KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Samankaltaiset tiedostot
KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

LANNAN LEVITYS. Lannan levityksestä muodostetaan aineistoa seuraavien kriteerien perusteella: Kuivalanta

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

KOTOMA- hanke. Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen LOPPURAPORTTI PARKKILA PEKKA/ VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

Kokouspöytäkirja

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

KOTOMA-TYÖKALU. Sisällys. Johdanto Tarvittavat aineistot Kansion luominen Kasvulohkoaineiston rajaus... 5

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

VALUMAVESIEN HALLINTA

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

HYDRO-POHJANMAA

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

OK Ojat kuntoon. Aloitusseminaari Petra Korkiakoski, HAMK

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Maltti metsänhoidossa valtti vesienhoidossa. Miina Fagerlund Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 9.5.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Paikkatiedolla vähemmän kuormitusta metsistä

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Vesienhoito ja maatalous

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Alustusta Vesientila-aineistosta ja kohdentamistyökaluista

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

EHDOTUS VARSINAIS-SUOMEN JA SATAKUNNAN TULVARISKIALUEIKSI

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

BIOHIILEN LEVITYS. Kaistana 10-50m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Ei tulva-aikaisen ylimmän vesirajan. Ei 5m lähempänä vesistön ra-

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Maatalous ja ympäristö

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

VYYHTI II hanke

Hankkeen toteutusaika

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Hankkeen toteutusaika

Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku Antti Iho Erikoistutkija, MTT

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Yhteisistä haasteista voimavara:

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Stödutbildning , Pemar

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

TOIMI hanke: Mallityökalut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätyksen kustannustehokkaaseen hallintaan. Olli Malve Ryhmäpäällikkö, SYKE

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Valumavesien hallinta ja käsittely muuttuvassa ilmastossa -hanke

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Nitraattiasetus (1250/2014)

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Paimionjoen kunnostus Päivi Joki-Heiskala Paimionjoki-yhdistys ry

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

Ajankohtaista YM:ssä Sonja Pyykkönen

Transkriptio:

KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 4.9.2017

KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla. Hanke alkanut 1.11.2016 ja päättyy 30.6.2018 Hankealueena Satakunta, Varsinais-Suomi ja Loimijoen- ja Punkalaitumenjoen valuma-alue. Tarkempaa tarkastelua varten on valittu pilottialueiksi, Merikarvianjoen-, Punkalaitumenjoen, Ruskonjoen- Raisionjoen ja Kiskonjoen- Perniönjoen valuma-alueet.

KOTOMA Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, MTK- Varsinais-Suomen ja MTK-Satakunnan,sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 175 000 19 500 10 000 6 000 139 500

Hankkeen tausta Vuonna 2010 Baltic Sea Action Summit:ssa Suomen hallitus sitoutui saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-2020 sisältyvän ympäristökorvaus-järjestelmän toimenpiteiden kohdentuminen ei ole toteutunut vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä on Lounais-Suomessa kohdentunut vain noin 30 % vesiensuojelun kannalta keskeisimmille kohteille. Ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmiä on tarpeen tarkentaa seuraavalle ohjelmakaudelle 2021-2025, mikäli vesienhoidon tavoitteet aiotaan edes osittain saavuttaa. 4

Hankkeen tavoite on: Hankkeen tavoitteena on kehittää kohdentamisen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat peltolohkot voidaan tunnistaa valuma-alue- ja lohkokohtaisesti ja antaa niille toimenpidesuosituksia. Tärkeää on toimenpiteiden edistäminen käytännön tasolle ja erilaisten rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen. 5

Hankkeen työvaiheet RUSLE 2015 ArcGis Online Paikkatietoanalyysi Menetelmien pilotointi Toimintamallin kokoaminen Tammikuu Kesäkuu 2017 Kesäkuu 2017 Kesäkuu Joulukuu 2017 Kesäkuu 2017 Maaliskuu 2018 Joulukuu 2017 Kesäkuu 2018 6

RUSLE 2015- eroosiomalli RUSLE2015- malli on matemaattinen kaava jossa: Tavoitteena on mallintaa veden aiheuttamaa eroosiota Yhdistelee dataa eroosioon vaikuttavista tekijöistä 7

