Kasvatus- ja opetuslautakunta 69 20.08.2012 KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN STRATEGIAN TOIMEENPANO PERUSOPETUKSESSA 2011-2012 KOLA 69 Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kasvatus- ja ope tus toi men strategiasta 10.8.2009 76. Strategia sisältää alla ku va tut neljä tavoitetta sekä menestystekijät, joilla tavoitteet voi daan saavuttaa. Perusopetuksen johtoryhmä määrittelee lukuvuosittain kaik kia kouluja koskevat toimenpiteet, joiden avulla tavoitteet saa vu te taan. Lisäksi jokainen palvelualue sekä koulu mää rit te le vät omat toimenpiteensä. Perusopetuksen käytössä on tietojärjestelmä, johon toi men pi teet sekä arvio niiden toteutumisesta kirjataan. Alla on kuvattu strategiset tavoitteet sekä lukuvuonna 2011-2012 toteutetut kaikkia kouluja koskevat toimenpiteet. Li säk si tekstissä on poimintoja eri palvelualueiden toi men pi teis tä. Kasvatus- ja opetuslautakunta voi tutustua palvelualue- ja kou lu kohtai siin toimenpiteisiin tietojärjestelmään kir jau tu mal la. Tätä varten lautakunnalle on toimitettu käyt tä jä tun nuk set ja salasana. Tavoite 1 1. Luomme lapsille ja nuorille mahdollisuudet tur val li suu den tun teeseen, hyvinvointiin ja yksilölliseen kasvuun ja op pi mi seen. hyvän ilmapiirin luominen ja kiusaamisen poistaminen, ih mi se nä kasvaminen kasvatuskumppanuuden ja vanhempien kanssa tehtävän yh teistyön kehittäminen siten, että perheiden ensisijainen kas va tus vas tuu vahvistuu toimivien yhteistyömallien luominen yhdessä Eksoten kans sa varhaisen tuen ja haasteiden tarjoaminen nykyisen ja tulevan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon to teut tami nen monipuolinen palvelujen tarjonta ja kaupungin vetovoimaa tu ke vat valintamahdollisuudet nivelvaiheet sujuvia
Johtoryhmän toimenpiteet Perusopetuksen edustajat osalllistuivat lasten ja nuorten hy vin voin tise lon teon toimeenpanon suunnitteluryhmiin sekä tar vit ta viin Eksoten hankkeisiin sekä yhteistyöryhmiin. Koulut jatkoivat kerhotoiminnan kehittämistä Ope tus hal li tuk sen myöntämän valtionavustuksen tuella. Kelpo-hankkeen painopiste siirtyi palvelualueille ja kouluille, mut ta kuntakohtaisesti järjestettiin henkilöstölle täy den nys kou lu tus ta (ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen val men ta ja-kou lu tus ym.). Yleisesti palvelualueet ja koulut va kiin nut ti vat uusien pedagogisten lomakkeiden käyttöä, jakoivat kes ke nään hyviä toimintamalleja ja jatkoivat ratkaisukeskeisen ajat te lu- ja vuorovaikutustavan maastouttamista. Vieraiden kielten opetuksen kehittämishanketta jatkettiin. Kiel ten markkinointia jatkettiin ja henkilöstölle järjestettiin se kä ammatillista että vieraan kielen täydennyskoulutusta. Lap peen ran nan kaupunki alkoi koordinoida Ope tus hal li tuk sen pyynnöstä vieraiden kielten opetuksen kehittämisen ver kos to han ket ta vuoden 2012 alusta lukien. Kevään 2012 ai ka na suunniteltiin syksyllä 2012 toteutettava täy den nys kou lu tus ko ko nai suus sekä valmistauduttiin aloittamaan etä ope tus uudella tekniikalla toteutettuna syksyllä 2012. Koulut jatkoivat kestävän kehityksen toimintaohjelmien laa din taa ja toimeenpanoa. Kouluille annettiin tehtäväksi ke vään 2012 aikana suunnitella toimenpiteitä niin sanotun ruo an lautasjätteen vähentämiseksi. Toimenpiteet aloi te taan syksyllä 2012. Kulttuurikasvatuksen opetussuunnitelma Kulttuuripolku otet tiin käyttöön 1.8.2011. Kulttuuripolku-toiminta oli hyvin suo sit tua ja sai hyvää palautetta. Poimintoja palvelualueiden ja koulujen toi meen pa no toi men piteis tä Kestävä kehitys: Korkea-ahon koulussa järjestettiin kierrätys-myyjäiset Nuijamaan koulussa oppilaat tutustuivat Control your money -sivuston ma te ri aa lei hin kuluttajakasvatuksen merkeissä Partalan koulussa aloitettiin biojätteen vähentäminen Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki (Kelpo):
