U-6515 ARENAN ALIKULKUKÄYTÄVÄ

U-6515 ARENAN ALIKULKUKÄYTÄVÄ SILLAN KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS LIITTYY PIIRUSTUKSIIN R15 / KU106 19037 r-1, r-2 ja r-3 TERÄSBETONINEN VINOJALKAINEN LAATTASILTA SILLAN KOKONAISPITUUS = 9,75 m KANSILAATAN PITUUS = 5,15 m KOKONAISLEVEYS = 17,00 m HYÖDYLLINEN LEVEYS = 5,9 5,7 + 6,1 6,3 m JÄNNEVÄLI = 7,10 m VAPAA AUKKO = 4,81 m Pornaisissa 28.4.2016 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Pornaisissa 28.4.2016 Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy PORNAINEN TURKU Aurinkomäentie 1 A 1 Pajakatu 8E 07170 PORNAINEN 20320 TURKU Puh. 045 131 6000 Puh. 045 131 6003 www.siltaexpert.com www.siltaexpert.com

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT... 1 KORJAUSTYÖN LAAJUUS... 2 SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN... 2 LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS... 3 TURVALLISUUSASIAKIRJA.... 3 SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE... 3 YMPÄRISTÖASIAT... 3 2. VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN... 4 2.1. 2.2. 2.3. 2.4. 2.5. 2.6. PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN... 4 VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN... 5 PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA... 5 HALKEAMIEN MUOVI INJEKTOINTI... 6 MELUKAITEIDEN HALKEAMIEN SEMENTTI INJEKTOINTI... 6 KANNEN YLÄPINNAN HALKEAMIEN IMEYTTÄMINEN... 7 3. TERÄSRAKENTEET... 7 3.1. 3.2. SILLAN KAITEEN UUSIMINEN... 7 PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET... 8 4. PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN... 9 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 4.5. ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS... 9 KERMIERISTYKSEN TEKO KANNELLE... 10 SUOJABETONI... 11 PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN... 12 REUNAKIVI... 13 5. SAUMAUKSET... 13 5.1. BETONIN JA PÄÄLLYSTEEN VÄLISEN SAUMAN TIIVISTYS... 13 6. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN... 14 6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 6.5. SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN... 14 MAATUKIEN TAUSTAPINTOJEN VEDENERISTYS... 14 LUISKIEN HULEVESIKOURUT... 15 VALAISIMET JA KAAPELIT... 15 PINTAVESIKAIVON AVAUS... 15

11 1. YLEISTÄ 1.1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Arenan allikulkukäytävä (U-6515) on yksiaukkoinen teräsbetoninen vinojalkainen laattasilta, joka on Hyvinkään kaupungin hallinnassa. Silta sijaitsee Läntisellä yhdystiellä tieosoitteessa 1361-1-910. Tien KVL ei ole tiedossa. Tien nopeusrajoitus on 50 km/h. Sillan alittaa Arenanpolku. Tie on siltapaikalla kaksiajoratainen ja ajoratojen välissä on valoaukko. Sillalla ei ole kevyen liikenteen väyliä. Ajoratojen ulkoreunoilla on liukuvaletut betonikaiteet. Silta on valmistunut 1979. Siltapaikkaluokka on vaativa ja sillalla on ympäristörasituksena kaupunki. Vinojalat on perustettu maanvaraisesti. Sillan vinous on 48,5. Sillan pituuskaltevuus on noin 3,5 % pohjoisesta etelään ja kansilaatalla on yhdensuuntainen kallistus 3,6 % idästä länteen päin. Silta on vaakageometrialtaan suora. Betoni ja teräslaatuina on käytetty AK35 ja A40H. Taulukko 1. Sillan mitat / ominaistiedot Sillan mitat / ominaistiedot Kokonaispituus Suunnitelmissa 9,75 m Kannen pituus 5,15 m Jännemitat 7,10 m Vapaat aukot 4,81 m Alikulkukorkeudet 2,80 m (sr) Kokonaisleveys 17,00 m Hyötyleveys 5,9 5,7 + 6,1 6,3 m Ajorataleveydet 5,8 ar + valoaukko + 5,8 ar Vinous 46,1g Kaarevuus - Kannen pinta-ala ~ 70 m 2 Suunnitteluvuosi 1976 Suunnittelukuormitus (sr) RKN 75 (Lk1, Ek1) Kantavuusluokka (sr) (6b) Suunnitelmanumero 19037 Suunnittelija Ins. tst. Eero Paloheimo & Matti Ollila Valmistumisvuosi 1979

