U-925 (KONEEN AKK.) SILLAN KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS (REV A, ) LIITTYY PIIRUSTUKSIIN R15/ r-1, r-2, r-3 ja r-4

Transkriptio

1 U-925 (KONEEN AKK.) SILLAN KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS (REV A, ) LIITTYY PIIRUSTUKSIIN R15/ r-1, r-2, r-3 ja r-4 TERÄSBETONINEN LAATTAKEHÄSILTA SILLAN KOKONAISPITUUS = 4,76 m KANSILAATAN PITUUS = 4,46 m KANNEN KOKONAISLEVEYS = 20,03 m KEHÄN KOKONAISLEVEYS 28,50 m HYÖDYLLINEN LEVEYS (uusi) = 19,33 m VAPAA AUKKO = 3,92-4,00 m Pornaisissa Suunnitellut: Ins. (amk) Jesse Lindholm A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Pornaisissa Tarkastanut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija SiltaExpert Oy Hyvinkäällä Tarkastanut ja hyväksynyt: Kari Rättö Vs. Kaupungininsinööri Hyvinkään kaupunki PORNAINEN TURKU Aurinkomäentie 1 A 1 Pajakatu 8E PORNAINEN TURKU Puh Puh

2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT... 1 KORJAUSTYÖN LAAJUUS (REV A)... 3 SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN... 4 LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS... 4 TURVALLISUUSASIAKIRJA... 4 SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE... 4 YMPÄRISTÖASIAT VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN... 5 BETONIRAKENTEIDEN PIIKKAAMINEN... 6 VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN RAUDOITUKSEN UUSIMINEN... 7 RAUDOITUKSEN ANKKUROINTI... 7 BETONOINTI VALAMALLA... 8 PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA BETONIPINNAN PINNOITUS KLORIDIRASITETTUJEN BETONIPINTOJEN IMPREGNOINTI TERÄSRAKENTEET SILLAN KAITEEN UUSIMINEN (REV A) PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET (REV A) KAAPELEIDEN SUOJAPUTKET PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS KERMIERISTYKSEN TEKO KANNELLE JA SIIRTYMÄLAATTOJEN PÄÄLLE (REV A) SUOJABETONI PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN (REV A) BETONIKIVIPÄÄLLYSTE (PIENNARALUEET JA KESKISAAREKE) (REV A) REUNAKIVIEN UUSIMINEN (YLÄ- JA ALAPUOLISET VÄYLÄT) (REV A) SAUMAUKSET SILLAN KANNEN JA PENKEREEN VÄLISEN PÄÄLLYSTEEN RAJAN TIIVISTYS (REV A) REUNAKIVEN JA PÄÄLLYSTEEN, KATTOELEMENTTIEN YLÄPUOLISTEN SEKÄ SIIRTYMÄLAATAN JA KANNEN VÄLISTEN SAUMOJEN TIIVISTYS (REV A) SEINÄ- JA KATTOELEMENTTIEN VÄLISTEN ALAPUOLISTEN SAUMOJEN TIIVISTÄMINEN (VANHA OSA) SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN (REV A) HULEVESIEN OHJAUSLAITTEET (REV A) SILLAN PÄIDEN / SIIPIMUURIEN SISÄREUNAN TÄYTTÖTYÖT JA VEDENERISTYS KEILOJEN HULEVESIKOURUT (REV A) KENTTÄKIVIVERHOUKSEN TEKEMINEN (REV A) KAAPELIT JA VARUSTEET VALAISIN PYLVÄÄN SIIRTO JA KAAPELIT (REV A) PALTEIDEN POISTO KEILOJEN NURMIVERHOUKSEN UUSIMINEN (REV A)... 25

3 1. YLEISTÄ 1.1. SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1 Koneen alikulkukäytävä (U-925) sijaitsee Hyvinkäällä läntisellä yhdystiellä tieosoitteessa Hyvinkää-Läyliäinen. Sillan kohdalla on 50 km/h nopeusrajoitus. Teräsbetoninen osittain elementtirakenteinen laattasilta (TOBI) on Hyvinkään kaupungin hallinnassa oleva kevyenliikenteen alikulkukäytävä. Sillan alittaa jkp-tie. Silta on valmistunut vuonna 1963 ja sitä on levennetty Siltapaikka on taajamassa ja luokaltaan vaativa. Ympäristörasituksena on kaupunki. Ylittävää väylää suolataan. Mittaussuunta on lännestä itään. Sillan rakenteita ovat vanhan osan elementtirakenteiset teräsbetoniset kehäjalat, seinämät, siipimuurit sekä pohja- ja kattolaatat. Sillan levennysosa on paikalla valettu teräsbetoninen laattakehäsilta. Silta on perustettu maanvaraisesti. Sillan molemmissa päissä ainakin levennysosalla on lisäksi siirtymälaatat. Sillassa on kansilaatan etelä reunalla (vanha osa) elementtirakenteinen reunapalkki ja pohjoisreunalla (jatkettu osa) paikalla valettu reunapalkki. Suunnitelmien (1981) mukaisesti levennysosa on tehty K 30-2 betonista ja teräslaatuna on käytetty A 400H. Vanhalla osalla on luultavasti käytetty betoneina kehärakenteessa AK 300 ja pohjalaatassa BK säästökiviä. Teräslaatuna vanhalla osalla on harjaterästä V40. Kehärakenteessa on piirustusten perusteella poikkisuunnassa n. 1,0 % yhdensuuntainen kallistus etelästä pohjoiseen ja pituussuunnassa kansilaatassa on n. 1,0 % harjakallistus. Pintarakenteissa on sillan yläpuolella n. 2,5 % poikkisuuntainen harjakallistus ja sillan alapuolella jkp-tiellä n. 1 % yhdensuuntainen kallistus. Taulukko 1, Yhteenveto erikoistarkastuksessa 2015 tehdyistä mittaustuloksista. Rakenneosa Betonipeite min/max/ka mm Karbonat. min/max/ka mm Kloridipit mm Kloridipit mm Vetolujuus N/mm² Puristusluj. N/mm² Betonin kunto (ohuthie) Seinämät/ 18-60/ /35 <0,01- <0,01 1,25-3, kehäjalat 0,05 Siipimuurit 16/60/36 1/10/5 <0,01-2,95-3, Reunapalkit 22-61/ /3 <0,01-0,02-2,40-2, Kansilaatta 20-49/ /3 <0, ,45-2, alapinta 0,03 Kansilaatta yläpinta - <1 <0,01-1,71 - hyvä

