Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa rajoittavat tekijät... 6 2.5 Kannattavuus ja kustannukset... 6 2.6 Vienti... 7 3. Teollisuus... 9 3.1 Suhdannetilanne ja -näkymät... 9 3.2 Tuotanto ja tuotanto-odotukset...1 3.3 Tilauskanta...11 3.4 Henkilöstökehitys...11 3.5 Toimintaa rajoittavat tekijät, kapasiteetti ja kannattavuus...12 3.6 Investointikehitys...13 4. Rakentaminen...14 4.1 Suhdannetilanne ja -näkymät...14 4.2 Tuotanto ja tuotanto-odotukset...15 4.3 Tilauskanta...15 4.4 Henkilöstökehitys...16 4.5 Toimintaa rajoittavat tekijät, kapasiteetti ja kannattavuus...17 4.6 Investointikehitys...17 5. Palvelut...18 5.1 Suhdannetilanne ja -näkymät...18 5.2 Myynti ja myyntiodotukset...19 5.3 Henkilöstökehitys...19 5.4 Myynnin kasvun esteet ja kannattavuus...2 2
3 1. Johdanto Käsillä oleva julkaisu on järjestyksessään toinen Ylä-Savon Pk-aluebarometri, Ylä-Savon Pkaluebarometri julkaistiin ensimmäisen kerran alkuvuonna 213. Julkaisua edelsi vuodesta 1993 alkaen toteutettu Ylä-Savon aluebarometri. Barometrien tarkoituksena on ollut hankkia tietoa yritysten nyky- ja lähiajan tilanteesta, sekä luoda yläsavolaisen elinkeinoelämän odotuksia mittaava ja suunnittelun apuna toimiva työkalu. Kesän 212 barometrikierroksen jälkeen barometrin toteutukseen tehtiin joitain muutoksia, joilla haluttiin parantaa vertailtavuutta valtakunnalliseen EK:n julkaisemaan suhdannebarometriin. Kehitystyötä tehtiin yhdessä Ylä-Savon Kauppakamariosaston kanssa. Tämän barometrin tulokset ovatkin vain suuntaa-antavasti vertailukelpoisia ennen vuotta 213 julkaistuihin Ylä-Savon aluebarometreihin nähden. Tässä heinäkuun Pk-aluebarometrissä yläsavolaisten pk-yritysten suhdannetietoja verrataan elokuussa julkaistuun EK:n suhdannebarometriin. Kyselykierros toteutettiin heinäkuussa 213 nettikyselynä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 599 pienelle tai keskisuurelle yläsavolaiselle yritykselle (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä), joista noin joka kuudes vastasi. Pieniksi yrityksiksi lasketaan kansainvälisen määritelmän mukaan alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ja keskisuuriksi 5-249 henkilöä työllistävät yritykset. Ylä-Savon alueelta vastanneet yritykset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniksi luokiteltavia yrityksiä. Keskisuurten yritysten vähäisen määrän vuoksi aineisto käsitellään yhtenä joukkona. Ylä-Savon Pk-aluebarometriin vastanneet päätoimialoittain (taulukko 1). Taulukko 1. Ylä-Savon Pk-aluebarometrin vastaajat ja henkilöstömäärä Toimiala Kpl Teollisuus Vastaajia 26 Henkilöstöä 1168 Rakentaminen Vastaajia 13 Henkilöstöä 12 Palvelut Vastaajia 59 Henkilöstöä 345 Barometrissa tulokset esitetään useissa kohdin jen avulla. Saldoluku kuvaa parempiin ja huonompiin suhdannenäkymiin uskovien yritysten prosenttiosuuksien erotusta. Arvot vaihtelevat siten välillä -1 +1. Negatiivinen arvo kuvaa laskua/heikkenemistä ja positiivinen arvo kasvua/paranemista.
