TIETEEN ETIIKKA 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia 2011 Ilpo Halonen, Materiaalia saa käyttää ainoastaan henkilökohtaisiin opiskelutarkoituksiin! 2 KIRJALLISUUTTA 1 Ahlman Erik, Ihmisen probleemi, WSOY, Porvoo Helsinki, 1953. Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa, Jaana, Veikko Launis, Salla Lötjönen ja Irma Sorvali (toim.), Etiikkaa ihmistieteille, Tietolipas 211, SKS, Helsinki 2006 Häyry, Matti, Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinen johdatus moraalifilosofiaan, Yliopistopaino, Helsinki 2002. KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 3 3 4 Karjalainen, Sakari, Veikko Launis, Risto Pelkonen & Juhani Pietarinen (toim.), Tutkijan eettiset valinnat, Gaudeamus, Helsinki 2002. Levomäki, Irma, Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, SITRA 178, Helsinki 1998 (Myös internet-osoitteessa http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyhteiskunta/sitra178.pd f?download=lataa+pdf.) Niiniluoto, Ilkka, Tiede, usko ja maailmankatsomus, teoksessa Tiede, filosofia ja maailmankatsomus, Otava, Helsinki 1984, 72-93. Niiniluoto, Ilkka, Järki, arvot ja välineet, teoksessa Järki, arvot ja välineet, Otava, Helsinki 1994, 40-66. Niiniluoto, Ilkka, Tiede, tutkimus ja olennaiset asiat, teoksessa Rydman 1997, 15-18. Rydman, Jan (toim.), Maailmankuvaa etsimässä. Tieteen päivät 1997, WSOY, Porvoo Helsinki Juva 1997. KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5 5 6 Tuomela, Raimo, Tiede, toiminta ja todellisuus. Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet, Gaudeamus, Helsinki 1983. Tuomela, Raimo, "Tieteellisestä maailmankäsityksestä", Ajatus 42, Suomen Filosofinen Yhdistys, Helsinki 1985. von Wright, G. H., Tiede ja ihmisjärki. Suunnistusyritys, Otava, Helsinki 1987. von Wright, G. H., "Tieteen maailmankuva ja ihmisjärki", Sosiaalipolitiikka 1985. Von Wright, G. H., Maailmankuvan käsitteestä, teoksessa Rydman 1997, 19-30. 1
7 Ihmisen probleemi 8 Tieteellinen maailmankäsitys Ihminen on itsellensä arvoitus, probleemi, hän on ollut sitä aina siitä asti, kun hän kohosi tietoisuuden tasolle, oman itsensä tietoisuuteen. Hän on myös mikäli tiedämme a i n o a o l e n t o, joka on itselleen probleemi. - Ahlman 1953, 7. Maailmankuva: Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattinen kokonaisuus. Erilaisia maailmankuvia voivat kannattaa yksityiset ihmiset ja puolustaa ryhmät. voidaan keksiä, omaksua ja eri tavoilla, ne voidaan luokitella eri tyyppeihin. 9 Tieteellinen maailmankäsitys 2 Tieteellinen maailmankuva: Ko. tiedot hankittu ja perusteltu tieteellisin menetelmin. Tieteellinen maailmankuva on historiallisesti kehittyvä, avoin ja itseään korjaava: sen kaikki osat ovat periaatteessa arvosteltavissa ja muutettavissa uuden tosiasia-aineiston perusteella. 10 Tieteellinen maailmankäsitys 3 Se ei koskaan ole täydellinen: aina tulee olemaan kysymyksiä, joihin ei ole vielä löydetty tieteen metodien avulla vastauksia. Rajanveto tieteen ja pseudotieteen välillä tärkeää! 11 Epätieteellinen maailmankuva (vrt. ei-tieteellinen maailmankuva) sisältää tieteellisen maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. Ristiriitatilanteessa on rationaalisempaa hyväksyä tieteen tulokset - ei siksi, että ne välttämättä olisivat tosia, vaan siksi, että ne on saavutettu kriittisen ja julkisesti kontrolloitavissa olevan menetelmän avulla. 12 Uskonnollinen maailmankuva Sisältää väitteitä, joiden ainoana tukena on vetoaminen joihinkin uskonnollisiin auktoriteetteihin (esim. Raamattuun) tai henkilökohtaisiin uskonnollisiin kokemuksiin tai elämyksiin. Se on epätieteellinen, jos se sisältää tieteen tulosten kanssa ristiriidassa olevia väitteitä. 2
