YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt FINGRID OYJ 2003

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen ja Olkiluodon johtojärjestelyt FINGRID OYJ 2003

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Fingrid Oyj Lounais-Suomen ympäristökeskus Yhteyshenkilöt: Yhteyshenkilö: Erkki Partanen Jorma Sintonen Elvi Hakila PL 530 PL 530 Valtakatu 6 00101 HELSINKI 00101 HELSINKI 28100 PORI puh. 030 395 5156 puh. 030 395 5170 puh. (02) 450 3750 fax. 030 395 5213 fax. 030 395 5199 etunimi.sukunimi@fingrid.fi etunimi.sukunimi@fingrid.fi etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Konsultti Maa ja Vesi Oy Yhteyshenkilö: Lauri Erävuori PL 50 01621 VANTAA puh. (09) 682 6606 fax. (09) 682 6720 etunimi.sukunimi@poyry.fi Hankkeen Internetsivusto: www.fingrid.fi. Avaussivun valikko: Ympäristö. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 24/MYY/03 Genimap Oy, lupa L5011/03

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 3 TIIVISTELMÄ Hankkeen perustelut Eduskunta vahvisti 24.5.2002 valtioneuvoston tammikuussa 2002 tekemän periaatepäätöksen siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Teollisuuden Voima Oy:n hakemuksen mukaisesti on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöksen mukaan laitosyksikkö on sähköteholtaan suuruusluokkaa 1000 1600 MW. Lokakuussa 2003 Teollisuuden Voima Oy ilmoitti sijoittavansa uuden voimalaitosyksikön Olkiluodon sijoituspaikalle. Voimalaitoksen yksikkökoko tarkentuu vuoden loppuun mennessä. Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta ja myy kantaverkkopalveluja yhtäläisin, tasapuolisin ehdoin kaikille sähkömarkkinaosapuolille. Fingrid Oyj huolehtii Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellisen tasapainon hallinnasta ja sähkön toimitusten selvityksistä kantaverkkotasolla. Lisäksi yhtiö vastaa päävoimansiirtoverkon käytön suunnittelusta ja valvonnasta. Fingrid Oyj on tarkastellut kantaverkon vahvistamistarpeita kokonaisuutena ottaen huomioon myös tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeiden kehittymisen. Tarkastelujen keskeisinä lähtökohtina ovat sähkömarkkinalain yhtiölle asettamat Suomen kantaverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, samoin kuin sähkön laadun ylläpitäminen korkeana. Olkiluodon voimalaitosyksikkö on liitettävä muuhun sähköverkkoon siten, että voimalaitoksen tuottama sähköteho pystytään siirtämään ja että laitos pystyy toimimaan suunnitellulla tavalla kaikissa käytännön verkkotilanteissa. Kantaverkon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että voimalaitosyksikön sijoituspaikassa on uutta voimalaitosyksikköä varten rakennettava erillinen 400 kv verkkoliityntä. Voimalaitoksen liittäminen omilla liityntäjohdoillaan kantaverkkoon on välttämätöntä sekä sähköverkon siirtokyvyn että voimajärjestelmän käyttövarmuuden kannalta. Suunnitteluperiaatteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä 1. Olkiluodon laitosyksiköltä lähtevät uudet voimajohdot on tarkoitus tehdä pääosin nykyisten johtojen rinnalle ja osin olemassa olevia pylväsrakenteita ja johtoalueita hyväksikäyttäen sekä perustelluissa tapauksissa yhteispylväitä käyttäen. 400 kv johtojen virtapiirit on tarkoitus sijoittaa niin, että olemassa olevat johtoalueet ja -rakenteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Samalla voimajärjestelmän käyttövarmuus voidaan turvata luotettavasti ja huoltotyöt tehdä helpommin. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/94, muutos 267/99) edellyttää arviointimenettelyn soveltamista vähintään 220 kv ja 15 kilometrin pituisissa voimajohtohankkeissa. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointiohjelma (työohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeen 1 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, annettu 30.11.2000. ympäristövaikutukset arvioidaan. Siinä kuvataan mm. hankkeen perustelut, YVAssa selvitettävät vaihtoehdot, käytettävät menetelmät, ympäristön nykytilanne ja aiemmin tehdyt selvitykset. Arviointiselostuksessa tarkennetaan ja täydennetään arviointiohjelman tietoja sekä kuvataan eri vaihtoehtojen vaikutukset. YVA-ohjelma ja selostus asetetaan julkisesti nähtäville ja niiden esilläolosta kuulutetaan lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta. Alustava aikataulu, luvat ja päätökset Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkoi syksyllä 2002, ja YVA-ohjelma valmistui huhtikuussa 2003. Yhteysviranomainen asettaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen nähtäville sen valmistuttua. Nähtävilläoloajan jälkeen yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta, ja YVA-menettely päättyy. Voimajohdon tulee valmistua syksyllä 2007 hyvissä ajoin ennen uuden ydinvoimalaitosyksikön koekäytön alkamista. Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain (386/1995) mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupahakemukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Kauppa- ja teollisuusministeriöltä Fingrid Oyj hakee lunastuslain mukaista lupaa. Päätöksen