2 Taulukko 2. Yhteenveto erikoistarkastuksessa 2015 tehdyistä mittaustuloksista. Rakenneosa Betonipeite min/max/ka mm Karbonat. min/max/ka mm Kloridipit. 0-20 mm Kloridipit. 20-40 mm Kloridipit. 40-60 mm Vetolujuus N/mm² Puristusluj. N/mm² Betonin kunto (ohuthie) Etumuuri 41-70/56 1-8/4 - - - 3,93 64 - Siipimuuri - - - - - 3,29 78,5 - Reunapalkit 27-65/45 1-5/3 - - - 0,48-2,87 36,5 - (elementti) Kansilaatta 20-70/57 1-8/3 <0,01 - - 2,44-3,64 53-65 hyvä 0 1.2. 1.3. KORJAUSTYÖN LAAJUUS Korjaustyön laajuus on seuraavanlainen: Alusrakenteet Etumuurin halkeamien epoksi-injektointi. Valaisinkotelon kulman laastipaikkaus. Etumuurin (vinojalkojen) yläosan kermieristys. Siipimuurien ja valoaukon kuorielementtien puhdistus ja laastisaumaus. Reunapalkkirakenteet Kuorielementtien poistaminen. Muu päällysrakenne Kannen yläpinnan korkeapainepesu eristysalustaksi. Päällysteet ja pintarakenteet Pintarakenteiden ja eristyksen uusiminen. Kaiteet Betonikaiteen halkeaman sementti-injektointi. Valoaukon reunoille tehdään korkeat sillankaiteet. Siltapaikan rakenteet Pintavesikaivon avaus ja puhdistus 2 v kulmassa. Penkereiden päällysteet uusitaan 7 m:n matkalta kannen päädystä Kaikki vesivuotojäljet ja töherrykset poistetaan. Eteläpään kulmiin tehdään pintavesikourut. Sillan keskialueen pengerkaiteet uusitaan. SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN Tämä korjaussuunnitelma perustuu SiltaExpert Oy:n tekemään erikoistarkastukseen vuodelta 2015. Tämän korjaussuunnitelman mukaiset korjaustyöt tulee suunnitelmassa esitetyssä laajuudessaan toteuttaa kolmen (3) vuoden kuluessa eli vuoden 2019 loppuun mennessä. Mikäli sillan korjaustöitä ei toteuteta kyseiseen ajankohtaan mennessä, pidätämme sillan korjaussuunnitelman osalta itsellämme oikeuden korjaussuunnitelman päivitykseen erillisenä toimeksiantona.

11 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä InfraRYL 2006 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat ja SILKO:n sekä tämän työselityksen laatuvaatimukset. Työselityksessä on esitetty laatuvaatimukset korjausmateriaaleille. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttyminen. Merkittävimmät kelpoisuuskokeet näytteenottomäärineen on esitetty kelpoisuuskokeiden taulukossa. Näiden lisäksi urakoitsijan kuuluu huolehtia valupäiväkirjoista, olosuhdemittauksista yms. TURVALLISUUSASIAKIRJA Urakoitsijan on laadittava ennen korjaustyöhön ryhtymistä työmaan turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/09 mukaisesti. Työssä noudatetaan koneista ja laitteista sekä terveydelle vaarallisista aineista annettuja määräyksiä, pitäen aktiivisesti yhteyttä työsuojeluviranomaisiin. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintämääräykset on annettu työministeriön päätöksessä 780/93. Käytettävistä pesuaineista, maaleista ja muovituotteista on tilauksia tehtäessä pyydettävä käyttöturvallisuustiedotteet, jotka saatetaan työntekijöiden tietoon. Käyttöturvallisuustiedotteita koskevat määräykset on annettu työministeriön päätöksissä 779/93 ja 429/94. Työssä noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/09. Työturvallisuuslain muutos 509/93. Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä 838/93. SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE Rakennusaikana on otettava huomioon sillan ylittävä ja alittava liikenne. Sillan alitse kulkee paljon kevyttä liikennettä. Kevyelle liikenteelle on opastettava selkeä ja turvallinen kulkureitti työmaa-alueen ohi tai läpi. Työmaa on merkittävä selvästi. Urakoitsija laatii työ- ja liikennejärjestelyistä suunnitelmat rakennuttajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella SKTY 1/2013 -ohjeen mukaisesti. YMPÄRISTÖASIAT Rakentamisen yhteydessä syntyvät jätteet on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu

4 epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sillan korjauksen yhteydessä on otettava huomioon SILKO 1.112 (05/11) ympäristönsuojelua koskeva yleisohje. Sillan vedeneristeen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet <20 ja <20 mg/kg eivät ylitä ympäristöhallinnon julkaisun 2/2007 Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen tavanomaisen jätteen rajaarvosuositusta 150 mg/kg. Vaarallisimpien PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat seuraavat: naftaleeni <2,0 mg/kg ja bentso(a)pyreeni <2,0 mg/kg. Vedeneristeestä ei löydetty asbestia ennakkotutkimuksissa. Urakoitsijan on oltava yhteydessä kunnan ympäristöviranomaiseen selvittääkseen jätteen käsittelytavan ja loppusijoituspaikan. 2. VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN 2.1. PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN Pintarakenteiden purkaminen tulee tehdä SILKO -ohje 2.814 (12/11) huomioiden. Sillan työnaikaiset pintarakenteet tulee sovittaa jouhevaksi sillan molemmissa päissä asfalttikiilalla. Nykyiset pintarakennekerrokset sillan päällä ovat: Päällystekerrokset 100 180 mm Mursketäyttö 20 40 mm Vedeneristys 5 10 mm Yhteensä 200 275 mm Pintarakennekerrokset poistetaan kokonaan. Asfalttipäällyste ja mursketäyttö voidaan poistaa voimakkaalla jyrsimellä tai kaivinkoneella. Suojabetoni tulee poistaa tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla. Vesieristys tulee poistaa varovasti esim. tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla tai konepetkeleellä tms. Purkutyöt on toteutettava siten, ettei kansilaattaan kohdistu halkeamia aiheuttavaa tärinää. Kansilaatan yläpinnan kunto tulee katselmoida yhdessä tilaajan edustajan kanssa pintarakenteiden purkamisen sekä yläpinnan suihkupuhdistuksen jälkeen. Mikäli katselmuksessa todetaan kansilaatan yläpinnan kunnon olevan silmämääräisesti hyvä, tulee kansilaatan yläpinnasta kuitenkin mitata vetolujuudet (vetokokeiden määrä kelpoisuuskokeiden taulukon mukainen). Vetolujuuksien näytteenottokohdat määritetään yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vetolujuuksien tulee olla vähintään 1,5 N/mm 2. Erikoistarkastuksessa vetokoetulokset olivat kolmessa mittauspaikassa 2,44-3,64 N/mm 2.

5 2.2. 2.3. VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN Sillan näkyvistä betonipinnoista on poistettava kaikki vesivuotojäljet (kalkkihärmät) (ja töherrykset) SILKO 2.251 (12/09) ohjeen mukaisesti. Vesivuotojäljet poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti hiomalla ja pesemällä. Etumuurien (vinojalkojen) vesivuotojäljet tulee poistaa vasta vedeneristyksen teon jälkeen. Kasvusto betonirakenteista poistetaan painepesurilla. Töherrykset ja kalkkihärmät poistetaan: Kaikki töherrykset etumuureista. Vesivuotojäljet betonirakentiesta. (Vedeneristyksen teon jälkeen). Kasvusto betonirakenteista (kuorielementit) painepesurilla. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki vesivuotoalueet (kalkkihärmät) ja töherrykset on poistettu. PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA Paikkaukset ilman muotteja tulee tehdä SILKO -ohjeita 1.231 (12/10) ja 2.231 (06/05) ja By 40 Betonipinnat sekä By 41 Betonirakenteiden korjausohjeita noudattaen. Paikkaukset tulee tehdä sementtipohjaisella SIL- KO 3.231 mukaisella paikkauslaastijärjestelmällä esimerkiksi StoCrete THP tartuntalaasti korroosiosuojalla + StoCrete TG 3 korjauslaasti. Paikkauslaastille asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Tartunta +++ Pakkas-suolakestävyys +++ Karbonatisoitumissyvyys ++ Näkyviin jäävien paikkausten värisävy ei saa oleellisesti poiketa ympäröivistä pinnoista. Etumuurien ja kannen alapinnan paikkauksissa tulee säilyttää betonin urat. Raudoituksen betonipeitteiden on oltava tuotekohtaisen ohjeen mukainen, kuitenkin vähintään 30 mm. Kerralla levitettävä kerros tulee olla aina vähintään kolme kertaa käytettävän paikkausaineen suurin raekoko. Urakoitsija laatii työ- ja laatusuunnitelman vähintään seitsemän (7) vrk ennen työvaiheen aloittamista. Laastipaikattavissa kohdissa piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot on puhdistettava ja suojattava korroosionestolaastilla paikkauslaastiin kanssa yhteen soveltuvalla tuotteella. Teräkset on puhdistettava puhdistusasteeseen St 2. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikka sullotaan täyteen ja ylimääräinen paikkausaine leikataan teräslastalla pois. Paikkauksen pinnan voi käsitellä lisäksi hiertämällä. Jälkihoito on suoritettava paikkausaineen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jälkihoi-

