1 KOHTI AVOIMEMPAA, MONIÄÄNISEMPÄÄ JA -ARVOISEMPAA TERVEYDENHUOLTOA KLIINISEN BIOETIIKAN UUDET RAKENTEET MYÖS SUOMESSA? FM HEIKKI SAXÉN, TAMPEREEN YLIOPISTO & BIOETIIKAN INSTITUUTTI
2 OMA ESITTELY Väitöskirja Tampereen yliopistoon bioetiikan aatehistoriasta ja nykyisistä merkityksistä esitarkastuksessa Tutkija yksilöllistetyn eturauhassyöpätutkimuksen ja -hoidon eettisiä näkökohtia tutkivassa hankkeessa (TaY) Harvardissa lukuvuonna 2014-2015 kansanterveystieteen yksikössä Bioetiikan instituutin perustajajäsen ja hallituksen pj. alkaen kesästä 2015 (www.bioetiikka.fi)
3 PAMFLETTI Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi syksyllä 2016 yhdessä vaimoni Salla Saxénin kanssa kirjoittamani pamfletin Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? Luettavissa Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla Suora osoite http://kaks.fi/julkaisut/bioetiikka-muuttaa-suomalaistaterveydenhuoltoa/
4 MITÄ ON BIOETIIKKA? Lääke-, terveys- ja biotieteiden eettisiä, moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä pohtiva tiedonala Syntyi 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa, erityisesti haasteena lääketieteen etiikalle Moniäänisyys ja -arvoisuus; monet eri tiedolliset lähtökohdat edustettuina Avoin ja demokraattinen; neuvottelukeskeinen Vakiintunut sittemmin Yhdysvalloissa keskeiseen asemaan ja levinnyt ympäri maailman Suomessa kuitenkin yhä verrattain tuntematon
5 MITÄ ILOA BIOETIIKASTA ON? Pyrkii lisäämään akateemista ja yleisempää tietoisuutta lääke-, terveys- ja biotieteiden inhimillisistä ja ruokkimaan laajaa kansalaiskeskustelua On tärkeää, että näiden sarojen eettiset ja laajemmat yhteiskunnalliset kysymykset ja valinnat tunnistetaan Voimaannuttaa eri tahoja, mm. potilaita olemaan aktiivisempia Tarjoaa tukea ammattilaisille ja laajemmin terveydenhuollon järjestelmille sekä lääketieteelliselle tutkimukselle Kehittää uusia käytännön keinoja rakenteiden uudistamiseksi erityisesti terveydenhuollossa, seuraavaksi esimerkkejä
6 TAPAUS BRONX & SAIRAALABIOEETIKKO Karibialainen äiti ja lapsi ovat tulleet äkisti sairaalaan Vrt. myös etiikkakierto
7 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN LASTEN YKSIKKÖ & EETTINEN KESKUSTELURYHMÄ Edelläkävijä Suomessa
8 VANHOJEN IHMISTEN HOIVAROBOTIIKAN KANSALAISRAADIT ALKUVUONNA TAMPEREELLA
9 RAATEJA MUUSSAKIN? ESIM. PALKO & PRIORISOINTI? Oma kokemus on, että deliberatiivinen eli puntaroiva demokratia voi viedä yllättävän pitkälle Myös omanlaisensa sovellus palvelutaloissa, joihin liittyen Bioetiikan instituutilla on parhaillaan käynnistynyt hanke Pirkanmaalla
10 KLIINISEN BIOETIIKAN RAKENTEELLISIA AVAUKSIA Siis esimerkiksi: Kliiniset konsultit, ts. sairaalabioeetikot Tehtävinä mm. kliininen konsultaatio, koulutus, etiikkakierto, mukanaolo eettisissä toimikunnissa & rakenteellisessa kehittämisessä Eettiset keskusteluryhmät Kansalaisraadit
