PK-Suhdannebarometri Marraskuu 2007

Transkriptio

1 PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7

2 PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7

3 PK-yritysten suhdanteet Suhdannetilanne jatkunut tavanomaista vahvempana alkusyksyllä Odotukset lähikuukausille aiempaa vaisummat - suhdannehuippu jäämässä taakse Suhdannekuva on keskisuurilla yrityksillä yleisesti valoisampi kuin pienillä Kustannukset ovat voimakkaassa nousussa, mutta kannattavuus on toistaiseksi pysynyt hyvänä 6 - Suhdannenäkymät Pienten ja keskisuurten yritysten tämänhetkiset suhdanteet ovat selvästi tavanomaista vahvemmat. EK:n lokakuussa tekemään tiedusteluun vastanneet yritykset kertoivat tuotantonsa ja myyntinsä kasvaneen edelleen kohtuullisen ripeästi, vaikka kasvu jäikin alkuvuotta hitaammaksi. Myös henkilöstöä on lisätty, erityisesti teollisuudessa odotettua enemmänkin. Selvä ongelma on kohoava kustannustaso. Nousun ennustetaan jatkuvan ja osin nopeutuvankin lähikuukausina Teollisuus Rakentaminen Palvelut Teollisuus Rakentaminen Palvelut Tuotanto- / myyntiodotus Henkilöstö ja henkilöstöodotus Teollisuus Rakentaminen Palvelut Näkymät lähitulevaisuuteen ovat heikentyneet aiemmasta, mutta suuria muutoksia ei ennusteta. Suhdannehuippu näyttää silti jäävän vähitellen taakse. Rakentamisessa keskisuuret yritykset ovat selvästi pieniä optimistisempia - ne odottavat erittäin vahvan suhdanteen jatkuvan. PK-teollisuusyritysten suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa tehdyssä tiedustelussa -7. Pienten ja keskisuurten palveluyritysten vastaava lukema oli -1. Rakennusyrityksillä saldoluku oli -17. Yleiset suhdanneodotukset ovat PK-yrityksillä tällä hetkellä varsin samankaltaiset kuin suurilla. Tuotannon ja myynnin kasvu on hidastunut jonkin verran alkuvuodesta. Kasvulukemat ylsivät silti kohtuullisiksi, rakentamisessa suorastaan ripeiksikin. Kasvun ennustetaan jatkuvan myös lähikuukaudet, mutta vauhti jää enimmäkseen melko maltilliseksi. Myös henkilöstö on ollut kasvussa. Teollisuuden PKyrityksissä kasvu on koko kuluvan vuoden ajan ollut odotuksia parempaa, ja alkusyksylläkin työvoima kasvoi selvästi. Lähikuukausien aikana henkilöstöä lisättäisiin kuitenkin enää hieman. Rakennusyrityksissä henkilöstön kasvu on myös ollut ripeää, ja selvää kasvua ennustetaan tulevillekin kuukausille. Pienten palveluyritysten henkilöstö pysyi lähes ennallaan, kun taas keskisuuret kasvattivat työvoimaansa. Loppuvuonna palveluyritykset arvioivat henkilöstönsä kasvavan loivasti. 24PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Osuus vastanneista Kannattavuus Teollisuus Rakentaminen Palvelut Riittämätön kysyntä Teollisuus Rakentaminen Palvelut Myyntihinnat nousivat PK-teollisuusyrityksillä yhä jonkin verran. Hintakehitys on jatkunut likimain samankaltaisena kuin suurilla yrityksillä. Rakentamisessa hintojen kohoaminen oli ripeää, ja myös palveluissa hinnat olivat tasaisessa nousussa. Kustannuspaineet ovat kuitenkin jatkuneet vaikeina. Erityisesti rakentamisessa tilanne on ongelmallinen, eikä PK-yritysten kustannusnousu hidastunut suurten yritysten tavoin. PK-palveluyritysten kustannusten nousu nopeutui. Lähikuukausina kustannusten ennustetaan yhä nousevan. Teollisuudessa ja rakentamisessa nousu on nopeaa, ja myös