4 2. Pk-yritysten suhdanteet Yritysten lähitulevaisuuden suhdannenäkymät ovat heikentyneet, etenkin teollisuudessa. Tuotannon /myynnin osalta loppuvuoden odotukset ovat toimialasta riippuen enemmän tai vähemmän pessimistiset. Henkilöstöään lisänneitä yrityksiä oli vain palvelualalla enemmän kuin henkilöstöään vähentäneitä. Riittämätön kysyntä oli toimialojen yleisin pullonkaulatekijä. Palveluja lukuun ottamatta kannattavuusarviot olivat negatiiviset, erityisesti teollisuudessa. Tuotantokustannusten todettiin kasvaneen kaikilla toimialoilla. Kustannusten kasvun arvioidaan olevan yleistä myös loppuvuonna. 2.1 Suhdannenäkymät Yläsavolaisten pienten ja keskisuurten palvelu- ja rakennusyrittäjien sekä erityisesti teollisuuden lähitulevaisuuden suhdannenäkymät heikentyivät vuodenvaihteesta 213 (kuva 1). Teollisuuden näkymät olivat puoli vuotta aiemmin selvästi paremmat saldoluvun ollessa tuolloin 8. Rakentamisen ja palvelujen osalta suhdannenäkymät olivat lähes vuodenvaihteen kaltaiset. Yläsavolaisten pk-yritysten suhdannenäkymät olivat jen perusteella palveluja lukuun ottamatta heikommat kuin valtakunnassa keskimäärin (taulukko 2). 6 4 2-2 -4-6 I II III IV I II III IV I II III IV I II 21 211 212 213 Teollisuus Rakentaminen Palvelut Kuva 1. Yläsavolaisten pk-yritysten suhdannenäkymät. Taulukko 2. Päätoimialojen suhdannenäkymät lähitulevaisuudessa. Suhdannenäkymät lähitulevaisuudessa Ylä-Savon Pk-aluebarometri Valtakunnallinen suhdannebarometri (EK) Palvelut Rakentaminen Teollisuus Palvelut Rakentaminen Teollisuus paremmat (%) 9 8 4 1 8 ennallaan (%) 72 46 55 73 71 76 huonommat (%) 19 46 45 23 28 16-1 -38-45 -19-27 -8
5 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset Tuotantoaan kasvattaneiden rakennusalan yritysten määrä kasvoi selvästi kuluneen puolen vuoden aikana. Palvelujen myynti kehittyi positiivisempaan suuntaan alkuvuodesta, teollisuuden osalta jäi edelleen negatiiviseksi, eli tuotanto oli useimmiten ennallaan tai laskussa (kuva 2). Lähitulevaisuuden odotukset rakennusalalla olivat kuitenkin jyrkän pessimistiset tämänhetkisestä tilanteesta huolimatta, sillä tuotannon arvioidaan laskevan huomattavasti, eli yhä useammalla yrityksellä loppuvuoteen. Teollisuuden ja palvelujen odotukset olivat myös negatiiviset, tosin eivät yhtä vahvasti kuin rakennusalalla. 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 III IV I II III IV 213 Teollisuus odotus Teollisuus tuotanto Rakentaminen odotus Rakentaminen tuotanto Palvelut myynnin odotus Palvelut myynti Kuva 2. Yläsavolaisten pk-yritysten tuotanto/myynti heinäkuussa 213 (II vuosineljännes), sekä tuotannon ja myynnin odotukset. 2.3 Henkilöstökehitys Henkilöstöään lisänneitä yrityksiä oli heinäkuussa ainoastaan palvelualalla enemmän kuin henkilöstöään vähentäneitä (kuva 3). Henkilöstöodotukset olivat ensimmäiselle vuosineljännekselle toteutunutta optimistisemmat teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamisen osalta henkilöstökehitys oli lähes odotetun kaltainen. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä henkilöstöään vähentäneitä yrityksiä oli kaikilla toimialoilla selvästi enemmän kuin lisääviä. Henkilöstövähennysten ennakoidaan yleistyvän lähitulevaisuudessa kaikilla toimialoilla.
