Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintuseurannan kirje laskijoille 15.4.2015 PL 17 (P. Rautatiekatu 13) 00014 Helsingin yliopisto Hyvä vesilintulaskija! Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa toteutettavat vesilintuseurannat alkavat huhtikuun lopulla (30. maastokausi). Kevät on tänä vuonna edennyt vauhdikkaasti ja siksi on syytä aikaistaa sekä ensimmäistä että toista laskentakertaa perusohjeistuksestamme. Esimerkiksi telkkien muninta on jo alkanut eteläisessä Suomessa. Mikäli viimevuotinen laskentasi ajoittui mielestäsi hyvin, kannattaa noudattaa viimevuotista aikataulua. Suosituksemme tämän kevään laskenta-ajankohdiksi: Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkoalue: 1. laskenta 20.4. 26.4., 2. laskenta 4.5. 10.5. Etelä- ja Keski-Suomen sisämaa-alue: 1. laskenta 27.4. 3.5., 2. laskenta 11.5. 17.5. Pohjois-Suomen tilanteen arviointi on hankalaa. Ohjeellista suositusta, 1. laskenta 18.5. 26.5. ja 2. laskenta 30.5. 6.6. tulisi kevään etenemisen ja vesilintujen reviireille asettumisen mukaan tarpeen vaatiessa aikaistaa hieman. Lintuvesillä taviparvien (ensimmäinen laskenta) ja haapanaparvien (toinen laskenta) oleskelu on hyvä merkki siitä, että laskentaa on syytä siirtää muutama päivä myöhemmäksi. Mikäli ensimmäistä laskentaa ei ole mahdollisuus viivästyttää, mutta alueella esiintyy selkeitä tavien muuttoparvia, voi tavin tulkinnat tehdä toisen laskennan perusteella. Linnut olisi hyvä laskea mahdollisimman samoilta paikoilta ja samoin menetelmin kuin viime vuonna. Uusia paikkojakin voi ottaa mukaan, mikäli näillä kohteilla on tarkoitus toistaa laskentoja tulevina vuosina. Mikäli tunnet muita vesilintulaskennoista kiinnostuneita, olisimme kiitollisia, jos kerrot heille seurannasta. LUKE on organisoinut myös vesilintujen poikuelaskentoja, jotka tehdään kesä-heinäkuussa samoilla kohteilla kuin parilaskennatkin. Mikäli olet kiinnostunut suorittamaan poikuelaskennat laskenta-alueellasi, voit ladata poikuelaskentojen ohjeet ja lomakkeet osoitteesta: http://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta. Tornilaskennat ja punasotka Vuosina 2004 2006 laskettiin Suomessa pesivät vesilinnut noin 200 lintutornista tai vastaavasta vesilintujen havainnointipaikasta. Näiden kohteiden toistaminen antaisi erittäin tärkeää tietoa vesilintukantojen muutoksista. Katso onko joku torneista retkeilyalueellasi, varaa kohde ja käy laskemassa kohteen pesivät vesilinnut tänä keväänä. Lista vapaista torneista ja ohjeet löytyvät tästä linkistä: http://www.luomus.fi/fi/vesilintulaskennat-lintutorneista. Mikäli kotiseutusi lähitorni tai vesilintukohde ei ole mukana listassa, voit silti aloittaa kohteella vesilintulaskentojen tekemisen. Kannattaa kuitenkin etukäteen varmistaa linnustonseurannasta, että tornilla ei vielä ole laskijaa. Vapaita torneja riittää Suomessa! Punasotka on taantunut erityisen voimakkaasti viimeisen 20 vuoden aikana niin Suomessa kuin muualla Euroopassa ja lisätietoa tilanteesta kaivataan kuumeisesti. Kannustamme niin vanhoja kuin uusia laskijoita toistamaan laskentakohteita, joilla on havaittu pesiviä punasotkia 1980- ja 1990-luvulla. Tärkeimmistä kohteista löytyy lista tämän palautteen lopusta sekä linnustonseurannan vesilintulaskentojen verkkosivuilta. Lomakkeiden täyttäminen Tänä vuonna jatketaan sähköisen Excel-pohjaisen ilmoituslomakkeen käyttöä, jolla korvattiin vanha paperinen lomake. Excel-lomakkeen voi käydä lataamassa linnustonseurannan sivuilta. Vanhoja vuoden 2006-mallisia paperilomakkeitakin otetaan edelleen vastaan. Jokaisesta laskentakohteesta (kiertolaskennan kohde tai pistelaskennan sektori) täytetään oma Excel-tiedosto, jolle mahtuvat molempien laskentakertojen tiedot. Älä tallenna useamman kohteen tietoja saman tiedoston eri sivuille. 1