palveluissa sen ennustetaan selvästi kiihtyvän. Korkeista kustannuksista huolimatta kaikkien kolmen päätoimialan PK-yritysten kannattavuus on kohentunut vuodentakaisesta vertailuajankohdasta. Kapasiteetin käyttöaste on hieman heikentynyt, mutta silti korkea Lokakuun tiedustelussa 83 prosenttia PKteollisuusyrityksistä kävi täydellä kapasiteetilla. Lähes joka viidennellä vastaajalla oli kapasiteettia liian vähän. Myös rakentamisessa kapasiteetti oli hyvin käytössä. Ammattityövoimapula on jatkunut yleisenä ongelmana kaikilla toimialoilla. PK-yritysten tilanne on tältä osin varsin samankaltainen kuin suurten. PK-Suhdannebarometrin vastaajat Henkilökuntaluokka Marraskuu 7 Yhteensä alle Teollisuus Vastaajia Liikevaihto yhteensä, Milj. EUR Henkilöstö yhteensä Rakentaminen Vastaajia Liikevaihto yhteensä, Milj. EUR Henkilöstö yhteensä Palvelut Vastaajia Henkilöstö yhteensä Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Marraskuu 743

5 Teollisuus Suhdannetilanne tällä hetkellä yhä selvästi normaalia vahvempi Odotukset lähikuukausille heikentyneet suurten yritysten tavoin - suhdannehuippu jäämässä vähitellen taakse Myyntihinnat kohosivat, mutta kustannuskehitys jatkunut ongelmallisena Henkilöstö kasvanut odotuksia paremmin; arviot lähikuukausista varovaiset Alle 5 henkeä henkeä Suhdannenäkymät Tuotanto ja tuotanto-odotus, kausitasoitus Toteutunut tuotanto Tuotanto-odotus Nousussa (+) Laskussa (-) Pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten hyvä suhdannevaihe on jatkunut, ja tämänhetkistä tilannetta kuvataan edelleen selvästi normaalia vahvemmaksi. Tuotanto ja henkilöstö ovat kasvaneet koko kuluvan vuoden. Näkymät lähikuukausille ovat suurten yritysten tapaan aiempaa vaisummat, ja suhdannehuippu näyttää vähitellen jäävän taakse. Suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli PK-teollisuusyrityksillä lokakuussa tehdyssä tiedustelussa -7, kun se oli heinäkuussa +1. luku lasketaan vähentämällä suhdanteiden paranemista odottavien yritysten osuudesta niiden heikkenemistä odottavien osuus. Lokakuussa 14 prosenttia PK-teollisuusyrityksistä odotti suhdanteiden vahvistuvan lähiaikoina, ja 21 prosenttia ennusti tilanteen heikkenevän tulevan talven aikana. Näkymät ovat pienillä yrityksillä jonkin verran paremmat kuin keskisuurilla. Kokonaisuutena PK-yritysten näkymät ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset kuin suurissa, yli 25 henkeä työllistävissä yrityksissä. Tuotannon kasvu jäi kolmannella vuosineljänneksellä jonkin verran aiempaa hitaammaksi. Kasvu oli myös hitaampaa kuin yritykset odottivat kolme kuukautta sitten. Lähikuukausina tuotantomäärien ennustetaan kuitenkin kasvavan yhä kohtalaisesti. Myös odotukset ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle ovat melko hyvät Tilauskanta PK-teollisuusyritykset saivat loppukesällä ja alkusyksyllä yhtä paljon tilauksia kuin edellisen kolmen kuukauden aikana. Pienet yritykset odottavat tilaustensa kääntyvän lähikuukausina uuteen kasvuun, kun taas keskisuuret ennustavat uusien tilausten jopa hieman vähenevän Alle 5 henkeä henkeä PK-teollisuusyritysten tilauskanta heikkeni hieman aiemmasta. Keskisuurilla yrityksillä se oli kuitenkin edelleen normaalin yläpuolella. Pienten yritysten tilauskanta laski hieman normaalin alapuolelle PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