4 2 Taulukko 2. Sillan mitat / ominaistiedot Sillan mitat / Suunnitelmissa ominaistiedot Kokonaispituus 4,46 m Kannen pituus 4,46 m Vapaa-aukko >4,00 m< Kehärakenteen korkeus Alikulkukorkeus Kokonaisleveys ~4,27 m ~3,00 m 20,03 m Hyötyleveys Kaistaleveydet (piennar, ajorata, välikaista, ajorata, piennar) 19,33 m 1,75 + 7,00 + 1,00 + 7,00 + 1,75 m Kannen pinta-ala ~ 86,5 m 2 Suunnitteluvuosi (levennys) 1980 Suunnittelukuormitus Akl, Ek1, Lkl, Ek1 Suunnitelmanumero Tyyppipiirustusnumero Suunnittelijat 805 TOBI Insinööritoimisto Eero Paloheimo ja Matti Ollila Valmistumisvuosi (levennys) 1963 (1981)

5 KORJAUSTYÖN LAAJUUS (REV A) Korjaustyön laajuus on seuraavanlainen: Alusrakenteet Siipimuurien 1,2 o vesipiikkaus ja painevalu muottien avulla. - Piikkaussyvyys 20 mm ja valupaksuus 60 mm. Etumuurien 1 k ja siipimuurin 1 v yksittäisten teräskorroosiovaurioiden laastipaikkaus. Etu- ja siipimuurien näkyvien pintojen pinnoitus kauttaaltaan. Reunapalkkirakenteet Reunapalkkien uusiminen korkeina reunapalkkeina ja imregnointi. - Alun perin suunniteltu korkea reunapalkki jää Läntisen yhdystien kadun TSV:n ja suunnitellun piennaralueiden kiveyksen vuoksi matalaksi. (REV A) Muu päällysrakenne Päällysrakenteen ylä- ja alapuolisten elementtisaumausten uusiminen (vanha osa). Kansilaatan alapinnan yksittäisten teräskorroosiovaurioiden laastipaikkaus vanhalla osalla. Päällysteet ja pintarakenteet Pintarakenteiden ja vedeneristyksen uusiminen. Kaiteet Vanhat sillankaiteet poistetaan ja tukipalkki piikataan ja paikataan sillan vasemmalta reunalta. Sillankaiteiden uusiminen. Varusteet ja laitteet Keilan valaisinpylvään ja kaapeleiden poisto ja valaisimen uusiminen keskisaarekkeelle tulopenkereen 1 kohdalle. (REV A) Siltapaikan rakenteet Pengerpäällysteiden uusiminen 5 m:n etäisyydelle molemmista kannen päistä. (REV A) Pengerkaiteet uusitaan ja palteet poistetaan siirtymärakenteiden matkalta. Betonikiveykset tehdään piennaralueille ja keskisaarekkeelle. (REV A) Kaikki vesivuotojäljet ja töherrykset poistetaan. Keiloihin tehdään hulevesikourut ja kenttäkiviverhouksella tukikaistat. Keilojen verhoustyöt tehdään kadun uusimistyön yhteydessä. Kiviset tukimuurit 1,2 o reunalta puretaan. (REV A)

6 SILLAN KORJAUSSUUNNITELMAN VANHENEMINEN Tämä korjaussuunnitelma perustuu SiltaExpert Oy:n tekemään erikoistarkastukseen vuodelta Tämän korjaussuunnitelman mukaiset korjaustyöt tulee suunnitelmassa esitetyssä laajuudessaan toteuttaa kolmen (3) vuoden kuluessa eli vuoden 2018 loppuun mennessä. Mikäli sillan korjaustöitä ei toteuteta kyseiseen ajankohtaan mennessä, pidätämme sillan korjaussuunnitelman osalta itsellämme oikeuden korjaussuunnitelman päivitykseen erillisenä toimeksiantona LAATUVAATIMUKSET JA LAADUNVARMISTUS Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä Infra- RYL 2006 osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat ja SILKO:n sekä tämän työselityksen laatuvaatimukset. Työselityksessä on esitetty laatuvaatimukset korjausmateriaaleille. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttyminen. Merkittävimmät kelpoisuuskokeet näytteenottomäärineen on esitetty kelpoisuuskokeiden taulukossa. Näiden lisäksi urakoitsijan kuuluu huolehtia valupäiväkirjoista, olosuhdemittauksista yms TURVALLISUUSASIAKIRJA Urakoitsijan on laadittava ennen korjaustyöhön ryhtymistä työmaan turvallisuussuunnitelma Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta 205/09 mukaisesti. Työssä noudatetaan koneista ja laitteista sekä terveydelle vaarallisista aineista annettuja määräyksiä, pitäen aktiivisesti yhteyttä työsuojeluviranomaisiin. Terveydelle vaarallisten aineiden tunnistus- ja merkintämääräykset on annettu työministeriön päätöksessä 780/93. Käytettävistä pesuaineista, maaleista ja muovituotteista on tilauksia tehtäessä pyydettävä käyttöturvallisuustiedotteet, jotka saatetaan työntekijöiden tietoon. Käyttöturvallisuustiedotteita koskevat määräykset on annettu työministeriön päätöksissä 779/93 ja 429/94. Työssä noudatetaan lisäksi seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/09. Työturvallisuuslain muutos 509/93. Työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä 838/ SILLAN YLITTÄVÄ/ALITTAVA LIIKENNE Rakennusaikana on otettava huomioon sillan ylittävä ja alittava liikenne. Sillan alapuolella kulkee paljon kevyttä liikennettä. Kevyelle liiken-

7 5 teelle on opastettava selkeä ja turvallinen kulkureitti työmaa-alueen ohi tai läpi. Työmaa on merkittävä selvästi. Urakoitsija laatii työ- ja liikennejärjestelyistä suunnitelmat rakennuttajan tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista. Urakoitsija laatii lisäksi omiin tarpeisiinsa sopivat suunnitelmat, joiden pitää noudattaa Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla SKTY 1/2013 ohjeen vaatimuksia YMPÄRISTÖASIAT Rakentamisen yhteydessä syntyvät jätteet on toimitettava hyväksyttyyn käsittelypaikkaan. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sillan korjauksen yhteydessä on otettava huomioon SILKO (05/11) ympäristönsuojelua koskeva yleisohje. Sillan vedeneristeen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuudet <30,0 mg/kg eivät ylitä ympäristöhallinnon julkaisun 2/2007 Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen tavanomaisen jätteen raja-arvosuositusta 150 mg/kg. Vedeneristeestä ei löydetty asbestia ennakkotutkimuksissa. Purkujäte voidaan käsitellä ja hävittää normaalisti. Urakoitsijan on oltava yhteydessä kunnan ympäristöviranomaiseen selvittääkseen jätteen tarkemman käsittelytavan. 2. VANHOJEN RAKENTEIDEN PURKAMINEN 2.1. PINTARAKENTEIDEN PURKAMINEN Pintarakenteiden purkaminen tulee tehdä SILKO -ohje (12/11) huomioiden. Sillan jyrsityt työnaikaiset pintarakenteet tulee sovittaa jouhevaksi sillan molemmissa päissä asfalttikiilalla. Nykyiset pintarakennekerrokset sillan päällä ovat: Päällystekerrokset mm Soratäyttö mm Suojabetoni mm (REV A) Vedeneristys ~10 mm Yhteensä mm Pintarakennekerrokset poistetaan kokonaan. Asfalttipäällyste voidaan poistaa voimakkaalla jyrsimellä tai kaivinkoneella. Suojabetoni tulee poistaa tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla. Vesieristys tulee poistaa varovasti esim. tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla tai konepetkeleellä tms. Kaivinkoneen suurin sallittu koko purkutöissä on 20 tn. Purkutyöt

