa määritetään yhteistyöalueen palvelupisteissä järjestettävän rakennusvalvontatyön sisältö asiakaspalvelutaso palvelupisteet, paikallispäivystysjärjestelyt, palveluajat henkilöstöresurssiohjaus Vaiheittaisissa siirtymissä sopijakuntien yhteistä toimintamallia tulee siis tarkastella ja suunnata kohti seuraavaa askelta eli seudullista yhteistyöelintä. Kunnissa toimivat palvelupistetilat yhteinen toimielin vuokraa kunnilta. Vuokrasta ja kiinteistöjen kunnossapidosta sovitaan erillisissä vuokrasopimuksissa. TYÖVÄLINEET, TIETOJÄRJESTELMÄ Tehokkaasti toimivan seudullisen rakennusvalvonnan edellytyksenä on tehokas ja ajantasainen tietojärjestelmä. Lähes kaikissa alueen kunnissa on käytössä Locigan KuntaNet tai Factarakennusvalvontaohjelma. Ainoastaan Turku käyttää Teklan Xcity-rakennusvalvontaohjelmistoa. Paikkatietoyhteistyötä tekevät Turku ja Kaarina käyttävät myös Teklan Xcity- ohjelmistoa. Vaikka Locigan KuntaNet onkin suosituin rakennusvalvontaohjelma Suomessa (noin 220 käyttäjäkuntaa); on sen tulevaisuus rajoitteista. Ohjelma ei pysty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, koska sen rakenne ei enää mahdollista merkittävää kehittämistä. Seudulliseen käyttöön soveltuu Locigan uudempi ohjelmistoperhe Facta sekä Teklan Xcity-ohjelmisto. Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ovat edellytyksiä sujuvalle rakennusvalvontayhteistyölle. Ensimmäisen vaiheen yhteistyössä olemassa olevien ohjelmien käyttö on edelleen mahdollista, mutta siirryttäessä seudulliseen yhteistyöhön tulee ohjelmistot ehdottomasti yhtenäistää. Siirryttäessä seudulliseen yhteistyövaiheeseen sopijakunnat luovuttavat myös omistuksessaan ja käytössään olevan tarvittavan kaluston, irtaimiston ja ohjelmistot korvauksetta isäntäkunnan omistukseen ja käyttöön. Jatkossa tarvittavan uuden kaluston, irtaimiston ja ohjelmistojen hankinnat tekee uusi yhteistoimielin. Ympäristötoimen tehtävien hoito on muuttumassa seudulliseksi. Tehtävien laaja-alainen hoito edellyttää toimivaa tietokantapohjaista, eri toimijoiden sekä eri osa-alueiden tiedot yhdistävää paikkatietojärjestelmää. Oleellista on, että karttatiedot sekä kunnalliset perusrekisterit on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Integrointi mahdollistaa perustan yhdyskuntatoimen prosessituen rakentamiselle. Modulaariset, prosessi- ja käyttäjäryhmäkohtaiset toimialasovellukset tukevat kattavasti ympäristötoimen eri tehtäviä. Tuettuihin toimintoihin pitää kuulua kaavoitus karttatuotanto
kiinteistöomaisuuden hallinta kiinteistönmuodostus osoiterekisteri rakennus- ja huoneistorekisteri rakennusvalvonta ympäristövalvonta katu- ja viheralueiden hallinta. Paikkatietotoiminnallisuuksia hyödynnetään läpi ympäristötoimen prosessien. Kokonaisuus luo myös pohjan niin sähköisen asioinnin sovelluksille kuin myös tiedon hyväksikäyttäjille intranet- ja internetympäristöissä. Toimiva rakennusvalvontajärjestelmä tarvitsee sujuvat yhteydet kunnan kartta- ja perusrekisterijärjestelmiin. Rakennusvalvontajärjestelmä ei pidä eriyttää omaksi saarekkeeksi muusta paikkatietojärjestelmästä. Turussa ja Kaarinassa käytössä oleva Tekla GIS järjestelmä kattaa karkeasti arvioiden yli puolet Turun seudun paikkatiedoista. Kun huomioidaan rakennusvalvonnan rooli tietosisällön tuottajana paikkatiedolle ja kuntien muille toimijoille; onkin perusteltua keskittää toiminnat. Siirtymisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista sekä ohjelmistoihin liittyvästä teknisestä tuesta ja ylläpidosta vastaisi yhteinen seudullinen toimielin. Tietokannat sijoitetaan isäntäkunnan / keskustoimipaikan palvelimelle. HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT Kuntalaki ei tunne mahdollisuutta siirtää virkaa toiseen kuntaan. Yhteistoiminnan järjestäminen isäntäkuntamallin pohjalta edellyttää, että kuntien henkilöstö siirretään isäntäkunnan palvelukseen. Henkilöstön siirtyminen isäntäkunnan toimielimen alaisuuteen tarkoittaa siten virka- ja työsuhteen päättymistä vanhassa ja alkamista uudessa kunnassa. Suostumuksen antaneet sopijakuntien rakennusvalvontahenkilöstö on mahdollista siirtää isäntäkunnan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Kun yhteistyöhön mukaan lähtevät kunnat ovat tiedossa, henkilöstöjärjestelyjen toteuttaminen edellyttää erillisiä toimenpiteitä. YT-neuvottelut tulee käynnistää ennen kuin kunnat tekevät päätöksensä seudulliseen yhteistyöhön liittymisestä. YHTEISTYÖKUMPPANIT Kunnissa on erilaisia yhteistyöjärjestelyjä eri toimijoiden välillä, kuten esimerkiksi kaavoitus, tonttituotanto lupakokous- ja katselmuskuntamenettelyt, kaupunkikuva ELY (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), AVI (aluehallintovirasto) ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhoito, pelastuslaitos (lausunnot ym.) mittauspalvelut tekniset palvelut (lausunnot) Kuntien välisessä rakennusvalvontayhteistyössä tulee huomioida näiden yhteistyökumppaneiden paikallistuntemus. Seudullinen yhteistyö edellyttää näiden rakenteiden tarkastelua ja suunnittelua siten, että paikalliselle sekä alueelliselle kumppanuudelle luodaan toimivat menettelytavat ja yhteistyöverkostot.
Yhteistyön jatkoselvitysvaiheessa tulee erikseen tarkastella seudulliselle rakennusvalvonnalle siirtyvät tai kuntiin jäävät tehtävät. Tällaisia tehtäväkokonaisuuksia ovat mm. suunnittelutarveratkaisut, poikkeusluvat, maisematyöluvat, korjausavustus- ja esteettömyysasiat. YHTEISTYÖN EDUT JA MAHDOLLISUUDET asiakaspalvelutason turvaaminen ja parantaminen yhtenäiset käytännöt, riippumattomuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen henkilöstön mahdollisuudet perustehtävien hoitamiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erikoistumiseen henkilöstön jaksaminen, sijaisuuksien järjestäminen asiantuntijapalvelujen saannin turvaaminen arkkitehtuuri-, lvi-, rakenne-, laki- ja arkistointiasioissa sekä määräyksiin liittyvissä tulkinnoissa taloudellisesti tehokas yksikkö YHTEISTYÖN HAITAT JA UHAT pelko palvelujen keskittämisestä isäntäkuntaan. Henkilökohtainen palvelu on säilytettävä kunnissa eikä toimivia yksiköitä saa tarpeettomasti hajottaa. yhdistymisaikataulu toiminta yli kuntarajojen saattaa heikentää palvelua paikallistuntemuksen katoamisen vuoksi. Toisaalta vastakkaisena näkemyksenä on, että paikallistuntemukseen ei pidä liikaa kiinnittää huomiota, koska se saattaa johtaa asioiden henkilöitymiseen ja yhteistyössä kokonaisuutta voitaisiin katsoa laajemmin. henkilöstön aseman turvaaminen alueen yhteisessä rakennusjärjestyksessä tulee huomioida paikalliset olot paikkatietoaineiston ja rekisterien eritasoisuudet aiheuttavat lisätyötä ja -kustannuksia MUUTOKSET Yhteisen toimielimen ja viranhaltijayksikön perustaminen hoitamaan seudun kuntien rakennusvalvontatehtäviä merkitsee useita muutoksia perinteiseen toimintamalliin. Luottamuselinten määrä vähenee, mutta on