SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29921

Paananen Susanna

Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 1 2 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT... 1 3 TAVOITTEET... 2 4 NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 2 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 2 4.2 Maakuntakaavoitus... 3 4.3 Yleiskaava... 7 4.4 Asemakaava... 8 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT... 9 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 9 7 OSALLISET... 10 8 TIEDOTTAMINEN... 11 9 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN... 11 9.1 Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 11 9.2 Luonnosvaihe... 11 9.3 Ehdotusvaihe... 11 9.4 Hyväksymisvaihe... 12 9.5 Viranomaisyhteistyö... 12 10 SUUNNITTELUN AIKATAULU... 12 11 YHTEYSTIEDOT... 14

1 (14) SUMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS on lakisääteinen (MRL 63 ) suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä ja sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa) kuvataan kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kaupungintalolla asemakaavan valmistelun ajan. 2 SUUNNITTELUALUE JA LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue sijaitsee Summasen rannalla noin 6 kilometrin etäisyydellä Saarijärven keskustasta. SUMMASSAARI Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti suhteessa Saarijärven keskustaan (Kartta: Maanmittauslaitos) Suunnittelualueella sijaitsee matkailupalveluihin liittyviä toimintoja. Alue on muutoin tavanomaista muokattua maa- ja metsätalousmaata.

2 (14) Kuva 2 Näkymä Summassaaren suunnittelualueelle (Kartta: Maanmittauslaitos) 3 TAVOITTEET Saarijärven kaupunki päätti keväällä 2016 Summassaaren Mertaniemessä sijaitsevan Saarijärven Urheilutarvike ja Eräpalvelut Ky:n vuokra-alan myymisestä uudelle yrittäjäpariskunnalle. Kaupungin tahto oli, että kyseinen rakennuspaikka säilyy edelleen matkailupalvelukäytössä. Tämän varmistamiseksi Summassaareen laadittua ranta-asemakaavaa tulee laajentaa siten, että se käsittää myös Mertaniemen matkailupalvelualueen. Kyseinen alue on tällä hetkellä kaavoittamatonta aluetta. Kaavoitettava maa-alue (eli ranta-asemakaavan laajennusalue) sijoittuu Saarijärven kaupungin omistamalle tilalle Mertaniemi 729-409-1-352. Summassaaren ranta-asemakaavaa laajennetaan vähintään n. 1 hehtaarin suuruiselle myytäväksi tarkoitetulle alueelle. Tarkempi kaava-aluerajaus määritetään kaavaprosessin aikana. 4 NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000 ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeus-vaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon.

3 (14) Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25 mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN 1.3.2009), joita ovat: Toimiva aluerakenne. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Summassaaren asemakaavan laajennusta koskee erityisesti seuraavat tavoitteet: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. 4.2 Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009.

4 (14) Kuva 3 Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti punaisella nuolella kartalla. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueelle (kuk). Alueen läheisyyteen sijoittuu valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ( Tarvaala). Summassaaren alueelle on osoitettu maakuntakaavassa myös matkailupalvelujen alueen kohdemerkintä sekä luonnonseuojelualueen kohdemerkintä, sl. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu myös pohjavesialuetta.

5 (14) 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallintooikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Kaava ei koske Saarijärveä. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen.

6 (14) 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 5.12.2014. Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Vahvistuksen jälkeen kaavassa osoitetaan 113 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita on 5. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita noin 60. Korkein hallinto-oikeus on antanut 9.3.2016 päätöksen maakuntakaavan vahvistamista koskevassa valituksessa. Korkein hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maakuntavaltuuston päätös on vahvistamatta jätettyjen tv-, tu- ja tu1 -merkintöjen osalta ollut lainvastainen. Tämän vuoksi ympäristöministeriön on maankäyttö- ja rakennuslain 31 :n 3 momentti huomioon ottaen tullut jättää maakuntakaava vahvistamatta näiltä osin, eikä päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ole perusteita. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa tarkistettiin myös virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). Kaavassa muutettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Kaavassa ei osoiteta aluevarauksia suunnittelualueille tai sen läheisyyteen. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä,

7 (14) luonnonsuojelua ja virkistystä. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Kuva 4 Ote maakuntakaavan tarkistuskartan luonnoksesta Maakuntakaavan tarkistusluonnoksessa suunnittelualueet sijoittuvat maakuntakeskus (karttamerkintä) alueelle. Summassaaren alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue (kohdemerkintä). Koko suunnittelualue sijoittuu kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle. Summassaareen on osoitettu myös pohjavesialue. 4.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Saarijärven kunnanvaltuuston 29.11.14982 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava, Tarvaalan yleiskaava. Kuva 5 Ote Tarvaalan yleiskaavasta. Suunnittelualue on osoitettu kuvaan likimääräisellä aluerajauksella. Suunnittelualue on osoitettu kaavassa matkailupalvelujen alueena, KM. Alueelle on myös osoitettu muinaismustoalue, SM.