6 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 III IV I II III IV 213 Teollisuus odotus Teollisuus hlökunta Rakentaminen odotus Rakentaminen hlökunta Palvelut odotus Palvelut hlökunta Kuva 3. Yläsavolaisten pk-yritysten henkilöstö heinäkuussa 213 (II vuosineljännes) ja odotus. 2.4 Toimintaa rajoittavat tekijät Kysynnän puute rajoitti jokaisella toimialalla eniten toimintaa (kuva 4). Kysynnän puute rajoitti vähintään joka toista yritystä. Seuraavaksi eniten toimintaa rajoitti ammattityövoiman puute (rakentaminen 17 %, palvelut 24 %) ja muu este (teollisuus 42 %). Teollisuuden osalta muut esteet liittyivät teknologian puutteeseen, sekä lainsäädännön ja säädösten heikkouksiin. % 1 8 6 Teollisuus Rakentaminen Palvelut 4 2 II IV II IV II IV II IV II 29 21 211 212 213 Kuva 4. Riittämätön kysyntä rajoitti eniten yläsavolaisten pk-yrityksien toimintaa kaikilla toimialoilla heinäkuussa 213 ("kyllä" vastanneet). 2.5 Kannattavuus ja kustannukset Edellisvuoteen verrattuna kannattavuuden arvioitiin olleen suurimmalla osalla teollisuusyrityksistä vuodentakaista heikompi viimeisen 3 kk aikana (kuva 5). Rakennusalan yritysten kannattavuus edellisvuoteen verrattuna arvioitiin useimmiten joko yhtä suureksi tai huonommaksi. Palvelualan yritysten kannattavuus oli useimmiten vuodentakaiseen verrattuna yhtä hyvä, tai parempi. Lähitulevaisuudessa kannattavuuden arvioidaan useammassa yrityksessä heikentyvän kuin parantuvan.
7 2-2 -4-6 Teollisuus Rakentaminen Palvelut I II III IV I II III IV 212 213 Kuva 5. Yläsavolaisten pk-yritysten kannattavuusarviot heinäkuussa 213 (II vuosineljännes) ja lähitulevaisuuden ennusteet verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Heinäkuussa 213 yläsavolaiset pk-yritykset arvioivat tuotantokustannusten useimmiten säilyneen ennallaan tai nousseen kaikilla toimialoilla (kuva 6). Tuotantokustannusten kasvun arvioidaan olevan yleisempää myös loppuvuonna toimialasta riippumatta, tosin rakennusalan tuotantokustannusten nousukehitys hiipuu arvioiden mukaan. 6 5 4 3 2 1 Teollisuus Rakentaminen Palvelut I II III IV I II III 212 213 Kuva 6. Yläsavolaisten pk-yritysten tuotantokustannusten kehitys heinäkuussa 213 (II vuosineljännes) ja lähitulevaisuuden odotukset. 2.6 Vienti Kyselyyn osallistuneista pk-yrityksistä vientikysymyksiin vastasi 12 % teollisuuden ja palvelualan yritystä. Kyselyssä tiedusteltiin viennin kehittymistä ja odotuksia. Vientikysymyksiin vastanneiden yritysten vähyyden vuoksi vastaukset käsiteltiin yhtenä joukkona. Vientiin liittyvistä vastauksista ilmeni, että vain harvalla yrityksellä vienti lisääntyi viimeisen puolen vuoden aikana ja että viennin odotukset pysyvät vaisuna lähitulevaisuudessa (Kuva 7).
3 2 1-1 -2-3 -4-5 19 2-1 -12-27 -37 I II III IV I II III IV 212 213 Kuva 7. Yläsavolaisten pk-vientiyritysten (teollisuus ja palvelut) vienti ja loppuvuoden odotukset. Vuoden 212 luvut ovat teollisuuden ja.