8 6 on toteutettava siten, ettei kansilaattaan kohdistu halkeamia aiheuttavaa tärinää. Kansilaatan yläpinnan kunto tulee katselmoida yhdessä tilaajan edustajan kanssa pintarakenteiden purkamisen sekä yläpinnan suihkupuhdistuksen jälkeen. Mikäli katselmuksessa todetaan kansilaatan yläpinnan kunnon olevan silmämääräisesti hyvä, tulee kansilaatan yläpinnasta kuitenkin mitata vetolujuudet (vetokokeiden määrä kelpoisuuskokeiden taulukon mukainen). Vetolujuuksien näytteenottokohdat määritetään yhdessä tilaajan edustajan kanssa. Vetolujuuksien tulee olla vähintään 1,5 N/mm 2. Erikoistarkastuksessa vetokoetulokset olivat yhdessä mittauspaikassa 1,71 N/mm BETONIRAKENTEIDEN PIIKKAAMINEN Betonirakenteiden piikkaukset tulee tehdä SILKO -ohje (10/02) huomioiden. Betonirakenteiden piikkaaminen tulee tehdä vesipiikkauksena tai vastaavalla tilaajan hyväksymällä menetelmällä. Lopullinen tartuntapinnan piikkaus (~30 mm) tulee tehdä kuitenkin aina vesipiikkauksena. Pienet alueet voidaan piikata vaihtoehtoisesti käsin käyttäen sähkökäyttöisiä piikkausvasaroita. Betonirakenteiden purkutöissä on noudatettava Tiehallinnon julkaisun Betonipinnan poistamisohjeita siltojen korjauksissa - ohjeita. ( Piikkaamalla puretaan: Siipimuurit 1,2 o sisäreunat kauttaaltaan pohjalaatan tasolle. - Vesipiikkaus 20 mm:n syvyyteen (Piikkaus ei saa ulottua terästen taakse). Alus- ja päällysrakenteen yksittäiset teräskorroosiovauriot ja kopo alueet. - Mekaanisesti piikkaamalla etumuurin 1 keskeltä, siipimuurin 1 v kulmasta ja kansilaatan alapinnasta (vanha osa). Vanha sillankaiteen tukipalkki sillan vasemmalla reunalla 40 mm kannen yläpinnan tason alapuolelle. Vesipiikkaustyön alussa on tehtävä koepiikkaus, jossa määritetään käytettävä suutin, työpaine ja vesimäärä siten, että tartuntapinnasta tulee hyvä ja tasalaatuinen. Vesipiikkauksen ohjepaine on vähintään 2000 bar ja vesimäärä vähintään 30 litraa / min. Painetta ja vesimäärää säädellään sen mukaisesti, että piikkaussyvyys pysyy suunnitellussa. Vesipiikattu pinta tulee puhdistaa heti vesipiikkauksen jälkeen ennen pinnan kuivumista suurpaineisella vesisuihkulla betonilietteen poistamiseksi tartuntapinnasta. Tartuntapintojen puhtaus, rosoisuus ja raudoitustankojen ruosteettomuus tulee tarkistaa silmämääräisesti.

9 7 Piikkaustyön onnistuminen varmennetaan tartuntavetolujuuskokeilla. Jokaisen yksittäisen tartuntavetolujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm VANHOJEN VESIVUOTOJÄLKIEN JA TÖHERRYSTEN POISTAMINEN Sillan näkyvistä betonipinnoista on poistettava kaikki vesivuotojäljet (kalkkihärmät) ja töherrykset SILKO (12/09) ohjeen mukaisesti. Vesivuotojäljet poistetaan ensisijaisesti mekaanisesti hiomalla ja pesemällä. Kansilaatan alapinnan vesivuotojäljet tulee poistaa vasta vedeneristyksen teon jälkeen. Töherrykset ja kalkkihärmät poistetaan: Kaikki töherrykset. Kaikki vesivuotojäljet. (Vedeneristyksen teon jälkeen). Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaikki vesivuotoalueet (kalkkihärmät) ja töherrykset on poistettu. 3. BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 3.1. RAUDOITUKSEN UUSIMINEN Raudoitustanko on uusittava SILKO ohjeen (12/09) mukaisesti, mikäli tangon poikkipinta-ala on pienentynyt (ruostunut) enemmän kuin 25 % tai teräs on menettänyt alkuperäisen lujuutensa piikkaustyöstä johtuen. Uusittava teräs on oltava samansuuruinen tai yhtä kokoa suurempi kuin poistettava teräs. Uusittava raudoitus on tehtävä kuumavalssatuista harjaterästangoista B500B, A500HW tai muu SFS 1268 vaatimukset täyttävä betoniteräs. Uusittavia raudoitteita ovat: Reunapalkkien uudet teräkset. Mahdollisesti piikkaustyön yhteydessä vahingoittuneet teräkset Laadunvarmistustoimenpiteet Raudoituksen määrä ja sijainti tulee tarkastaa aina ennen betonointia ja kirjata mittauspöytäkirjaan, joka luovutetaan tilaajalle RAUDOITUKSEN ANKKUROINTI Ankkuroinnit tulee tehdä SILKO -ohjeen (12/99) mukaan kuumavalssatuista harjaterästangoista B500B, A500HW tai muu standardin SFS 1268 vaatimukset täyttävä betoniteräs. Reiät tulee porata korjauspiirustuksen mukaisesti. Reiät tulee porata isku- tai kallioporalla. Vaakaankkuroinneissa tulee käyttää kemiallisia massoja esim. Hilti HIT-HY 200 (ETA, Optio 1). Pystyankkuroinneissa käytetään SILKO kohta 5 mukaisia sementtipohjaisia juotoslaasteja tai kemiallisia massoja.

