Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hanke Kyläpilottien pilottiraportti 1.1. 31.12.2012 Hämeen Kylät ry Heli Laurikainen
2 Sisällys Johdanto... 3 1. Aistitilojen kehittäminen kylätoiminnassa... 3 1.1. Sajaniemen Taidemäki ry, Sajaniemen kylä, Loppi... 3 1.2. Hauho-Seura ry, Hauho, Hämeenlinna... 6 1.3. Letkun kylä Tammela... 8 1.4. Hämeen Kylät ry, kehittäminen kyläsuunnittelun välineeksi... 10 2. Tekniikan käytöstä... 14 3. Tiedotus... 14 4. Koulutukset ja opastukset... 14 5. Arviointi ja raportointi, maksatukset... 15 6. Tilan levittäminen... 15 2
3 Johdanto Hämeen Kylien Aistien-hankkeessa kehitettiin moniaistinen tila menetelmää osaksi kylätoimintaa ja kyläsuunnittelua yhdistyksen omassa toiminnassa sekä kolmen kylän / kylätoimijan kanssa (kyläpilotit). Yhteensä vuoden aikana aistitiloja oli auki useita ympäri Kanta-Hämettä. Hankkeessa on työskennellyt raportointi kaudella osa-aikaisesti kyläkehittäjä Heli Laurikainen (koko vuosi) sekä pilottiohjaajat Ritva Voivala (1.2. 30.9.) ja Eija Laine (1.2. 31.11.). Heli Laurikainen toimi yhden kyläpilotin pilottiohjaajana. Piloteissa tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi kyläläiset (vapaaehtoiset) ja heidän yhteistyökumppanit. Mukana oli myös kylällä toimivia yhdistyksiä runsaasti. 1. Aistitilojen kehittäminen kylätoiminnassa 1.1. Sajaniemen Taidemäki ry, Sajaniemen kylä, Loppi Aistitilojen toteuttaminen Sajaniemen Taidemäki on entisessä kyläkoulussa toimiva kyläläisten harrastus- ja toimintakeskus, jossa järjestetään monenlaista toimintaa kyläläisten, yhdistysten ja yritysten toimesta. Aistienpilotissa haluttiin tuoda esille kirjailija Sakari Pälsiä, joka oli kokoisin Sajaniemen kylästä, mutta oli jäänyt tuntemattomaksi kyläläisille. Vuonna 2012 hänen syntymästä oli kulunut 130 -vuotta, jota päätettiin juhlistaa rakentamalla moniaistinen tila Taidemäelle. Kirjailijan laajasta tuotannosta aiheeksi valittiin sauna, koska Pälsi oli kerännyt ja kuvannut teksteissään paljon saunaperinnettä ja siitä oli myös kyläläisillä omia muistoja ja kokemuksia. Kuva 1. Sauna Sakari Pälsin tapaan rakennettiin Sajaniemen Taidemäelle, Lopelle. 3
4 Entisen luokkahuoneen perälle rakennettiin moniaistinen saunatila laudasta rakennetuista seinärakenteista, jotka saatiin Joentaan kyläyhdistykseltä lainaan. Tilaan lisäksi rakennettiin mm. pärekatto, lauteet ja kiuas. Sisäseinissä käytettiin paperia, johon maalattiin hirsikuvio ja palomuuri. Yksi kyläläinen valokuvasi saunakuvat. Lisäksi käytettiin kangasta. Tilan esineet, tuoksut ja muut aistimateriaalit saatiin lainaan pilottiin osallistuneilta kyläläisiltä. Tilan suunnittelu- ja rankentamisvaiheessa pidettiin Taidemäellä toiminnallisia saunailtoja, jossa tutustuttiin aiheeseen, innostettiin mukaan yhteiseen tekemiseen sekä tehtiin aistitilaan materiaaleja esim. saippua ja pesimet. Sauna-tila oli avoinna touko-heinäkuun aikana hyvin laajasti, n. 1 000 h yhteensä mm. kesäteatterinäytösten ja kesätorin yhteydessä. Vieraskirjaan nimensä kirjoitti 450 henkeä, arviolta noin vajaa puolet kirjoittivat nimensä kirjaan. Tila oli avoinna sekä vieraille piipahtamispaikkana että ryhmille ohjattuna tilaisuutena. Tilaa oli rakentamassa n. 10 henkilöä vapaaehtoisia kyläläisiä. Elokuussa tilaan rakennettiin rentoutustila metsä-teemalla Taidemäen avoimet ovet tapahtumaan. Tila oli avoinna n. 20 tuntia kyläläisille ja osallistujia oli n. 45 henkeä. Tilaa oli rakentamassa n. 5 vapaaehtoista. Aistimateriaaleina käytettiin sammalta, lehtiä, oksia, puuta, kiviä ja muuta luonnosta saatavaa materiaalia. Luontovideolla ja tekonuotiolla luotiin hyvin rentouttava ja rauhallinen tunnelma tilaan. Kuva 2. Rentoutus metsä toi uudenlaisen sisällön aistitilaan ja käyttötarkoituksen Taidemäelle. Kokemukset kehittämisestä ja aistitilan käytöstä Aistien-hanke toi kylälle positiivista ajattelua ja tila antoi uusia ideoita kylän toimintaan ja Taidemäelle. Moniaistinen tila -menetelmä otettiin Taidemäellä hienosti käyttöön yhdeksi menetelmäksi ja tilaan on rakennettu uusia aistitiloja eri teemoista pilottitoiminnan loputtualokakuussa. Menetelmä näyttäisi sopivan hyvin juurikin tällaiseen toimintakeskuksen toimintaan, jossa järjestetään paljon erilaista harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä tapahtumia. Aistitilan ja moniaistisuus avasi uudenlaisen suunnan toiminnalle. Johtopäätös: Vuoden 2013 tulevaksi pilottikohteeksi olisi hyvä saada yksi toimintakeskustyyppinen kylätalo, jotta tätä puolta voidaan vielä kehittää eteenpäin. Voisi toimia myös taajama-kylissä ja kirkonkylissä, jossa pitäisi rakentaa yhteistyön verkostoa sekä yhteistä tulevaisuutta. 4