9 3. Teollisuus Teollisuuden suhdannenäkymät heikentyivät selvästi kuluneen puolen vuoden aikana. Tuotannon arvioitiin pysyvän lähes samalla tasolla lähikuukausina. Tilauskannat olivat useilla yrityksillä normaalia pienemmät. Uusien tilausten määrä lisääntyi alkuvuodesta, ennuste negatiivinen. Lähitulevaisuuden henkilöstökehitysarviot olivat selvästi negatiiviset. Riittämättömästä kysynnästä kärsi yli puolet yrityksistä. Kannattavuuden arvioitiin heikentyvän. Taulukko 3. Ylä-Savon Pk-aluebarometrin ja valtakunnallisen EK:n suhdannebarometrin suhdannetiedustelun päätuloksia saldoluvuilla ja prosenteilla esitettyinä. Suhdannetiedustelun päätuloksia Ylä-Savon Pk-aluebarometri Valtakunnallinen suhdannebarometri (EK) 211 212 213 212 213 II IV II IV II II IV II Tuotannon määrä viimeisen 3 kk:n aikana -5-7 7-32 1 Tuotanto-odotus seuraavalle 3 kk:lle 1 5 1-7 -5 Tuotanto-odotus seuraavalle 4-6 kk:lle 12-8 Henkilökunnan määrä viimeisen 3 kk:n aikana -16-4 6-25 5 Henkilökuntaodotus seuraavalle 3 kk:lle 1-23 -14-23 -21 Esteenä (%) ammattityövoiman puute 14 16 37 15 23 1 2 3 rahoitusvaikeudet 8 13 17 3 8 puute kapasiteetista 29 11 33 5 17 11 3 6 riittämätön kysyntä 43 55 54 55 61 41 52 42 muu este 5 5 8 25 42 2 3 1 Suhdannetilanne tällä hetkellä -34-21 -15-46 -29 Suhdannenäkymät lähitulevaisuuteen 19-47 -2 8-45 -1-8 -8 3.1 Suhdannetilanne ja -näkymät Yläsavolaiset pk-teollisuusyritykset arvioivat suhdannetilanteen selvästi useammin heikoksi kuin hyväksi. Suhdannenäkymät ovat kehittyneet huonompaan suuntaan saldoluvun ollessa -45. Puoli vuotta ja vuosi sitten yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten suhdannenäkymien saldoluvut olivat 8 ja - 2. Yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten suhdannenäkymät ovat selvästi valtakunnantasoa heikommat (kuva 8).
1 6 4 2-2 -4 Ylä-Savo Koko maa -6 I II III IV I II III IV I II III IV I II 21 211 212 213 Kuva 8. Teollisuuden suhdannenäkymät Ylä-Savossa ja koko maassa heinäkuussa 213. 3.2 Tuotanto ja tuotanto-odotukset Teollisuuden tuotanto kehittyi myönteiseen suuntaan alkuvuodesta kesään, joskin edelleen enemmistö vastanneista kertoi tuotannon määrän laskeneen (kuva 9). Tuotannon oli heinäkuussa -7. Tuotanto-odotukset alkuvuodelle olivat selvästi toteutunutta positiivisemmat. Nykyisten lähitulevaisuuden arvioiden mukaan tuotanto tulee pysymään nykytasolla, sillä tuotantoodotusten saldoluvut olivat 5 ja -8. Koko maahan verrattuna yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten tuotanto oli jonkin verran valtakunnan tasoa heikompi toisella vuosineljänneksellä. Alkuvuoden ensimmäisen neljänneksen tuotanto oli puolestaan huomattavasti koko maan tasoa heikompi. 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Saldoluku I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 21 211 212 213 tuotantoodotus (Ylä- Savo) toteutunut tuotanto (Ylä- Savo) tuotantoodotus (koko maa) toteutunut tuotanto (koko maa) Kuva 9. Yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten ja koko maan teollisuuden toteutunut tuotanto ja tuotanto-odotus heinäkuussa 213 (II vuosineljännes).
3.3 Tilauskanta Ylä-Savon pk-teollisuusyrityksistä suurin osa arvioi tilauskannan normaalia pienemmäksi. Teollisuuden tilauskannan oli -4. Tilauskanta oli saldoluvun perusteella selvästi koko maan tasoa heikompi (-23). Uusien tilausten määrät sen sijaan lisääntyivät vuodenvaihteesta heinäkuuhun, sillä heinäkuussa uusien tilausten oli 2. Kolmannelle vuosineljännekselle tilanteen arvioidaan kääntyvän jälleen laskuun (Kuva 1). Edellisessä Ylä-Savon pk-aluebarometrissä tilausmääräarviot vuoden 213 ensimmäiselle vuosineljännekselle olivat toteutunutta optimistisemmat. Tuolloin ensimmäisen vuosineljänneksen arvioitu (-8) oli sittemmin toteutunutta selvästi parempi. 1-1 -2-3 -4-5 I II III IV I II III 212 213 Kuva 1. Pk-teollisuusyritysten uusien tilausten määrä Ylä-Savossa ja uusien tilausten lähitulevaisuuden ennuste heinäkuussa 213 (II vuosineljännes). 3.4 Henkilöstökehitys Pk-teollisuusyritysten henkilöstöodotukset olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toteutunutta positiivisemmat (kuva 11). Vaikka tilanne koheni hieman vuodenvaihteesta, jäi heinäkuun edelleen negatiiviseksi. Toisin sanoen henkilöstöään vähentäneitä yrityksiä oli enemmän kuin lisääviä. Heinäkuussa pk-teollisuusyritysten henkilöstökehityksen oli -4. Lähitulevaisuuden henkilöstöodotukset kolmannelle neljännekselle olivat jälleen selvästi toisen neljänneksen toteutunutta heikommat. Koko maahan verrattuna yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten toisen vuosineljänneksen toteutunut henkilöstökehitys oli hieman valtakunnan tasoa heikompi. Lähitulevaisuuden henkilöstöodotukset olivat sen sijaan valtakunnallista tasoa.