10 8 Ankkurointimassalle (sementtipohjainen juotoslaasti) asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Tartunta +++ Pakkas-suolakestävyys +++ Kemiallisen ankkurointimassan porausreiän Ø tulee valita valmistajan ohjeen mukaiseksi. Ankkurointipituus tulee olla korjauspiirustuksessa esitetty ellei massan ohjeessa vaadita suurempaa ankkurointipituutta. Ankkuroitavia raudoituksia ovat: Uusien reunapalkkien ankkurointiteräkset. Piikkauksessa vahingoittuneet tartuntateräkset. Reikien syvyys tulee tarkastaa ennen juottamista esim. mittanauhan tai -tikun avulla. Kaikkien ankkurointien onnistuminen todennetaan juotosbetonin sitouduttua kopauttamalla vasaralla kevyesti tangon päähän, jolloin pitää kuulua korkea ja terävä sointu. Ankkurointityön onnistuminen varmistetaan erillisillä vetokoeankkureilla, joiden tartunnan tulee olla 65 % tangon vetomurtolujuudesta BETONOINTI VALAMALLA Betonoinnit tulee tehdä InfraRYL 2006, kohta Betonirakenteet, SIL- KO (12/05) Paikkaus muottien avulla ja SILKO (10/07) Vedeneristyksen alustan kunnostus -ohjeita noudattaen. Reunapalkkien uusimisen osalta ja siipimuurien korjauksessa soveltuvin osin tulee noudattaa SILKO ohjetta (06/08) Reunapalkin uusiminen. Alun perin suunniteltu korkea reunapalkki jää Läntisen yhdystien kadun TSV:n ja siinä suunnitellun piennaralueiden kiveyksen vuoksi matalaksi. (REV A) Betonoitavia rakenneosia ovat: Siipimuurit 1,2 o. Reunapalkit. Kaidepylväiden juurivalut. Muotin teossa huomioitava: Valuosittain (tai rakenneosittain) on laadittava ennakkoon teline- ja muottisuunnitelmat, jotka tulee hyväksyttää vähintään seitsemän (7) vrk ennen työn suoritusta tilaajalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä korjattavien siipimuurien muottien suunnittelutyöhön itsetiivistyvän betonin normaalia korkeamman muottipaineen takia. Muotit tulee tehdä normaalisti raakaponttilaudasta vaakaan. Muoteissa käytettävän puutavaran tulee olla lujuusluokaltaan vähintään C24. Muottien tulee pysyä hyvin paikoillaan ja niiden pitää olla tiiviit erityistä huomiota on kiinnitettävä tiiveyteen vanhan ja uuden rakenteen liittymäkohdissa. Näkyviin jäävissä pinnoissa ei saa käyttää käytettyä puutavaraa. Näkyviin jäävät kulmat tulee viistää (korjauspiirustusten mukaisesti 20x20/40x100).

11 9 Reunapalkin päätyihin tehdään 500 mm matkalle 150x100 mm kiilamainen aurausviiste. IT-betonoinnissa huomioitavaa (Siipimuurit 1,2 o): Muotit on mitoitettava betonimassan aiheuttamalle hydrostaattiselle paineelle. Valaminen tehdään painevaluna alhaalta ylöspäin itsetiivistyvällä betonilla. Valumenetelmää ei saa vaihtaa painevalusta ruiskubetonointiin. Valun on tapahduttava keskeytyksettä, jotta kerroksien väliin ei tule rajaa. Betonoinnin ennakkotyöt: Hyvissä ajoin ennen jokaista betonointia on laadittava betonointisuunnitelma, joka tulee hyväksyttää tilaajalla vähintään seitsemän (7) vrk ennen työn suoritusta. Betonoitavaa vanhaa pintaa ja muottia on pidettävä kosteana vähintään yhden (1) vuorokauden ajan ennen valua. Betonoitavan pinnan tulee olla kuitenkin pintakuiva juuri ennen valua. Betonoinnin jälkihoito: Betonoinnin jälkihoitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Varhaisjälkihoito on aloitettava välittömästi ensimmäisen hierron jälkeen esim. varhaisjälkihoitoon tarkoitetulla jälkihoitoaineella Mastertop C711. Varsinainen jälkihoito tulee tehdä InfraRYL:n kohdan mukaisesti, kuitenkin siten, että kosteajälkihoitoaika on vähintään 10 vrk. Jälkihoito tulee tehdä ensisijaisesti vesikasteluna (2 krt./vrk) ja muovipeitteillä vähintään seitsemän (7) vrk:n ajan, jonka jälkeen muovit voi poistaa, mutta vesikastelua on jatkettava edelleen kolmen (3) vrk:n ajan (2 krt./vrk). Siipimuurien 1,2 o (Ro11, R1) betonin laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C35/45-3 Pakkasenkestävyysluokka P50 Rasitusluokat XC3, XC4, XD3, XF4 Betonipeitteen nimellisarvo 45 mm Maksimiraekoko 6 mm Muovikuidut Itsetiivistyvä säänkestävä betoni Lisäksi pinnoitus Reunapalkkien (Ro22, R1) betonin laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C35/45-3 Pakkaskestävyysluokka P50 Rasitusluokat XC4, XD3, XF4 Betonipeitteen nimellisarvo 45 mm Maksimiraekoko 16 mm Lisäksi impregnointi reunapalkin näkyviin pintoihin. Suojabetonin (Ro22,R1) laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C35/45-3 Pakkaskestävyysluokka P50