5 Tilan rakentamisprosessi sai mukaan Sajaniemellä uusia ihmisiä ja yhdisti toimijoita, kun tilaa suunniteltiin ja rakennettiin yhdessä. Tilan suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi laaja joukko ihmisiä, jotka osallistuivat suunnittelutapaamisiin ja talkoisiin, jokainen omalta osaltaan. Rakentamisessa voidaankin käyttää hyvin monenlaista osaamista, mikä mahdollistaa laajan verkoston osallistumisen aistitilan tekemiseen. Tämä puolestaan taas vahvistaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa, kun opitaan tuntemaan toisia ja luottamaan yhdessä tekemiseen. Suuren vaivannäön ja rakentamisen jälkeen oli erityisen hyvä, että tila oli avoinna pitkään, jotta siitä päästiin nauttimaan ja se sai osakseen huomiota. Asioiden esille tuominen ja ihmisten kohtaaminen oli luontevaa aistitilassa, jossa oli esillä erilaisia teemaan sopivia esineitä. Aistimateriaalit koettiin myös oppimista tukevana ja innostavana tekijänä. Avoin aistitila houkutteli Taidemäelle uusia kyläläisiä ja teki sen toimintaa tutuksi. Kesän aikana tilassa vieraili laajasti väkeä ympäri Etelä-Suomea kesäteatterinäytösten ja kesämökkikauden aikana. Eri toimijoiden aktiivisuuden heräämisen myötä perustettiin myös Sakari Pälsi seura, mikä voidaan osin katsoa myös Aistien -hankkeen tulokseksi. Aistitila toi uutta näkökulmaa kylätoimintaan ja nosti esille yhteisöllisyyttä ja kohtaamisen merkitystä. Johtopäätös: Pilottiohjaajan tulee olla henkilö, joka tuntee kyläläiset, mutta osaa ottaa oman roolin ohjaajana tilan rakentamisessa. Riittävästi tukea (perehdytys, koulutus, ohjaus) tarvitaan muulta hankeorganisaatiolta liittyen menetelmään ja yhteisöllisen prosessin ohjaamiseen. Haasteelliseksi koettiin moniaistinen tila -menetelmä nimen käyttäminen. Tiedottamisessa ja innostamisessa sen avaaminen on vaikeaa ja siihen kaivattiin kansantajuisempaa nimitystä. Tilan rakentamista toteutettiin mm. järjestämällä toimintailtoja, jossa sauna-teemaan tutustuttiin ja valmistettiin aistimateriaaleja tilaan. Tämä mahdollisti sen että laajempi joukko kyläläisiä oli mukana tekemisessä ja siten myös tutustuivat menetelmään ja saunaperinteeseen. Pilottiohjaaja teki myös paljon työtä hankkeesta ja menetelmästä kertomiseen, jotta tekijät saatiin innostumaan uuden ja vieraalta tuntuneen menetelmän käyttämiseen ja yhdessä tekemiseen. Myös kylätoimintaan liittyvien käyttötarkoitusten puuttuminen, vaikeutti tiedottamista aluksi. Johtopäätös: keksitään kuvaavampi nimitys ja avataan toimintaa paremmin. Ohjausta ja tukea tulee antaa varsinkin kyläpilottien alkuvaiheessa sekä kiinnittää huomiota oikeanlaiseen tiedottamiseen. Toiminnalliset illat osana rakentamisprosessia tekee aiheen ja menetelmän tutuksi kylälle. Jos puhutaan moniaistisesta tilasta yhteisöllisyyden vahvistamisen menetelmänä, olisi tärkeää tarkastella ja miettiä millainen aistitilan tekeminen sitä parhaiten tuottaa ja mitkä osat siinä ovat niitä jotka sen tuottavat? Vuoden kokemuksen pohjalta yhteinen rakentamisprosessi on varmasti se vahvin osa-alue, jossa yhteisö pääsee toiminnan kautta vahvistumaan. Mutta mikä on silloin aistitilan, moniaistisuuden tai muistelun rooli prosessissa, vai päästäisiinkö samanlaiseen lopputulokseen minkä tahansa muun rakentamisprosessin kautta? Tekijät jotka yhteisöllisyyttä rakentavat siis esille selkeästi? 5
