ETELÄ-AFRIKKA Atte Ahlqvist 2012 Kuva 1: Etelä-Afrikan tasavallan lippu Kuva 2: Etelä-Afrikan tasavallan vaakuna LUONNONOLOT: 1. SIJAINTI Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka sijaitsee Afrikan maanosassa aivan eteläisessä kärjessä eteläisellä pallonpuoliskolla välillä 12-33 itäistä pituutta ja 34-23 eteläistä leveyttä. Sen rajanaapurivaltioita ovat pohjoisessa Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik. Lännessä, etelässä ja idässä rajana on vettä. Etelä-Afrikka sijaitsee kahden suuren valtameren, Atlantin ja Intian valtameren, välissä. Lisäksi keskellä Etelä-Afrikan tasavaltaa sijaitsee pieni Lesothon valtio sekä lähellä Mosambikia Swazimaa, joka on oma pieni valtionsa. Rantaviivaa Etelä-Afrikalla on yli 2500 km ulottuen Namibian rajalta aina Mosambikiin saakka. Etelä-Afrikka sijaitsee etelässä Afrikan mannerlaatalla kuitenkin niin keskellä laattaa että laattojen reuna-alueiden törmäykset eivät aiheuta Etelä-Afrikassa maanjäristyksiä, eikä siellä ole toimivia tulivuoria. Itä-Afrikan hautavajoama ulottuu Arabian mannerlaatalta Lähi-idästä Itä-Afrikan halki aina Mosambikiin asti. Siksi siellä on hautavajoaman kohdalla monia toimivia tulivuoria. Hautavajoama kuitenkin päättyy niin ettei se ulotu enää Etelä-Afrikkaan. 2. PINNANMUODOT Etelä-Afrikan rannikkoviivaa on yli 2500 km ja rannikkoseutu yleisesti on enimmäkseen alankoa eli alle 400 m merenpinnan yläpuolella. Rannikkokaistale on kapea ja heti sen jälkeen alkaa vuoristoisempi alue, jossa on ylänköä eli yli 500 m merenpinnan yläpuolella. Keskiosa Etelä-Afrikasta on kuivaa aroa, Karoon tasankoa ja muuttuu rannikolta luoteeseen ja pohjoiseen mentäessä Kalaharin autiomaaksi. Rannikkoaluetta kiertää vuoristojono, jota kutsutaan Suureksi jyrkänteeksi ja se koostuu useista erillistä vuoristoista. Idässä sijaitsevat Lohikäärmevuoret, jotka alkavat heti kapean rannikkokaistaleen jälkeen ja ulottuvat Swazimaahan saakka. Ne kohoavat jopa 4000 metrin korkeuteen.
kuva 3: Hyväntoivonniemi Cape Peninsula Etelä-Afrikassa 3. VESISTÖT JA VESIVARAT Etelä-Afrikassa on kaksi suurta jokea, joilla on tärkeä merkitys valtiolle. Toinen on Limpopojoki aivan Zimbabwen rajalla ja toinen on Oranjejoki ja sen sivujoki Vaal. Oranjejoki virtaa idästä länteen ja laskee Namibian rajalla Atlantiin. Se on Etelä-Afrikan suurin joki ja sillä on pituutta n. 2000 km. Oranjejoella on erittäin suuri merkitys erityisesti maataloudelle, koska Etelä-Afrikassa on erittäin vähän vesistöjä sisämaassa eikä oikeastaan lainkaan suuria järviä tai muita vesistöjä. Lisäksi koko maan keskiosa on erittäin kuivaa ja kastelua tarvitaan viljelyssä. Vettä pyritään säästämään ja sen käyttöä yritetään kontrolloida. Vettä kuitenkin tarvitaan koko ajan enemmän kuin sitä on tarjolla. Kuva 4: Oranjejoen sivujoki Vaal lähestyttäessä Johannesburgia
