KIRJALLINEN KYSYMYS 637/2010 vp Sanssi-kortin käyttöalan laajentaminen nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi Eduskunnan puhemiehelle Taloustaantuma on pahentanut nuorisotyöttömyyttä Suomessa. Vuonna 2009 nuorten työttömyys kasvoi peräti 56 % edellisvuoteen verrattuna, ja vuoden 2010 kevättalvella noustiin ennätyksellisiin lukuihin: helmikuussa 2010 jo yli 25 prosenttia eli joka neljäs nuori oli työtön. Nuorten työttömyyden on arvioitu myös lisääntyneen kausiluontoisesti koulujen päätyttyä kesäkuun alussa. Hallitus on reagoinut kiitettävästi akuuttiin ongelmaan. Tilanteen helpottamiseksi hallitus suuntasi vuoden 2010 ensimmäisessä lisäbudjetissa 77 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Eduskunnan hyväksymä paketti sisälsi starttirahaa, yrittäjyyskoulutusta ja palkkatukea. Lisäbudjetin avulla tarkoitus on, että noin 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin. Yksi konkreettinen nuorten työllistymistä edistävä keino on työnantajalle kohdistettu, palkkatukeen pohjautuva Sanssi-kortti. Sen tavoitteena on aktivoida nuoria hankkimaan työpaikka itse ja välittämään työnantajille tietoa palkkatuesta. Vastavalmistunut nuori voi saada Sanssikortin työ- ja elinkeinotoimistosta samalla, kun hänelle tehdään työllistymissuunnitelma. Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30- vuotiaiden vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseen. Sanssi-työnantajia voivat olla useimmat yksityisyritykset, pienyritykset, yhdistykset, säätiöt, järjestöt tai kunnat. Alle 25-vuotiaat voivat saada kortin heti käyttöönsä. Yrityksiin työllistettäessä 25 29-vuotiaat voivat käyttää korttia kuitenkin vasta kuuden kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Muiden työnantajien kohdalla korttia voi käyttää heti. Palkkatuki työnantajalle on enimmillään 550 euroa kuukaudessa, jos hän palkkaa nuoren kokoaikaiseen työhön. Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Oppisopimuskoulutuksessa palkkatukea voi saada koko koulutuksen ajan. Tukea voi saada enintään 10 kuukauden ajan. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut työnantajat, kuten yhdistykset, säätiöt ja sosiaaliset yritykset. Vaikka Sanssi-kortti on viranomaisaloitteena erinomainen, ei se käytännössä aja asiaansa niin tehokkaasti kuin voisi. On hyvin todennäköistä, että yritykset, jotka ovat viime vuonna olleet vaikeuksissa ja joiden on taloudellisen tilanteen vuoksi ollut pakko karsia toimintaansa, tarvitsisivat juuri nyt välineitä ja työvoimaa, joiden avulla nousta uudelleen. Näille yrityksille Sanssi-kortin käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä yrityksissä on tehty sopeuttamistoimenpiteinä esimerkiksi työajan lyhennyksiä ja lomautuksia. Monet Suomen suurimmista yrityksistä, jotka myös ovat nuorison halutuimpia työnantajia, eivät siis pysty hyödyntämään Sanssi-korttia. Etu ei myöskään ole yksityisen henkilöstöpalvelualan käytettävissä, vaikka ala on viime vuosina kehittynyt paljon ja kasvattanut suosiota nuorten keskuudessa arvokkaan työkokemuksen antajana. Henkilöstöpalveluyritykset työllistävätkin suhteellisesti monia muita aloja enemmän Versio 2.0
nuoria. HPL:n vuokratyöntekijätutkimuksen 2010 mukaan nuorten alle 25-vuotiaiden osuus henkilöstöpalvelualan yrityksen työntekijöistä oli lähes puolet! Auktorisoidut henkilöstöpalvelualan yritykset ovat myös vastuunsa kantavia työnantajia, mistä ei suinkaan kaikkien muiden Sanssi-korttia hyödyntävien työnantajien kohdalla ole takuita kuka varmistaa, että Sanssikortin käyttäjiksi hyväksytyt tahot hoitavat työnantajavelvoitteensa samalla valvotulla tarkkuudella? Ilman Sanssi-kortin käyttöalan laajentamista ei työmarkkinoilla tehdä aitoa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, ja