Samoin miettiä sitä miten käytännössä valmis tila vahvistaa yhteisöllisyyttä. Pitääkö silloin olla aikaa vierailla rauhassa aistitilassa vai riittääkö piipahdus? 6 1.2. Hauho-Seura ry, Hauho, Hämeenlinna Aistitilojen toteuttaminen Aistitilan suunnittelusta, rakentamisesta ja aukipitämisestä vastasi neljän hengen työryhmä (Hauho-Seurasta ja Hauhon Rouwasväenyhdistyksestä). Aistitilojen aukipitämiseen osallistui myös muita Hauho-Seuran jäseniä. Entisajan hauholaisesta arjesta kertova tila rakennettiin Hauho-päivän 13.9. merkeissä. Tila oli avoinna yleisölle Hauho-päivänä, seuraavana lauantaina (yht. 4 tuntia) sekä lisäksi kahtena päivänä oppilasryhmille (5 ryhmää). Tilassa vieraili yhteensä n. 350 henkilöä. Tilan rakentaminen osui sellaiseen ajankohtaan, että taajaman yhteisenä tilana toiminut Hauhotalo oli tilanteessa, jossa sen tuleva käyttötarkoitus ja omistajuus olivat muutoksessa. Aistitilaa ei voitu taloon rakentaa, mutta uusi tila löytyi Hauho-Seuran omistamasta Kotkon ulkomuseoalueella olevasta Halpparin talosta. Tilaan tuotiin paljon sellaista materiaali, joka muutti museon eläväksi ja johon kävijät saivat tutustua mm. koskettelemalla ja haistelemalla. Elementteinä oli mm. uunin tehty tuli led-kynttilöiden, halkojen ja ritinä-äänen avulla. Tilaan tuotiin mm. omatekoista saippuaa, kessua, tervanarua, mausteita ja muita sellaisia arkeen liittyviä aistimateriaaleja, jota sai tarkastella. Lisäksi Hauhopäivänä tilassa vieraili Kulkukauppias kauppapakaasien (kankaat, napit jne.) ja tarjottavien (rintasokuri ja uskovaisten pastillit jne.) kanssa. Tykillä heijastettiin seinälle Hauholta otettuja vanhoja valokuvia. Yhdestä kuvasta onnistuttiin teettämään myös suurennos seinälle. Kuva 3. Halpparin talon rakennettu aistitilassa pääsi koskettelemaan, haistelemaan ja maistelemaan sekä muistelemaan millaista arki oli ennen. Toisena aistitilana toteutettiin Hauhon kirkonkylällä järjestettävään Havu-joulutapahtumaan Joulupukin konttoori. Tila rakennettiin Hauho-talon näyttämölle, jossa oli valmiina jo säädettävä valaistus ja kiinnitystankoja katossa. Tila sisustettiin jouluisilla materiaaleilla (kynttilät, kuusi, paketit, lumihiutalekoristeet) tunnelman luomiseksi. Tilassa vierailijat saivat antaa ehdotuksensa kirkonkylän kehittämiseksi joululahja toiveiden keräämisen lisäksi. Tilassa oli tehty sitä varten omat lomak- 6
keet. Tykillä heijastettiin talvi-aiheisia kuvia kankaalle ja taustalla soi joululauluja. Vieraskirjaan nimensä kirjoitti 65 henkeä. Tila oli avoinna yleisölle yhteensä viisi tuntia. 7 Kuva 4. Joulupukin konttoori toimi Havujoulu-tapahtumassa ideoiden keräämispaikkana ja tunnelmallisena tilana keskellä myyjäistapahtumaa. Kokemukset kehittämisestä ja aistitilan käytöstä Molemmat Hauholla järjestetyt aistitilat saivat osallistujilta paljon positiivista palautetta. Vierailijat pääsivät tutustumaan Halpparintaloon ja erilaiset aistimateriaalit nousivat keskustelunaiheiksi vieruskaverin kanssa. Joulupunkin konttoori puolestaan oli jouluntunnelmaa ja rauhoittumista tuova osuus Havujoulu-tapahtumassa. Suunnitteluprosessi onnistui hyvin tiiviin työryhmän kanssa ja tilat saatiin rakennettua suunnitelmien mukaan. Ryhmän kesken ei käyty hirveästi arvokeskustelua, mutta muistelua ja asioista oppimista kylläkin sisältyi suunnitteluun. Oppilasryhmien kanssa entisajan arkitila toi hyvän keskustelupeilin nykymaailmaan ja siihen millaiset asiat ovat arjessa merkittäviä. Vapaehtoiset toivat paljon kotoa eri aistimateriaaleja tiloja rakennettaessa. Tunnelma molemmissa tiloissa oli hyvin miellyttävä. Molemmissa tiloissa kävi paljon osallistujia, jotka tulivat omaa tahtiaan tilaan tutustumaan. Välillä ihmisiä oli hivenen liikaa ja tunnelma oli siten rauhaton. Tällöin ei myöskään kaikki aistimateriaalit olleet selkeästi nähtävillä tai ihmiset rauhoittuneet viipymään tilassa pitkään. Suuri osallistujamäärä oli täysin yllätys järjestäjille. Hauho-päivänä ulkorakennuksessa järjestetyllä tarjoilulla pyrittiin lomittamaan vierailuja. Oppilasryhmien kanssa kuitenkin oli tilanne hyvin erilainen, kun ehdittiin oikeasti käymään läpi eri aistimateriaalit ja niistä ehdittiin keskustelemaan rauhassa. Molemmat tilat löysivät luontevat paikat osaksi kylän toimintaa ja tapahtumakenttää tuoden niihin lisäarvoa ja uudenlaista ohjelmaa. Johtopäätös: Ryhmämuotoisena tilanteena aistitila antaa syvempää tietoa ja mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia ja muistoja. Piipahtamistila puolestaan tarjoaa yllättäviä kohtaamisia ja spontaaneja kokemuksia. Tiiviin työryhmän hyvä puoli on se, 7