4. ILMASTO Etelä-Afrikka kuuluu lämpimään ilmastovyöhykkeeseen ja siellä ilmasto vaihtelee paljon eri alueittain. Keskilämpötila on aina yli +10 C eikä talvea ole lainkaan. Lännessä Kapmaassa maan lounaisosassa vallitsee välimerenilmasto, joka kuuluu subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen ja sille on tyypillistä kuumat ja kuivat kesät sekä kosteat talvet. Pienessä osassa Etelä-Afrikkaa vallitsee tällainen ilmastotyyppi aivan läntisessä eteläkärjessä Kapkaupungin läheisyydessä. Tästä syystä siellä voidaan kasvattaa viiniköynnöksiä ja Etelä-Afrikan viinit ovatkin yhtä kuuluisia kuin esim. Välimeren alueen tai Kalifornian viinit. Sisämaassa vallitsee kuuma ja kuiva ilmasto ja maisema on siellä kuivempaa ja karua puoliaavikkoa. Siirryttäessä itäänpäin maan koillisosassa on kuumempaa ja kosteampaa. Tällä alueella sijaitsevat maan kuuluisimmat luonnonpuistot, joista kuuluisin on Krugerin luonnonpuisto. Se on yksi maailman suurimmista luonnonpuistoista n. 19 000 km² ja samalla suurin metsästyskäyttöön tarkoitettu puisto. Itäinen rannikkoalue on vehreää ja kosteaa. Vaal-joen pohjoispuolella sataa enemmän ja siellä ei ole yhtä kuumaa kuin viereisellä rannikkoalueella. Ilmastoon vaikuttavat merivirrat. Ne vaikuttavat myös rannikon sademääriin. Lännessä Atlantin merialueella kulkee kylmä Etelämantereelta tuleva Benguelavirta. Tämän merivirran kasviplankton rikastuttaa kalavesiä. Itärannikolla kulkee Agulhasin ja Mosambikin lämmin merivirta. Talvella Etelä-Afrikan keskilämpötila on n. 20 25 C ja pienessä osassa sisämaata jopa n. 30 35 C. Kesällä keskilämpötilat ovat n. 10 15 C. Tuulet puhaltavat yleensä lännestä. Vuotuinen sademäärä vaihtelee alueittain. Länsirannikkoalue on lähes kuivaa, sisämaassa sataa n. 250 500 mm, ja sateisinta on idässä, jossa voi sataa jopa 1000 2000 mm vuoden aikana. 5. KASVILLISUUS JA ELÄIMISTÖ Etelä-Afrikka voidaan jakaa viiteen erilaiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Niitä kutsutaan nimillä: fynbos, metsä, karoo, heinikko ja savanni. Etelä-Afrikan luonto on kaikkein monipuolisin Brasilian ja Indonesian jälkeen, sieltä on tavattu jopa yli 20 000 erilaista kasvilajia. N. 10 % kaikista maailman kukkivista kasveista löytyy Etelä-Afrikasta. Kuva 4: tyypilllistä fynbos kasvillisuusvyöhykkeen matalaa kukkivaa kasvillisuutta Cape Townin alueelta.