4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS lunastusluvasta tekee valtioneuvosto. Voimajohdon toteuttamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot korvataan lunastuslain mukaisessa menettelyssä. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Fingrid Oyj, jossa vastuuhenkilöinä ovat johtava asiantuntija Erkki Partanen ja asiantuntija Jorma Sintonen. Yhteysviranomaisena toimivassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa yhteyshenkilönä on ylitarkastaja Elvi Hakila. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen on laatinut Maa ja Vesi Oy. Tutkitut vaihtoehdot YVA-asetuksen mukaan YVAssa on yhtenä vaihtoehtona tarkasteltava hankkeen toteuttamatta jättämistä, ns. nollavaihtoehtoa, ellei se jostain erityisestä syystä ole tarpeetonta. Koska uusi voimalaitosyksikkö tehdään Olkiluotoon, nollavaihtoehto ei ole mahdollinen. Olemassa olevien voimajohtojen siirtokyky ei riitä sekä nykyisten voimalaitoksien että uuden laitosyksikön tuottaman yhteisen sähkötehon siirtämiseen kantaverkkoon. Vaihtoehtona 1 YVA-menettelyssä tarkastellaan voimajohtoreittiä Olkiluodon kytkinkentältä Huittisten Metsäkylään rakennettavalle kytkinkentälle. Selvitettävä reitti sijoittuu pääasiassa olemassa olevien voimajohtojen eteläpuolelle. Voimajohdon pituus on kaikissa vaihtoehdoissa noin 70 km. Vaihtoehtona 2 YVAssa tarkastellaan ratkaisua, joka on pääosiltaan kuten VE 1. Lutasta Huittisiin uusi voimajohto sijoitetaan nykyisen johdon pohjoispuolelle. Lutasta Valliin nykyinen 110 kv voimajohto puretaan ja uusi 400 kv voimajohto rakennetaan sen paikalle. Lisäksi tehdään sivuttaissiirtoja tai lyhyitä siirtymisiä yhteispylväisiin mm.asutuksen läheisyydessä. Eurajoella 7.2.2003 pidetyssä yleisötilaisuudessa ja MTK-Satakunnan lähettämässä kirjeessä (25.2.2003) tehtyjen esitysten mukaisesti YVAssa tarkastellaan vaihtoehtona 3 uuden voimajohdon rakentamista yhteispylväisiin koko suunnitellun linjan pituudelta, joka edellyttää olemassa olevan 400 kv voimajohdon purkamista Junnalasta Huittisten Metsämaalle ja yhteispylväsjohdon rakentamista sen paikalle. Tarkasteltavien vaihtoehtojen pylväsratkaisut on esitetty sivuilla 13-14. Merkittävimmät ympäristövaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan uuden 400 kv voimajohdon aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arviointiin sisältyy sekä rakentamisen että toiminnan aikaisten vaikutusten tarkastelu. Lähtötiedot on koottu uusimmista tutkimuksista ja selvityksistä, ja niitä on täydennetty mm. maastoselvityksin. Vaikutusten arviointi perustuu asiantuntijoiden arvioihin eri vaihtoehtojen vaikutuksista. Ihmisten elinolot Voimajohdon rakentaminen koetaan haittana asutuksen läheisyydessä. Asutus on voimajohdon lähei-