että tekemisen prosessi on napakkaa, mutta silloin se voi jäädä muun yhteisön kannalta kaukaisemmaksi. Joulupukin konttoorin yhtenä tehtävänä oli kerätä ideoita Hauhon kirkonkylän kehittämiseksi. Tilan oli tarkoitus toimia matalan kynnyksen paikkana ja joulupukille kirjoittaminen hauskana tapana kerätä niitä talteen. Asiasta tiedotettiin lehtijutuissa alueen asukkaille. Tilanteessa tämä ei kuitenkaan toiminut kovinkaan hyvin. Joulupukki koettiin enemmän lasten juttuna, eikä tilaan siten oltu innokkaita menemään. Tosin löytyi sellaisiakin henkilöitä, jotka olivat jo kotona ideansa kirjoittaneet ja toivat se sitten vain aistitilaan. Tämä kokeilu antoi kuitenkin hyvää tietoa siihen mihin suuntaan kyläsuunnittelussa aistitilaa tulisi jatkossa kehittää. Johtopäätös: Kyläsuunnitteluun tehty aistitilan aistimateriaalit ja sisältö pitää kiinnittyä enemmän konkreettisesti kylään, kylän toimintaan, palveluihin, ympäristöön jne. ja sen pitää olla kävijöille selkeä. 8 1.3. Letkun kylä Tammela Aistitilojen toteuttaminen Letkun kylällä järjestetyillä aistitiloilla ja moniaistisuuden hyödyntämisellä tehtiin paikallishistoriaa tunnetuksi, tuotiin esille paikallista kädentaitajuutta ja perinteitä sekä haettiin kyläkaavoitukseen erilaista näkökulmaa. Aistitilojen tekeminen sitoutui hyvin tiiviisti kylän muuhun toimintaan ja pilotista saatiinkin hyvin kehittämiseen arvokasta tietoa siitä millaisiin kylätoiminnan eri puoliin moniaistisuudesta olisi jotakin hyötyä. Letkun kylä on hyvin luova ja aktiivinen kylä, jossa rohkeasti kokeillaan asioita. Ensimmäinen tila rakennettiin kylätalo Pirtin (maamiesseurantalon) 90-vuotisjuhlaliin heinäkuussa 2012 Pirtin ja maamiesseuran historiaan liittyen. Kevään aikana kerättiin muistitietoa esim. kylän vanhimpien, 1920-luvun vaiheilla syntyneiden ja seuran toiminnassa mukana olleiden haastatteluilla. Paikallinen Härkätien teatteri oli mukana ja hyödynsi aistitilaa ja muistelmia Letkulla porisee -juhlakuvaelman tekemisessä, jonka tapahtumat sijoittuivat talon rakentamisvuosiin 1920-luvulle. Yhteisöteatteri jatkuu kesän 2013 Kun levikset Letkulle tuli -esityksissä. Kuva 5. Pirtin ja maamiesseuran historiaan liittyvä aistitila rakennettiin Pirtin näyttämölle hyödyntäen näyttämörakenteita. 8
9 Letkun kylä sijaitsee historiallisen Hämeen Härkätien varrella, jossa järjestetään vuosittain Pirturallin / Härkätien autosuunnistus. Aistien-hankkeen puitteissa järjestettiin Letkun kyläkaupan piharakennukseen aistitila 1930-luvun Härkätien pirturallitarinoiden teemalla. Moniaistisuutta hyödynnettiin myös syksyllä järjestetyssä Härkätien teatterin karonkassa. Teemana oli Letku 60-luvulla. Kuva 6. Pirtumuisteluita varten tehtiin oma tila pihamökkiin. Letkun kylälle ollaan tekemässä Tammelan kunnan toimesta osayleiskaavaa ja moniaistisuutta hyödynnettiin kyläläisten kanssa pidetyssä kyläkaavatilaisuuksissa, jossa kaavan tekemiseen haluttiin kuulla kyläläisten mielipiteitä ja ideoida. Tilaisuudessa hyödynnettiin mm. kylätiellä kuvattua videota sekä ilmakuvia kylän rakenteesta. Lisäksi tilan seinälle oli kiinnitetty vanhoja valokuvia, josta pystyi näkemään maiseman ja kylän muutoksen. Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa on tärkeää muistaa kylän nykytila ja tulevaisuus, kylämaisema, asuminen ja palvelut. Joulun tunnelmointiin päästiin kyläkauppa Puodin vintille rakennettuun aisti joulunurkkaukseen. Tilassa pyöri joulukuvista tehty video joululaulujen kera, joulukuusi ja muuta rekvisiittaa. Kuva 7. Letkun joulutapahtumaan tunnelmaa toi jouluinen aistinurkkaus. Kokemukset kehittämisestä ja aistitilan käytöstä Pilotin aikana järjestettiin useita aistitiloja ja tapahtumia, joissa ihmisten oli helppo kohdata toisiaan, vaihtaa mielipiteitä, muistella ja keskustella. Aistien hankkeen aikana eri-ikäisten ja eritaustaisten kyläläisten (kesä/vakiasukkaat) vuorovaikutus ja tutustuminen toisiinsa lisääntyi. 9