Voisalmen koulussa aloitettiin niin sanottujen jokeri-tuntien pitäminen kaikille luo kil le. Jokeri-tunnin tavoitteena on parantaa luokan ilmapiiriä, hyvinvointia jne. Jo ke ri-tun nit arvioitiin hyödyllisiksi ja toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Lauritsalan palvelualueella resursseja kohdennettiin aikaisempaa enemmän tu ki ope tuk seen varhaisen tuen varmistamiseksi. Kesämäenrinteen koulussa opetusryhmien muodostamisessa huomioitiin erityisesti te hos tet tua tukea tarvitsevat oppilaat. Skinnarilan koulussa kokeiltiin uudenlaisia joustavia ryhmittelyjä. Sammonlahden koulussa opetusresurssia käytettiin aikaisempaa enemmän yleisen ja tehostetun tuen järjestämiseen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen. Kesolan koulun oppilaskunta järjesti kielikylpykuukauden, jonka ohjelmaan oli si säl ly tet ty myös viittomakieli Kimpisen koulu järjesti valinnaiskurssin Kielten maistiaiset, joka toteutetaan myös al ka va na lukuvuotena suosionsa perusteella Kesämäen koulu ja Kesämäenrinteen koulu järjestivät kaikille 3. luokkalaisille kie li mais tiai set ennen kielivalintoja Armilan koulussa järjestettiin kielitempauspäivä Kesämäenrinteen koulussa B2-kielivalinnat lisääntyivät Myllymäen koulu jatkoi English cornerin kehittämistä Matematiikan opetuksen kehittäminen Kesämäenrinteen koulussa ja Joutsenon koulussa kehitettiin matemaattisten ai nei den opettajien aineryhmätyöskentelyä sekä yhteistyötä erityisopettajien kanssa Kesämäenrinteen koulussa toteutettiin valinnainen syventävä kurssi eri tyis har ras ta jil le Ylämaan koulussa matematiikkaa opetettiin kullekin vuosiluokalle erikseen (ai kai sem min yhdysluokkaopetuksena) Kimpisen koulussa uudistettiin tukiopetuskäytänteitä Lauritsalan koulussa paneuduttiin perusteellisesti matematiikan opetuksen pe da go gi siin erityiskysymyksiin Martikanpellon koulussa panostettiin toiminnalliseen matematiikan opiskeluun ja tu lok set näkyivät kevään oppimistulosten arvioinneissa Tavoite 2 2. Henkilöstö on hyvinvoivaa, työstään innostunutta ja ammattitaitoista. työhyvinvoinnin kehittäminen mm. täydennyskoulutusta vastaamaan muut tu viin tarpeisiin, perehdytystä, vaikutusmahdollisuuksia työyhteisötaitojen kehittäminen
johtamistaitojen kehittäminen uusien johtajien kouluttaminen Johtoryhmän toimenpiteet Henkilöstölle järjestettiin edellisen lukuvuoden tapaan mahdollisuus osallistua mak sut ta kaksi kertaa viikossa yhteisiin liikuntaryhmiin ja omaehtoiseen kuntoiluun. Toi min ta sai henkilöstöltä hyvää palautetta ja se jatkuu myös syksyllä 2012. Kansallisen Osaava-hankkeen puitteissa valmisteltiin henkilöstön osaa mis kar toi tus jär jes tel mä, joka otettiin käyttöön syksyllä 2011. Opettajille tehtiin osaamiskartoitus ja selvitettiin koulutustarpeita, jonka pohjalta täydennyskoulutuksen suunnittelua on teh ty. Saimaan mediakeskus jatkoi opettajien tieto- ja viestintätekniikan sekä me dia kas va tus tai toi hin liittyvän täydennyskoulutuksen järjestämistä. Lukuvuoden aikana koulutettiin yhteensä noin 40 opettajaa ratkaisukeskeiseksi neu ro psy kiat ri sek si valmentajaksi. Aikaisemmin kyseisen koulutuksen suorittaneille jär jes tet tiin jatkokoulutuspäivä. Johtamisen erikoisammattitutkintokoulutukseen osallistumista jatkoi muutama rehtori ja iso osa esimiehistä osallistui Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämään tie to joh ta mi sen koulutukseen. Lisäksi esimiehille järjestettiin niin sanottu Peili-koulutus, jonka yhteydessä jo kai nen esimies sai yhteenvedon omasta esimiesprofiilistaan yh teis työ kump pa neit ten sa arvioiden pohjalta. Poimintoja palvelualueiden ja koulujen toimeenpanotoimenpiteistä Tietojohtamisen koulutus: Sammonlahden palvelualue: Koulutusta on hyödynnetty mm. Lappeen päi vä ko ti kou lun johtoryhmätyön suunnittelussa. Skinnarilan koulu: Osaamisen johtaminen, tietojohtaminen, hiljaisen tiedon joh ta mi nen ovat olleet hyödyllisiä teemoja. Henkilöstöltä kyselty tähän liittyen työrauhaan liit ty vää hiljaista tietoa, eli mitä he tekevät työrauhan takaamiseksi luokissa. Kimpisen koulu: Koulutukseen liittyvät opinnäytetyöt tehtiin ryhmätöinä Kimpisen yh te näis kou luun liittyen ja näin saatiin paljon hyvää ja tarpeellista tietoa jat ko suun nit te lua varten.