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 5 syydessä harvaa ja alueella on jo nykyisin voimajohto, joten vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. VE 2 huomioi asutuksen VE 1 paremmin. Vaihtoehdoissa ei täysin pystytä välttämään asuintalojen läheisyyttä, koska voimajohto rakennetaan olemassa olevan rinnalle. Voimajohdot herättävät osassa väestöä pelkoja haitallisista terveysvaikutuksista. Maisema ja kulttuuriperintö Voimajohto on aina maisemassa näkyvä. Tasaisessa metsämaatossa voimajohto ei pääsääntöisesti näy maisemassa erityisemmin. Johtoaukean tuntumassa voimajohtojen esteettinen häiriö voidaan kokea voimakkaana, kun taas kaukomaisemassa johdot yleensä häviävät taustaan. Rakennettaessa voimajohto nykyisen/nykyisten johtojen rinnalle, syntyy nykyistä leveämpi johtoaukea, joka muodostaa nykyistä voimakkaamman haittatekijän. Voimakkain haitta on niillä osin, kun johtoaukea levenee lähes 100 metriä leveäksi. Uusi voimajohto ylittää useita kulttuurimaisemaalueita. Koska voimajohto tulee olemassa olevan johdon rinnalle, ovat vaikutukset vähäisemmät kuin johdottomaan ympäristöön rakennettaessa. Lisäksi maisema-alueilla on jo muutenkin ennestään melko runsaasti voimajohtoja, erityisesti Junnalan ympäristössä. Luonnonolot Tarkastelluilla vaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai suojeluohjelmien kohteisiin. Orjansaaren kosteikkoalueella voi aiheutua rakentamisen aikaista häiriötä linnustolle. Rakentaminen tulisi suorittaa pesimäkauden ulkopuolella mikäli mahdollista, jolloin haittaa ei synny. VE 1:llä on haitallisia vaikutuksia liito-oravan elinympäristöihin. VE 2:ssa liito-oravan elinympäristöt on huomioitu eikä niille aiheudu haittaa. Vaihtoehdoilla ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Maankäyttö ja elinkeinotoiminta Vaihtoehto VE 1 VE 2 VE 3 Ihmisten elinolot ja hyvinvointi Uuden voimajohdon läheisyyteen jää 14 uutta asuintai lomarakennusta. Voimajohdot herättävät osassa väestöä terveyteen liittyviä pelkoja. Uuden voimajohdon läheisyyteen jää 5 uutta asuinrakennusta ja 7 lomarakennusta. Toisaalta 6 asuinrakennusta jää nykyistä kauemmaksi sivuttaissiirtojen ansiosta. Voimajohdot herättävät osassa väestöä terveyteen liittyviä pelkoja. Uuden voimajohdon läheisyyteen jää 2 uutta asuinrakennusta ja 6 lomarakennusta väleillä Olkiluoto- Junnala, Lutta-Valli. Voimajohdot herättävät osassa väestöä terveyteen liittyviä pelkoja. Maisema ja kulttuuriperintö Halkoo valtakunnallisesti arvokkaita maisema- ja kulttuurialueita. Uusi voimajohto nykyisen rinnalla näkyy lähimaisemassa selvästi. Halkoo valtakunnallisesti arvokkaita maisema- ja kulttuurialueita. Lähimaisemassa voidaan kokea parempana vaihtoehtona. Korkea pylväs erottuu kaukomaisemassa selvemmin. Voimajohto on huomioitu seutukaavoissa. Hankkeen vaikutukset metsätalouteen ovat selvästi merkittävämmät kuin maatalouteen. VE 2:lla on vähäisemmät vaikutukset kuin VE 1:llä. Yksittäiseen tilaan voi kuitenkin kohdistua merkittäviäkin vaikutuksia molemmissa vaihtoehdoissa. Metsätaloudelle aiheutuu haittaa menetettävästä metsätalousmaasta ja siitä saatavasta tuotosta. Koska uusi voimajohto tulee olemassa olevan voimajohdon yhteyteen, aiheutuu siitä metsätaloudelle kerrannaisvaikutus. Peltoalueilla pylväät ja harukset haittaavat peltokoneiden käyttöä ja vähentävät pienessä määrin viljelyalaa. Harusten väliin jääville alueille leviää rikkakasveja, jotka voivat levitä edelleen viljelyalalle. Rakentamisen aikana pelloille voi syntyä uria ja maaperä tiivistyä. Salaojat voivat rikkoutua. Maankäyttö ja elinkeinotoiminta Seutukaavan mukainen. Levenevä johtoaukea rajoittaa maankäyttöä. Merkittävimmät vaikutukset maa- ja metsätalouteen. Kaavojen mukainen. Levenevä johtoaukea rajoittaa maankäyttöä. VE 1 lievemmät vaikutukset maa- ja metsätalouteen. Kaavojen mukainen. Lievimmät vaikutukset maa- ja metsätalouteen. Lapijoki-Lutta-Metsämaa väleillä ei juurikaan vaikutuksia maa- ja metsätalouteen. Muuten, kuten VE 2. Luonnonolot Ei merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. Pirstoo joitakin paikallisesti arvokkaita alueita. Ei merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. Ei merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. Yhteenveto Ympäristön kannalta heikoin vaihtoehto. Ympäristövaikutuksiltaan VE 1 parempi. Ympäristövaikutuksiltaan pienin. Kasvattaa vikatilanteessa valtakunnallista häiriöriskiä. Järjestelmän luotettavuus vaarantuu. Edellyttää olemassa olevan 400 kv voimajohdon purkamista lähes koko linjan pituudelta.