RUSLE 2015- eroosiomalli E = R K C LS P Jossa: E: Keskimääräinen vuosittainen eroosio (t/ha/v) R: Sateen eroosiovaikutus (MJ mm/ha/t/v) K: Maaperän eroosiotekijä ( t/ha/mj/mm) C: Maanpeite LS: Rinteen pituus ja jyrkkyys P: Toimenpiteet eroosioaineksen liikkumisen estämiseksi tai ohjaamiseksi 8

ArcGis online RUSLE 2015 Kesäkuussa 2017 RUSLE 2015 malli vietiin ArcGis-online palveluun. ArcGis online palvelu toimii esittelyalustana RUSLE mallille. Malli on vapaasti selattavissa KOTOMA:n nettisivujen kautta tai osoitteessa: http://ely.maps.arcgis.com/apps/view/index.html?appid=f41384e70 64f433ebc65fcef19484de9 9

Paikkatietoanalyysi Yhdistetään RUSLE 2015 aineisto ja ELY-keskuksen käytössä oleva paikkatietoaineisto. Lopputuloksena työkalu Arcmap paikkatieto-ohjelmistoon. Työkalun tarkoitus on luoda aineisto, josta voi tunnistaa peltolohkot, jotka ovat herkkiä eroosiolle ja ilmoittaa, mitkä vesiensuojelutoimenpiteet soveltuvat alueelle. 10

Kaltevuusaineistot Peltolohkot Vesistöt Suojavyöhykkeet RUSLE 2015 Lannanlevitys Valumavesien hallinta Nurmet & suojavyöhykkeet Kipsin levitys Rakennekalkin levitys Kasvulohkokohtainen taulukko 11

Kriteeristön valinta Jokaisella vesien suojelutoimenpiteelle annetaan hylkääviä ja puoltavia kriteerejä. Esimerkki on lannan levityksestä. Kyllä Yli 5 m vesistöstä jos 5m- 10m päässä vesistöstä kaltevuus on <2% Ei Alle 5 m lähempänä vesistöä Yli 10 metriä vesistöstä jos kaltevuus on <10% 5m - 10m päässä vesistöstä ja kaltevuus yli 2% Kaltevuus yli 10 % (lietelannan pintalevitys) 12

Etäisyys vesistöstä Kaltevuus Taulukko Maalajit 13

Paikkatietoanalyysi Ylläpitäjän näkymät Lähtötilanne Lopputulos taulukkomuotona: Valumavesien ELY Maatila_tu Peruslohko Kasvulohko Kasvi Pinta_ala_ Eroosioherkkä Suojavyöhyke Lannan levitys hallinta 2 481045430 4810132895 A Avokesanto 0,03 1 1 1 0 2 481045430 4810132895 E Kaura 1,51 0 0 0 0 2 704013670 4810095008 A Viherlannoitusnurmi 2,94 0 1 0 1 2 481045430 4810132895 F Kaura 0,4 1 1 1 1 Aineistoa voidaan päivittää aina aineistojen päivittyessä. 14

Menetelmien pilotointi Toimintamallin testaus 4:llä pilottialueella Punkalaitumenjoki Ruskonjoki - Raisionjoki Kiskonjoki - Perniönjoki Merikarvianjoki Tarkoitus testata eri menetelmien toimivuutta ja sitä kuinka hyvin mallit pitävät paikkaansa. Yhteys maanviljelijöihin Vuorovaikutus Paikallinen asiantuntemus 15

Toimintamallin kokoaminen Tarkoituksena on koota toimintamalli miten paikkatiedon avulla voidaan kohdentaa oikeita toimenpiteitä oikeaan paikkaan tiettyjen kriteerien täyttyessä. Kevään 2018 aikana: Mallin testausta Valtakunnallisen hyödyntämisen edellytysten arviointi Suunnitelma toimintatavan käyttöönotosta Neuvojien koulutus Loppuraportointi 16

KIITOS! Pekka Parkkila 0503961605 pekka.parkkila@ely-keskus.fi 17