6 2.4. 2.5. toa voidaan tehostaa suojaamalla paikat muovein. Jälkihoito tulee lopettaa vähentämällä kostutusta asteittain. Laastipaikattavia rakenneosia ovat: Päällysrakenteen yksittäiset teräskorroosiovauriot sekä valuviat. Raudoitteiden puhtaus tulee tarkastaa silmämääräisesti. Tarkistetaan silmämääräisesti, että raudoitteita on piikattu pituussuunnassa esiin niin paljon, että ruosteetonta tankoa paljastuu vähintään 100 mm Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla. Mikäli paikkauksen pinta-ala on yli 0,25 m2, tartuntavetokoe on tehtävä ensimmäisestä paikkauksesta ja sen jälkeen vähintään joka viidennestä. Tartuntalujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm2. Jos tartuntavaatimus ei täyty, paikkaus on uusittava. HALKEAMIEN MUOVI-INJEKTOINTI Halkeamat injektoidaan epoksilla. Injektointi tehdään SILKO -ohjeen 2.236 (02/03) ja epoksin toimittajan antamien ohjeiden mukaan. Injektointiepoksina tulee käyttää SILKO 3.235, kohta 1 hyväksyttyä injektointiepoksia. Muovi-injektoitavia halkeamia ovat: Etumuurien/vionojalkojen halkeamat. Ennen työn aloitusta tehdään ennakkokoe, jonka perusteella valitaan injektointiaine, -paine ja -tulppajako sekä arvioidaan sulkuaineen käyttötarve. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tarkistetaan silmämääräisesti injektointityön onnistuminen eli halkeamien liimautuminen. Jokaista 20 metriä kohden porataan lieriöporalla (Ø 30 mm tai suurempi) yksi näyte. Näytteitä pitää kuitenkin olla vähintään kolme. MELUKAITEIDEN HALKEAMIEN SEMENTTI-INJEKTOINTI Melukaiteen halkeama kulmassa 1 o sementti-injektoidaan SILKO 2.237- ohjeen (08/94) mukaisesti kauttaaltaan umpeen sementtilaastilla. Sementtilaastin kiviaineksena tulee käyttää # 0-2 mm hiekkaa. Vesisideainesuhteen tulee olla noin 0,50. Ennen työn aloitusta urakoitsijan on laadittava yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma tilaajalle hyväksyttäväksi.

2.6. KANNEN YLÄPINNAN HALKEAMIEN IMEYTTÄMINEN 7 Pintoihin syntyneet ei-rakenteelliset halkeamat imeytetään SILKO 2.239 (12/04) -ohjeen mukaisesti liikenneviraston (tiehallinnon) hyväksymällä imeytysaineella. Ennen vanhan rakenteen halkeamien imeytystä urakoitsijan on laadittava halkeamien imeytyssuunnitelma ja hyväksytettävä se tilaajalla. Ennen kansilaatan yläpinnan halkeamien imeytystä pinnan tulee olla suihkupuhdistettu ja imuroitu. Jos imeytysaine tunkeutuu vaadittuun syvyyteen lastalla levittämällä, tulee levitys tehdä kaistoittain vyöryttäen. Tällöin levitys aloitetaan viettokaltevuuden alimmasta reunasta, jotta imeytymistä vaikeuttava ilma pääsee poistumaan halkeamista. Imeytettäviä halkeamia ovat: Kansilaatan yläpinnan 0,2 mm leveämmät halkeamat. Ennen imeytystyön aloitusta tehdään ennakkokoe, jonka perusteella valitaan imeytysaine ja menetelmä. Imeytyksestä pidetään pöytäkirjaa, joka luovutetaan työn päättymisen jälkeen tilaajalle. Olosuhteiden tulee olla valitun aineen käyttöohjeen mukaiset. Rakenteen lämpötilan tulee aina olla + 5 C. Kansilaatan yläpinnassa käytettävän imeytysaineen tulee olla kuumuutta kestävä. Imeytyksen onnistuminen varmistetaan halkeamista otettavilla lieriöporanäytteillä, joista määritetään halkeaman täyttöaste. 3. TERÄSRAKENTEET 3.1. SILLAN KAITEEN UUSIMINEN (KS. MUUTOS URAKKAOHJELMA 3.1.1 KAITEET) Sillan keskiosan (valoaukon reunat) kaiteet uusitaan InfraRYL 2006 kohta 42451, SILKO 2.311 (2/04) Sillankaiteen uusiminen ja Siltojen kaiteet (25/2012) ohjeita noudattaen. Kaidetyyppinä tulee käyttää standardin SFS-EN 1317 mukaisia tyyppitestattuja törmäyskestävyysluokan H2 vaatimukset täyttäviä kuumasinkittyjä teräksisiä kaiteita esimerkiksi Tieh H2 Sillankaide. Kaiteiden kiinnitys siltaan (valoaukon muuriin) tyyppipiirustuksista poikkeavalla tavalla korjaussuunnitelman mukaisesti. Vaatimuksen sillankaiteelle ovat seuraavat: Törmäysluokka H2 Johde 240/5 Kaiteiden tolppajako 2000 mm. Kaiteet asen- netaan valoaukon muuriin kemiallisella massalla esim. Hilti HIT-HY 200A.