6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS Alueiden virkistyskäyttöön voimajohdolla ei ole vaikutusta. Johtopäätökset 400 kv voimajohdon ympäristövaikutusten vaikutukset eivät ole kovin merkittäviä, koska uusi voimajohto sijoittuu olemassa olevan johdon rinnalle. Tällöin uusia merkittäviä ympäristövaikutuksia ei juurikaan synny. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset eivät yleisellä tasolla ole kovin merkittäviä, mutta yksittäiselle maanomistajalle voi koitua merkittäviäkin vaikutuksia metsämaan menetyksinä. Peltoviljelylle syntyy jonkin verran haittaa, koska pylväiden ja harusten määrä lisääntyy. Asianomaisten näkemyksissä korostui se, että johto ei saisi kulkea aivan asuinrakennusten vierestä. Voimakkaammin korostuivat näkemykset toistuvasta metsämaan menetyksestä sekä peltoviljelyn vaikeutumisesta. Jotta maankäyttö rajoittuisi mahdollisimman vähän, esitti MTK kirjeessään yhteispylväsvaihtoehdon tarkastelua YVAssa. Ko. vaihtoehto olisi maankäytöllisesti paras, mutta vaihtoehdon toimivaan sähköjärjestelmään liittyvien riskien takia järjestelmävastaavana Fingrid Oyj ei katso voivansa toteuttaa yhteispylväsratkaisua koko voimajohtolinjan matkalla. Suurin osa selvitetyistä ympäristövaikutuksista on merkitykseltään vähäisiä. VE 2:ssa on huomioitu kuitenkin paremmin asutus kuin VE 1:ssä, luonnonympäristö sekä maisemallisia tekijöitä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 7 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 7 1 HANKKEEN PERUSTELUT JA SUUNNITTELUPERIAATTEET... 8 1.1 PERUSTELUT... 8 1.2 SUUNNITTELUPERIAATTEET... 8 1.3 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 8 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 9 2.1 YVA-MENETTELY... 9 2.2 YVA-MENETTELYN OSAPUOLET... 10 2.3 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 10 2.4 AIKATAULU... 10 3 HANKKEEN KUVAUS... 11 3.1 NYKYTILA... 11 3.2 0-VAIHTOEHTO... 11 3.3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT... 11 4 ARVIOINNIN RAJAUS... 18 4.1 LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETYT MENETELMÄT... 18 4.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 18 4.3 TARKASTELUALUE... 18 4.4 EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 18 5 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA ELINKEINOTOIMINTAAN... 27 5.1 LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETYT MENETELMÄT... 27 5.2 SEUTUKAAVA... 27 5.3 MUUT JOHTOLINJALLA VOIMASSA OLEVAT KAAVAT... 28 5.4 VAIKUTUKSET MAA- JA METSÄTALOUTEEN... 28 5.5 VAIKUTUKSET VIRKISTYS- JA ULKOILUALUEISIIN... 29 5.6 VAIKUTUKSET MUUHUN MAANKÄYTTÖÖN...29 5.7 YHTEENVETO JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...29 6 VAIKUTUKSET VIIHTYVYYTEEN JA ELINOLOIHIN...30 6.1 LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETYT MENETELMÄT...30 6.2 VAIKUTUKSET ASUMISEEN JA VIIHTYISYYTEEN...30 6.3 SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT...31 6.4 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET...32 7 VAIKUTUKSET LUONNONOLOSUHTEISIIN...35 7.1 VAIKUTUKSET ARVOKKAISIIN LUONTOKOHTEISIIN...35 7.2 LIITO-ORAVAN ELINYMPÄRISTÖT...37 7.3 VAIKUTUKSET POHJAVETEEN...37 7.4 YHTEENVETO JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU...38 8 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN...39 8.1 LÄHTÖTIEDOT JA KÄYTETYT MENETELMÄT...39 8.2 NYKYTILA...39 8.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN...39 8.4 YHTEENVETO...41 9 KESKEISET VAIKUTUKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET...43 9.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET...43 9.2 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN TORJUNTA JA LIEVENTÄMINEN...45 9.3 JOHTOPÄÄTÖKSET...45 9.4 VAIKUTUSTEN SEURANTA JA JATKOSUUNNITTELU...45 LÄHTEET...47 LIITE I YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA

8 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 1 HANKKEEN PERUSTELUT JA SUUNNITTELUPERIAATTEET 1.1 Perustelut Eduskunta vahvisti 24.5.2002 valtioneuvoston tammikuussa 2002 tekemän periaatepäätöksen siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Teollisuuden Voima Oy:n hakemuksen mukaisesti on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Periaatepäätöksen mukaan laitosyksikön sähköteho on suuruusluokkaa 1000...1600 MW. Lokakuussa 2003 Teollisuuden Voima Oy ilmoitti uuden laitosyksikön sijoituspaikaksi Olkiluodon. Voimalaitoksen yksikkökoko tarkentuu vuoden loppuun mennessä. Fingrid Oyj on valtakunnallinen verkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta ja myy kantaverkkopalveluja yhtäläisin, tasapuolisin ehdoin kaikille sähkömarkkinaosapuolille. Fingrid Oyj huolehtii Suomen sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä sähkön kulutuksen ja tuotannon hetkellisen tasapainon hallinnasta ja sähkön toimitusten selvityksistä kantaverkkotasolla. Lisäksi yhtiö vastaa päävoimansiirtoverkon käytön suunnittelusta ja valvonnasta. Fingrid Oyj on tarkastellut kantaverkon vahvistamistarpeita kokonaisuutena ottaen huomioon myös tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeiden kehittymisen. Tarkastelujen keskeisenä lähtökohtina ovat sähkömarkkinalain yhtiölle asettamat Suomen kantaverkon järjestelmävastuu ja kehittämisvelvoite, samoin kuin sähkön laadun ylläpitäminen korkeana. Uusi voimalaitosyksikkö on liitettävä muuhun sähköverkkoon siten, että voimalaitoksen tuottama sähköteho pystytään siirtämään ja että laitos pystyy toimimaan suunnitellulla tavalla kaikissa käytännön verkkotilanteissa. Kantaverkon kannalta tämä tarkoittaa sitä, että uutta voimalaitosyksikköä varten on rakennettava erillinen 400 kv verkkoliityntä. Uuden voimalaitoksen liittäminen omilla liityntäjohdoillaan kantaverkkoon on välttämätöntä sekä sähköverkon siirtokyvyn että voimajärjestelmän käyttövarmuuden kannalta. Erillinen verkkoliityntä tarkoittaa, että voimalaitoksen liityntäjohdot liitetään kantaverkkoon siten, että eri laitosyksiköistä lähteviä voimajohtoja ei sijoiteta samoille pylväille. Eri laitosyksiköiden voimajohtojen sijoittaminen samoille pylväille vaarantaa kantaverkon käyttövarmuuden, koska yhteispylvään vika voi johtaa yhtä useamman laitosyksikön samanaikaiseen menettämiseen ja sitä kautta laajaan valtakunnalliseen häiriöön kantaverkossa. Olemassa olevat voimalaitosyksiköt ja uusi laitosyksikkö on tarkoitus liittää nykyisiin Rauman ja Ulvilan sähköasemiin sekä rakennettavaan Huittisten sähköasemaan. Huittisten sähköaseman rakentaminen pienentää liityntäjohtojen rakentamistarvetta. 1.2 Suunnitteluperiaatteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtoalueita. Olkiluodon laitosyksikön osalta uudet voimajohdot on tarkoitus tehdä pääosin nykyisten johtojen rinnalle ja osin olemassa olevia pylväsrakenteita ja johtoalueita hyväksi käyttäen. Erityiskohteissa harkitaan yhteispylväitä. 400 kv johtojen virtapiirit on tarkoitus sijoittaa niin, että olemassa olevat johtoalueet ja - rakenteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti. Samalla voimajärjestelmän käyttövarmuus voidaan turvata luotettavasti ja huoltotyöt tehdä helpommin. 1.3 Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset Ennen hankkeen toteuttamista Fingrid Oyj hakee sähkömarkkinalain (386/1995) mukaista rakentamislupaa Energiamarkkinavirastolta. Lupahakemukseen liitetään ympäristövaikutusten arviointiselostus sekä yhteysviranomaisen siitä antama lausunto. Fingrid Oyj hakee kauppa- ja teollisuusministeriöltä lunastuslain mukaista lunastuslupaa. Päätöksen lunastusluvan myöntämisestä tekee valtioneuvosto. Voimajohdon toteuttamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot korvataan lunastuslain mukaisessa menettelyssä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 9 2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 YVA-menettely YVAn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä luetellaan ne hankkeet, joita menettely koskee. YVA-lain, ja -asetuksen mukaan YVAmenettelyä sovelletaan vähintään 220 kv maanpäällisiin voimajohtoihin, joiden pituus on yli 15 kilometriä. Fingrid Oyj käynnisti Olkiluoto Huittinen voimajohtohanketta koskevan arviointimenettelyn syksyllä 2002. YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: arviointiohjelma ja arviointiselostus. Arviointiohjelma (työohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Siinä kuvataan mm. hankkeen perusteet, YVAssa selvitettävät vaihtoehdot, käytettävät menetelmät, ympäristön nykytilanne ja aiemmin tehdyt selvitykset. Arviointiohjelma valmistui keväällä 2003. Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon jälkeen on tehty ympäristöselvitykset, jatkettu vaihtoehtojen suunnittelua sekä vertailtu eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Arviointiselostuksessa on tarkennettu arviointiohjelmassa esitettyjä tietoja sekä kuvattu eri vaihtoehtojen vaikutukset. HANKKEEN ALOITUS Yhteysviranomaisen nimeäminen Konsultin valinta taan lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon YVAselostuksesta. ARVIOINTI- OHJELMAVAIHE Arviointiohjelman laatiminen Arviointiohjelma valmis Arviointiohjelma nähtävillä ARVIOINTI- SELOSTUSVAIHE Arviointiselostuksen laatiminen Arviointiselostus valmis Arviointiselostus nähtävillä YVA-menettely päättyy HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Fingrid Oyj:n päätös ratkaisusta, jatkosuunnitelmat ja niihin liittyvät luvat Kuntatapaamiset Sidosryhmän kokous YLEISÖTILAISUUDET Hankkeen ja arviointiohjelmaluonnoksen esittely, tietojen kerääminen Sidosryhmän kokous YLEISÖTILAISUUDET Palaute lausunnoista, hankevastaavan vastine YVA-ohjelma ja selostus ovat julkisia asiakirjoja, jotka asetetaan nähtäville ja joista kuulute- Virekirje alueelliselle ympäristökeskukselle Yhteysviranomaisen kuulutus KANNANOTOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Yhteysviranomaisen kuulutus KANNANOTOT JA MIELIPITEET YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Fingrid Oyj:n vastine yhteysviranomaisen lausunnosta Internet-sivuille LEHDISTÖ- TIEDOTE ILMOITUS YLEISÖ- TILAISUUKSISTA Yhteysviranomainen tiedottaa ILMOITUS YLEISÖ- TILAISUUKSISTA Yhteysviranomainen tiedottaa LEHDISTÖ- TIEDOTE HANKKEEN INTERNET-SIVUT www.fingrid.fi YVA-aineisto, raportit, palautteen antaminen