6 Henkilöstö ja henkilöstöodotus, kausitasoitus Henkilöstö Henkilöstöodotus Liikaa kapasiteettia Tuotantokapasiteetti Sopivasti kapasiteettia Liian vähän kapasiteettia Nousussa (+) Laskussa (-) PK-teollisuusyritysten henkilöstön määrä jatkoi selvässä kasvussa. Henkilöstön kehitys oli yhä aiempia odotuksia parempaa. Kolme kuukautta sitten työvoiman määrän ennustettiin kasvavan vain melko maltillisesti. Henkilöstön kasvu oli PK-sektorissa hieman vaisumpaa kuin suurissa yrityksissä. Lähikuukausien odotukset ovat melko varovaiset, ja henkilöstön ennustetaan kasvavan vain aavistuksen. Tuotteiden myyntihinnat ovat jatkaneet vahvistumista. Hintakehitys on ollut jopa hieman myönteisempää kuin suurilla yrityksillä. Lähikuukausina hintatason ennustetaan yhä yleisesti vahvistuvan. Kustannustason nousu on kuitenkin jatkunut PK-teollisuusyrityksillä voimakkaana. Tahti on likimain samankaltaista kuin suurilla. Lähikuukausien aikana PK-teollisuusyritykset ennustavat kustannusten kohoavan edelleen selvästi. Kustannusodotukset ovat hieman heikommat kuin suurilla yrityksillä, jotka arvioivat kustannusten nousun hidastuvan aavistuksen. Kapasiteetin käyttöaste heikkeni hieman, mutta on yhä korkea. Lokakuussa 17 prosentilla PK-teollisuusyrityksistä oli liikaa kapasiteettia kysyntään nähden. Kapasiteettipulasta kärsi 18 % yrityksistä. Ammattityövoimapula on jatkunut PK-teollisuusyrityksillä. Lokakuussa 24 prosenttia pienistä ja keskisuurista teollisuusyrityksistä arvioi ammattityövoimapulan rajoittavan tuotannon kasvattamista. Suhdannetiedustelun päätuloksia Teollisuus I II III IV I II III IV I II III IV Tuotanto-odotus, saldo Tuotannon esteenä riittämätön kysyntä, % Henkilöstöodotus, saldo Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo Suhdannetilanne, saldo Suhdannenäkymät, saldo Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Marraskuu 745

7 Rakentaminen Suhdannetilanne normaalia parempi, vaikka pienten yritysten arviot heikentyneet Tuotanto kasvanut edelleen melko hyvin, ja maltillinen kasvu jatkuisi talvellakin Keskisuurten yritysten näkymät yhä hyvät, pienillä varovaisuutta Hinnat vahvistuneet, mutta myymättömiä huoneistoja aiempaa enemmän - kustannuskehitys ongelmallinen 6 Suhdannenäkymät Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten suhdannetilanne on EK:n lokakuisen tiedustelun mukaan edelleen normaalia parempi. Keskisuurten yritysten suhdannekuva on vahva, kun taas pienillä yrityksillä tilanne on kääntynyt jonkin verran heikompaan Alle 5 henkeä henkeä , kausitasoitus Toteutunut tuotanto Tuotanto-odotus Tuotanto ja tuotanto-odotus Tilauskanta Alle 5 henkeä henkeä Nousussa (+) Laskussa (-) Pienet ja keskisuuret rakennusyritykset odottavat suhdanteidensa heikkenevän tulevan talven aikana, osin kausiluonteisista tekijöistä johtuen. Erityisesti pienimpien yritysten arviot tulevasta ovat heikentyneet. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa tehdyssä tiedustelussa -17, kun se oli heinäkuussa +1. Suhdanteiden paranemista odotti lokakuussa 1 prosenttia vastaajista, kun taas 27 prosenttia ennusti tilanteen heikkenevän lähikuukausina. Tuotannon kasvu on jatkunut loppukesällä ja alkusyksyllä varsin ripeänä. Kolme kuukautta sitten esitetyt, myönteiset kasvuarviot ovat toteutuneet. PK-rakennusyritysten tuotannon kasvu oli lähestulkoon samanlaista kuin suurissa alan yrityksissä. Odotukset lähikuukausille ovat edelleen kohtalaiset, mutta tuotannon kasvutahdin ennustetaan jäävän selvästi hitaammaksi kuin päättyneellä kolmen kuukauden jaksolla. Kasvuodotukset ovat varovaiset erityisesti pienissä yrityksissä - keskisuuret rakennusyritykset arvioivat varsin voimakkaan kasvuvauhdin jatkuvan yhä. Pienet rakennusyritykset ovat saaneet uusia tilauksia yhtä paljon kuin kesällä. Keskisuurilla yrityksillä tilausten määrä kasvoi aiemmasta. Koko PK-yrityskentässä tilauksia saatiin hieman runsaammin kuin kolme kuukautta sitten ennustettiin. Lähikuukausina tilausten loivan kasvun ennustetaan jatkuvan. Kasvu olisi arvioiden mukaan selvästi voimakkaampaa keskisuurissa yrityksissä kuin pienissä. Keskisuurten rakennusyritysten tilauskanta pysyi edelleen huomattavan korkealla tasolla. Sen sijaan pienten yritysten tilauskanta supistui normaalitasolle. Henkilöstön määrän kasvoi yhä PK-rakennusyrityksissä. Kasvuvauhti oli lähes samankaltaista kuin kolme 64PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 Henkilöstö ja henkilöstöodotus, kausitasoitus Henkilöstö Henkilöstöodotus Liikaa kapasiteettia Tuotantokapasiteetti Sopivasti kapasiteettia Liian vähän kapasiteettia Nousussa (+) Laskussa (-) kuukautta sitten arvioitiin. PK-rakennusyritykset arvioivat kasvattavansa yhä henkilöstön määrää jonkin verran. Keskisuurissa yrityksissä nousun odotetaan olevan varsin ripeää, kun taas pienissä yrityksissä henkilöstö kasvaisi vain aavistuksen. Myyntihintojen nousu on jatkunut odotetusti nopeana. PK-yritysten myyntihintojen nousuvauhti oli lähes samanlaista kuin suurilla yrityksillä. Lähikuukausien aikana hintojen nousun ennustetaan kuitenkin hidastuvan ja jäävän ainoastaan kohtalaiseksi. Kustannusten nousu on PK-yrityksillä ollut hyvin voimakasta, kun se rauhoittui suurilla yrityksillä hieman. Lähikuukausina kustannuskehityksen ennustetaan olevan yhä hankalaa, vaikka nousupaineet jäisivät hieman alkusyksyä pienemmiksi. Talonrakennusyrityksillä olleiden myymättömien huoneistojen lukumäärä kasvoi selvästi, ja se kohosi jo tavanomaista tasoa korkeammaksi. Pienten ja keskisuurten rakennusyritysten kapasiteetin käyttöaste on pysynyt korkeana, vaikka se laskikin hieman viime kesän ennätyksestä. Lokakuussa vain viidellä prosentilla vastaajista oli vapaata kapasiteettia (heinäkuussa %). Kapasiteettipulaa esiintyi 21 prosentilla (38 %). Ammattityövoimapula on jatkunut edelleen, vaikka se jonkin verran vähenikin talvea kohti tultaessa. Lokakuussa 31 prosenttia PK-rakennusyrityksistä arvioi ammattityövoimapulan haittaavan tuotannon kasvattamista (heinäkuussa 43 %). Suhdannetiedustelun päätuloksia Rakentaminen I II III IV I II III IV I II III IV Tuotanto-odotus, saldo Tuotannon esteenä riittämätön kysyntä, % Henkilöstöodotus, saldo Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo Suhdannetilanne, saldo Suhdannenäkymät, saldo Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Marraskuu 747