8 Porausreiän halkaisijan tulee olla valitun tuotteen valmistajan ohjeen mukainen. Sillan kaide jatketaan penkereelle kaikissa kulmissa 2 tolpan pituudelta porapaalujen varaan perustettuna tyyppipiirustuksen R15/DK H2-22 mukaisesti. Kaikkien käytettävien kaideosien tulee olla kuumasinkittyjä. Betonin kanssa kosketuksiin jäävien kuumasinkittyjen teräsosien tulee olla passivoituneita. Kaikkien käytettävien pulttien ja mutterien tulee täyttää kestävyysluokan 8.8 vaatimukset. Uusittavia kaiteita ovat: Keskiosan (valoaukon) kaiteet. Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Juurikorokkeiden muoto ja eheys tarkastetaan silmämääräisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaiteen osat on asennettu korjaussuunnitelman, kaideohjeen sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti oikealle korkeudelle sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 3.2. PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET (EI TEHDÄ TÄSSÄ URAKASSA) Pengerkaiteet tehdään keskialueelle valuaukon molemmille reunoille siirtymärakenteen pituudelta ja liitetään tehtäviin sillankaiteisiin Liikenneviraston (Tieh) tyyppipiirustuksen R15/DK H2-17 mukaisesti. Siirtymärakenteen tolppajako on esitetty korjaussuunnitelmassa. Uusittavien pengerkaiteiden pituudet ovat seuraavat: 1v 4 m siirtymärakenne + päätekappale 1o 10 m siirtymärakenne + 4 m alkuviiste 2v 10 m siirtymärakenne + 4 m loppuviiste 2o 4 m siirtymärakenne + päätekappale

9 Loppuviiste 4 m tehdään soveltamalla Liikenneviraston (Tiehallinnon) tyyppipiirustusta Ty 3/52 käyttäen 2 m:n tolppajakoa. Suunnitelmassa esitetyt tyyppikuvat ovat Liikenneviraston (Tieh) H2 sillankaiteelle. Uusittavat kaiteet tulee tehdä kaiteen valmistajan tyyppipiirustusten mukaisesti. Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Tolppien ja kaiteiden osalta tulee tarkastaa silmämääräisesti, että ne on valmistettu ja asennettu tyyppipiirustusten, kaideohjeen ja korjaussuunnitelman mukaisesti sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 4. PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN 4.1. ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS Eristysalustan kunnostus tehdään SILKO 2.240 (10/07) Vedeneristysalustan kunnostustyöt ja InfraRYL kohdan 42310 Eristys mukaisesti käyttäen SILKO 3.235 (06/02) kohdan 3 mukaisia kuumuutta kestäviä imeytysaineita. Urakoitsijan tulee laatia ennen eristysalustan kunnostustöiden aloittamista yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma, mikä tulee hyväksyttää tilaajalla tai tilaajan edustajalla. Eristysalustan ennakkotyöt Eristysalustassa tartuntaa heikentävät aineet kuten, vanhan eristyksen bitumi, sementtiliima, rasvat, pölyt jne. on kokonaan poistettava esim. korkeapainepesulla (500 1000 bar). Veden virtausta estävät harjanteet ja nystyrät on hiottava pois. Pinta tulee imuroida ennen eristystä. Kansilaatan yläpinnan halkeamat tulee imeyttää välittömästi suihkupuhdistuksen ja imuroinnin jälkeen. Kuopat, epätasaisuudet ja muut vauriot paikataan/tasoitetaan kuumuutta kestävällä tiivistysepoksin ja kvartsihiekan seoksella (tilavuusosina 1:5). Kansilaatan länsireunaan melukaiteen viereen sekä valoaukon itäpuolelle tehdään 4 % vastakallistus 250 mm etäisyydelle melukaiteen/valoaukon sisäreunasta epoksihiekkasekoituksella korjaussuunnitelman mukaisesti. Melukaiteen ja kannen kulmaan melukaiteen ulkoreunalla muotoillaan laastipyöristys 50 mm SILKO-hyväksytyllä korjauslaastilla ja kermi nostetaan pyöristyksen päälle.