12 3 2 1-1 -2-3 -4 I II III IV I II III IV I II III IV I II III 21 211 212 213 Henkilökuntaodotus (Ylä-Savo) Henkilökunta (Ylä- Savo) Henkilökuntaodotus (koko maa) Henkilökunta (koko maa) Kuva 11. Yläsavolaisten pk-teollisuusyritysten ja koko maan teollisuuden henkilöstökehitys ja odotukset. 3.5 Toimintaa rajoittavat tekijät, kapasiteetti ja kannattavuus Teollisuusyritysten yleisin toimintaa rajoittava tekijä oli kysynnän puute (61 % vastaajista), kuten koko maassa. Kysynnän puutteen todettiin heikentävän joissain tapauksissa huomattavasti kapasiteetin käyttöastetta. Kapasiteetin käyttöaste vaihteli yrityksissä 2-1 %:n välillä, täyden kapasiteetin ollessa käytössä noin 13 %:lla vastaajista. Heinäkuussa liikakapasiteettia oli 38 %:lla teollisuuden pk-yrityksistä (kuva 12). 1 % 8 % 6 % 38 3 4 34 38 4 % 2 % % 51 59 36 57 56 11 11 24 9 5 I II III IV I II III IV I II 211 212 213 vähän sopivasti liikaa Kuva 12. Teollisuuden pk-yritysten tuotantokapasiteetti Ylä-Savossa heinäkuussa 213. Suurin osa teollisuusyrityksistä arvioi viimeisen liiketuloksella mitatun 3 kk:n kannattavuuden vuodentakaista heikommaksi. Kannattavuuden oli heinäkuussa -35. Suurin osa yrityksistä arvioi myös lähitulevaisuuden kannattavuusarviot vuotta aiempaa heikoimmiksi. Lähitulevaisuuden kannattavuuden oli -43.
13 3.6 Investointikehitys Teollisuuden viimeisten kuukausien kiinteät investoinnit arvioitiin useimmiten pienemmiksi kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Investointikehityksen oli heinäkuussa -6. Vuoden päästä kiinteät investoinnit arvioidaan useimmiten yhtä suuriksi tai pienemmiksi kuin heinäkuussa 213. Kiinteiden investointien ensivuoden heinäkuulle arvioitu oli -15.