Kasvillisuusvyöhyke fynbos sijaitsee maan lounaisosassa ja on kasvillisuudeltaan erittäin harvinaislaatuinen. Alue koostuu sekä vehreistä alangoista että vuoristoalueesta ja sieltä on tavattu jopa 8000 kasvilajia, joista suurinta osaa ei ole missään muualla. Pääosa kasveista on matalaa kanervaa tai ruohomaisia kasveja. Alueella kasvaa myös EteläAfrikan kansalliskukaksi nimetty kuningasprotea. Fynbosin alue on merkitty kuuluvaksi Unescon maailmanperintökohteeksi. Kuva 5: Etelä-Afrikan kansalliskukka kuningasprotea Suuret puut ovat Etelä-Afrikassa melko harvinaisia, vaikka siellä kasvaa yli tuhat puulajia. Maassa on kuitenkin laajojakin metsäalueita ja Limpopon provinssin koillisosassa kasvaa mm. käpypalmuja. Maan pohjoisosassa kasvaa myös apinaleipäpuita. Metsää on 1,5 % koko Etelä-Afrikan pinta-alasta. Kaksi merkittävintä aluetta luonnon monimuotoisuuden puolesta ovat fynbosilla sijaitseva Cape Floral Kingdom sekä kostea karoo eli aroalue. Karoo on punertavaa savimaata, joka sateettomana aikana on kivikovaa. Keinokasteltuna alue on hyvin viljavaa ja siellä mm. kasvatetaan viljaa sekä sitrushedelmiä. Lisäksi alueella kasvatetaan karjaa, joka onkin tärkeä maatalouselinkeino. Etelä-Afrikan eläimistä tunnetuimmat lienevät viisi suurta eläintä eli elefantti, leijona, sarvikuono, leopardi ja vesipuhveli. Ne elelevät yleensä savannialueilla. Suurista kissaeläimistä leijonaa tavataan nykyään enää melkein yksinomaan kansallispuistoista, mutta leopardi on levinnyt jopa maan pohjoisosiin sekä eteläiseen Kapmaahan. Gepardia ei enää esiinny kovin runsaasti, useimmiten nekin elävät kansallispuistoissa. Eläinmaailma on runsas, eläimiä Etelä-Afrikassa ovat mm. antiloopit, mangustit, apinat, hyeenat ja seeprat. Etelä-Afrikassa esiintyy runsaasti eri lintulajeja n. 850 kpl. Tunnetuin lintu lienee strutsi, jota esiintyy koko maassa. Lisäksi muita tunnettuja ovat kurjet, kotkat ja korppikotkalajit.
Rannikkoalueen vesistöissä elää useita valaslajeja, joista tunnetuin on mustavalas. Nykyään mustavalasta suojellaan ja sen määrä onkin saatu nousemaan sen jälkeen kun sitä metsästettiin aikoinaan lähes sukupuuttoon. Alueen kalavesiltä kalastetaan myös sardiineja ja kummeliturskaa kaupallisessa mielessä. kuva 7: leijonia Krugerin kansallispuistossa Etelä-Afrikalle tärkeän tulolähteen eli turismin rinnalle ovat tulleet järjestetyt metsästysretket safareille, joissa pääsee turistina mukaan metsästykseen ja saa ampua itselleen muiston esim. antiloopin pään seinälle. Tämä tuo mukanaan usein myös laitonta salakaatoa ja salametsästäjät ovatkin viime vuosina yhä suuremmassa määrin ampuneet laittomasti arvokkaita eläimiä mm. luonnonsuojelualueilta. Sarvikuonojen sarvet ovatkin esim. Aasian markkinoilla haluttua tavaraa, josta maksetaan hyvin. Usein käy niin, että metsästäjät vievät sarven elävältä eläimeltä ja jättävät sitten eläimen kitumaan. Tätä vastaan yritetään nyt taistella ja eläimiä pelastaa henkiin. Ihmisen ahneus tuhoaa pikkuhiljaa eliölajeja ja turismin mukanaan tuomia huonoja seurauksia ovatkin luonnon- ja eläinten kärsiminen.
