Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Samankaltaiset tiedostot
Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Määräysnumero Ulkoasu

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset


Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Lempyyn osayleiskaavan muutos

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Nurmeksen kaupungin Hyvärilän 123 kaupunginosan asemakaavan- sekä Pielisen Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos ja -laajennus

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SUVAS-KOSULAN RANTAOSAYLEIS- KAAVAN MUUTOS

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Liite C MUISTUTUKSET:

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Transkriptio:

Heinäveden kunta 1 (8) Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN (KERMAN ALUE JA TAAJAMAN YMPÄRISTÖ) MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET: A/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yksi tai kaksiasuntoisen asuinrakennuksen lisäksi saunan ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennuspaikan suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. AM/1 Maatilojen talouskeskusten alue. Alue varataan maatilojen talouskeskuksille. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto, ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi asuinrakennusta sekä yhden kokonaispinta-alaltaan enintään 30 m² suuruisen rantasaunan. Asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. AP Pientalovaltainen asuntoalue Alueen vesihuolto tulee järjestää keskitetysti

Heinäveden kunta 2 (8) ARA/1 Rantarakennusalue Rakennuspaikalle saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi rantasaunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen tai loma-asunnon, rantasaunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia. Asuinrakennuspaikan rakennusten suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 m² ja lomarakennusten enintään 250 m². Uuden asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2 ja lomarakennuksen 3000 m². Asuinrakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Kerrosalaltaan alle 80 m²:n lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 m, yli 80 m²:n lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle, kerrosalaltaan yli 100 m²:n lomarakennukset vähintään 35 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta ja kerrosalaltaan yli 120 m²:n lomarakennukset vähintään 40 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella RA/1 Loma-asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, rantasaunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala on 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 250 m². Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Kerrosalaltaan alle 80 m²:n lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 25 m, yli 80 m²:n lomarakennukset tulee sijoittaa vähintään 30 m etäisyydelle, kerrosalaltaan yli 100 m²:n lomarakennukset vähintään 35 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta ja kerrosalaltaan yli 120 m²:n lomarakennukset vähintään 40 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. RA-1/1 Loma-asuntoalue, jolla on ympäristöarvoja. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, rantasaunan sekä tarpeellisia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten suurin sallittu yhteenlaskettu 60 m². Lomarakennuksen tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta.

Heinäveden kunta 3 (8) Numero osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella RM Matkailupalvelujen alue. Alueelle voidaan toteuttaa majoitus- ja mökkivuokraustoimintaa sekä palveluja. Alueen rantavyöhyke tulee olla pääasiassa yhteisessä käytössä. Rakentaminen edellyttää ranta-asemakaavan laadintaa. P Palveluiden ja hallinnon alue 5000 Luku osoittaa alueen suurimman sallitun kokonaisrakennusoikeuden. LV Venesatama. Alueelle voidaan sijoittaa kalastusta, veneilyä, uittoa ja muuta vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteista. LV-1 Retkisatama. Alueelle voidaan sijoittaa vesiliikennettä varten tarvittavia laitureita, talousrakennuksia sekä retkeilyä varten tarvittavia rakennuksia ja rakenteita. LV-2 LV-4 LR LP Kyläranta Alueelle voidaan sijoittaa veneiden säilytystä ja jääteitä varten tarvittavat rakenteet ja laitteet sekä alueen virkistystoimintaa varten tarvittavat rakenteet. Kanava-alue Alue on varattu kanavatoiminnoille. Alueen käytössä on erityisesti huomioitava ympäristön ja maisemansuojelun näkökohdat. Rautatieliikenteen alue Pysäköintialue M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Ranta-alueelle ei saa rakentaa siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (MRL 43.2 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella on kielletty muu, kuin maaja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueen rakennusoikeus on

Heinäveden kunta 4 (8) maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-,ARA-, RA- ja RA-1-alueille. Ranta-alueen ulkopuolisia M-alueita voidaan maa- ja metsätalouskäytön ohella käyttää rakentamiseen kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä ja rajoituksia noudattaen. MT Maatalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella (enintään 200 m syvyinen rantaviivasta mitaten maastolliset olosuhteet huomioiden) on kielletty muu, kuin maa- ja metsätaloutta varten tarpeellinen rakentaminen. Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu erillisillä rakennusalueilla tai siirretty AM-, A-, ARA-, RA- ja RA-1-alueille. Ranta-alueen ulkopuolella on sallittu haja-asutusluontoinen rakentaminen edellyttäen, että rakentaminen liittyy sijainniltaan ja tyypiltään olemassa olevaan rakennuskantaan tai soveltuu maastollisesti ja maisemallisesti olevaan ympäristöön. SL W Luonnonsuojelualue. Alue on luonnonsuojelulain nojalla suojeltava tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Vesialue. W/s VR VL Vesialue. Koskiensuojelulailla suojeltu vesialue. Retkeily- ja ulkoilualue Alueelle saa rakentaa retkeily- ja ulkoilukäyttöä palvelevia pienehköjä rakennuksia tai rakennelmia. Lähivirkistysalue VV Uimaranta. VU Urheilu- ja virkistysalue Rannalla sijaitsevan nykyisen loma-asunnon tai asuinrakennuksen likimääräinen sijainti. Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. sa Asuin- tai lomarakennukseen liittyvä rantasaunan rakennuspaikka. Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa erillisen saunarakennuksen sekä tarvittavat varastorakennukset. Saunarakennuksen koko saa olla enintään 30 k-m 2. Talousrakennuksen koko saa olla enintään 10 k-m 2. Rantasaunasta ei voida muodostaa erillistä rantarakennuspaikkaa.