10 4.2. Eristysalustan vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan 42310.2.1 ja 42310.5 mukaisesti. Eristysalustan karheus mitataan lasihelmimenetelmällä (SFS-EN 13036-1). Vaatimus 0,3 1,2 mm. Eristysalustan laatuvaatimukset ovat muutoin AA-luokan puuhierretyn pinnan vaatimukset paitsi pinnan käyryyden ja aaltoilun suurin mittapoikkeama 3 mm. Ennen eristystöiden aloitusta pidetään eristysalustan vastaanottotarkastus, jossa tilaajan, pääurakoitsijan ja eristysurakoitsijan edustajat yhdessä toteavat eristysalustan täyttävän sille asetetut laatuvaatimukset. KERMIERISTYKSEN TEKO KANNELLE Vedeneristys tulee tehdä sääsuojan sisällä. Sillan eristys kermillä tulee tehdä SILKO 2.811 (11/06) Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä ja InfraRYL 2006 kohta 42310 Eristys ohjeita noudattaen. Materiaalina tulee käyttää SILKO 3.811 (4/04) hyväksyttyjä tuotteita. Kermien käyttöluokka 1. Aluskermin liimauksessa on käytettävä kumibitumia (KB 100/40) vähintään 1,5 kg/m 2. Sillan kannelle tehdään tartuntasively kumibitumiliuoksella (KBL 20/100) 0,2 0,3 kg/m 2 InfraRYL 42310.3.2.1 mukaisesti. Aluskermi on asennettava liimaamalla ja pintakermi liimaamalla tai kuumentamalla. Kermin ja melukaiteen/valoaukon kulma tiivistetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä. Betonirakenteen pystypinnat on suihkupuhdistettava sementtiliimasta ym. epäpuhtauksista uuden päällysteen yläpinnan tasoon asti. Betonirakenteen pystypintaan ja siitä 250 mm kermin päälle tulee tehdä kaksinkertainen kumibitumisively (KB 100) siten, että ensimmäinen (1.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä aluskermin päälle. Vastaavasti toinen (2.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä pintakermin päälle. Melukaiteen ja reunapalkin välissä sivelyt ulotetaan yhtenäisenä koko alueelle. Eristystyö tulee aloittaa alareunalta ja kermit tulee levittää pituussuuntaisesti. Saumat tulee liimata siten, ettei vastasaumoja pääse syntymään. Limitysten on oltava sivusaumoissa vähintään 100 mm ja päätysaumoissa vähintään 150 mm. Pintakermien pituussuuntaisten saumojen limitys aluskermin saumoihin nähden on oltava vähintään 100 mm. Melukaiteen ulkopuolelle jäävän kaistaleen päälle tuleva kermi suojataan 20 mm hiekkakerroksella #0-2 ja N3-luokan suodatinkankaalla InfraRYL 42320.1.3 mukaisesti. Suodatinkangas tulee liimata kermiin pistemäisesti kumibitumilla KB100, eikä kangas saa olla poimuilla. Sillan päädyt eristetään jatkamalla kermiä taustapinnoille vinojalan päälle 450 mm matkalle koko sillan leveydeltä. Valoaukon kohdalla kermi aloitetaan 50 mm maanpinnan tason alapuolelta. Valoaukon

11 4.3. ajoradan puoleiset pystypinnat eristetään 500 mm matkalta kannen päästä. Pystypinnan kermi sillan päässä suojataan asentamalla kermiä vasten 30 mm XPS-levy tai vastaava. Eristysalustan tasaisuusvaatimukset on esitetty InfraRYL 42300:liite 1:ssa. Eristystyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85 %. Kastepistelämpötila määritetään eristyksen asennustyön alkaessa ja sitä seurataan eristystyön aikana, jolloin eristettävän pinnan tulee olla vähintään 3 o C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Alustan pintalämpötilan pitää olla eristystyön aikana yli +5 o C. Eristyksen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 42310.3.1 ja 42310.3.2.1 kohtien mukaisesti. Kumibitumiliuoksen pitää täyttää InfraRYL kohdan 42310.1.2 mukaiset vaatimukset. Kermieristyksen materiaalien osalta vaatimuksenmukaisuus osoitetaan InfraRYL 42310.5 taulukon 3 mukaisesti. Kermien kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla esim. puuvasaralla eristys kauttaaltaan tyhjätiloja ei saa esiintyä. Aluskermin osalta liimauksen onnistuminen varmennetaan myös tartuntavetolujuuskokeilla. Tartuntavetolujuuden raja-arvot määritellään pintalämpötilan perusteella InfraRYL 42310 taulukon 2 mukaisesti. Näytteitä otetaan 2 kpl / näytepiste. SUOJABETONI Suojabetoni tehdään InfraRYL 42320.1.2 kohdan mukaisesti. Suojabetonin (Ro22) R4 laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C30/37-3 Pakkaskestävyysluokka P30 Teräskuitujen määrä 50 kg/m 3 Suojabetonin paksuus 50 mm Rasitusluokat XC4, XF2 Eristyksen suojaus on tehtävä viivyttelemättä, mutta viimeistään yhden viikon kuluessa eristämisen jälkeen. Ennen asfaltointia betonin lujuuden on oltava vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. Betonoinnista on pidettävä pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. Betonin vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa InfraRYL kohdan 42020.1.1.5 mukaisesti.