8 (14) 4.4 Asemakaava Summassaaren ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Saarijärven kaupungin Summasjärven kylän tiloja RN:o 1:200,1:216, 1:217, 1:220, 1:235, 1:351, 1:352, 1:353 ja 1:484. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 25.8.2008 46. Kuva 6 Ote Summassaaren ranta-asemakaavasta

9 (14) Kuva 7 Suunnittelualueen likimääräinen rajaus suhteessa voimassa olevaan kaavaan. 5 SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Ranta-asemakaavan laajennusta varten on käytettävissä suunnitelmat sekä selvitykset: Summassaaren ranta-asemakaava (, 2008) Summassaaren rantakaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy, 2007) Saarijärven Kalmari, Ranta-Hännilä ja Summassaari modernin rakennusperinnön inventointi (Aada mustonen, 2013) Täydentävien selvityksiä laaditaan tarpeen vaatiessa. Lisäselvitysten tarve ratkaistaan kaavaprosessin aikana (esim. liito-oravaselvitys). 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaprosessin aikana tulee arvioida kaavamuutoksen toteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ) selvityksiin ja muuhun kaavoitustyön aikana saatuun tietoon pohjautuen. Vaikutustenarviointi on koko kaavaprosessin ajan kestävä menettely ja se perustuu riittävään lähtötilanteen tietojen selvittämiseen.

10 (14) Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: ympäristövaikutukset, yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan ennakoida suunnitelman toteuttamisen kannalta merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. 7 OSALLISET Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläolon aikana kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat ja loma-asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat alueen muut toimijat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainittuja ovat:

11 (14) Saarijärven osakaskunta Elenia Oy Tarvaalan kyläyhdistys Saarijärven Vesihuolto Oy Saarijärven kaupungin vesi ja viemärilaitos Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keski-Suomen museo Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Keski-Suomen liitto Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja Keski-Suomen pelastuslaitos 8 TIEDOTTAMINEN Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) asetetaan nähtäville Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululle (kaavoitus) osoitteessa: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi sekä internetissä www.saarijarvi.fi. Kuulutukset julkaistaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla kaupungintalolla, Sampo - lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla www.saarijarvi.fi. 9 KAAVAPROSESSI JA OSALLISTUMINEN 9.1 Kaavan vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2 Luonnosvaihe 9.3 Ehdotusvaihe Kaavan vireilletulosta kuulutetaan kaupunginviraston ilmoitustaululla sekä paikallislehdessä. Samalla asetetaan nähtäville myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Nähtävillä olon aikana osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Ulkopaikkakuntalaisia kiinteistönomistajia ja keskeisiä osallisia tiedotetaan kirjeitse. a päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä, aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti, mikäli kaavan laadinnan prosessiin ilmenee merkittäviä aikataulu- tai muita muutoksia. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Tarvittaessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.

12 (14) 9.4 Hyväksymisvaihe Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kaupunginhallituksessa. Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu. Saarijärven kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELY-keskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67 ). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2 ). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. 9.5 Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 10 SUUNNITTELUN AIKATAULU AJANKOHTA TYÖVAIHE JA SISÄLTÖ 1-2 /2017 KAAVAN ALOITUS JA VIREILLETULO OAS:n laatiminen ja nähtäville asettaminen (14 pv) Mielipiteet 1-2/2017 KAAVALUONNOS Kaavaluonnoksen laatiminen ja nähtäville asettaminen (30 pv) Lausunnot ja mielipiteet 4-5/2017 KAAVAEHDOTUS Vastineiden antaminen kaavaluonnoksen palautteeseen Selvitysten täydentäminen ja viimeistely Kaavaehdotuksen laatiminen ja nähtäville asettaminen

13 (14) Lausunnot ja muistutukset Tarvittaessa viranomaisneuvottelu / viranomaisten työneuvottelu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen 06-08/2017 KAAVAN HYVÄKSYMINEN Vastineiden antaminen kaavaehdotuksen palautteeseen Kaavaehdotuksen viimeisteleminen hyväksyttäväksi Tarvittaessa muutoksista tiedottaminen Kaavan hyväksymiskäsittelyt 08-09/2017 KAAVAN VOIMAANTULO Mikäli kaavasta ei ole valitettu, sen voimaantulosta kuuluttaminen Aikataulu tarkentuu työn kuluessa.

14 (14) 11 YHTEYSTIEDOT Saarijärven kaupunki PL 13 (Sivulantie 11), 43101 Saarijärvi Kaavaprosessi, kaavanlaadinnan ohjaus, lakiasiat: Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Mirja Tarvainen, kaavasuunnittelija Puh. 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen p. 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi Maankäyttösopimukset, paikkatietoasiat: Maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen p. 044 4598314 tarmo.heinanen@saarijarvi.fi Susanna Paananen, ins. AMK Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh: 044 704 6280 susanna.paananen@fcg.fi