Vanhoista laskentakohteista tulee käyttää samoja tunnisteita (numero ja nimi) kuin aiemmin. Uusille kohteille kannattaa antaa maastokartasta löytyvä paikannimi ja tarvittaessa yksilöllinen lisämääre, esimerkiksi itäosa, eteläpää tai muu vastaava. Linnustonseuranta antaa uusille reiteille numerot, mutta reitin sisäiset paikkojen numerot voit antaa itse. Laskentaohjeet, lomakkeet ja lomakkeiden täyttöohjeet löytyvät. osoitteesta http://www.luomus.fi/seurannat/vesilinnut/index.htm. Muutkin linnustonseurannan ohjeet ja lomakkeet ovat nähtävissä museon verkkosivuilla. Palaute laskennoista Vesilintuja laskettiin Suomessa vuonna 2014 yhteensä 616 kohteella (Luomuksen koordinoimat 285 paikkaa, LUKE 355 ja Riistakeskus 44). Vaikka Luomuksen koordinoimien laskentojen määrä on ollut kasvussa, lisälaskennat ovat tervetulleita, jotta alueellinen kattavuus paranisi. Etenkin harvalukuisten lajien osalta aineisto on edelleen pieni. Vesilintulaskentojen tuloksista julkaistiin edellisessä Linnut-vuosikirjassa artikkeli, joka käsitti 20 runsaimman vesilintulajin kannankehitykset vuosina 1986 2012. Artikkelin voi ladata Luomuksen sivuilta, ja LUKE:n sivuilta löytyy yksityiskohtaista tietoa viime vuoden laskentatuloksista: http://www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta-tutkimus#vesilintu http://www.rktl.fi/riista/pienriista/vesilinnut/ Yleisesti ottaen rehevien lajien vesilinnuilla menee huonosti, kun taas karujen vesien linnuilla tilanne on parempi jopa saman lajin sisällä (kuva 1A-B). Uudet tulokset kevään 2015 laskennoista ilmestyvät LUKE:n sivuille loppukesällä. Tiedotamme tuloksista tuoreeltaan mm. linnustonseurannan facebook-sivuilla: www.facebook.com/linnustonseuranta Tämä kirje on lähetetty myös kaikille niille toissavuoden laskijoille, jotka eivät ole palauttaneet laskentatietojaan viime vuodelta. Otamme vastaan tietoja myös aikaisemmilta vuosilta. Seurantaa kannattaa myös jatkaa, vaikka et viime vuonna olisi laskenut lintuja. Koska useat vesilinnut ovat taantuneet, laskeminen on nyt yhä tärkeämpää! Aineistosta tehdään tilastot valmiiksi metsästyskautta varten jo kesäkuussa, ja siksi pyydämme kaikkia laskijoita palauttamaan lomakkeet heti toisen laskennan jälkeen. Hyvää lintukevättä! Juha Honkala Jukka Rintala Tero Toivanen puh. 029 4128850 puh. 020 575 1202 puh. (09) 4135 3300 Linnustonseuranta@Luomus.fi jukka.rintala@luke.fi tero.toivanen@birdlife.fi 2
Kuva 1. Haapanan (A) ja sinisorsan (B) kannankehitykset rehevillä (musta) ja karuilla (harmaa) vesillä. Haapanan pesimämäärät ovat taantuneet rehevillä vesillä merkitsevästi, mutta karuilla määrät ovat vakaita. Sinisorsalla kanta on kasvanut sekä rehevillä että karuilla vesillä, mutta kannankasvu on ollut karuilla vesillä kaksi kertaa nopeampaa kuin rehevillä vesillä. Sinisorsa on yksi harvoista runsastuvista pesivistä vesilinnuistamme. Tärkeät punasotkakohteet Reitin numero Kohde Kunta NNN EE Kohteen nimi ala 9002 2 NUMMIP 669 333 KUTSILANSELKÄ 10 9002 5 NUMMIP 669 333 KOISJÄRVI E 30 9007 