IHMISET JA YHTEISKUNTA 6. VÄESTÖ Etelä-Afrikan väkiluku: v.2005 Etelä-Afrikan väkiluku oli 47 432 000 ihmistä. Tästä määrästä n. 29,1 % oli 0-14 -vuotiaita, 65,5 % oli 15-64 vuotiaita ja 5,4 % oli yli 64 vuotiaita. lapsikuolleisuus on vähentynyt viime vuosina paremman terveydenhuollon ja valistuksen myötä. Se on puolittunut vuoden 1994 poliittisen suunnanmuutoksen myötä, jolloin rotuerottelu valkoisten ja mustien välillä kiellettiin lailla.nykyään terveydenhuolto on tasa-arvoisempaa ja valtio pyrkii tarjoamaan ilmaista perusterveydenhuoltoa kaikille. Se ei kuitenkaan välttämättä onnistu, koska tähän ei ole riittävästi varaa eikä työvoimaa. Yksityiset sairaalat palvelevat rikkaampia ja parempiosaisia, joilla on varaa maksaa terveysvakuutuksia. On otettu käyttöön rokotusohjelmat ja tällä on saatu paljon hyvää aikaiseksi. Lisäksi puhtaan juomaveden tuominen mahdollisimman monelle auttaa terveydenhuoltoa. Valtio pyrkii tuomaan viemäröinnit ja puhtaan veden myös köyhille asuinalueille. Silti vielä paljon ihmisiä on ilman puhdasta vettä slummialueilla ja maaseudulla. kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys. Keskiarvo ikäennuste on 42 vuotta. ja väestönkasvu on -0,46 %. Tähän vaikuttavat vielä paljon köyhyys ja huonot terveydenhuoltopalvelut, joita ei kovin nopeasti saada muutettua paremmiksi. Lisäksi Etelä-Afrikassa HIV-viruksen levinneisyys on suurta, 21,5 % aikuisväestöstä. maahan muuttaa paljon laitonta siirtolaisväestöä. Etelä-Afrikka on pyrkinyt rajoittamaan siirtolaisten määrää, jotta omille kouluttamattomille ja köyhemmille väestöryhmille riittäisi töitä ja toimeentuloa. Kuitenkin koko ajan rajojen yli tulee laittomia työntekijöitä, joita houkuttelee Etelä-Afrikan paremmat olot. Siirtolaisten mukana tulee maahan myös rikollisuutta ja tauteja. Kuva 8: Xhosa-heimon lapsia kotikylässään
maastamuutto tapahtuu useimmiten Ison-Britannian suuntaan ja vuoden 1995 jälkeen erityisesti korkesti koulutetut valkoihoiset, joilla on kahden maan kansalaisuus ovatkin muuttaneet pois maasta. Tämä on huono asia valtiolle, jos suuri osa tietotaidosta lähtee pois. Maastamuuttajat kokevat Etelä-Afrikan rikollisuuden ongelmaksi. Etelä-Afrikan uskonnot: suurin osa eteläafrikkalaisista on kristittyjä. Heidän osuutensa on n. 73 %. Kristityt ovat jakautuneet moneen eri koulukuntaan, Siionin kristittyihin, helluntalaisiin, metodisteihin, katoliseen ja anglikaaniseen kirkkoon. maassa ei ole virallista valtionuskontoa ja laki takaa jokaiselle uskonnonvapauden. Afrikkalaiset heimouskonnot ovat toinen suuri pääryhmä, heitä on n. 15 %. pienempiä uskontoryhmiä ovat islam, hindulaisuus, bahailaisuus, juutalaisuus ja budhalaisuus. Näitä ryhmiä on pieni määrä väestöstä. Etelä-Afrikan kielet: maan laki takaa saman tasavertaisen aseman 11 viralliselle kielelle. Englanti on kuitenkin tärkein kaupan, tieteen ja teknologian virallinen kieli. Zulu, Xhosa ja Afrikaans ovat eniten puhuttuja kieliä ennen englannin kieltä. Usein kielet ovat vaikuttaneet paljon toisiinsa ja sekoittuneet jopa toisiinsa sisältäen erikielisiä sekoituksia. maan parlamentissa joudutaan käyttämään paljon tulkkipalveluita, sillä viralliset asiat ja asiakirjat pitää olla ymmärrettävissä suurimmalla osalla virallisista kielistä. Väestörakenne: eteläafrikkalaisista 79 % on mustia. He jakaantuvat useisiin eri heimoihin. Maassa on vaikuttanut pitkään aina vuoteen 1994 saakka rotuerottelu eli Apartheidpolitiikka, jossa pyrittiin säätelemään palveluja ja asuinoloja ym. sen mukaan mihin roturyhmään kuului, valkoihoisille taattiin paremmat palvelut ja työt. Kuva 9: Durbanin hiekkarantaa v. 1989. Kyltti kieltää muiden kuin valkoihoisten käyttää rantaa.