9 Palvelut Suhdannetilanne jatkunut tasaisen hyvänä Kustannusten arvioidaan kääntyvän selvään nousuun Yleisten suhdanteiden odotetaan pysyvän lähikuukausien ajan likimain ennallaan Ammattityövoimapula jatkunut merkittävimpänä toiminnan kasvun esteenä Suhdannenäkymät Alle 5 henkeä henkeä Myyntiodotus Alle 5 henkeä henkeä Pienet ja keskisuuret palveluyritykset kuvaavat suhdanteidensa jatkuneen tasaisen hyvinä. Myynti on kasvanut, ja keskisuuret yritykset ovat myös lisänneet työvoimaa. Suhdannenäkymät lähikuukausille ovat hieman aiempaa varovaisemmat, mutta suuria muutoksia suhdanteisiin ei ennusteta. PK-palveluyritysten suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku oli lokakuun tiedustelussa -1. Pienten ja keskisuurten palveluyritysten näkymät ovat heikentyneet loivasti edelliseen, heinäkuussa tehtyyn tiedusteluun verrattuna. Vastaava saldoluku oli tuolloin +3. Pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat keskenään varsin samankaltaiset, ja myös yhdenmukaiset suurten palveluyritysten kanssa. Yrityskentän sisällä on edelleen jonkin verran vaihtelua lähitulevaisuuden odotuksissa. Suhdanteiden kohentumista ennusti lokakuun tiedustelussa 11 prosenttia PKpalveluyrityksistä. Samaan aikaan 12 prosenttia odotti tilanteen heikkenevän talven aikana. Palveluyritysten myynnin kasvu hidastui alkusyksyn aikana hieman. Kasvu oli silti vielä kohtuullisen ripeää. Pienten ja keskisuurten yritysten myynnin kehitys oli varsin samankaltaista, ja toteutunut myynti vastasi kolme kuukautta sitten esitettyjä arvioita Henkilöstö ja henkilöstöodotus Myyntiodotukset kolmelle seuraavalle kuukaudelle ovat yhä melko suotuisat, ja myynnin ennustetaan jatkavan kasvua. Kasvu olisi keskisuurissa yrityksissä hieman pieniä ripeämpää. 6, Nousussa (+) Pienten palveluyritysten henkilöstö pysyi lähes ennallaan, kun taas keskisuurten yritysten henkilöstö kasvoi jonkin verran. Henkilöstöodotukset lähikuukausille ovat pysyneet melko vakaina. Henkilöstöä lisättäisiin jonkin verran - kas Alle 5 henkeä henkeä Laskussa (-) PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 6 Hinnat ja kustannukset Nousussa (+) Myyntihinnat nousivat loppukesällä ja alkusyksyllä jonkin verran. Hintojen nousun ennustetaan hieman nopeutuvan loppuvuonna. Hintojen nousutahti jäisi kuitenkin PK-yrityksillä aavistuksen vaimeammaksi kuin suurilla %-osuus vastanneista Hinnat Kustannukset Myynnin kasvun esteet Ammattityövoiman puute Riittämätön kysyntä Tila- ja laitepula Laskussa (-) Hintojen nousun vastapainona myös kustannukset ovat kohonneet. Kustannusten nousuvauhti kiihtyi jonkin verran edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kustannuskehitys oli likimain samankaltaista kuin kolme kuukautta sitten ennustettiin. Loppuvuonna kustannusten nousun ennustetaan nopeutuvan selvästi. Ammattityövoimapula jatkui yleisimpänä tuotannon laajentamisen esteenä. Lokakuun tiedusteluun vastanneista PK-palveluyrityksistä se oli ongelma 25 prosentilla (heinäkuussa 24 %). Heikosta kysynnästä kärsi lokakuussa vain 9 prosenttia PK-palveluyrityksistä (heinäkuussa 1 %) Suhdannetiedustelun päätuloksia Palvelut I II III IV I II III IV I II III IV Myyntiodotus, saldo Myynnin kasvun esteenä riittämätön kysyntä, % Henkilöstöodotus, saldo Kannattavuus ed.vuoteen verrattuna, saldo Suhdannetilanne, saldo Suhdannenäkymät, saldo Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Marraskuu 749