Heinäveden kunta 5 (8) -1ra at sk-1 ma-1 Korvattava rakennuspaikka. Numero osoittaa korvattavien rakennuspaikkojen määrän. Kyläalue Kylä-alue, jolle voidaan sijoittaa asutusta ja palveluja kylärakennetta tukemaan. Rantavyöhykkeellä on tapauskohtaisesti mahdollista toteuttaa ympärivuotista asutuista yleiskaavan mukaiselle rantarakennuspaikalle seuraavin edellytyksin: - Rakennuspaikka tulee sijoittaa hyvien tieyhteyksien päähän lähelle muuta pysyvää asumista ja sen pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m². - Vesi- ja jätehuolto tulee voida toteuttaa kunnan ympäristölautakunnan edellyttämällä tavalla. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö, jonka arvot säilytetään. Asemakaavoitettavilla alueilla suojelu ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Alueella tapahtuva uudis- ja korjausrakentaminen ja muut suoritettavat toimenpiteet on sopeutettava rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin, taajamakuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja/tai maisemallisiin arvoihin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennusten sijoitteluun, mittakaavaan, mittasuhteisiin ja materiaalivalintoihin. Aluetta koskevista merkittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä on museoviranomaiselle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Alueen suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueen tai maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet, erityispiirteet ja identiteetti. Alueelle suunniteltavien hankkeiden ja suunnitelmien toteutusta on ohjattava siten, että näiden arvojen säilyminen ja kehittäminen turvataan. SM (10) Muinaismuistokohde tai -alue. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Numero viittaa kaavaselostukseen. 20 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. Alueen raja. Ohjeellinen moottorikelkkareitti. Laivaväylä st Z yt Seututie Yhdystie Sähkölinja

Heinäveden kunta 6 (8) luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. apv Arvokas pienvesi. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ranta-alueella oleville rakennusalueille (AM-, A-,ARA-, RA-, RA-1), ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. M-, MTja MY- alueille ei saa rakentaa siten, että vaikeutetaan kaavan toteuttamista. Alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei yleiskaavassa ole toisin määrätty. Mikäli tämän yleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla on aiemmassa rakennusluvassa, poikkeusluvassa tai vahvistetussa ranta-asemakaavassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon, sijoittelun tai ulkoasun suhteen, on nämä ehdot huomioitava uusia rakennuslupia myönnettäessä. 1 ha:n saarirakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Alle 5000 m 2 suuruisilla rakennuspaikoilla rakennusoikeus on 5 % pinta-alasta. Kerma järven rannalla alin sallittu rakentamiskorkeus, jonka yläpuolelle kastuessaan vaurioituvat rakenteet on sijoitettava, on + 81,3 (N60). Muiden järvien rannalla kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa vähintään kerran 100 vuodessa toistuvan tason yläpuolelle. Mikäli tämä taso ei ole tiedossa, rakenteet tulee sijoittaa vähintään 1,5 metriä keskivedenkorkeutta korkeammalle. Lisäksi on otettava huomioon aaltoilu, ja jätettävä tarvittaessa aaltoiluvara. Rakennusten tulee olla muodon, materiaalin ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan sopeutuvia. Rakennuspaikoilla rakennusten ja rantaviivan välillä on säilytettävä riittävä suojapuusto ja rakennuspaikan maisemakuva on muutoinkin säilytettävä luonnonmukaisena. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista ja etäisyysvaatimuksista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä

Heinäveden kunta 7 (8) em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Jätehuolto järjestetään Heinäveden kunnan voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Saariin, jonne ei ole tieyhteyttä, ei saa rakentaa vesikäymälää. Metsän käsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion rantaalueita koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Ranta-alueilla, erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Liikenneyhteydet Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maantielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Ennen rakennusluvan myöntämistä uutta liittymää tai liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten on haettava lupa tienpitoviranomaiselta. Saareen tulevien rakennuspaikkojen tulee rakennusluvan yhteydessä osoittaa, miten venepaikat järjestetään mantereen puolella. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Heinäveden kunta on kokouksessaan :n kohdalla hyväksynyt tämän osayleiskaavan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Heinävedellä..201_ hallintojohtaja