10 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 2.2 YVA-menettelyn osapuolet Fingrid Oyj on hankkeesta vastaava ja vastaa arviointiohjelman ja selostuksen laatimisesta. Yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Sen tehtäviin kuuluu YVAohjelman ja selostuksen nähtävillepano, kuuluttamiset, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen. Hankkeen suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointityötä on tukenut sidosryhmä, jossa ovat olleet edustettuina hankevastaava, yhteysviranomainen, kunnat sekä muita alueellisia ja paikallisia organisaatioita, kuten MTK, Satakunnan museo, Satakuntaliitto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. YVA-konsulttina toimii Maa ja Vesi Oy. 2.3 Tiedottaminen ja osallistuminen YVA-menettely on avoin prosessi, johon kaikilla, joita hanke koskee, on mahdollisuus osallistua. YVA-ohjelma oli julkisesti nähtävillä kussakin hankealueen kunnassa 5.5. 6.6.2003. Nähtävilläoloaikana asianosaisilla oli mahdollisuus jättää arviointiohjelmasta mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Ympäristökeskus pyysi YVAohjelmasta lausunnot. Mielipiteiden ja lausuntojen perusteella yhteysviranomainen laati oman kokoavan lausuntonsa YVA-ohjelmasta 3.7.2003. Vastaava mielipiteen esittämismahdollisuus on YVA-selostuksesta sen nähtävilläoloaikana. YVA-menettelyn aikana järjestettiin yleisötilaisuuksia kahdessa vaiheessa. YVA-ohjelman yleisötilaisuudet järjestettiin 6. ja 7.2.2003 Eurassa ja Eurajoella. Tuolloin esiteltiin hanketta ja YVA-ohjelman periaatteita. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä sekä keskustella suunnittelijoiden kanssa hankkeesta. Toiset yleisötilaisuudet järjestettiin arviointiselostukseen liittyen 27. ja 28.8. 2003 Eurajoella ja Huittisissa. Tilaisuuksissa esitettiin vastineet YVA-ohjelmasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä kerrottiin arviointityön jatkotoimista. Yleisötilaisuuksista ilmoitettiin alueellisissa ja paikallisissa lehdissä. Hankkeella on Internetsivusto (www.fingrid.fi, avaussivun valikko: Ympäristö), jossa on YVAohjelman ja selostuksen lisäksi mm. Fingrid Oyj:n vastineet YVA-ohjelmasta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä aikanaan vastine yhteysviranomaisen lausuntoon YVAselostuksesta. 2.4 Aikataulu Ympäristövaikutusten arviointimenettely alkoi syksyllä 2002. YVA-ohjelma valmistui keväällä 2003. Yhteysviranomainen asettaa YVAselostuksen nähtäville sen valmistuttua. Nähtävilläoloaika on 30 60 vuorokautta, jona aikana kansalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus antaa muistutuksensa ja mielipiteensä arviointiselostuksesta. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa arviointiselostuksesta 60 vuorokauden kuluessa nähtävilläoloajan päättymisestä. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon. YVA-menettelyn päätyttyä hankkeesta vastaava tekee päätöksen selvitettävästä johtoreitistä ja jatkosuunnittelusta. Alustavan aikataulun mukaan voimajohto valmistuu syksyllä 2007.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 11 3 HANKKEEN KUVAUS Tarkasteltavana on hanke, joka sisältää uuden 400 kv voimajohdon rakentamisen välille Olkiluodon kytkinasema Metsämaan (Huittinen) kytkinasema. Jäljempänä johtohankkeesta käytetään nimitystä 400 kv voimajohto Olkiluoto Huittinen. Voimajohdon pituus on noin 70 km kaikissa vaihtoehdoissa. 3.1 Nykytila Olkiluodon kytkinasemalta Huittisiin on johtoalue 2, jossa on 400 kv voimajohtoja sekä osalla johtoaluetta 110 kv voimajohtoja. Huittisten Metsämaalla johtoalue yhtyy luoteesta tulevaan johtoalueeseen. Johtoalueella on rinnakkain 2 3 johtoa, ja johtoaukean leveys vaihtelee 42 metristä 96 metriin (kuvat s. 13-15). 3.2 0-vaihtoehto YVA-asetuksen mukaan YVAssa yhtenä vaihtoehtona on tarkasteltava hankkeen toteuttamatta jättämistä, ns. nollavaihtoehtoa, ellei se jostain erityisestä syystä ole tarpeetonta. Koska uusi voimalaitosyksikkö tehdään Olkiluotoon, ei Olkiluoto-Huittinen 400 kv voimajohdon toteuttamatta jättäminen ole mahdollista. Olemassa olevien voimajohtojen siirtokyky ei riitä sekä nykyisten voimalaitoksien että uuden laitosyk- 2 Johtoalue käsittää johtoaukean sekä sen molemminpuoliset reuna-alueet. sikön tuottaman yhteisen sähkötehon siirtämiseen. Päätöksen voimajohdon rakennusluvasta tekee energiamarkkinaviranomainen. Kuva 3/1 Kaavio johtojärjestelyistä. 3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot Vaihtoehto 1 (VE 1) Selvitettävä reitti sijoittuu olemassa olevien voimajohtojen viereen, niiden eteläpuolelle. Olkiluodon kytkinasemalla tehdään uusia johtojärjestelyjä kuvan 3/1 osoittamalla tavalla. Huittisten Metsämaalle rakennetaan kytkinasema, jossa yhdistyvät Olkiluodosta ja luoteesta tulevat voimajohdot. Kytkinaseman sijainti tarkentuu YVA-menettelyn aikana. Kytkinasema vaatii noin 16 hehtaarin maa-alueen. Esimerkki vastaavan kokoisesta kytkinasemasta on kuvassa 3/2. Kuva 3/2 Metsämaalle rakennettavaa kytkinasemaa vastaavasta kytkinasemasta. Olkiluoto Junnala -välillä tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa. VE 1a:ssa nykyinen 110 kv voimajohto puretaan ja korvataan 2! 110 kv T-pylväsjohdolla, johon siirretään myös nykyisessä 400 kv pylväissä ollut 110 kv johto. Nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle rakennetaan uusi 400 kv T-pylväsjohto. Johtoaukea levenee nykyisestä 96 metristä 133-135 metriin. VE 1b:ssä uusi 400 kv voimajohto rakennetaan VE 1a:n tapaan nykyisten voimajohtojen eteläpuolelle. Siirrettävä 110 kv voimajohto rakennetaan nykyisen 110 kv voimajohdon pohjoispuolelle portaalipylväille. Johtoaukea levenee nykyisestä 96 metristä 150-155 metriin. Junnala Lapijoki -väliltä puretaan nykyinen harustettu 400 kv portaalijohto ja tilalle rakennetaan kaksi uutta 400 kv T-pylväsjohtoa, joissa molemmissa on kaksi 400 kv virtapiiriä. Johtoaukea levenee nykyisestä 42 metristä 69 metriin. Ulvila-Rauma välinen 400 kv voima-