11 Erikoisteema: Työvoimakustannusten nousu tuntuu PK-yrityksissä Korkein suhdannehuippu on PK-yrityksissä takanapäin. Samaan aikaan tuotantokustannusten nousu jatkuu voimakkaana. Kustannuspaineita aiheuttavat mm. raakaaineiden ja energian korkeat hinnat yhdessä nousevien työvoimakustannusten kanssa. Tässä tilanteessa tehdyt palkkaratkaisut rasittavat PKyrityksiä. Suuret korotukset tuntuvat erityisesti palvelualan yrityksissä, joissa työvoimakustannusten suhteellinen osuus on korkeampi kuin muilla toimialoilla. Sopimuskaudella 7-9 kaksinumeroiset korotusprosentit eivät ole harvinaisia. Esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla korotusvaikutus on runsaat 12 prosenttia. Myös energiateollisuuden toimihenkilöiden palkkaratkaisun vaikutus on 11,5 prosenttia. Alle kymmenen henkilöä työllistävissä teollisuusyrityksissä henkilöstökulujen suhteellinen osuus liikevaihdosta on tällä hetkellä neljännes. Henkilöstökuluina pienet yritykset maksavat liikevaihdostaan 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin suuret yritykset. Rakennusalalla henkilöstökulujen kehityksessä ei ole välisenä aikana tapahtunut juurikaan muutoksia. Kustannusten osuus liikevaihdosta on kuitenkin pienillä yrityksillä selkeästi suurempi. Alle kymmenen henkilöä työllistävillä yrityksillä kulut ovat noin 1 prosenttiyksikköä korkeammat kuin suurilla yrityksillä muodostaen tällä hetkellä lähes 3 % liikevaihdosta. Kaupan alan yrityksissä henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta on luonnollisesti pienempi kuin muilla aloilla. Suurimpiin kaupan alan yrityksiin verrattuna pienissä yrityksissä kulut muodostavat kuitenkin suuremman erän kuin isoissa yrityksissä. Kun suurten yritysten osuus yksityisen sektorin työllistäjinä on laskenut, PK-yritykset ovat kasvattaneet henkilökuntaansa. Ne työllistävät yksityisen sektorin henkilöstöstä yli 6 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 198 oli runsaat prosenttia. PK-yritykset ovat yleisemmin kotimarkkinavetoisia, jolloin suurtuotannon etuja on vaikea hyödyntää. Lyhyet sarjat ja räätälöidyt nopeat toimitukset voivat olla alihankkijayritysten vahvuus, mutta esimerkiksi ylitöiden teettäminen näkyy henkilöstökuluissa. Suurten yritysten alihankintoina teettämä työ ei puolestaan näy niiden henkilöstökuluissa, vaan ostoissa. Ns. läpilaskutus lisää suurten yritysten liikevaihtoa, johon suhteutettuna niiden henkilöstökulut jopa vähenevät. Palkkaratkaisuissa tulisi entistä enemmän ottaa huomioon alojen omat tuottavuusvaatimukset. Tuottavuuskehitystä voidaan vauhdittaa mm. kehittämällä työelämän laatua. Myös paikallista sopimista tulisi edistää. Työaikaa voitaisiin joustavoittaa esimerkiksi työaikapankeilla, mistä on hyviä kokemuksia sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta yrityskoon mukaan v. 6, % Alle 1 työntekijää 1-49 työntekijää työntekijää Vähintään 25 työntekijää Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muut palvelut 14PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 Pitkiä aikasarjoja Teollisuuden suhdannenäkymät ja tilauskanta Tilauskanta Suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät ja tilauskanta Tilauskanta Suhdannenäkymät Palvelujen suhdannenäkymät 6 Alle 5 henkeä henkeä Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7411