Johtopäätös: menetelmän ja moniaistisuuden kokeilu eri tilanteissa kylätoiminnassa antoi tietoa ja avasi kehittämisen polkuja. Linkittyminen sirpaleisesti eri toimintoihin antoi lisäulottuvuutta ja arvoa kyläntoimintaan, mutta ei menetelmän ollut toteutuksessa selkeänä. Pilottiohjaajien ohjaamiseen ja koko kylän aiheeseen perehdyttämiseen pitää käyttää aikaa riittävästi. Eri ryhmien arvostus kylällä kasvoi, erityisesti taidepiiriläiset ja teatterilaiset saivat kiitosta ja heidän merkityksensä kylän kulttuuritoimijoina ja paikallisen identiteetin esille tuojana ja rakentajana vahvistui. Teatterin osalta aistien hanke syvensi toimintaa enemmän yhteisöteatterin suuntaan. Kylätalon 90-vuotisjuhlien valmistelussa saatiin aikaan yhdessä tekemisen meininkiä tekemällä näkyväksi eri ikäpolvien työtä. Johtopäätös: Aistitilan ja muistelun hyödyntämistä kesäteattereiden toimintaan olisi hyvä kokeilla toisessakin pilotissa. Kesäteatteritoiminta on usealla kylällä vahva yhteisöä vahvistava toiminta, jota voisi aistitilalla kenties syventää. Kylä- ja yhdistystoiminnassa tarvitaan elämyksellisyyttä luomaan viihtyisyyttä, ruokkimaan luovuutta, lisäämään yhteisöllisyyttä yhteisten muistojen kautta missä jo lyhyen pilotinkin aikana saatiin tuloksia. Muistelutyö niin, että saataisiin talteen aikakauden tietoa tarkemmin kuin nyt pilotissa, vaatii lisätyöstöä taltioinnin, haastattelutekniikan ja ryhmäkoon suhteen. Kaavoitusosiossa moniaistinen menetelmä pitäisi ottaa käyttöön heti alussa, ensimmäisessä kaavan vireilletulo kokouksessa, jolloin saadaan vielä koko kylä paikalle. Jos tällöin saadaan luotua aktiivinen osallistava ote prosessiin ja hyvä vuoropuhelu kuntaan/kaavoittajaan päin, kaavoituksesta ja kylän tulevaisuudesta keskustellaan avoimesti ja vilkkaasti myös kylällä eikä vain odoteta mitä sieltä tulee. Johtopäätös: Letkun kokemusten ja ideoiden pohjalta moniaistista tilaa voisi hyödyntää kyläkaavoituksen käynnistämisvaiheessa, kun halutaan tehdä asia tutuksi. Kaavoitusaiheisen tilan tekeminen vaatii aikaa ja suunnittelua. Aistitilan ohjaamisen ja vuoropuhelun vetämiseen tarvitaan kylillä tukea. 10 1.4. Hämeen Kylät ry, kehittäminen kyläsuunnittelun välineeksi Aistitilojen toteuttaminen Yhtenä Hämeen Kylien hankkeen tavoitteena on rakentaa moniaistinen tila menetelmästä väline kyläsuunnitteluun. Kehittämistä tehtiin kokeilemalla aistitilaa erilaisissa kyläkehittämisen tilaisuuksissa sekä kyläkehittäjän kehittämistehtävässä Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen Palveluratkaisujen kehittäjä -koulutuksessa. Työssä mietittiin sekä kyläsuunnittelun toteuttamista aistitilassa että miten sitä voitaisiin toteuttaa palveluna osana Hämeen Kylien toimintaa hankkeen päätyttyä. Kehittämisessä hyödynnettiin mm. palvelumuotoilun keinoja ja sen aikana saatiin muodostettua konsepteja, jota voidaan jatkotyöstää vuoden 2013 aikana. Kyläpilotit tuottivat tärkeää taustatietoa ja kokemusta kehittämistyöhön. Kyläsuunnitelman tekeminen eri kylillä vaatii teltan tai muun siirrettävän aistitilan hankintaa. 10
11 Kuva 8. Kyläsuunnitteluun soveltuvan aistitilan suunnittelussa hyödynnettiin palvelumuotoilussa käytettävää pahviprotoilu-menetelmää. Lisäksi moniaistisuutta ja moniaistista tilaa hyödynnettiin ja kokeiltiin neljässä eri yhteydessä. Huhtikuussa toteutettiin moniaistinen tila teemalla asuinviihtyvyys osana Kykyä -hankkeen aloitustilaisuutta 14.4.2012. Kykyä-hanke on Hämeen Kylien yhteistyökumppani ja sen kohderyhmä on kylätoimijat, joten samalla voitiin myös tiedottaa hankkeesta ja menetelmästä kylätoimijoille Riihimäen seudulla. Tilaa käytettiin saattelemaan osallistujat teemaan ja haastamaan heidät miettimään asuinviihtyvyyteen liittyviä tekijöitä. Tilaisuuteen osallistui yhteensä n. 15 henkilöä. Kuva 8. Yhteinen ideointi aloitettiin moniaistisessa tilassa, jossa oli erilaisia asuinviihtyvyyttä kuvaavia tekijöitä. Aistimateriaalit oli kerätty Kykyä-hankkeen ja kyläkehittäjän toimesta silmälläpitäen sitä millaisia tekijöitä