Elintaso ja elinkeinorakenne: Etelä-Afrikka on kaikista Afrikan valtioista kaikkein kehittynein talous. Maalla on erittäin arvokkaat mineraalimuodostelmat mm. kultaa, kvartsiittia, platinaa ja hiilivarat.teollisuus onkin 31,2 % BKT:sta, palvelut eli kauppa ja turismi mm. ovat taas 65,2 % BKT:sta, ja maatalous n. 4 %. Maatalouden tärkeimpiä vientituotteita ovat viinit, sitrushedelmät ja kukat. Suurin osa maasta on edelleenkin tänä päivänä valkoisten omistuksessa olevia suurtiloja. Nyt on aloitettu maareformi, jonka tarkoituksena olisi siirtää n. 30 % viljelysmaasta kokonaan mustille eteläafrikkalaisille. Etelä-Afrikassa on paljon väestöä, joka elää hyvin köyhästi. Lukutaidottomia on n. 14 % väestöstä. Rikollisuutta on paljon, joka johtuu siitä, että Etelä-Afrikassa on vuosikausia jatkunut väkivallan kulttuuri. Maahan salakuljetetaan paljon laittomia tuliaseita. Nopea kaupungistuminen ja maan nuori väestö ovat myös edesauttaneet rikollisuuden nousua. 7. ASUTUS Etelä-Afrikan pinta-ala on 1 219 912 km². Suomeen verrattuna siis noin nelinkertainen (Suomi 338 432 km²). Etelä-Afrikan väkiluku on n. 48 milj. ja Suomen n. 5,5 milj. Etelä- Afrikassa suurimmat kaupungit ovat pääasiassa rannikkoseuduilla ja tiheimmin asutut alueet sijaitsevat myös rannikon tuntumassa. Keskiosa Etelä-Afrikkaa on kaikkein vähiten asuttua aluetta, alle 1 asukas/km². Koillis- ja kaakkoisosissa väentiheys on n. 3-25 asukasta/km² ja paikoin suurten kaupunkien ympäristössä jopa 50 asukasta/km². Suurimmat kaupungit ovat Kapkaupunki ja Johannesburg, jotka molemmat ovat yli 1 000 000 asukkaan kaupunkeja. Kapkaupunki on myös koko tasavallan pääkaupunki, vaikkakin hallinnollinen keskus on Pretoria (yli 500 000 asukasta) ja juridinen keskus on Bloemfontein (yli 100 000 asukasta). Lisäksi itärannikolla sijaitseva Durban on yli 500 000 asukkaan kaupunki. Etelässä rannikolla sijaitsee vielä Port Elisabeth, joka on myös yli 500 000 asukkaan kaupunki. Tasavaltaa johtaa presidentti. Vuodesta 2009 Etelä-Afrikan presidenttinä on ollut Jacob Zuma. Etelä-Afrikkaa kutsutaan myös nimellä Azania. kuva 10: Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma
Etelä-Afrikka on jaettu yhdeksään provinssiin. Suurin provinssi on kuiva ja hyvin harvakseen asuttu Norhern Cape. Provinssit eroavat kooltaan paljon, ne eroavat myös kielellisesti sekä sekä sen mukaan mitä heimoja provinssissa asuu. Kartta, jossa Etelä-Afrikan provinssit ja piirikunnat (numeroituina). Northern Cape KwaZulu-Natal North West Eastern Cape Gauteng Free State Limpopo Western Cape Mpumalanga kuva 11: Etelä-Afrikan provinssit 8. VALTION ERITYISPIIRTEITÄ JA MUUTA AJANKOHTAISTA Matkat Etelä-Afrikkaan ovat viime vuosina moninkertaistuneet, turistit ja reppureissaajat