2 LEMU 672 322 MONNOINEN 12 9007 4 LEMU 672 322 MONNOINEN 6 9007 5 LEMU 672 322 MONNOINEN 6 9012 1 LRANTA 676 357 KARHUSJÄRVI 15 9012 2 LRANTA 676 357 KARHUSJÄRVI 15 9017 4 YLÖJÄR 683 332 ILMARINJÄRVI 21 9019 1 MÄNTYH 682 348 SÄRKIJÄRVI 8 9019 2 MÄNTYH 682 348 NIRONLAHTI 9 9020 1 PARIKK 682 363 TIVIÄNLAMPI E-R 47 9020 8 PARIKK 682 363 VEHKALAHTI 21 9020 9 PARIKK 682 363 SAMMALLAMPI 28 9020 10 PARIKK 682 363 JÄTEVESILAMMIKKO 2 9020 11 PARIKK 682 363 PITKÄLAMPI W-PÄÄ 3 9020 12 PARIKK 682 363 PITKÄLAMPI KESK 2 9020 23 PARIKK 682 363 PAPINLAHTI 14 9020 24 PARIKK 682 363 SIIKALAHTI ALTAAT 12 9021 2 PARIKK 683 363 TÖNNÖNNIEMI 60 9021 3 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI TORNIW 9 9021 4 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI TORNIS 16 9021 5 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI TORNIE 1 9021 6 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI PATO S 1 9021 7 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI PATO N 1 9021 8 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI FARMI 6 9021 9 PARIKK 683 363 SIIKALAHTI SUU 3 9021 10 PARIKK 683 363 HAVULAHTI 26 9050 1 KULLAA 682 323 PYHÄJÄRVI1 150 3
9052 6 NOORMA 684 323 ISO SAKALAMMI 0 9053 3 NOORMA 684 324 INHOTTUJÄRVI3 50 9053 4 NOORMA 684 324 INHOTTUJÄRVI4 25 9053 6 NOORMA 684 324 ISO-LANKKO1 20 9054 3 NOORMA 684 325 PAINONJÄRVI 21 9054 4 NOORMA 684 325 LAMMINJÄRVI 10 9061 3 SIIKAI 687 322 LUODESLAHTI 32 9069 1 LEMPÄÄ 681 333 KYLÄLAMMI 6 9074 2 RUOKOL 679 360 KUOKKALAMPI2 9 9078 4 PARIKK 681 362 KOSOSENRANTA 13 9080 1 PARIKK 682 363 SAMMALLAMPI 28 9160 4 HAAPAV 712 342 HAAPOLAMPI 3 9165 2 TAMPER 682 333 IIDESJÄRVI2 13 9165 3 TAMPER 682 333 IIDESJÄRVI3 13 9167 2 ORIVES 683 336 LÄNGELMÄVESI2 42 9167 7 ORIVES 683 336 PETTUSELKÄ 4 9169 4 JUVA 686 354 MURTONEN2 40 9169 6 JUVA 686 354 KUHALAMPI1 20 9183 1 NILSIÄ 702 354 RUOKOSJÄRVI 65 9183 3 NILSIÄ 702 354 RAHANEN 16 9183 4 NILSIÄ 702 354 MATALA-SALMINEN 1 9188 1 SÄKYLÄ 677 324 VÄHÄKYLÄNLAHTI 47 9189 1 PORI 683 321 ENÄJÄRVI 75 9190 2 IITTI 675 345 SÄÄSKJÄRVI2 200 9191 3 IITTI 675 346 KAUSANLAHTI 55 9209 1 EURA 676 323 VAALJÄRVI 78 9209 2 EURA 676 323 MULLASJÄRVI 18 9213 3 LAVIA 684 325 KOIVULUHDANLAHTI 12 9252 2 EURA 677 323 HÄNTTIJÄRVI 19 9252 3 EURA 677 323 PATAJÄRVI 4 9252 4 EURA 677 323 PITKÄJÄRVI 26 9253 1 LAPPI 678 321 KAUKLAINEN 61 9253 2 LAPPI 678 321 SAARNIJÄRVI 53 9254 1 EURA 678 324 HAROLANLAHTI 143 9254 2 EURA 678 324 LUVALAHTI 70 9254 3 EURA 678 324 KÖYLIÖNJÄRVI 1202 9255 1 EURAJO 679 321 LUTANJÄRVI 39 9257 2 MERIKA 686 321 POOSKERINLAHTI 50 9257 3 MERIKA 686 321 KALAFJÄLLI 3 9264 7 LEMPÄÄ 680 333 ISOSAVIJÄRVI 20 9265 1 KÖYLIÖ 678 324 KÖYLIÖ PAJULA 14 9266 1 KANKAA 685 326 RUOJÄRVI 26 9266 3 KANKAA 685 326 VÄHÄ-OHTIO 12 9267 1 KANKAA 686 325 HAPUA 50 9267 2 KANKAA 686 325 ÄPÄTINJÄRVI 17 9270 2 KÖYLIÖ 678 324 KÖYLIÖNJÄRVI 70 9270 3 KÖYLIÖ 678 324 KÖYLIÖNJÄRVI 150 9270 4 KÖYLIÖ 678 324 KÖYLIÖNJÄRVI 150 9279 1 EURAJO 681 320 SANTALAHDENSALMI 118 9279 2 EURAJO 681 320 KURKKARINSALMI 67 9280 2 KÖYLIÖ 678 324 SIKALANLAHTI 70 9286 3 ORIVES 683 336 RÖNNI 3 5 9286 8 ORIVES 683 336 PETTUSELKÄ 4 9336 1 KEMIÖN 668 326 LÅNGTRÄSKET 33 4
9343 2 RÄÄKKY 691 364 JOUHTENUSLAMPI 2 70 9344 2 POLVIJ 696 361 SOLANLAMPI 2 40 9347 2 OUTOKU 695 360 SYSMÄJÄRVI 2 350 9348 2 KITEE 689 366 PÄÄTYEENLAHTI 2 230 9349 2 LIPERI 695 361 SÄRKIJÄRVI 2 60 9349 2 LIPERI 695 361 SÄRKIJÄRVI 2 60 5