12 10 Teräskuitujen määrä 50 kg/m 3 Suojabetonin paksuus 50 mm Rasitusluokat XC4, XD3, XF4 Kaidetolppien juurivalujen betonin laatuvaatimukset ovat seuraavat: Lujuusluokka C30/37-3 Pakkasenkestävyysluokka P50 Yllä esitetyt vaatimukset ovat betonin minimivaatimuksia. Betonilaatua voidaan tarvittaessa ja hyvin perustellusti vaihtaa. Muutos tulee kuitenkin aina kirjallisesti hyväksyttää tilaajan edustajalla. Päällysrakenteen paikkauksissa voidaan käyttää myös SILKOhyväksyttyjä kuivatuotteita (Silko kohta 1), jotka täyttävät edellä esitetyt vaatimukset. Värisävyn on oltava vanhaan rakenteeseen soveltuva. Korjausbetonille asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Tartunta ++ Pakkas-suolakestävyys +++ Karbonatisoitumissyvyys ++ Betonoinnista on pidettävä pöytäkirjaa tilaajan hyväksymällä lomakkeella. Siipimuurien valun alkuvaiheessa itsetiivistyvän betonin työstettävyyttä tulee seurata ja mitata työmaalla jotta varmistutaan että betoni täyttää sille asetetut työstettävyysvaatimukset. Mikäli urakoitsija käyttää ensimmäistä kertaa ITB:a, hankkeen osapuolten kesken on pidettävä aloituspalaveri ja sovittava esim. ennakkovalukokeesta. ITB:n laadunvalvonnassa noudatetaan kohdan ja mukaisia vaatimuksia. IT-betonin betonointilupa on kuormakohtainen. Luvan antaja vastaa aloituskokouksessa sovittujen betonin laatuvaatimusten ja tasalaatuisuuden täyttymisestä. Betonin vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa InfraRYL kohdan mukaisesti. - Arvosteluerää/valuosaa kohden valmistetaan vähintään 6 koekappaletta, joista vähintään 3 työmaalla. P-lukuvaatimuksen täyttyminen osoitetaan suhteutustietojen ja ilmamäärämittauksien perusteella InfraRYL mukaisesti. Ilmamäärä mitataan viidestä (5) ensimmäisestä kuormasta ja niiden jälkeen joka kymmenennestä (10) siten, että mittauksia tulee vähintään kuusi (6). Betonipeitemittaukset tulee tehdä valumuottien purkamisen jälkeen kaikista valetuista rakenneosista ja betonipinnoista InfraRYL mukaisesti.

13 11 Suolasumurasitetun alusrakenteen ja pintarakenteiden suurin sallittu halkeamaleveys on 0,2 mm. Reunapalkin yläpinnan suurin sallittu halkeamaleveys on 0,1 mm. Alusrakenteen sallitun halkeamaleveyden ja tätä pienempien halkeamien yhteenlaskettu pituus yhden neliömetrin alueella saa olla enintään 1,0 m. Suolasumurasitetun alusrakenteen ja päällysrakenteen yhteenlaskettu pituus saa vastaavasti olla enintään 0,5 m. Leveydeltään alle 0,10 mm halkeamia ei tarkastelussa oteta huomioon. Halkeamien pituus mitataan by40 Betonirakenteiden pinnat ohjeen, liite 3 mukaisesti. Reunapalkissa sallitaan yksi sallitun halkeamaleveyden suuruinen poikkisuuntainen halkeama yhden metrin matkalla. Sillan pituussuuntaisia halkeamia ei reunapalkin ylä- ja sivupinnoissa sallita. Rakenteen läpi ulottuvat vuotavat halkeamat sekä muut kuin sallitut halkeamat injektoidaan tai imeytetään kapillaarisesti SILKOhyväksytyillä tuotteilla. Muottia vasten valettu, näkyviin jäävän pinnan on täytettävä luokan A vaatimukset ja värivaihteluluokan B vaatimukset. - Reunapalkin yläpinnan on täytettävä puuhierretyn AAluokan vaatimukset ja väriv.luokan B vaatimukset. - Alusrakenteen yläpinnan on täytettävä puuhierretyn AAluokan vaatimukset ja väriv.luokan C vaatimukset. Kaidetolpan juurivalun enimmäiskorkeus on 70 mm. Mikäli kaidetolppien juurivaluihin syntyy yli 0,1 mm:n levyisiä halkeamia, tulee ne imeyttää tai injektoida tai juurivalut tulee uusia. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei valupinnoissa ole halkeamia, valuvikoja tai muita vaurioita PAIKKAUS ILMAN MUOTTEJA Paikkaukset ilman muotteja tulee tehdä SILKO -ohjeita (12/10) ja (06/05) ja By 40 Betonipinnat sekä By 41 Betonirakenteiden korjausohjeita noudattaen. Paikkaukset tulee tehdä sementtipohjaisella SIL- KO mukaisella paikkauslaastijärjestelmällä esimerkiksi StoGrete THP tartuntalaasti korroosiosuojalla + StoGrete TG3 korjauslaasti. Paikkauslaastille asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Tartunta +++ Pakkas-suolakestävyys +++ Karbonatisoitumissyvyys ++ Näkyviin jäävien paikkausten värisävy ei saa oleellisesti poiketa ympäröivistä pinnoista. Raudoituksen betonipeitteiden on oltava tuotekohtaisen ohjeen mukainen, kuitenkin vähintään 30 mm. Kerralla levitettävä kerros tulee olla aina vähintään kolme kertaa käytettävän paikkausaineen suurin raekoko. Urakoitsija laatii työ- ja laatusuunnitelman vähintään seitsemän (7) vrk ennen työvaiheen aloittamista.

14 12 Laastipaikattavissa kohdissa piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot on puhdistettava ja suojattava korroosionestolaastilla paikkauslaastiin kanssa yhteen soveltuvalla tuotteella. Kun piikkaustyö on tehty vesipiikkauksena, niin erillistä raudoitustankojen suihkupuhdistusta ei tarvitse tehdä; muutoin teräkset on puhdistettava puhdistusasteeseen St 2. Paikattavan pinnan tulee olla mattakostea ennen paikkausta. Paikka sullotaan täyteen ja ylimääräinen paikkausaine leikataan teräslastalla pois. Paikkauksen pinnan voi käsitellä lisäksi hiertämällä tai harjaamalla. Tarvittaessa voidaan vielä käyttää tasoituslaastia, mikäli pinta on jäänyt huonoksi. Jälkihoito on suoritettava paikkausaineen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jälkihoitoa voidaan tehostaa suojaamalla paikat muovein. Jälkihoito tulee lopettaa vähentämällä kostutusta asteittain. Laastipaikattavia rakenneosia ovat: Etumuurin 1 k yksittäiset teräskorroosiovauriot. Siipimuurin 1 v yksittäiset teräskorroosiovauriot. Kansilaatan alapinnan (vanha osa) yksittäiset teräskorroosiovauriot. Vanha sillankaiteen tukipalkin kohta kannen yläpinnasta sillan vasemmalla reunalla. Raudoitteiden puhtaus tulee tarkastaa silmämääräisesti. Tarkistetaan silmämääräisesti, että raudoitteita on piikattu pituussuunnassa esiin niin paljon, että ruosteetonta tankoa paljastuu vähintään 100 mm Jokaisen yksittäisen paikan kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla. Mikäli paikkauksen pinta-ala on yli 0,25 m 2, tartuntavetokoe on tehtävä ensimmäisestä paikkauksesta ja sen jälkeen vähintään joka viidennestä. Tartuntalujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Jos tartuntavaatimus ei täyty, paikkaus on uusittava BETONIPINNAN PINNOITUS Pinnoitus tulee tehdä SILKO -ohjeen (03/12) ja valittavan tuotteen tuoteselosteen mukaisesti käyttäen SILKO kohdan 2 mukaisia sementtipohjaisia pinnoitteita. Pinnoitusmenetelmä tulee valita siten, että se on yhteensopiva pinnoitteen alla käytettyjen laastipaikkausten sekä siipimuurien 1,2 o korjausbetonin materiaalien kanssa. Pinnoituksen tarkoitus on tehdä sillan alapuolisista rakenteista esteettisesti yhtenäiset. Pinnoitusalustan esikäsittely tulee tehdä suihkupuhdistamalla noudattaen materiaalinvalmistajan ohjeita alustan käsittelystä. Alustan teräskorroosiovaurioiden paikkaukset ja valuvirheiden korjaukset tulee tehdä ennen pinnoitusta työselityksen kohdan 3.4 Paikkaus ilman muotteja mukaisesti.