12 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS johto käännetään Olkiluodon kytkinkentälle Lapijoella. Lapijoki Lutta -välille rakennetaan uusi 400 kv portaalijohto nykyisen 400 kv portaalijohdon eteläpuolelle. Johtoaukea levenee nykyisestä 42 metristä 72 metriin. Lutta Metsämaa (Huittinen) -välille rakennetaan uusi 400 kv portaalijohto nykyisen 400 kv portaalijohdon eteläpuolelle. Johtoaukea levenee nykyisestä 62 72 metristä 92 104 metriin. 110 kv portaalijohto puretaan väliltä Lutta-Valli. Eri osuuksien pylväsratkaisut on esitetty kuvina sivuilla 13-14. Vaihtoehto 2 (VE 2) Vaihtoehtona YVAssa tarkastellaan ratkaisua, joka on pääosiltaan kuten VE 1. Seuraavilta osilta VE 2 eroaa VE 1:stä:! Lutta-Valli välillä voimajohto rakennetaan nykyisen 110 kv voimajohdon paikalle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 0-10 metriä.! Valli-Metsämaa välillä uusi voimajohto rakennetaan nykyisen voimajohdon pohjoispuolelle. Uutta johtoaluetta tarvitaan 30 metriä.! Yhdeksässä kohdassa tehdään sivuttaissiirto tai uusi voimajohto rakennetaan yhteispylvääseen nykyisen voimajohdon kanssa rakennusten tai muun perustellun syyn takia (kuvat s. 16-17). Vaihtoehto 3 (VE 3) Eurajoella 7.2.2003 pidetyssä yleisötilaisuudessa ja MTK-Satakunnan lähettämässä kirjeessä (25.2.2003) tehtyjen esitysten mukaisesti YVAssa tarkastellaan kolmantena vaihtoehtona uuden voimajohdon rakentamista yhteispylväisiin nykyisten voimajohtojen kanssa koko suunnitellun linjan pituudelta. Olkiluoto - Huittinen johdolla Olkiluodon kytkinasemalta Lapijoelle asti on mahdollista käyttää yhteispylväsrakennetta, koska sillä osalla voidaan saman voimalaitosyksikön virtapiirit sijoittaa aina samoille pylväille ja siten mahdollinen johtovika rajoittuu koskemaan vain yhtä voimalaitosyksikköä. Johto-osalla Lapijoki - Huittinen käytetään pääsääntöisesti erillisiä pylväitä, koska tällä johto-osalla siirretään sähkötehoa eri voimalaitosyksiköistä. Välillä Lutta-Valli nykyinen 400 kv portaalijohdot pitäisi purkaa ja korvata T-pylväillä, joihin molemmat 400 kv voimajohdot sijoitetaan. 110 kv voimajohto puretaan. Johtoaukean leveys pysyisi nykyisellään. Valli-Metsämaa väliltä pitäisi nykyinen 400 kv portaalijohto purkaa, ja se korvattaisiin uudella yhteispylväsjohdolla. Johtoaukea ei levenisi nykyisestä. Käytännössä nykyisen johdon purkaminen ja uuden johdon rakentaminen sen paikalle vaatii johtoyhteydelle pitkän, puolesta vuodesta vuoteen pituisen käyttökeskeytyksen, jona aikana nykyisten voimalaitoksen käyttö rajoittuisi oleellisesti. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä ratkaisuna, koska Fingrid Oyj:lle on asetettu järjestelmävastuu, jonka velvoitteita ei vikatilanteessa pystyttäisi täyttämään. Lisäksi nykyisen johtoyhteyden korvaaminen uudella kaksoisjohdolla on kustannuksiltaan noin kolminkertainen rinnakkaiseen portaalijohtoratkaisuun verrattuna (noin 400 000 euroa/km). Myöskään nykyisen voimajohdon vahvistaminen ei ole mahdollinen ratkaisu, koska pylväsrakenteet on mitoitettu olemassa olevien johtimien aiheuttamille kuormituksille, eikä niihin ei voida lisätä uusia siirtokyvyltään vahvempia johtimia. Yhteispylväsratkaisussa purettavien pylväiden uudiskäyttö ei ole kannattavaa mittavan purkuja siirtotyön takia. Kaikkia purettavia osia ei voida hyödyntää. PYLVÄSRATKAISUT ON ESITETTY KUVISSA SIVUILLA 13 ja 14 sekä KARTALLA SIVULLA 15. VE 2:n POIKKEAMAT ON ESITETTY KARTOISSA SIVUILLA 16-17

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 13 1 Olkiluoto-Junnala 2 Junnala-Lapijoki Nykytila Nykytila VE 1-3, alavaihtoehto a VE 1-3 VE 1-3, alavaihtoehto b Poikkileikkaukset on kuvattu Olkiluodosta Huittisiin (vasemmalla aina pohjoinen). Maastotutkimusten yhteydessä voi tulla esiin pienehköjä muutoksia esitettyihin teknisiin ratkaisuihin.