13 Suhdannetiedustelumenetelmä EK:n PK-Suhdannebarometri Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannetiedustelut antavat tietoa koko yksityisen sektorin suhdannetilanteesta ja -odotuksista. EK:n tiedusteluissa yhdistyvät TT:n ja Palvelutyönantajien aikaisemmat suhdannetiedustelut ja -julkaisut. Teollisuuden suhdannetiedusteluja on tehty Suomessa neljännesvuosittain vuodesta 1966 alkaen sekä kuukausittain vuodesta Palvelualoilla on tehty suhdannetiedusteluja vuosittain 198-luvulta ja puolivuosittain 199-luvun lopulta. Tässä PK-Suhdannebarometrissa on esitetty EK:n uusimman suhdannetiedustelun tulokset koko yksityisen sektorin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. PK-Suhdannebarometreja julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Pieniksi yrityksiksi lasketaan kansainvälisen määritelmän mukaan alle 5 henkeä työllistävät yritykset ja keskisuuriksi henkeä työllistävät yritykset. Teollisuuden, rakentamisen sekä joidenkin palvelualojen historiatiedot on kerätty TT:n aiemmassa Suhdannebarometrissa. Valtaosa palvelualojen aikasarjatiedoista on PT:n suhdannetiedustelusta. Tiedustelumenetelmän muutoksen vuoksi palvelualojen aiemmat tiedot eivät ole kaikilta osin täysin vertailukelpoisia uusimpien havaintojen kanssa. EU:n komissiolla on yhteinen suhdannetiedustelujärjestelmä, johon osallistuvat tutkimuslaitokset tekevät yhdenmukaisia tiedusteluja kaikissa EU-maissa. EK:n suhdannetiedustelut ovat osa EU:n komission suhdannekyselyjä. Kaikkiaan vastaavanlaisia tiedusteluja tehdään nykyisin yli 5 maassa. Suhdannetiedustelumenetelmä Suhdannetiedusteluilla selvitetään yritysjohdon näkemyksiä taloudellisesta tilanteesta sekä lähitulevaisuutta koskevia odotuksia. Tiedusteluilla etsitään ennen muuta suhdanteiden käännepisteitä, mutta ne kuvaavat myös yleisemmin yritysten suhdannekehitystä ja antavat tietoja ongelma-alueista. Tiedustelujen kysymykset ovat valtaosin laadullisia, ja niissä on tyypillisesti kolme vastausvaihtoehtoa. Kyselyllä kartoitetaan esimerkiksi sitä, onko vastaajayrityksen tuotanto tai työvoima kasvanut (+), pysynyt ennallaan (=) vai vähentynyt (-). Osassa kysymyksiä vastaajia pyydetään esittämään vastaava arvio lähitulevaisuuden kehityksestä. Joitakin muuttujia, kuten tilaus-kantaa ja varastoja, pyydetään vertaamaan myös normaaliin. Teollisuudessa yrityskohtaiset vastaukset on painotettu vastaajayrityksen liikevaihdolla ja palveluissa henkilökunnan määrällä. Toimialojen keskinäisessä vertailussa painoina on käytetty jalostusarvopainoja. Pienten yritysten aliedustus otoksessa on korjattu niin, että niiden osuus vastaa todellista osuutta kullakin toimialalla. Vastaukset esitetään julkaisussa useimmiten ns. saldolukuina. luku on positiivista kehitystä kuvanneiden osuus vähennettynä negatiivista kehitystä kuvanneiden osuudella. Jos esimerkiksi 3 % vastaajista (painotettuna) on vastannut tuotantonsa kasvaneen, 5 prosenttia pysyneen ennallaan ja % vähentyneen, saldoluku on 3 eli PK-Suhdannebarometri Marraskuu 7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 3 (Eteläranta 1), 131 Helsinki Puhelin (o9) 4 Faksi (o9) Raportti internetissä: ISSN Lisätietoja: Vastaava ekonomisti Penna Urrila Puh. (9) etunimi.sukunimi@ek.fi PK-johtaja Pekka Tsupari Puh. (9) etunimi.sukunimi@ek.fi