15 13 Yhdistelmänä tulee käyttää SILKO-hyväksyttyä järjestelmää esim: Sto Crete THP (tartuntalaasti korroosiosuojalla) Sto Crete TG 3 (yksikomponenttinen polymeerikorjauslaasti) Sto Crete TF+ (mineraalinen tasoituslaasti ylitasoitukseen) Sto Cryl FB (kaksikomponenttinen polymeerivahvistettu sementtipohjainen joustosementtipinnoite) Pinnoitteelle asetetut vaatimukset ovat seuraavat Veden läpäisevyys + Vesihöyrynläpäisevyys +++ Pinnoituksen levitys- ja kuivumisajoissa, olosuhdevaatimuksissa ja jälkihoitoajoissa on noudatettava materiaalin valmistajan ohjeita. Suihkupuhdistusjätteen ja pinnoitusmateriaalien leviäminen ympäristöön on estettävä. Lisäksi uusitut elementtisaumat on suojattava pinnoitustyössä. Pinnoitettavia rakenneosia ovat: Kaikki siipi- ja etumuurit näkyviltä osiltaan, pinnoitus rajataan kansilaatan alapinnan ja etumuurin väliin (kansilaatan alapintaa ei pinnoiteta). Pinnoitteen paksuutta tulee valvoa ainemenekin ja kampamittausten perusteella. Pinnoitteen tartunta tulee tarkistaa tartuntavetokokeilla. Tartuntavetolujuuden tulee olla 1,5 N/mm 2 ei silloittavilla pinnoitteilla. Pinnoitteen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti ja suurennuslasia käyttäen KLORIDIRASITETTUJEN BETONIPINTOJEN IMPREGNOINTI Suolasumurasitetut betonipinnat on suojattava impregnoimalla vähintään 28 vrk:n kuluttua betonoinnista. Impregnointi tulee tehdä SILKO ohjetta (02/04) noudattaen. Impregnointiaineena tulee käyttää SILKO hyväksyttyä tuotetta esimerkiksi StoCryl HG 200. Impregnoitavalle aineelle asetetaan seuraavat laatuvaatimukset: Käyttöluokka 1 Betonin ikä impregnoitaessa oltava vähintään 28 vrk. Pakkas-suolakestävyys ++++ Kloridien tunkeutumisen estäminen ++++ Tunkeutumissyvyys ++++ Uusintakäsittelyikä v. Esikäsittelynä impregnoitavat pinnat tulee pyyhkäisysuihkupuhdistaa tai käsitellä valitun materiaalin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Impregnoitavia rakenneosia ovat: Reunapalkkien kaikki näkyvät pinnat 100 mm alanurkan viisteen taakse.

16 14 Geelimäisen aineen levityksen yhteydessä tulee mitata märkäkalvojen paksuutta. Vesikoe on tehtävä kaikkiin impregnoituihin pintoihin kauttaaltaan. Pinta ei saa tummua ja veden tulee helmeillä pinnalla. Tunkeutumissyvyys on mitattava työkohteista otettavilla lieriöporanäytteillä. 4. TERÄSRAKENTEET 4.1. SILLAN KAITEEN UUSIMINEN (REV A) Sillan kaiteet uusitaan InfraRYL 2006 kohta 42451, SILKO (2/04) Sillankaiteen uusiminen ja Siltojen kaiteet (LiVi 25/2012) ohjeita noudattaen. Kaidetyyppinä tulee käyttää standardin SFS-EN 1317 mukaisia tyyppitestattuja törmäyskestävyysluokan H2 vaatimukset toteuttavia kuumasinkittyjä teräksisiä kaiteita esimerkiksi Tieh H2 Sillankaide. Sillan vanha pulttikiinnitteinen kaide poistetaan reunapalkkien uusimisen yhteydessä reunapalkin purkurajan tasolle. Vaatimuksen sillankaiteelle ovat seuraavat: törmäysluokka H2 johde 240/5 kaidetyyppi harva varustelu suojaverkko 2 v pyöristyssäde R=5000 (viimeinen pylväsväli) (REV A) 2 o pyöristyssäde R=7500 (viimeinen pylväsväli) (REV A) Sillan kaiteen asennus tehdään ruuvikiinnitteisenä Liikenneviraston (Tieh) tyyppikuvasta R15/DK H2-18 hieman poiketen. Poikkeuksena tyyppipiirustuksiin kaiteen pulttiryhmän pulttien tartuntapituuden uuteen valuun tulee olla vähintään 250 mm. Kaiteiden tolppajaon sekä sijainnin tulee olla korjaussuunnitelman mukainen. Pulttiryhmät asennetaan reunapalkkiin ennen reunapalkin valua. Sillan kaide jatkuu penkereelle kaikissa kulmissa. Penkereelle perustus tehdään tyyppikuvan R15/ DK H2-22 mukaisesti porapaaluille perustettuna 1 kpl / kulma yhteensä 4 kpl. Sillan kaiteet varustetaan koko kaiteen matkalta molemmin puolin suojaverkolla Liikenneviraston (Tieh.) tyyppipiirustuksen R15/DK H2-7 mukaisesti. Suojaverkon pituus ja asennus tulee tehdä korjaussuunnitelman mukaisesti. Sillankaiteen päihin tulee tehdä molemmin puolin korjaussuunnitelman mukaiset liikevarat sallivat ruuviliitosjatkokset Liikenneviraston (Tieh.) tyyppipiirustusten R15/DK H2-9 ja -16 mukaisesti vinopäätteeseen sekä silta- ja tukijohteeseen. Lisäksi sillankaiteen pyöristyssäteet korjaussuunnitelman mukaisesti (mitat varmistettava työmaalla, esitetyt mitat perustuvat tilaajan luovuttamaan Ramboll Oy:n asemapiirustukseen / ). (REV A)