13 14 Uskonnollinen maailmankuva Sen ei tarvitse olla epätieteellinen: se on ei-tieteellinen, jos sen uskonvaraiset osat koskevat kokonaan eri asioita kuin tiede. Tällöin se ei voi olla ristiriidassa tieteen kanssa. Metafyysinen maailmankuva Sisältää sellaisia maailmaa koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen kokemusperäisen metodin sijasta filosofisten argumenttien avulla. Tällaiset käsitykset voivat nojautua ihmisen järkeen tai tahtoon. Maailmankatsomus 15 16 Metafyysinen maailmankuva Metafyysinen maailmankuva voi olla epätieteellinen, mutta tavallisesti se on eitieteellinen. Sitä voi sanoa tiedepohjaiseksi, jos se sisältää tieteellisen maailmankuvan ohella joitakin erityistieteen tuloksiin pohjautuvia filosofisia yleistyksiä maailman perusluonteesta. Maailmankatsomus tai maailmankäsitys: maailmankuva ja siihen liittyvät filosofiset näkemykset (mm. tietoteoreettiset ja ontologiset käsitykset ja arvostukset). Elämänkatsomus 1 Elämänkatsomus 2 17 Elämänkatsomus: käsitys elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä sekä ihmisen asemasta ja tehtävästä maailmassa. Sisältyy maailmankatsomukseen. 18 Usein puhutaan tieteellisestä maailmankatsomuksesta tai -käsityksestä, ei kuitenkaan tieteellisestä elämänkatsomuksesta. Joskus ajatellaan, että tieteellinen maailmankatsomus ei voi sisältää muuta kuin tieteellisen maailmankuvan, koska filosofiset ja erityisesti moraaliset näkemykset eivät voi olla tieteellisiä. 3
Tieteellinen maailmankäsitys Scientia mensura teesi 1 19 20 Joskus tehdään ero tieteellisen maailmankatsomuksen ja -käsityksen välillä - esim. Tuomela 1985: Tieteellinen maailmankäsitys: sellainen käsitys maailman (todellisuuden) yleisistä ja erityisistä piirteistä, joka on saavutettu tieteellisen ajattelun avulla. Raimo Tuomela: scientia mensura -teesi: Maailman kuvaamisessa ovat olemassaolon kriteerejä maailmaa parhaiten selittävät tieteelliset teoriat. Scientia mensura teesi 2 Scientia mensura teesi 3 21 Teesin filosofisena perusteluna Tuomelalle on pohjimmiltaan se että totuuden käsite on tiedollinen eli episteeminen: totuus on välttämättä sidoksissa johonkin näkökulmaan ja taustatietoon. Totuuden eksplikaattina tulevat näin ollen olemaan tiedollisesti parhaat eli selitysvoimaltaan parhaat teoriat - ja tosi teoriahan sanoo, mitä on olemassa. 22 Tuomela hylkää "annetun myytin" ontologisen version: On olemassa ontologisesti annettu kategoriaalisesti "valmis" maailma. Hän hylkää tämän, koska todellisuus voidaan jäsentää tai "viipaloida" olioiksi monella tavalla eri käsitejärjestelmien kautta. 23 Scientia mensura teesi 4 Esim. Niiniluoto ei hyväksy scientia mensura teesiä: hänen mukaansa todellisuus ratkaisee tiedeyhteisöjen lopullisen mielipiteen sisällön eikä päinvastoin. Hän ei myöskään pidä oikeana, että totuus olisi episteeminen käsite. 24 Maailmankatsomuksen aineksia 1 (Niiniluoto 1984): Kokonaisvaltaiseen maailmankatsomukseen tulee kuulua ainakin seuraavat ainekset: a) tietoteoria; käsitys siitä, miten maailmaa koskevaa tietoa hankitaan ja perustellaan; 4