11 BIOETIIKAN YLEISEN TUNTEMUKSEN JA TAUSTARAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN SUOMESSA Olisi erittäin tärkeää, jotta ala voisi toimia vakaasti Esimerkiksi suomalaiset bioetiikan tutkijat ovat harvinainen näky maailmalla, Suomessa ei myöskään voi olla bioetiikan tutkija Joskus bioetiikka kohtaa myös ennakkoluuloja, jotka kohdistuvat osittain yleisesti ottaen etiikkaan ja osittain nimenomaan bioetiikkaan (teoriassa tai käytännössä) Toki osa kritiikistä on selvästi perusteltuakin Pyrimme edistämään alaa Bioetiikan instituutissa
12 BIOETIIKAN INSTITUUTTI Yleishyödyllinen ja riippumaton yhdistys, joka perustettu kesällä 2015 nuorten tutkijoiden toimesta Mukana 12 tutkijaa, melkein kaikki eri aloilta Keskeinen tavoite bioetiikan tuominen lähemmäksi arkea terveydenhuollossa, lääketieteellisessä tutkimuksessa sekä laajemmin yhteiskunnassa Myös muuten alan tukeminen & kv-yhteyksien vaaliminen www.bioetiikka.fi & Twitter & Facebook
13 MIKSI BIOETIIKKA ON KÄYTÄNNÖSSÄ NIIN TÄRKEÄÄ? 1 Polttavaksi mielestäni bioetiikan tarpeen tekee erityisesti monimuotoistuva Suomi sekä tieteelliset ja taloudelliset näkökohdat
14 MIKSI BIOETIIKKA ON KÄYTÄNNÖSSÄ NIIN TÄRKEÄÄ? 1I Toisaalta näköharhat: Monet parhaillaan tehtävät valinnat jäävät pimentoon ja toiminta vaikuttaa mutkattomammalta ja paremmalta kuin se onkaan Tulevaisuutta pohjustetaan jo nyt, esimerkiksi geenidatassa Usein ei tiedetä vaihtoehdoista, koska monet äänet eivät ole esillä arjessa tai laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussa Syinä mm. talouden, tekniikan & tieteen yksipuolinen ammattikieli, pelon ilmapiiri, keinotekoinen konsensus Etiikka myös lohkoutuu, esim. ammattietiikoiksi, mikä ei vastaa moniammatillista todellisuutta Potilaiden ja henkilökunnan pahoinvointia voidaan selittää niin monilla asioilla, että emme oikeasti tiedä, mikä merkitys on kattavan eettisen dialogin puuttumisella
15 YOU WILL LIVE A LONG AND HEALTHY LIFE IFYOU ABSTAIN FROM EVERYTHING THAT BRINGS YOU JOY.
16 ETIIKKAA EI VOI TODISTAA Olisi tärkeää, että voisimme saada lopulta aikaiseksi kulttuurillisen muutoksen, jossa kattava eettinen dialogi nähtäisiin oikeasti arvokkaana asiana Selvästi myös hyvinvoinnin ja yhteisöjen perustana kuvitelkaa yhteisö ilman moraalista pohjaa Sillä etiikkaa ei voi todistaa millään luonnontieteellisellä kokeella, se on vain vahva osa kulttuuriamme ja sen voi argumentoida kuuluvan keskeisesti inhimillisyyteen Lisäksi on tärkeää korostaa, että etiikka elää ajassaan ja ympäristöissään, eikä ole ikiaikaista Ainakin kattavammalle (bio)etiikalle tulisi antaa mahdollisuus, jolloin voitaisiin käytännössä nähdä, mitä siitä seuraa Voisiko meistä tulla ruotsalaisia ja voisimmeko alkaa puhua asioista? Ja ottaa tämän osaksi päätöksentekoa? Siis avoimemmin, demokraattisemmin, moniäänisemmin, moniarvoisemmin
17 KIITOS! Kysymyksiä? Kommentteja? Lisää myös pamfletissa Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa?, joka löytyy Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilta Voisitteko välittää tietoa pamfletista omilla tahoillanne? Lisätietoja lisäksi mm. www.bioetiikka.fi Minuun voi olla yhteydessä heikki.saxen@gmail.com Olen myös hyvin avoinna kaikille yhteistyöideoille