Osaamiskartoitusjärjestelmän testaus: Kesolan koulu: järjestelmän toteuttaminen hyvä, toivottavasti toiveita toteutuu - oh jel man käyttö oli melko työläs Joutsenon koulu: Osaamiskartoitusjärjestelmää testattiin ja se toimi. Tosin opet ta ja pa laut teet eivät olleet käyttöliittymästä kovin hyviä. Opettajien ke hi tys kes kus te lus sa tietoja käytettiin pohjana, mutta itse ohjelmaa ei. Lauritsalan koulu: Opettajat vastasivat osaamiskartoitukseen. Kyselytulokset vai kut ti vat syksyn veso-koulutuksen sisällön valintaan (viestintä). Henkilöstön täydennyskoulutus: Voisalmen koulu: Suunnitellut vesot ja koulutukset ovat toteutuneet. Lisäksi me dia kes kuk sen väki on kouluttanut erikseen useita eri luokkia ja opettajia. Pääpaino kou lu tuk ses sa on ollut Ipadien hyödyntäminen oppimisprosesseissa. Koulutukset ovat ol leet hyviä ja käytännönläheisiä, josta erityiskiitos Jukka Kilpiälle. TVT-osaaminen on ottanut lukuvuoden aikana ison askeleen eteenpäin. Lavolan koulu: Mediakeskuksen koulutusten suosio kasvoi ilahduttavasti Lavolan opet ta jien keskuudessa. NEPSYä toivottiin todella paljon, mutta Lavolasta ei mah tu nut opettajia mukaan. Muuten Lavolasta osallistuttiin pääsääntöisesti koulutuksiin, jot ka tukivat kelpo-käytänteiden luomista ja vahvistamista. Puutteeksi koettiin edel leen sijaisresurssien vähyys koulutuksien ajaksi. Tavoite 3 3. Parannamme suunnitelmallisesti fyysisiä oppimisympäristöjä ja kasvuympäristöjä on pitkän aikavälin suunnitelma peruskorjaus- ja rakentamisinvestoinneista, jot ta toimitilat ovat terveelliset, turvalliset ja toimintaansa sopivat on suunnitelmat tilojen varustamisesta vastaamaan tarvetta ja varhais kas va tus- ja opetussuunnitelmien edellytyksiä Johtoryhmän toimenpiteet Koulujen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämissuunnitelma valmisteltiin. Lappeen koulu valmistui. Kimpisen koulun suunnittelu jatkui ja remontti valmistui Poh jo lan ka dun kiinteistössä.