17 15 Kaikkien käytettävien kaideosien tulee olla kuumasinkittyjä. Betonin kanssa kosketuksiin jäävien kuumasinkittyjen teräsosien tulee olla passivoituneita. Kaikkien käytettävien pulttien ja mutterien tulee täyttää kestävyysluokan 8.8 vaatimukset. Suunnitelmassa esitetyt tyyppikuvat ja siirtymärakenne ovat Liikenneviraston (Tieh) H2 sillankaiteelle. Uusittavat kaiteet tulee tehdä kaiteen valmistajan tyyppipiirustusten mukaisesti. Uusittavia kaiteita ovat: Sillan kaiteet molemmilta puolilta. Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Juurikorokkeiden muoto ja eheys tarkastetaan silmämääräisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että kaiteen osat on asennettu korjaussuunnitelman, kaideohjeen sekä valmistajan ohjeiden mukaisesti oikealle korkeudelle sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita PENGERKAITEET JA SIIRTYMÄRAKENTEET (REV A) Pengerkaiteet uusitaan siirtymärakenteen pituudelta kaikissa sillan kulmissa ja liitetään uusittaviin sillan kaiteisiin tyyppipiirustuksen R15/DK H2-17 mukaisesti. Siirtymärakenteen pituudet Liikenneviraston Siltojen kaiteet (25/2012) ohjeen kohtaa 2.5 soveltaen ~17-27 m. Kaarevat sillan kulmat 2 v,o, joissa siirtymärakenne on ~17 m:n pituinen pyöristyssäteet on varmistettava työmaalla (korjaussuunnitelmissa esitetyt mitat perustuvat tilaajan luovuttamaan Ramboll Oy:n asemapiirustukseen / ). (REV A) Tierakenteissa kulkevat kaapelit ja 1 kpl pylväsvalaisimia sillan 1 v luiskassa on poistettava ennen pengerkaiteiden asennustyötä. Uusittavien pengerkaiteiden pituudet ovat seuraavat: 1v 27 m siirtymärakenne + 12 m viiste 1o 27 m siirtymärakenne + 12 m viiste 2v 17 m siirtymärakenne + liitos vanhaan kaiteeseen - Kaarevuussäde R=7000/14500 (REV A) 2o 17 m siirtymärakenne + liitos vanhaan kaiteeseen - Kaarevuussäde R=7500/9500/14500 (REV A) Sillankaide päätetään tuomalla yläjohde viimeisen pylvään jälkeen viistosti alas siltajohteen tasolle Liikenneviraston (Tieh) tyyppikuvan R15/DK H2-17 mukaisesti. Kaikkien uusittavien pengerkaiteiden matkalta poistetaan vanhojen kaiteiden alle mahdollisesti muodostuneet vettä pidättävät palteet.

18 16 Suunnitelmassa esitetyt tyyppikuvat ja siirtymärakenne ovat Liikenneviraston (Tieh) H2 sillankaiteelle. Uusittavat kaiteet tulee tehdä kaiteen valmistajan tyyppipiirustusten mukaisesti. Kaiteesta on esitettävä aines- ja sinkitystodistus. Kaiteesta tulee esittää sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti ja pistokoeluontoisin mittauksin, että pengerkaiteen korkeus on kaideohjeen mukainen. Tolppien ja kaiteiden osalta tulee tarkastaa silmämääräisesti, että ne on valmistettu ja asennettu tyyppipiirustusten, kaideohjeen ja korjaussuunnitelman mukaisesti sekä ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita KAAPELEIDEN SUOJAPUTKET Sillan molempiin reunapalkkeihin tulee asentaa Ty 11/521 mukaiset JP50 kuumasinkityt suojaputket 1 kpl / puoli ennen valua. Asennettu suojaputki tulee katselmoida tilaajan edustajan kanssa ennen reunapalkin valua. Suojaputkeen tulee vetää 3 mm sinkitty teräs- tai fosforipronssilanka ja putken päät tulpataan asennuksen jälkeen. Kuumasinkityistä osista on esitettävä sinkitystodistus ja sinkkikalvon paksuuden mittaustulokset. Betonin kanssa kosketuksiin jäävien kuumasinkittyjen teräsosien tulee olla passivoituneita. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, että varusteet on asennettu oikein ja ettei niissä ole kuljetus- tai asennusvaurioita. 5. PINTARAKENTEIDEN UUSIMINEN 5.1. ERISTYSALUSTAN KUNNOSTUS Eristysalustan kunnostus tehdään SILKO (10/07) Vedeneristysalustan kunnostustyöt ja InfraRYL kohdan Eristys mukaisesti. Koska sillan kantta ei tiivistetä epoksilla, tehdään sillan kannelle tartuntasively kumibitumiliuoksella (KBL 20/100) 0,2 0,3 kg/m 2 InfraRYL mukaisesti. Urakoitsijan tulee laatia ennen eristysalustan kunnostustöiden aloittamista yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma, mikä tulee hyväksyttää tilaajalla tai tilaajan edustajalla. Eristysalustan ennakkotyöt Eristysalustassa tartuntaa heikentävät aineet kuten, vanhan eristyksen bitumi, sementtiliima, rasvat, pölyt jne. on kokonaan poistettava esim. korkeapainevesipesulla ( bar). Veden virtausta estävät harjanteet ja nystyrät on hiottava pois. Pinta tulee imuroida ennen eristystä.