14 4. Rakentaminen Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät heikot ( -38). Rakennusalan tuotanto säilyi useimmiten ennallaan tai lisääntyi ( oli 42). Tuotannon odotukset loppuvuodelle olivat vahvasti negatiiviset. Suurimpi osa yrityksistä arvioi tilauskannan normaalia pienemmäksi ( -8). Uusien tilauksien arvioidaan vähentyvän lähitulevaisuudessa. Yritysten henkilöstömäärät säilyivät toisella vuosineljänneksellä useimmiten ennallaan. Riittämättömästä kysynnästä kärsi reilusti yli puolet yrityksistä. Kannattavuuden arvioidaan heikentyvän jonkin verran vuodentakaiseen verrattuna. Taulukko 4. Ylä-Savon Pk-aluebarometrin ja valtakunnallisen EK:n suhdannebarometrin suhdannetiedustelun päätuloksia saldoluvuilla ja prosenteilla esitettyinä. Suhdannetiedustelun päätuloksia Ylä-Savon Pk-aluebarometri Valtakunnallinen suhdannebarometri (EK) 211 212 213 212 213 II IV II IV II II IV II Tuotannon määrä viimeisen 3 kk:n aikana -29 42-11 -21 5 Tuotanto-odotus seuraavalle 3 kk:lle -33 14-34 -17 Tuotanto-odotus seuraavalle 4-6 kk:lle 32-39 Henkilökunnan määrä viimeisen 3 kk:n aikana -16-4 22-25 24 Henkilökuntaodotus seuraavalle 3 kk:lle -28-21 -17-27 -23 Esteenä (%) ammattityövoiman puute 91 25 16 17 4 12 11 rahoitusvaikeudet 25 4 puute kapasiteetista 75 4 4 9 6 riittämätön kysyntä 56 51 25 6 58 29 51 53 muu este 13 13 19 2 2 Suhdannetilanne tällä hetkellä -36-21 -9-28 -18 Suhdannenäkymät lähitulevaisuuteen 8-11 -25-36 -38-17 -26-27 4.1 Suhdannetilanne ja -näkymät Yläsavolaiset pienet ja keskisuuret rakennusalan yritykset arvioivat heinäkuussa suhdannetilanteen useammin heikoksi kuin hyväksi. Heinäkuun suhdannetilanteen oli -21. Vuodenvaihteessa alan lähitulevaisuuden näkymät olivat hieman toteutunutta pessimistisemmät ja heinäkuun arvioiden mukaan suhdannenäkymät laskevat jälleen loppuvuoden tasolle. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymien oli -38 (kuva 13). Rakentamisen suhdannenäkymät olivat saldoluvun perusteella valtakunnantasoa (-27) heikommat.
15 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 Ylä-Savo Koko maa I II III IV I II III IV I II III IV I II 21 211 212 213 Kuva 13. Rakentamisen suhdannenäkymät Ylä-Savossa ja koko maassa heinäkuussa 213. 4.2 Tuotanto ja tuotanto-odotukset Rakennusalan yritykset totesivat tuotannon useimmiten säilyneen ennallaan tai lisääntyneen viimeisen 3 kk:n aikana. Rakennusalan tuotannon määrän oli 42 (kuva 14). Rakennusalan vuoden ensimmäisen neljänneksen tuotanto oli odotuksia parempi. Tuotanto kehittyi myös toiselle neljännekselle odotettua myönteisemmin, mutta odotukset loppuvuodelle ovat jälleen vahvasti negatiiviset, jopa alkuvuoden odotuksia synkemmät. 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Saldoluku I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 21 211 212 213 tuotanto-odotus (Ylä-Savo) toteutunut tuotanto (Ylä-Savo) tuotanto-odotus (koko maa) toteutunut tuotanto (koko maa) Kuva 14. Yläsavolaisten pk-rakennusyritysten ja koko maan rakennusalan toteutunut tuotanto ja tuotanto-odotus heinäkuussa 213 (II vuosineljännes). 4.3 Tilauskanta Ylä-Savon pk-rakennusyritysten tilauskannan oli -8, eli suurempi joukko vastanneista arvioi tilauskannan normaalia pienemmäksi kuin suuremmaksi (kuva 15). Koko maassa vastaava oli -7. Alkuvuoden tilausmäärät toteutuivat ennakoitua paremmin, sillä edellisellä barometrikierroksella ensimmäiselle vuosineljännekselle tilausmääräarvioiden oli -25. Ensimmäisellä
16 vuosineljänneksellä uusien tilausmäärien oli, eli tilausmäärät olivat yhtä monessa yrityksessä nousussa ja laskussa. Toisen vuosineljänneksen uusien tilausten määrä väheni useammalla rakennusalan yrityksellä kuin lisääntyi. Tilausten arvioidaan vähentyvän myös jatkossa kolmannella vuosineljänneksellä. -5-1 -15-2 -25-3 -35 I II III IV I II III 212 213 Kuva 15. Rakentamisen uusien tilausten määrä ja lähitulevaisuuden ennuste heinäkuussa 213 (II vuosineljännes). 4.4 Henkilöstökehitys Rakennusalan pk-yritysten henkilöstömäärät säilyivät toisella vuosineljänneksellä useimmiten ennallaan (kuva 16). Rakentamisen viimeisen 3 kk:n henkilöstökehityksen oli heinäkuussa - 4. Henkilöstöodotukset toteutuivat vuoden ensimmäiselle neljännekselle. Lähitulevaisuudessa rakennusalalla useamman yritysten arvioidaan vähentävän kuin lisäävän henkilöstöään. Lähitulevaisuuden henkilöstöodotukset olivat valtakunnallisella tasolla. 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 I II III IV I II III IV I II III IV I II III 21 211 212 213 Henkilökuntaodotus (Ylä-Savo) Henkilökunta (Ylä- Savo) Henkilökuntaodotus (koko maa) Henkilökunta (koko maa) Kuva 16. Yläsavolaisten pk-rakennusyritysten ja koko maan rakennusalan henkilöstökehitys ja henkilökuntaodotukset.