ovat löytäneet Etelä-Afrikan. Erityisesti matkustajia kiehtovat kaunis luonto, villieläimet ja aito afrikkaisuus. Etelä-Afrikkaan on helppo matkustaa, koska esim. Suomesta matkustettaessa aikaero on hyvin pieni, vain muutama tunti, koska Suomi ja Etelä-Afrikka sijaitsevat samalla aikavyöhykkeellä. Lisäksi Etelä-Afrikka on kuitenkin kehittynein Afrikan maista eikä tarvitse pelätä joutuvansa keskelle villiä sademetsää tai sotaisten heimojen tulitukseen. kuva 12: näkymä Pöytävuorelle Kapkaupunki
Nähtävää on paljon. Kapkaupunki sijaitsee jyrkkien vuorten ympäröimänä ja kuuluisa maamerkki on laakeahuippuinen ja tasainen Pöytävuori. Sinne voi nousta ihailemaan maisemia kaapelihissillä. Lisäksi monet luonnonsuojelualueet ja puistot ovat näkemisen arvoisia esim. Krugerin luonnonpuisto. Kapkaupungin ulkopuolella sijaitsee Robben Island, jonka vankilassa mm. vuosikymmeniä istui Nelson Mandela. Mandela lienee koko Etelä- Afrikan kuuluisin henkilö, joka joutui rotusortopolitiikan vuoksi kärsimään vankilassa lähes koko aikuisikänsä. Kun hänet vapautettiin, hänet valittiin Etelä-Afrikan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi vuosiksi 1994-1999. Nelson Mandela sai Nobelin rauhanpalkinnon v. 1993. Hän on yksi Afrikan merkittävimmistä poliittisista johtajista. Robben Islandille tehdään veneretkiä. Hyväntoivonniemi on merkittävä paikka, siellä yhtyvät kaksi suurta valtamerta Atlantti ja Intian Valtameri. Aikoinaan Cape of Good Hope oli merenkulkijoille tärkeä paikka, kun sen ohitti oli matka jo turvallisemmalla puolella ja oli toivoa myös päästä perille. Hyväntoivonniemen sanotaan olevan maailman myrskyisimpiä paikkoja purjehtia. Hyväntoivonniemellä voi tavata eläin- ja kasvilajeja, joita ei ole missään muualla maailmassa. Lähistöllä on myös monia kauniita pikkukaupunkeja kuten Simon s Town, jonka läheisyydessä elelee suuri pingviiniyhdyskunta. Niemen kärjessä on myös kansallispuisto. kuva 13: Cape of Good Hope, Hyväntoivonniemi Lisäksi Etelä-Afrikassa voi lähteä esim. safariretkelle tarkkailemaan villieläimiä niiden luonnollisessa ympäristössä. Myös viinitilat houkuttelevat turisteja käymään. Rannikon pikkukaupungit ovat omiaan rantalomaan ja surffaukseen. Turistin on turvallista liikkua, kun muistaa käyttää järkeään ja toimii ohjeiden mukaan. Autolla liikkumisen kannalta tärkein reitti on N2 valtatie, Garden Route. Matka kulkee rannikkoa pitkin ja sen aikana ehtii nähdä kaikkea mahdollista jyrkistä rotkoista aavikoihin sekä superrikkaita alueita kuin myös köyhien asuinalueita. Rannikolta löytyy myös sukeltajien paratiiseja, joissa voi tehdä huimia retkiä näkemään hain silmästä silmään. Etelä-Afrikasta voi siis löytää melkein mitä vain omista mielenkiinnonkohteista riippuen.