Maailmankatsomuksen aineksia 2 Maailmankatsomuksen "tieteellisyys 1 25 26 b) maailmankuva; maailmaa koskevat väitteet, jotka on saavutettu kohdassa a) mainittujen tiedostamisen keinojen avulla; c) arvoteoria; käsitykset hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, näkemys ihmisen tehtävästä maailmassa (elämänkatsomus, poliittinen vakaumus). Maailmankatsomuksen "tieteellisyys" ei voi tarkoittaa sitä, että sen kaikki osat olisivat erityistieteiden tuloksia, koska a) ja c) ovat filosofian osa-alueita, ja on syytä tehdä ero filosofian ja erityistieteiden välillä. Maailmankatsomuksen "tieteellisyys 2 Maailmankatsomuksen "tieteellisyys 3 27 28 Tieteellisen menetelmän on oltava kaikilta osiltaan tieteen ihanteita kunnioittava. Sitä luonnehtii myös tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan tieteellinen metodi on paras ja luotettavin menetelmä maailmaa koskevan tiedon hankkimiseksi. Tieteisusko tai skientismi: dogmaattinen suhtautuminen tieteeseen tai sen mahdollisuuksiin ei kuulu tieteelliseen maailmankatsomukseen. Maailmankatsomuksen "tieteellisyys 4 Tieteen ja uskonnon välinen kiista 29 30 Niiniluoto (1984, s. 91): "Koulujen ja yliopistojen tehtävä on mahdollisuuksien mukaan opettaa ajan tasalla olevaa tieteellistä maailmankuvaa. Jotta tämän maailmankuvan muodostamistapa ja perusteet tulisivat ymmärretyiksi, opintoihin tulisi liittyä myös riittävä määrä filosofiaa, joka vasta voi selvittää tieteen tulosten maailmankatsomuksellisen merkityksen." Maailmankatsomus voi olla sellainen, että se sisältää toisaalta tieteellisen maailmankuvan ja toisaalta uskonnollisen uskon alueen. Nämä ajatellaan keskenään yhteensopiviksi, koska niiden ei oleteta puhuvan samasta asiasta. 5
Tieteen ja uskonnon välinen kiista Tieteen ja uskonnon välinen kiista 31 32 Tällaista maailmankatsomusta ei voida kutsua tieteelliseksi, jos uskoon liittyy joidenkin yliluonnollisten väitteiden totena pitämistä. Jumalan olemassaolo tai olemattomuus on tieteen ulkopuolelle kuuluva "metafyysinen" kysymys, joka ei ole ratkaistavissa tieteen menetelmän avulla. Näin ollen teismi, ateismi ja agnostisismi ovat kaikki yhteensopivia tieteellisen maailmankuvan kanssa. Tieteenharjoittajien joukosta löytyykin kaikkien ryhmien edustajia. Hyväksytyn moniarvoisuuden maailmankuva Hyväksytyn moniarvoisuuden maailmankuva 33 Kiintoisammalta näyttää minusta seuraava mahdollisuus: Maailmankuvan etsintä saattaa johtaa siihen, että tietoisesti luovutaan yhtenäisen ja kattavan maailmanselityksen vaatimuksesta ja pidetään teorioiden epätäydellisyyttä ja osittaisuutta luontevana asiana. Eheän kuvan repeämiä ei silloin enää koettaisi repeämiksi vaan rikastuttavaksi monipuolisuudeksi. 34 Kaikkia luonnonilmiöitä yhtenäistävää yleistä teoriaa ei enää kaivattaisi, eikä ihmistieteiden tutkimia intentionaalisia eli merkityksiä omaavia ilmiöitä yritettäisi reduktiivisesti palauttaa luonnontapahtumiin. Tällainen hyväksytyn moniarvoisuuden maailmankuva vastaisi sitä kulttuuritilannetta, mihin nykyisin usein viitataan nimellä postmoderni. 35 Hyväksytyn moniarvoisuuden maailmankuva Jos tieteen maailmankuvaa voidaan pitää sekularisoituneen kristillisen maailmankuvan perillisenä, voitaisiin postmodernia maailmankuvaa kutsua tieteen maailmankuvan diversifioiduksi eli moninaistuneeksi seuraajaksi. Sen syntymistä voisi ehkä sanoa länsimaisen kulttuuriperinteen dekonstruktioksi. Mutta tämä ei tietäisi perinteen hävittämistä, vaan päinvastoin sen edelleen kehittämistä. - von Wright 1997, 30 36 Seuraavaksi 12 Tieteellinen maailmankatsomus II: epäily, usko ja taikausko 6