14 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 35 Lapijoki-Lutta ja Valli-Metsämaa 4 Lutta-Valli Nykytila Nykytila VE 1-2 VE 1 VE 3! HUOM! VE 2 välillä Valli - Metsämaa peilikuva VE 3 VE 2 Poikkileikkaukset on kuvattu Olkiluodosta Huittisiin (vasemmalla aina pohjoinen). Maastotutkimusten yhteydessä voi tulla esiin pienehköjä muutoksia esitettyihin teknisiin ratkaisuihin.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 15 Olkiluoto-Huittinen 400 kv voimajohtolinjan eri osuudet. Numerot viittaavat sivujen 13 ja 14 pylvästyyppeihin eri osuuksilla.

16 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS VE 2, sivuttaissiirrot ja yhteispylväät. Kohteiden sijainti seuraavan sivun yleiskartalla. Liito-oravan esiintymisalueet merkitty karttoihin punaisella. 1 2 3 Sivuttaissiirto Heikkilän kohdalla Sivuttaissiirto Kylänpään kohdalla Sivuttaissiirto taajaman kohdalla 4 5 6 Sivuttaissiirto/yhteispylväs Lutassa Sivuttaissiirto Riitarossa Sivuttaissiirto Kuurnamäessä 7 8 9 Sivuttaissiirto Tuiskulassa Sivuttaissiirto Järvenpään itäpuolella Yhteispylväs Korpilevonmäessä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA 17 VE 2, Sivuttaissiirtojen ja yhteispylväsratkaisujen sijainti. Yleiskartta.

18 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 4 ARVIOINNIN RAJAUS 4.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät Lähtötietoina on käytetty maankäytön suunnitelmia (mm. kaavat), luonto- ja maisemaselvityksiä, uusimpia tutkimuksia sähkö- ja magneettikentistä sekä selvityksiä asianomaisryhmien kokemuksista voimajohtohankkeissa. Käytetty lähtöaineisto on koottu lähdeluetteloon. Arviointityön aikana on lisäksi selvitetty hankealueen nykytilaa maastokäynnein. Aluetta koskien on laadittu liito-orava- ja luontoselvitys. Maisematarkastelun yhteydessä on tehty maastokäyntejä. Liito-oravaselvityksen on laatinut FM Lauri Erävuori huhti-toukokuussa 2003. Luontoselvityksen on laatinut FM Pasi Halme heinäkuussa 2003. Maisemaselvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Mariikka Manninen. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitetty jokainen osakokonaisuus erikseen. Sidosryhmän ja muiden asianomaisten näkemyksiä on huomioitu saadun palautteen ja yleisötilaisuuksien keskustelujen perusteella. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; d) luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Voimajohtolinjausta ja teknisiä ratkaisuja on tarkennettu saadun palautteen perusteella Fingrid Oyj:n toimesta. 4.2 Arvioidut ympäristövaikutukset Arviointi käsittää voimajohdon välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset. Arviointi sisältää sekä rakentamisen aikaisten että käytön aikaisten vaikutusten arvioinnin. 4.3 Tarkastelualue Tarkastelualueena ovat kunnat, joiden alueelle voimajohto rakennetaan: Eurajoki, Eura, Lappi, Köyliö ja Huittinen. Useimmat vaikutukset ovat suoria, jolloin tarkastelualue on ulottunut noin 100 metrin etäisyydelle uudesta voimajohdosta. Tällaisia osa-alueita ovat mm. luontovaikutukset. Maankäyttöä on tarkasteltu noin 300 metrin etäisyydellä voimajohdosta. Maisema- ja kulttuurivaikutuksia on tarkasteltu maisema- ja kulttuurialueiden muodostamina kokonaisuuksina sekä lähi- että kaukomaisemassa. 4.4 Epävarmuustekijät Epävarmuustekijät ovat osa suunnitteluympäristöä. Kaikkia arviointiin liittyviä kysymyksiä ei tunneta riittävän tarkasti, ja se aiheuttaa epävarmuutta vaikutusten ennustamisessa. Vaikutusten arviointiin liittyvät arvot ja arvostukset, jotka eivät ole yksiselitteisiä, tuovat arviointiin epävarmuutta. Kaikkia yksityiskohtaisia vaikutuksia ei voida selvittää YVA-menettelyssä, vaan ne selviävät yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tällaisia epävarmuustekijöitä liittyy mm. voimajohdon ja pylväiden tarkkaan sijaintiin sekä käytettäviin pylvästyyppeihin. Maastotutkimusten yhteydessä voi tulla esiin pienehköjä muutoksia YVAssa esitettyihin teknisiin ratkaisuihin. Vaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointi liittyy arvoihin ja arvostuksiin, jotka koetaan hyvin eri tavalla. Henkilöstä riippuen arvioinnin tulosten tulkinta voi tuottaa erilaisia näkemyksiä.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 19 JUNNALA

20 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LAPIJOKI LUTTA

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 21 LUTTA