17 4.5 Toimintaa rajoittavat tekijät, kapasiteetti ja kannattavuus Rakennusyritysten yleisin toimintaa rajoittava tekijä oli kysynnän puute (58 % vastaajista). Kysynnän puute oli merkittävin tekijä myös valtakunnantasolla. Kapasiteetin käyttöaste vaihteli yrityksissä 55-1 %:n välillä, täyden kapasiteetin ollessa käytössä noin 23 %:lla vastaajista. Seuraavaksi eniten toimintaa rajoitti ammattityövoiman puute (17 %). Heinäkuussa liikakapasiteettia oli 21 %:lla rakennusalan pk-yrityksistä (kuva 17). 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Rakentaminen, tuotantokapasiteetti 8 13 35 14 21 58 88 5 43 75 33 43 25 4 I II III IV I II III IV I II 211 212 213 vähän sopivasti liikaa Kuva 17. Rakennusalan pk-yritysten tuotantokapasiteetti Ylä-Savossa heinäkuussa 213. Rakennusalan yritykset arvioivat useimmiten viimeisen 3 kk:n kannattavuuden olleen samalla tasolla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liiketuloksella mitattuna oli -4. Vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä (-4) rakentamisen kannattavuus oli huomattavasti heikompaa. Lähitulevaisuuden kannattavuus arvioitiin useimmissa yrityksissä yhtä hyväksi kuin vuotta aiemmin. Kannattavuuden lähitulevaisuuden oli -13. 4.6 Investointikehitys Rakennusalan viime kuukausien kiinteät investoinnit arvioitiin useimmiten yhtä suuriksi kuin vuotta aiemmin. Investointikehityksen oli heinäkuussa. Ensivuoden heinäkuulle arvioidun saldoluvun (-17) perusteella investoinnit tulevat vähentymään tämän hetkistä useammalla yrityksellä.
18 5. Palvelut Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät loppuvuoden 212 tasolla saldoluvun ollessa -1. Myynti kehittyi alkuvuotta paremmin, lähitulevaisuuden odotukset eivät ennakoi kasvua. Henkilöstömäärä säilyi useimmiten ennallaan tai kasvoi toisella vuosineljänneksellä. Riittämättömästä kysynnästä kärsi puolet yrityksistä. Palvelualan kannattavuusarviot olivat lähes edellisvuoden tasolla. Kannattavuuden oli 5 ja kannattavuuden lähitulevaisuuden 2. Taulukko 5. Ylä-Savon Pk-aluebarometrin ja valtakunnallisen EK:n suhdannebarometrin suhdannetiedustelun päätuloksia saldoluvuilla ja prosenteilla esitettyinä. Suhdannetiedustelun päätuloksia Ylä-Savon Pk-aluebarometri Valtakunnallinen suhdannebarometri (EK) 211 212 213 212 213 II IV II IV II II IV II Myynnin määrä viimeisen 3 kk:n aikana -6 3 13 18 12 Myyntiodotus seuraavalle 3 kk:lle -4-3 6 2 Myyntiodotus seuraavalle 4-6 kk:lle 9-9 Henkilökunnan määrä viimeisen 3 kk:n aikana 6 13 12-1 -3 Henkilökuntaodotus seuraavalle 3 kk:lle 5-13 -3-1 -15 Esteenä (%) ammattityövoiman puute 44 37 46 17 24 12 1 14 rahoitusvaikeudet 14 11 11 8 17 puute kapasiteetista 16 6 13 9 1 2 1 1 riittämätön kysyntä 18 46 4 5 51 3 32 32 muu este 4 1 1 1 1 3 3 5 Suhdannetilanne tällä hetkellä -19-2 -16-27 -32 Suhdannenäkymät lähitulevaisuuteen 2-18 1-9 -1-7 -18-19 5.1 Suhdannetilanne ja -näkymät Vuoden alussa pienten ja keskisuurten palveluyritysten suhdannetilanne oli kyselyn mukaan samalla tasolla kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (kuva 18), jolloin suurin osa yrityksistä arvioi suhdannetilanteen normaaliksi. Heinäkuun suhdannetilanteen oli -2. Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät pysyivät loppuvuoden 212 tasolla saldoluvun ollessa -1 (kuva 18). Ylä-Savon pkpalveluyritysten suhdannetilanne ja lähitulevaisuuden suhdanneodotukset olivat hieman valtakunnantasoa paremmat.