näiden kylätoimintaa kehittävien tahojen näkökulmasta olisi tärkeää ottaa huomioon tilaisuudessa. Tila rakennettiin kokoustilaan heijastamalla kahdella tykillä seinille kuvia alueen kylistä ja seudusta. Taustalla soi luonnonäänistä koostuvat äänimaailma (mm. tuuli, autojen äänet, linnunlaulu jne.) Tilassa oli erilaisia luonnon materiaaleja kuten oksia, multaa, kuravettä, asfalttia jne. Lisäksi oli erilaista tavaraa kuten roskapusseja, sammutuspeite ja tervantuoksua. Tila rajattiin pöydillä, koska kankaita ei ollut mahdollista tilaan kiinnittää aikataulujen vuoksi. Tilaisuuden aloitus moniaistisessa tilassa innosti osallistujia keskustelemaan ja saatteli heidät asuinviihtyvyyteen liittyviin tekijöihin. Kehitettävää tilaan jäi se, että toisen projektorin säde oli liian alhaalla ja se häikäisi osallistujia välillä liikaa. Tilassa toteutettiin keskustelu pariporinoina, 11
joka toisaalta oli ok tapa, mutta keskustelu päällekkäin tausta äänien kanssa oli välillä haasteellista ja teki tilanteesta hivenen rauhattoman. Tilaisuus sai kuitenkin paljon positiivista palautetta osallistujilta ja se selkeästi oli hyvä tapa aloittaa yhteinen työskentely sellaisen ryhmän kanssa, jotka kaikki olivat tulleet kuulolle. Toisena kokeiluna oli kylätalojen esittelytila osana järjestötapaamista Hämeenlinnassa 27.9.2012. Laureasta lainaan saadussa teltassa oli esillä kylätalokattaus, teltan seinään heijastettiin kuvia eri juhla- ja kylätaloista, taustalla soi humppamusiikki ja tilassa tuoksuteltiin tervan ja sahdin tuoksua. Tila tarjosi mukavan paikan, jossa voitiin esitellä kylätalojen toimintaa ja tunnelmaa kylätaloesitteiden jakamisen ohella. Näin saatiin myös kokemusta, miten aistitila toimii tiedottamiskeinona. Moniaistinen tila menetelmästä kerrottiin neljän maakunnan (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Uusimaa) yhteisen Kylä Välittää -hankkeen päätös seminaarissa Messilässä 22.11.2012. Aiheena oli kyläkehittäminen. Tilassa vieraili ympäri Etelä- ja Keski-Suomea maakunnallisia kyläasiamiehiä, Leader-työntekijöitä sekä heidän yhteistyökumppaneita. Osallistujia seminaaripäivässä oli yhteensä 47 henkilöä. Aistitila rakennettiin seminaaritilan nurkkaukseen kiinnittämällä köysillä kaksi kangasta seiniksi. Toiseen kankaaseen heijastettiin kylätoimintaa ja kyläkehittämisen tuloksia kuvaavia valokuvia ja videota ja toiseen seinään hanketyötä kuvaava toimistotila. Taustalle tehtiin äänimaailma, jossa esiintyi mm. puheensorinaa, kahvikeittimen ääntä ja astioiden kilinää. Tilan lattia vuorattiin Maaseudun Tulevaisuus -lehdillä ja yksi seinä kyläkehittämisestä kertovilla lehtileikkeillä ja otsikoilla. Sisään tulleet vierailijat saivat villasukat ja huivit kaulaan, aivan kuten kylätaloilla kyläsuunnitteluilloissa hivenen viileillä kylätaloilla tehdään. Kyläkehittämisen kansainvälisydestä kertoi Motzartin kuulat, jotka olivat tuliaisia Saksan opintomatkasta. Tuoksuja oli vanhan talon tuoksu ja terva. Ideana oli myös maalintuoksu, mutta sitä ei ehditty toteuttaa. 12 Kuva 9. Kyläkehittämisestä kertova tila saatiin rakennettua osaksi Kylä välittää -hankkeen loppuseminaaria. Kylä kehittämisestä kertovan tilan rakentamisprosessi oli opettavainen ja onnistui sisällöllisesti hyvin. Kehittämisen paikkaa jäi siinä, miten tilassa emäntänä toimineet henkilöt pystyivät sisäistämään mikä on heidän rooli ja tehtävä. Nyt heidän kanssa ei ehditty käymään asiaa tarpeeksi läpi, koska seminaari samat henkilöt vastasivat seminaarin muista järjestelyistä. Samoin tila oli auki 12