Etelä-Afrikka on myös tunnettu jalkapallosta. Ensimmäisen kerran jalkapallon historiassa järjestettiin MM-kisat Afrikassa vuonna 2010. Etelä-Afrikka sai kunnian toimia kisan isäntämaana. Kisat järjestettiin 11.6.-11.7.2010. Tapahtumaa varten rakennettiin viisi uutta pelistadionia. Kisat toivat paljon julkisuutta Etelä-Afrikalle. Tutuiksi tulivat myös perinteiset afrikkalaiset muoviset puhallintorvet, joita afrikkalaiset ovat tottuneet käyttämään jalkapallo-otteluissa. Torvien kritisoitiin pitävän liian kovaa ääntä ja häiritsevän pelaajia. Palautetta tuli ympäri maailmaa. kuva 14: Adidas Jabulani virallinen jalkapallo MM-kisoissa 2010 9. ITSEARVIOINTI Sain idean tehdä valtiotyön Etelä-Afrikasta juuri jalkapallosta, koska meillä on kotona lahjana saatu tämä virallinen Etelä-Afrikan kisajalkapallo. Lisäksi pikkusiskon kummit kävivät matkalla Etelä-Afrikassa ja se tuntui aika hienolta kohteelta. Afrikka on kaiken kaikkiaan kiehtova maanosa ja luonto ja eläimet siellä kiinnostavat. Afrikasta on ollut kiinnostavaa seurata esim. luontodokumentteja. Vaikeaa työssä oli etsiä ytimekästä tietoa, koska tietoa oli niin paljon. Tästä valtiosta olisi voinut tehdä todella pitkän työn, koska Etelä-Afrikalla on niin pitkä historia ja siitä on kirjoitettu niin paljon. Vaikeaa oli myös kuvien etsiminen, hienoja kuvia oli vaikka kuinka paljon, mutta en uskaltanut niitä laittaa kun en oikein tiennyt mitä kuvia saa laillisesti käyttää ja mitä ei. Wikimedia commonsistakin oli tosi vaikea löytää kuvia. Etsin niitä lähinnä wikipedian tekstin kautta. Muuten olisi ollut mukava laittaa enemmänkin hienoja kuvia. Tein työtä kauan, koska se oli niin hidasta. Kartankin piirtäminen oli aika haastavaa. Lopputulokseen olen kuitenkin tyytyväinen.
Lähdeluettelo: koulun kartasto Otava 2004 CIA factbook vihko, monisteet ja omat muistiinpanot oppikirja Avara Maailma 7 kuvat: http://commons.wikimedia.org tekstit http://wikipedia Kuvaluettelo: Kuva 1: Etelä-Afrikan tasavallan lippu, kuva wikipedia.org/wiki/etelä-afrikka Kuva 2: Etelä-Afrikan tasavallan vaakuna, kuva wikipedia.org/wiki/etelä-afrikka kuva 3: Hyväntoivonniemi Cape Peninsula Etelä-Afrikassa, wikimedia commons 2004, tekijä Tjeerd Wiersma Kuva 4: Oranjejoen sivujoki Vaal lähestyttäessä Johannesburgia, wikimedia commons 2007, tekijä Kieran Connellan New Zealand Kuva 5: tyypillistä fynbos kasvillisuusvyöhykkeen matalaa kukkivaa kasvillisuutta, wikimedia commons 2010, tekijä S Molteno Kuva 6: Etelä-Afrikan kansalliskukka kuningasprotea, wikimedia commons 2005, tekijä Winfried Bruenken kuva 7: leijonia Krugerin kansallispuistossa, wikimedia commons 2007, tekijä Entropy1963 kuva 8: Durbanin hiekkarantaa v. 1989. Kyltti kieltää muiden kuin valkoihoisten käyttää rantaa, wikimedia commons, 1989, tekijä guinnog kuva 9: Xhosa-heimon lapsia kotikylässään, wikimedia commons 2004, tekijä Zakysant kuva 10: Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuma, wikimedia commons GCIS kuva 11: Etelä-Afrikan provinssit, wikimedia commons 2006, tekijä Wayne Dam kuva 12: Näkymä Pöytävuorelle Kapkaupunki, creative commons, wikitravel, 2004 kuva 13: Cape of Good Hope, Hyväntoivonniemi, wikimedia commons kuva 14: Adidas Jabulani virallinen jalkapallo MM-kisoissa 2010, Wikimedia commons 2009, tekijä Laim Liite: Kartta Etelä-Afrikasta
LIITE