19 3 2 1-1 -2 Ylä-Savo Koko maa -3 I II III IV I II III IV I II III IV I II 21 211 212 213 Kuva 18. Palvelualan suhdannenäkymät Ylä-Savossa ja koko maassa. 5.2 Myynti ja myyntiodotukset Palveluyrityksillä toisen vuosineljänneksen myynti säilyi useimmiten ennallaan tai nousi, sillä myynnin oli 3 (kuva 19). Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä myynti oli selvästi heikompaa ( oli -22). Yläsavolaisten pk-palveluyritysten myynti oli toisella vuosineljänneksellä jonkin verran valtakunnan tasoa heikompaa. 5 4 3 2 1-1 -2-3 I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV 21 211 212 213 myyntiodotus (Ylä- Savo) myynnin määrä (Ylä-Savo) myyntiodotus (koko maa) myynnin määrä (koko maa) Kuva 19. Yläsavolaisten pk-palveluyritysten ja koko maan palvelujen toteutunut myynti ja myyntiodotus heinäkuussa 213 (II vuosineljännes). 5.3 Henkilöstökehitys Henkilöstöään lisänneiden pienten ja keskisuurten palveluyritysten määrä kasvoi viimeisen 3 kk:n aikana (kuva 2). Henkilöstökehityksen saldoluvut olivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä -3 ja toisella 13. Lähitulevaisuuden henkilöstömäärät ovat kuitenkin laskussa, sillä kolmannen vuosineljänneksen henkilöstöodotuksen oli -13. Yläsavolaisten palveluyritysten henkilöstökehitys oli toisella vuosineljänneksellä valtakunnallista tasoa parempi. Lähitulevaisuuden henkilöstöodotukset olivat sen sijaan valtakunnallisella tasolla.
2 2 15 1 5-5 -1-15 -2 I II III IV I II III IV I II III IV I II III 21 211 212 213 Henkilökuntaodotus (Ylä-Savo) Henkilökunta (Ylä- Savo) Henkilökuntaodotus (koko maa) Henkilökunta (koko maa) Kuva 2. Palvelualan henkilöstökehitys ja henkilöstöodotus. 5.4 Myynnin kasvun esteet ja kannattavuus Palveluyritysten myyntiä yleisimmin rajoittavat tekijät olivat riittämätön kysyntä ja ammattityövoimapula (taulukko 5.) Riittämätön kysyntä rajoitti joka toista ja ammattityövoimapula noin joka neljättä yritystä. Vuodenvaihteessa myyntiä rajoittivat samat tekijät, tosin tällä kertaa ne korostuivat vastauksissa hieman enemmän. Toisella vuosineljänneksellä yläsavolaisten pkpalveluyritysten myyntiä eniten rajoittavat tekijät olivat myös valtakunnan tasolla merkittävimmät. Palvelualan kannattavuusarviot olivat lähes edellisvuoden tasolla. Kannattavuuden oli 5 ja kannattavuuden lähitulevaisuuden 2. Kannattavuusarvioissa tilannetta verrattiin vuodentakaiseen. Palveluyritysten kannattavuus koheni viime vuoden viimeisestä ja alkuvuoden ensimmäisestä neljänneksestä jonkin verran, eli hieman useampi yritys arvioi tilanteensa kannattavuuden osalta paremmaksi.