tulokset jäävät puolitiehen. Työelämän tarpeisiin nopeasti reagoivien yritysten osallistumista nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn tarvitaan kipeästi, mitä todistaa myös Young Europeans -tutkimus, jonka mukaan muita EU-maita suurempi osa suomalaisista nuorista, 42 prosenttia, kokee työkokemuksensa riittämättömäksi ja vain 8 prosenttia kokee saavansa tukea yrityksiltä työllistymiseensä. Nyt on oikea hetki tehdä yhteistyössä kaikki se, mikä on mahdollista tehdä nuorten työllistämiseksi. Hetken oikeellisuutta korostavat myös työministeriön uusimpien tilastojen karut lukemat pitkäaikaistyöttömien määrän 33 %:n kasvusta viime vuoteen verrattuna. Tarvitsemme nopeita ja voimakkaita toimenpiteitä varmistamaan sen, ettei yksikään nuori työtön ajaudu pitkäaikaistyöttömäksi, sillä paluu sieltä työelämään on erittäin vaikeaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt Sanssi-kortin käyttöoikeuden laajentamiseksi koskemaan myös yksityisiä henkilöstöpalvelualan yrityksiä sekä yrityksiä, joissa on taloustaantuman vuoksi jouduttu turvautumaan tilapäisiin sopeuttamistoimenpiteisiin, kuten työajan lyhennyksiin tai lomautuksiin? Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2010 Leena Harkimo /kok Outi Mäkelä /kok 2
Ministerin vastaus KK 637/2010 vp Leena Harkimo /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 637/2010 vp: Mihin toimiin hallitus on ryhtynyt Sanssi-kortin käyttöoikeuden laajentamiseksi koskemaan myös yksityisiä henkilöstöpalvelualan yrityksiä sekä yrityksiä, joissa on taloustaantuman vuoksi jouduttu turvautumaan tilapäisiin sopeuttamistoimenpiteisiin, kuten työajan lyhennyksiin tai lomautuksiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaan palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on, ettei työnantaja ole tuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samankaltaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa. Edellytys liittyy EU:n yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen (komission asetus 800/2008, julkaistu EYVL 2008/L 214), jonka määrittelee enimmäisrajat yrityksille myönnettäville valtiontuille epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden ja alentuneesti työkykyisen työntekijöiden palkkauskustannuksiin. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan tuen myöntämisen kannalta on merkitystä muun muassa tukea saavan yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymisellä. Jos työhönotto ei johda kyseisen yrityksen työntekijöiden nettomäärän lisääntymiseen verrattuna edellisen 12 kuukauden jakson keskiarvoon, toimen tai toimien on pitänyt vapautua vapaaehtoisen poistuman, työkyvyttömyyden, iästä johtuvan eläkkeelle siirtymisen, vapaaehtoisen työajan lyhentämisen tai työntekijän virheestä johtuvan laillisen erottamisen vuoksi eikä irtisanomisten seurauksena. Tällä pyritään siihen, että yhteiskunnan tuki aidosti lisäisi työllistettyjen määrää yrityksissä. TE-toimiston tulee ennen palkkatuen myöntämistä selvittää, ettei työnantajalla ole tuen myöntämisen esteenä olevia irtisanomisia, lomautuksia ja työajan lyhennyksiä. Irtisanomiset, lomautukset ja työajan lyhennykset eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole ehdoton este palkkatuen myöntämiselle. Palkkatuki voidaan myöntää vaikka työnantaja olisi 12 kuukauden aikana ennen palkkatuen myöntämistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä tai lyhentänyt heidän työaikaansa, jos lomautukset tai työajan lyhennykset ovat päättyneet taikka irtisanotuille on tarjottu mahdollisuus palata takaisin entiseen työpaikkaansa ennen palkkatukea koskevan hakemuksen jättämistä. Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan työnantaja ei saa sijoittaa palkkatuella palkattua muun työn järjestäjän tehtäviin. Edelleensijoittamiskiellosta voidaan poiketa vain tietyin asetuksella tarkemmin säädettävin edellytyksin. Koska vuokratyön arvioidaan lisäävän työttömien työllistymismahdollisuuksia, julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutettiin toukokuussa 2010 siten, että oikeus sijoittaa tuella palkattu edelleen laajennettiin koskemaan kunnan, yhdistyksen, säätiön ja sosiaalisen yrityksen lisäksi myös työvoiman vuokrausta harjoittavia henkilöstöpalveluyrityksiä. Kunta, yksityinen työvoimapalvelu, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen, pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yh- 3
Ministerin vastaus distykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Yksityisen työvoimapalvelun osalta edelleen sijoittaminen edellyttää lisäksi, että tuella palkattavan työsuhde on voimassa vähintään kuukauden ja tuella palkattavan työaika on palkanmaksukautta vastaavana ajanjaksona vähintään 85 % alan säännöllisestä työajasta. Sanssi-kortin saanut nuori voidaan palkata palkkatuella yksityiseen työvoimapalveluyritykseen, joka puolestaan voi edelleensijoittaa nuoren, jos nuori on vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön tai vaikeasti työllistyvä ja työsuhde täyttää edellä mainitut ehdot. Yksityisiä työvoimapalveluyrityksiä ei siten ole rajattu Sanssi-kortin käytön ulkopuolelle. Sanssi-kortin kohderyhmänä ovat nuoret, mutta Sanssi-korttia vastaavaa työllistymisseteliä voidaan käyttää kaikessa palkkatuetussa työssä. Työllistymissetelin käyttö on suotavaa erityisesti tilanteissa, joissa asiakas hakee työtä yrityksistä. Siten myös muut kuin nuoret voivat työllistyä työllistymissetelin avulla yksityiseen työvoimapalveluyritykseen. Palkkatuen myöntämistä yksityiseen työvoimapalveluyritykseen rajoittaa kuitenkin käytännössä se, että edelleensijoittamismahdollisuus koskee vain rajattua kohdejoukkoa. Hallituksen tarkoituksena onkin käynnistää heti syksyllä 2010 neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisuuksista laajentaa edelleensijoitettavien kohdejoukkoa myös muihin kuin vajaakuntoisiin, pitkäaikaistyöttömiin ja vaikeasti työllistyviin. Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki 4
Ministerns svar KK 637/2010 vp Leena Harkimo /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 637/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml m.fl.: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att utvidga rätten att använda Sanssi-kortet så att den också gäller privata företag inom personalservicebranschen och företag som på grund av den ekonomiska recessionen har varit tvungna att vidta anpassningsåtgärder, såsom förkortad arbetstid eller permitteringar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice (1295/2002) är ett villkor för beviljande av lönesubvention att arbetsgivaren inte under de tolv månaderna närmast innan ansökan inlämnades av produktionsorsaker eller av ekonomiska orsaker har sagt upp eller permitterat arbetstagare i samma eller likadana uppgifter eller förkortat anställdas arbetstid. Villkoret har samband med EU:s allmänna gruppundantagsförordning (kommissionens förordning 800/2008, publicerad i EUT 2008/L 214) som definierar maximigränser för stöd som beviljas företag för lönekostnader för personer med sämre förutsättningar på arbetsmarknaden och personer med funktionshinder. Enligt gruppundantagsförordningen har bland annat nettoökningen av antalet anställda i det företag som får stödet betydelse med tanke på beviljande av stöd. Om rekryteringen, jämfört med genomsnittet de föregående tolv månaderna, inte medför en nettoökning av antalet anställda i det berörda företaget måste arbetsplatserna ha blivit vakanta efter frivillig