Alakylän koulun suunnittelu aloitettiin. Palveluverkko päivitettiin Joutsenon ja Lauritsalan palvelualueiden osalta. Poimintoja palvelualueiden toimeenpanotoimenpiteistä Lavola: Kokemukset interaktiivista tauluista olivat pääosin positiivisia ja uusien tau lu jen hankintaan varaudutaan jatkossa resurssien mukaan. Langaton verkko saatiin toi min taan helmikuussa 2012, mutta koulun omat resurssit eivät riittäneet vielä uu sien tablettititetokoneiden hankintaan. Sammonlahden alueen yhteisiä ipadeja käy tet tiin keväällä usean viikon ajan ja niistä saadut kokemukset olivat erittäin po si tii vi sia. Oppilaat tekivät käytännönläheisiä töitä mobiililaitteilla mm. viedoinnin ja ani maa tion keinoin. Myllymäen koulu: Myllymäen koulussa on aloitettu Unelmakoulu-hankkeen ke hit tä mi nen ja toteuttaminen, jossa on kokeiltu tabletteja ja käyttäjälähtöisiä oppimispelejä op pi mis- ja opetuskäytössä. On myös tutustuttu Unelmakoulu-alustaan, jossa yh des tä paikasta voi mikä tahansa koulu saada käyttöönsä oppimisratkaisuja. Alakylän koulu: Osallistuttu tiiviisti Kimpisen koulukeskuksen suunnitteluun ja ra kan te mi sen seurantaan. Alakylän uuden koulun suunnittelu aloitettu ja henkilökuntaa osal lis tet tu - molempiin projekteihin. Parjalan koulu: Tn -luokan varustus tarkistettu työsuojavaltuutetulla, sähkölaitteet kun nos tet tu, pylväsporasta puuttuu vieäkin kara-suoja. Lukitusta pyydetty ja laitettu asiaa tilakeskukselle eteenpäin. Ikkunat tiivistetty alakerrassa ja lämpötila saatu nor maa lik si, myös viemärin haju hävisi. Valaistusta lisätty ulkoalueilla. Taulun ja il moi tus tau lun paikka vaihdettu. Skinnarilan koulu: Koulun siistiminen ja pintojen maalaus saatu valmiiksi. Poh jo lan ka dul ta hankimme ATK-luokkaan paremmat pöydät ja tuolit sekä muita pienempiä kaap pe ja, pöytiä ja tuoleja eri luokkiin. Yhdestä luokasta on muokattu ryhmätyötila, jos sa on pyöreät pöydät, sohva, matto yms. Ilme on kohentunut erittäin paljon. Pul pe tit, tuolit ja opettajien työpisteet ovat huonokuntoisia ja vaativat uusimista.
Tavoite 4 4. Kohdennamme resurssit perustehtävään tuloksekkaasti ja talou del li ses ti. ryhmäkoot pidetään pedagogisesi tarkoituksenmukaisena kehittämiseen ja perustoimintaan varatut resurssit ovat oikeassa suhteessa toi sii na Johtoryhmän toimenpiteet Resurssien jakamisen yhteydessä kiinnitettiin huomiota valmistavan opetuksen re surs sien jakamiseen. Poimintoja palvelualueiden toimeenpanotoimenpiteistä Martikanpellon koulu: Ryhmäkoot ovat olleet tarkoituksenmukaiset ja toimivat. Riit tä vät jakotunnit ovat mahdollistaneet erilaiset pedagogiset ratkaisut ja joustavat ope tusjär jes te lyt. Avustajien työaikaa on suunnattu aina tarpeen mukaan, muuttaen avus ta jan lukujärjestystä oppilaiden tarpeen mukaan. Joustava opetusryhmä on toi mi nut erinomaisesti tehostetun ja erityisen tuen tukimuotona. Olemme todella tyy ty väi siä toimintamalliimme ja sen aikaansaannoksiin. Nuijamaan koulu: Koulun ryhmäjako kuluvana vuonna toteuttaa näkemyksemme mu kaan parhaiten Kelpo- henkeä oppilaan etua painotettaessa. Nykyiset ryhmäjaot mah dol lis ta vat eriyttämisen todella hyvin ja oppilailla mahdollisuus saada yk si löl li sem pää ohjausta oppituntien aikana. Tämän strategian haluamme pitää jatkossakin. Lavolan koulu: Lappeen koulun vaikutukset Lavolan resursseihin onnistuttiin pi tä mään mahdollisimman vähäisinä, vaikka yhden vuosiluokan pieneneminen ai heut ti kin päänvaivaa pohdittaessa rinnakkaisluopkkien yhdistämistä tai erillään pitämistä. Ja ko tun nein pystyttiin pitämään suurien luokkien ja haastavien opetusryhmien ryh mä ko ko sopivan pienenä tuen riittävyyden kannalta. Myös avustajapalvelut pystyttiin ta kaa maa sekä päättyneen että seuraavan lukuvuoden osalta. (MR) Kotj Kola Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.