12 4.4. Suojabetonin tulee täyttää Siltabetonien P-lukumenettely, LO 37/2013 vähimmäissementtimäärää ja vesi-sementtisuhteen enimmäisarvoa koskevat vaatimukset P-lukuvaatimuksen täyttyminen osoitetaan suhteitustietojen ja ilmamäärämittauksien perusteella InfraRYL 42020.1.2.4 mukaisesti. Suurin sallittu poikkeama laatan paksuusvaatimuksesta on ±10 mm ja suurin sallittu epätasaisuus 6 mm (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m). Suojabetonin valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan InfraRYL luvun 42020 ohjeita. PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry). Kaikki silmin havaittavat halkeamat ja massalajittumakohdat tulee korjata heti työn aikana. Massalajittumakohdat korjataan SILKO 2.833 (11/05)-ohjeen mukaisesti tai jyrsimällä ja uudelleen päällystämällä. Päällysteet uusitaan: Kulutuskerros SMA 16/120 (1.lk kiviaines) 50 mm Sidekerros Kantava kerros Suojakerros Yhteensä AB 32/150 KaM #0-32 Suojabetoni 60 mm 30 125 mm 50 mm 200 295 mm Pintarakenteet uusitaan samaan tasoon nykyisten pintarakenteiden kanssa. Kulutuskerros uusitaan viimeiseksi, muiden työvaiheiden jälkeen, jotta pituussuuntaiset saumat saadaan oikeille paikoilleen. Päällysteessä ei saa olla jyräysjälkiä, haitallisia pitkiä aaltoja eikä sellaisia toistuvia epätasaisuuksia, jotka aiheuttavat haitallista värinää ajoneuvoon. Ajoradan pinnan on oltava niin tasainen ja viettokaltevuuden niin suuri, ettei vesi muodosta lätäköitä ajoradalle. Ajoratamerkinnät tehdään vastaaviksi, kuin mitä ne ovat olleet ennen korjaustöitä. Kaikki ajoratamerkinnät tulee tehdä massamerkintöinä, A- luokka. Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 42331.5 mukaisesti. Sivukaltevuus tulee tarkastaa esim. vatupassilla tai vaaitsemalla. Suurin sallittu epätasaisuus saa olla 4 mm / 3 m (SFS-EN 13036-7, oikolauta 3 m). Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja.

4.5. REUNAKIVI 5. SAUMAUKSET 13 Ajoratojen sisäreunoille asennetaan olemassa olevan kiven kokoinen graniittinen InfraRYL 22111.1 mukainen reunakivi InfraRYL kohdan mukaisesti. Uusien reunakiven tulee olla CE-merkittyjä. Tilaajan hyväksynnällä voidaan vanhoja hyväkuntoisia reunakiviä hyödyntää. Reunakivi asennetaan korjaussuunnitelman mukaisesti. Asennusbetonin minimisementtimäärä 250 kg/m³ ja kiviaineksen raekoko #0/8 mm. Vesimäärän tulee olla asennuksen tarpeet huomioiden mahdollisimman pieni. Reunakivet uusitaan uusittavien pengerpäällysteiden matkalta siten, että reunakivilinja liittyy jouhevasti penkereen alkuperäiseen reunakivilinjaan. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että reunakivet on asennettu korjaussuunnitelman mukaisesti ja ettei reunakivissä ole asennus tai kuljetusvaurioita. 5.1. BETONIN JA PÄÄLLYSTEEN VÄLISEN SAUMAN TIIVISTYS Reunapalkkien, reunakivien sekä melumuurin ja päällysteen väliset saumat sillan kannella on tiivistettävä plastisella saumausmassalla SILKO 3.731 kohta 4.1 (4/04), esim. Thormaseal 1401. Saumat tulee tehdä InfraRYL 2006 kohdan 42334 ja SILKO -ohjeen 2.732 (11/98) mukaan. Sauman koko on b*h = 20*50 mm. Asennusura tehdään sahaamalla tai päällystystyön yhteydessä hyvin kostutetulla oikeanmuotoisella puurimalla, joka tulee irrottaa välittömästi päällystystyön jälkeen. Tartuntapinnat tulee puhdistaa irtonaisesta pölystä ja liasta esim. imuroimalla. Tartuntapinnat käsitellään saumamassan kanssa yhteensopivalla pohjusteella. Valmiin sauman pinnan tulee jäädä hieman päällysteen pintaa ylemmäksi. Sauman vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan 42334.5 mukaisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, etteivät saumat ole vajaita ja että niissä ei ole halkeamia tai muita vikoja ja että ne ovat hyvin kiinni tartuntapinnoissaan.

6. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 6.1. 6.2. SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN 14 Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry) ja InfraRYL 2010 kohdan 21400 (Päällysteet ja pintarakenteet) vaatimuksia noudattaen. Sillan ja penkereen päällysteen välinen korkeusero tulee tasata jyrsimällä ja uudelleen päällystämällä penkereet 7 m matkalta kannen päästä mitattuna. Vanha pengerpäällyste jyrsitään 50 mm siten, että kulutuskerros voidaan tehdä yhtenäisenä penkereelle ja sillalle. Tierakenteet pintarakenteiden alapuolella kannen päässä tehdään vastaaviksi mitä ne ovat penkereellä alun perin olleet. Täytöt tulee tiivistää huolellisesti. Päällysteet uusitaan: Sillan molemmin puolin 7 m:n etäisyydelle kannen päästä. o Kulutuskerros SMA 16/120 50 mm (1.luokan kiviaines) Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Asfalttinormit 2011, PANK ry. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja. MAATUKIEN TAUSTAPINTOJEN VEDENERISTYS Maatukien taustatäyttöä puretaan vain tarvittavilta osin. Purkutyössä on varottava olemassa olevia kaapeleita. Mahdolliset kaapelit on kartoitettava ennen kaivutöiden aloittamista. Maatuen korjaustyön aikana näkyviin tulevat taustapinnat, joihin ei tule kermiä eristetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä. Ennen eristystyön suorittamista tulee eristettävät pinnat suihkupuhdistaa liasta ja tartuntaa heikentävistä aineista. Pinnoille tehdään tartuntasively ennen varsinaista kumibitumisivelyä kumibitumiliuoksella KBL 20/100 (0,2 0,3 kg/m 2 ) jonka jälkeen pinnat käsitellään kaksinkertaisella kumibitumisivelynä KB 100 vähintään 2 x 1 kg/m 2, InfraRYL 42131.3.2 mukaisesti. Maatukien täyttötyöt on tehtävä InfraRYL 42013.3.2 Sillan peruskuopan ja taustan täyttö -ohjeiden mukaisesti # 0 63 murskeella. Työnaikainen kaivuluiska saa olla kaltevuudeltaan korkeintaan 1:1. Kaivutyöt InfraRYL 42012 vaatimusten mukaisesti. Mursketäyttö on tiivistettävä kerroksittain huolellisesti Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksessa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että taustatäyttö ei ole painunut.

15 6.3. 6.4. 6.5. LUISKIEN HULEVESIKOURUT Sillan eteläpään 1 v,o kulmiin siipimuurin vierelle tehdään hulevesikurut SILKO-ohjeen 2.653 (12/97) ja korjaussuunnitelman mukaisesti. Hulevesikourut tehdään SILKO 2.653 s.4, kuva 6 mukaisilla teräsbetonisilla kouruelementeillä. Alimman kouruelementin alapää tuetaan tukevasti poikittaiseen kivi- tai betonipalkkiin, jonka tulee olla vähintään 1,0 m pitkä ja sivumittojen vähintään 0,2 m. Kaikki elementtien saumat tiivistetään sementtilaastilla. Hulevesikourun viereen tehdään 500 mm leveä kenttäkiviverhous tukikaistaksi SILKO 2.918 mukaisesti maakosteasta betonista ja pyöreäreunaisista luonnonkivistä. Kenttäkiviverhous tehdään yläpäässä melukaiteeseen asti. Kivien koko noin 100-200 mm. Laadunvarmistustoimenpiteet Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että hulevesikourut on asennettu oikein ja että ne ovat riittävät. VALAISIMET JA KAAPELIT Valaisimien siirtämisestä ja kaapelien irrottamisesta rakenteesta ja työnaikaisesta suojaamisesta vastaavat ensisijaisesti valaisimien ja kaapelien omistajat. Urakoitsijan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä varusteiden omistajaan ja sopia siirtojen ajankohdasta. Hyvinkään kaupungin katuvalaistus Anssi Juntunen, anssi.juntunen@hyvinkaa.fi, puh.0400-797870 Elisa Oy Elisa, kaapelien siirto, vikapäivystys, puh.010 804 400 Lisäksi siltaan on kiinnitettynä mahdollisesti muitakin johtoja / kaapeleita em. omistajatietojen lisäksi. Urakoitsijan tulee hyvissä ajoin selvittää kaikki mahdolliset siirrettävien johtojen ja kaapelien omistajat. Kaapelit ja kaapelinäytöt pyydetään kaupungin katuvalaistusta lukuun ottamatta www.johtotieto.fi portaalista. PINTAVESIKAIVON AVAUS Pintavesikaivo 2 v kulmassa avataan ja puhdistetaan. Laadunvarmistustoimenpiteet Työn vastaanotto ja takuutarkastuksessa tarkastetaan, että kaivo on avattu ja kaivo toimii.