uppsägning, funktionshinder, pension av åldersskäl, frivillig minskning av arbetstid eller avskedande på grund av försummelse och inte till följd av uppsägningar på grund av övertalighet. Detta syftar till att stödet från samhället genuint ska öka antalet sysselsatta i företag. Innan lönesubvention beviljas, ska arbets- och näringsbyrån klarlägga att arbetsgivare inte har vidtagit sådana uppsägningar, permitteringar eller förkortningar av arbetstider som utgör hinder för beviljande av subventionen. Uppsägning, permittering och förkortning av arbetstid utgör emellertid inte i alla situationer ett ovillkorligt hinder för beviljande av lönesubvention. Lönesubvention kan beviljas fast arbetsgivaren under de tolv månaderna närmast innan subventionen beviljas har sagt upp eller permitterat arbetstagare eller förkortat anställdas arbetstid, om permitteringarna eller de förkortade arbetstiderna upphört eller om det för de uppsagda erbjudits möjlighet att återvända till det gamla arbetet innan ansökan om subvention inlämnades. Enligt lagen om offentlig arbetskraftsservice får arbetsgivaren inte placera den som anställts med subventionen i uppgifter hos någon annan anordnare av arbete. Man kan avvika från förbudet mot vidareplacering endast under vissa förutsättningar som föreskrivs närmare genom förordning. Eftersom det uppskattas att hyrt arbete ökar arbetslösas möjligheter att få sysselsättning, ändrades lagen om offentlig arbetskraftsservice i maj 2010, så att rätten att vidareplacera personer som anställts med subvention utvidgades till att gälla förutom kommuner, föreningar, stiftelser och sociala företag även personalserviceföretag som hyr ut arbetskraft. Kommuner, tillhandahållare av privat arbetskraftsservice, föreningar, stiftelser eller sociala företag kan pla- 5
Ministerns svar cera en handikappad, långtidsarbetslös eller svårsysselsatt person som anställts med lönesubvention i arbete hos ett företag, en förening, en stiftelse eller en enskild person. I fråga om privat arbetskraftsservice krävs för vidareplacering dessutom att anställningsförhållandet för den som ska anställas med subventionen är i kraft minst en månad och att arbetstiden för den som ska anställas med subventionen under en tidsperiod som motsvarar lönebetalningsperioden är minst 85 procent av den ordinarie arbetstiden i branschen. Unga personer som har fått ett Sanssi-kort kan anställas med lönesubvention i ett företag som tillhandahåller privat arbetskraftsservice. Företaget kan för sin del vidareplacera den unga personen om han eller hon är handikappad, långtidsarbetslös eller svårsysselsatt och anställningsförhållandet uppfyller de villkor som nämns ovan. Företag som tillhandahåller privat arbetskraftsservice har således inte uteslutits från användningsområdet för Sanssi-kortet. Målgruppen för Sanssi-kortet är unga personer, men en sysselsättningssedel som motsvarar Sanssi-kortet kan användas i fråga om allt lönesubventionerat arbete. Det är önskvärt att en sysselsättningssedel används i synnerhet i situationer där kunden söker arbete hos företag. Således kan även andra än unga personer med hjälp av en sysselsättningssedel bli sysselsatta i företag som tillhandahåller privat arbetskraftsservice. I praktiken begränsas dock beviljandet av lönesubvention till företag som tillhandahåller privat arbetskraftsservice av att möjligheten att vidareanställa endast gäller en avgränsad målgrupp. Regeringen har för avsikt att genast hösten 2010 inleda förhandlingar med arbetsmarknadsorganisationerna om möjligheter att utvidga den målgrupp som kan vidareplaceras även till andra än handikappade, långtidsarbetslösa och svårsysselsatta. Helsingfors den 23 juli 2010 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6