kuitenkin huomattava, että rakennusvalvontatehtävien hoitoon liittyvä päätöksenteko on oikeusharkintaista eikä siten anna nykyiselläänkään luottamushenkilöille merkittävää liikkumavaraa. Johtosäännön muutosesitys lähteekin siitä, että viranhaltijoille delegoidaan täysmääräinen ratkaisuvalta lupa-asioissa. Tämän katsotaan olevan välttämätön edellytys joustavan ja tehokkaan palvelun varmistamiseksi. Keskeisenä etuna seudullisena toimintamallissa on nykyistä paremmat mahdollisuudet turvata sujuva asiakaspalvelu ja palveluun kuuluva asiantuntemus. Samalla tehtäviin liittyvien oikeusharkintaisten päätösten ja niiden valmistelun riippumattomuus lisääntyy. Hyvin erilaisista tehtävistä koostuvaa tehtäväkenttää voidaan jakaa useamman viranhaltijan kesken ja suurempi yksikkö helpottaa myös sijaisjärjestelyjä tehtäväkokonaisuuden sisällä. Joitakin rakennusvalvontahenkilöstön kunnissa hoitamia tehtäviä jää edelleen kuntiin. Tällaisia tehtäviä ovat kunnasta riippuen esim. asuntojen korjausavustusten valmistelu/päätöstehtävät ja yksityistietehtävät. Kunnissa onkin tarpeen harkita olevan henkilöstön tehtävien jakamista rakennusvalvontatehtäviin ja muihin, kuntiin jääviin tehtäviin.
Yhtenäistämistoimenpiteet Taksan yhtenäistäminen tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska samasta viranomaispalvelusta tulee olla sama maksu kuntarajoista riippumatta. Yhtenäisen taksan suuruus ei myöskään vaikuta rakentamisen paikkavalintoihin eikä rakentamisen määrään. Yhtenäistaksaa laadittaessa tulisi kuitenkin tarkastella mahdollisuutta hinnoitella maankäytöllisesti erilaisia alueita eri tavoin. Kuntien rakennusjärjestyksissä nykyisellään olevat vähäiset poikkeamat eivät vaikeuta seudulliseen yhteistyöhön siirtymistä. Pitemmällä tähtäimellä on kuitenkin perusteltua tavoitella yhdenmukaista rakennusjärjestystä. Kuntien erilaiset rakennusvalvontaohjelmistot tulee vaiheittain yhtenäistää siten, että tehtävien tehostaminen mahdollistuu ja ohjelmistokokonaisuuden hallinta madaltaa kustannuksia. Esimerkiksi reaaliaikaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat rakennuskohteissa seudullisten tarkastajien suoran yhteyden valvontatietojärjestelmään ja luo parempaa asiakaspalvelua. TOIMENPIDE-EHDOTUS Työryhmä esittää, että tässä selvityksessä kuvatut toimenpiteet toteutetaan. Turun alueelle perustetaan seudullinen rakennusvalvontayksikkö, johon liittyvät Turku, Kaarina ja Naantali. Rakennusvalvontayksikkö toimii isäntäkunta/lautakuntamallina ja siihen voi myöhemmin liittyä muiden kuntien rakennusvalvontoja. Seudullisen rakennusvalvonnan isäntäkunnaksi työryhmä esittää Turun kaupunkia. Yhteistyön tärkeimpinä hyötyinä nähdään maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden toteuttaminen laajalla alueella, henkilöstön asiantuntemuksen ja osaamisen varmistaminen sekä asiakaspalvelutason ja resurssien turvaaminen. Lakisääteisissä viranomaistehtävissä päätösvallan etääntymistä ei tapahdu, koska asiat on kuntarajoista riippumatta ratkaistava lain edellyttämällä tavalla. Työryhmä esittää, että seudulliseen rakennusvalvontayhteistyöhön liittyville kunnille taataan vähintään 2 vuoden siirtymisaika liittyen oleviin palvelupisteisiin ja kunnissa tapahtuviin lupakäsittelyihin. YHTEISTYÖSELVITYKSEN JATKOTYÖ Kun on ratkaistu kunnat, jotka yhteistyön aloittavat; laaditaan tarvittavat kuntien väliset sopimukset ja johtosääntöehdotukset kuntien hyväksyttäviksi.