sellaisena ajankohtana, että koko tilassa tapahtui iltaruokailulla soittaneen orkesterin roudaaminen ja kattaminen. Tätä ei tiedetty etukäteen. Taustahäly vaikeutti keskustelua aistitilassa ja äänimaailma jäi osin huomaamattomaksi. Vaikka tilassa vierailijoille oli varattu aikaa n. 1,5 tuntia, mutta silti välillä tilassa oli tungosta, mikä vaikeutti myös tilan vetäjien roolia. Tilan ulkopuolella pidetyllä Aistien-hanke infolla pyrittiin porrastamaan vieraiden menoa sisälle, mutta se toimi vain osin. Johtopäätös: tilan vetäjät tulee perehdyttää ja heidän kanssaan pitää testata tilassa käytävää keskustelua. Yhdessä tulisi miettiä miten tilanteessa toimitaan, vaikka kyseessä olisi kylätoiminnan konkareita. Taustahäly tai tilanne, jossa vieraillaan aistitilassa tulee miettiä siten, että se voisi oikeasti toimia kiireettömänä kohtaamispaikkana. Muistelutilanteen ohjaamisesta haettiin kokemusta pitämällä kaksi saunaan liittyvää muisteluiltaa kahdelle eri yhdistystoimijoista kootulle ryhmälle (Hämeenlinnan setlementin Yhdessä lähemmäksi -hankkeen toimijat 27.11. ja Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen pikkujoulut 19.12). Aistimateriaaleissa käytettiin hyväksi Sajaniemen Taidemäen materiaaleja ja esimerkkiä. Tilanne oli vapaamuotoinen muistelu, joka kuitenkin ohjattiin aistimateriaalien esille tuomisen kautta. Molemmat tilanteet olivat onnistuneita. Toisessa oli osallistujia 5 ja toisessa 14. Molempiin kertoihin myös osallistujat toivat mukanaan esiteitä omista saunamuistoistaan. 13 Kuva 10. Voutilakeskuksen valkoinen huone sopi saunamuistelun rauhallisen tunnelman luontiin. Toinen muisteluilloista toteutettiin Ikäihmisten palvelutalossa olevassa valkoisessa huoneessa, jossa oli valmiina tekniikka. Siinä tunnelman rakentaminen onnistui paremmin kuin toisessa tilassa, jossa käytössä oli siirrettävä valkokangas, mutta muuten perus kokoustila. Kaksi vertailukohtaa nosti esille menetelmän tilan merkityksen ja tarkoituksen. Kokemus on elämyksellisempi ja pysäyttävämpi, kun tila on selkeästi mietitty ja teemaa tukeva. Muistelua voidaan tukea muilla aistimateriaaleilla, mutta tilalla itsellään on myös vahva rooli. 13
14 2. Tekniikan käytöstä Hämeen Kylien Aistien-hankkeelle hankittiin neljä tykkiä ja kannettavaa sekä kahdet kaiuttimet leasing-laitteina. Koneita käytettiin kaikissa tiloissa, eikä niiden hankinnassa voitu kovinkaan paljon huomioida yksittäisen tilan vaatimuksia, koska hankintahetkellä tilat eivät vielä olleet rakennusvaiheessa. Koska Hämeen Kylien pilotissa painottuu yhteisen prosessin merkitys, käytettävän tekniikan tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa, jotta sitä osataan käyttää. Tilojen rakentamisessa kokonaisuudessakin käytettiin paljon luovuutta ja ongelmanratkaisukeinoja, olemassa olevien resurssien puitteissa. Aistitiloissa lähes kaikissa käytettiin tykillä heijastettavaa kuvaa tai videota, mutta osassa se oli enemmän sivuosassa. Laurean tilassa olevaa koko seinän kokoista kuvaa oli hyvin hankala toteuttaa erilaisissa puitteissa (rakennuksissa oli harvoin kokonaista seinää, jossa ei olisi ikkunaa tai muuta rakennetta taustalla). Tulevalle kehittämiskaudelle olisi tärkeää myös miettiä miten osallistujien ja kävijöiden muistot, esineet ja tarinat liitetään mukaan. Millaista tekniikkaa löytyisi osallistujilta itseltään älypuhelimista (Iphone miniscanner) ja muista laitteista, jota voidaan hyödyntää esim. valokuvien liittämiseksi nopeasti tilan sisältöön. 3. Tiedotus Kyläpiloteista kirjoitettiin juttuja paikallisiin sanomalehtiin tilojen auki olemisen markkinointiin. Yhteensä toiminnasta julkaistiin 17 eri lehtijuttua (ks. liite). Merkittävää oli myös, että Yle Häme teki jutun Hauhon kyläpilotista Halpparin talosta sekä Häme Radion lähetykseen että TV:n alueuutisiin. Paikallislehdissä oli myös maksettuja ilmoituksia tiloista osana erilaisia tapahtumia. Tiedotuksessa käytettiin myös Aistien-hankkeen, Hämeen Kylät ry:n ja pilottitahojen omia verkkosivuja, Facebookkia, blogia sekä sähköpostitiedottamista. Aistien pilottihausta, koulutuksista ja tiloista tiedotettiin Hkylät sähköpostilistalle sekä alueen kylillä postitettavassa kyläkirjeessä. Myös ilmoitustauluille jaettiin ilmoituksia. Hankkeesta ja pilottien toiminnasta käytiin myös kertomassa eri yhdistysten ja toimijoiden tapaamisissa sekä tilaisuuksissa. Tiedotuksessa oli haastavaa saada esille sekä menetelmä että tilan teema. Tilassa vierailijoiden kannalta tärkeämpää on puhua aiheesta ja innostaa sen kautta ihmisiä mukaan toimintaan. Tällöin menetelmä ei välttämättä tullut niin tutuksi, vaikka tiloissa siitä aina kerrottiin ja jaettiin hankkeen esitteitä. 4. Koulutukset ja opastukset Vuoden alussa järjestettiin pilottitapaaminen 1.2.2012 menetelmän opettamiseksi pilottitoiminnan aloittaville kolmelle kylälle. Perehdytyksestä vastasi Minttu Räty Laureasta ja illan aikana jo- 14
kainen pilottikylä sai myös aikaa ideoida omaa pilottiaan eteenpäin. Syksyn koulutuspäivä jouduttiin perumaan, koska huono ajankohta karsi osallistujamäärän liian pieneksi. Alueellisen seminaarin sijaan päätettiin esitellä menetelmää Kylä välittää -hankkeen loppuseminaarissa kyläkehittäminen teemaisella aistitilalla ja infolla. Äänitetyn materiaalin muokkaamisesta järjestettiin perehdytystilaisuus 6.6.2012, jossa Metropolian opiskelija perehdytti Audacity-ohjelman käyttämiseen sekä äänitiedostojen muuttamiseen eri tiedostomuotoon. Kyläkehittäjä ja pilottiohjaajat osallistuivat koko hankkeen yhteisiin työpajapäiviin sekä virtuaalikokouksiin. 15 5. Arviointi ja raportointi, maksatukset Aistitiloihin osallistujilta pyydettiin palautetta hankkeen yhteisellä palautelomakkeella. Lomake toimi huonosti tilaisuuksissa, jossa tilassa vierailtiin omaan tahtiin. Ryhmiltä pystyttiin palaute keräämään ohjatusti tilaisuuden jälkeen. Pilottien vapaaehtoisilta tekijöiltä kerättiin palautetta sähköisen palautelomakkeen kautta. Pilottiohjaajilta pyydettiin palautetta pilottiraportointien kautta. Vuoden aikana tehtiin maksatushakemukset ja seurantatietojen kerääminen ESR-vuosikellon ja Laurean ohjeistuksen mukaisesti. 6. Tilan levittäminen Moniaistinen tila menetelmästä kerrottiin neljän maakunnan (Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi ja Uusimaa) yhteisen Kylä Välittää -hankkeen päätösseminaarissa. Aiheena oli kyläkehittäminen. Menetelmästä innostui henkilö, joka vastasi Mietoisten yhteisöllisen työtilan kehittämisestä. Loppuvuodesta työtilaan ryhdyttiin suunnittelemaan eri vuoden aikojen perustuen työhyvinvointia ja viihtyvyyttä lisääviä elementtejä. Moniaistinen tila menetelmästä ja Aistien-hankkeesta käytiin myös kertomassa Lopen kunnan Palvelukeskus Eedilässä, jonne on päivätoiminnan puolelle suunnitteilla aistihuone Sajaniemen Taidemäen kyläpilotin innoittamana. Kyläkehittäjä on osallistunut myös hankkeen yhteisen sähköinen alusta suunnitteluun ja kehittämiseen. 15
16 Liite 1. Jutut Hämeen Kylien piloteissa tehdyistä aistitiloista: Hanke - Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, 5.11.2011. Hankeen esittelystä Hämeen Kylien syykokouksessa - Janakkalan Sanomat, 24.11.2011, Aistitila luo uudenlaisia elämyksiä kylistä - Hämeen Sanomat, 5.2.2012, Kaikilla aisteilla hyvää kyliin - Louna-Vakka (LEADER-toimintaryhmän tiedotuslehti 2012), Liittyykö kyläänne tarinoita, joita haluaisitte kuulla ja kertoa? - Kykyä hanke käyntiin yhdessä aistien (tarkistettava, mikä lehti) Sajaniemen Taidemäki - Lopen-Lehti, 15.2.2012, Aistien tila - Lopen-Lehti, 23.5.2012 Perhetapahtuma Sajaniemen Taidemäellä kokoaa sukupolvet ja palvelut, mainintaa myös tulevasta aistien tilasta - Aamuposti, 28.5.2012, Aistitila tarjoaa saunakokemuksen ilman löylyä - Kotikylälehti 2/2012 (LEADER-toimintaryhmän lehti alueella Loppi, Hausjärvi), Moniaistinen tila johdatteli saunamuistojen pariin. Hauhon pilotti - Kotikyläkehti 1/2012 (LEADER-toimintaryhmän lehti), Aistikkaampaa arkea rakentamassa - Hämeen Sanomat, 12.9.2012, Eilispäivän tunnelmia Hauholla - Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset, 12.9.2012, Entisajan arkea aistitaan Hauholla - Hämeenlinnan Viikkouutiset, 14.9.2012, Hauhon museolla tuoksuu entisajan arki - Keski-Häme, 13.9.2012, Halpparin talossa vanhan ajan tuoksuja ja makuja Hauho-päivän kunniaksi - Yle Uutiset Häme, Hämeen Alueuutiset, esitetty TV:ssä pe 14.9.2012, - Yle Uutiset Häme, Uutiset, esitetty radiossa pe 14.09.2012 15.30, Radio Häme - Kotikylälehti 2/2012 (LEADER-toimintaryhmän lehti), Entisajan arkea aistittiin Hauho-päivässä ja toinen juttu Hauhon kirkonkylä virittäytyy Hawu Jouluun. - Hämeenlinnan Viikkouutiset 30.11.2012, Aikuisetkin saavat toivoa pukin konttoorissa - Hämeenlinnan Viikkouutiset 9.11.2012, Hawujoulussa aikuisetkin saavat kirjoittaa pukille. 16