19 17 Kansilaatan yläpinnan halkeamat tulee imeyttää välittömästi suihkupuhdistuksen ja imuroinnin jälkeen SILKO ohjeen mukaisesti. Kuopat, epätasaisuudet ja muut vauriot paikataan/tasoitetaan kuumuutta kestävällä tiivistysepoksin ja kvartsihiekan seoksella (tilavuusosina 1:5). Kansilaatan molemmille reunoille tehdään 2,5 % vastakallistus mm etäisyydelle reunapalkin sisäreunasta epoksihiekkasekoituksella korjaussuunnitelman mukaisesti. Eristysalustan vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan ja mukaisesti. Eristysalustan karheus mitataan lasihelmimenetelmällä (SFS-EN ). Vaatimus 0,3 1,2 mm. Eristysalustan laatuvaatimukset ovat muutoin AA-luokan puuhierretyn pinnan vaatimukset paitsi pinnan käyryyden ja aaltoilun suurin mittapoikkeama 3 mm. Ennen eristystöiden aloitusta pidetään eristysalustan vastaanottotarkastus, jossa tilaajan, pääurakoitsijan ja eristysurakoitsijan edustajat yhdessä toteavat eristysalustan täyttävän sille asetetut laatuvaatimukset KERMIERISTYKSEN TEKO KANNELLE JA SIIRTYMÄLAATTOJEN PÄÄLLE (REV A) Vedeneristys tulee tehdä sääsuojan sisällä. Sillan eristys kermillä tulee tehdä SILKO (11/06) Vedeneristyksen uusiminen kermieristyksenä ja InfraRYL 2006 kohta Eristys ohjeita noudattaen. Materiaalina tulee käyttää SILKO (4/04) hyväksyttyjä tuotteita. Kermien käyttöluokka 1. Aluskermin liimauksessa on käytettävä kumibitumia (KB 100/40) vähintään 1,5 kg/m 2. Aluskermi on asennettava liimaamalla ja pintakermi liimaamalla tai kuumentamalla. Kermin ja reunapalkin kulma tiivistetään kaksinkertaisella kumibitumisivelyllä. Reunapalkkien pystypinnat on suihkupuhdistettava sementtiliimasta ym. epäpuhtauksista uuden kiveyksen (REV A) yläpinnan tasoon asti. Reunapalkin pystypintaan ja siitä 250 mm kermin päälle tulee tehdä kaksinkertainen kumibitumisively (KB 100) siten, että ensimmäinen (1.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä aluskermin päälle. Vastaavasti toinen (2.) sively tulee ulottaa 250 mm:n leveydeltä pintakermin päälle. Eristystyö tulee aloittaa alareunalta ja kermit tulee levittää pituussuuntaisesti. Saumat tulee liimata siten, ettei vastasaumoja pääse syntymään. Limitysten on oltava sivusaumoissa vähintään 100 mm ja päätysaumoissa vähintään 150 mm. Pintakermien pituussuuntaisten saumojen limitys aluskermin saumoihin nähden on oltava vähintään 100 mm. Elementtirakenteisella vanhalla osalla kermi päätetään kannen päädyn tasolle. Sillan molemmat päädyt levennysosan osuudelta eristetään jat-

20 18 kamalla kermiä siirtymälaatan päälle 500 mm:n matkalle. Siirtymälaatan päälle jatketaan suojabetonia kohdan 5.3 mukaisesti. Eristysalustan tasaisuusvaatimukset on esitetty InfraRYL 42300:liite 1:ssa. Eristystyön aikana ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 85 %. Kastepistelämpötila määritetään eristyksen asennustyön alkaessa ja sitä seurataan eristystyön aikana, jolloin eristettävän pinnan tulee olla vähintään 3 o C ilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Alustan pintalämpötilan pitää olla eristystyön aikana yli +5 o C. Eristyksen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL ja kohtien mukaisesti. Kumibitumiliuoksen pitää täyttää InfraRYL kohdan mukaiset vaatimukset. Kermieristyksen materiaalien osalta vaatimuksenmukaisuus osoitetaan InfraRYL taulukon 3 mukaisesti. Kermien kiinnittyminen alustaan tulee tarkastaa koputtelemalla esim. puuvasaralla eristys kauttaaltaan tyhjätiloja ei saa esiintyä. Aluskermin osalta liimauksen onnistuminen varmennetaan myös tartuntavetolujuuskokeilla. Tartuntavetolujuuden raja-arvot määritellään pintalämpötilan perusteella InfraRYL taulukon 2 mukaisesti SUOJABETONI Suojabetoni tehdään InfraRYL kohdan mukaisesti. Lisäksi siirtymälaatan kermieristys suojataan levennysosalla jatkamalla suojabetonia siirtymälaatan päälle 500 mm:n matkalle korjaussuunnitelman mukaisesti. Suojabetonin (Ro22, R1) laatuvaatimukset on esitetty kohdassa 3.3. Eristyksen suojaus on tehtävä viivyttelemättä, mutta viimeistään yhden viikon kuluessa eristämisen jälkeen. Ennen uusia pintarakenteita betonin lujuuden on oltava vähintään 70 % suunnittelulujuudesta. Suurin sallittu poikkeama laatan paksuudessa on ±5 mm. Suojabetonin valmistuksessa, laadunvalvonnassa ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa noudatetaan InfraRYL luvun ohjeita PÄÄLLYSTEKERROSTEN UUSIMINEN (REV A) Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry). Kaikki silmin havaittavat halkeamat ja massalajittumakohdat tulee korjata heti työn aikana. Massalajittumakohdat

21 korjataan SILKO (11/05)-ohjeen mukaisesti tai jyrsimällä ja uudelleen päällystämällä. Uusi päällyste tehdään sora- tai mursketäytön päälle sillan kohdalla ajokaistoilla (REV A). Täyttö tulee tiivistää huolellisesti ennen päällystystyötä. Kansilaatan päätyjen kohdalle tehdään siirtymäkiilat soratäytön yhteydessä (#0-32 mm) sillan molempiin päihin. Siirtymäkiilat tehdään koko sillan levyisenä korjaussuunnitelman mukaisesti. (REV A) Uudet pintarakenteet (ajoradalla): (REV A) Kulutuskerros SMA 16/120 (1.lk kiviaines) 50 mm Sidekerros AB 16/90 40 mm Murske- tai soratäyttö # mm Suojabetoni 50 mm Yhteensä mm Sillan päällystekerrosten kallistukset tehdään Läntisen yhdystien katusuunnitelman mukaisesti, kuitenkin niin ettei piennaralueilla kivetyksen yläpinnan taso nouse reunapalkin yläpinnan tasoa korkeammalle. Alun perin suunniteltu korkea reunapalkki jää Läntisen yhdystien kadun TSV:n ja suunnitellun piennaralueiden kiveyksen vuoksi matalaksi. (REV A) Ajoradoilla kulutuskerros uusitaan viimeiseksi, muiden työvaiheiden jälkeen, jotta pituussuuntaiset kumibitumisaumat saadaan oikeille paikoilleen. Päällysteessä ei saa olla jyräysjälkiä, haitallisia pitkiä aaltoja eikä sellaisia toistuvia epätasaisuuksia, jotka aiheuttavat haitallista värinää ajoneuvoon. Ajoradan pinnan on oltava niin tasainen ja viettokaltevuuden niin suuri, ettei vesi muodosta lätäköitä ajoradalle. (REV A) Ajoratamerkinnät tehdään katusuunnitelman mukaisesti. Kaikki ajoratamerkinnät tulee tehdä massamerkintöinä, A-luokka. (REV A) Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL mukaisesti. Sivukaltevuus tulee tarkastaa esim. vatupassilla tai vaaitsemalla. Suurin sallittu epätasaisuus saa olla 4 mm / 3 m (SFS-EN , oikolauta 3 m). Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja. BETONIKIVIPÄÄLLYSTE (PIENNARALUEET JA KESKISAAREKE) (REV A) Sillan molemmat piennaralueet ja keskisaareke päällystetään betonikivetyksin InfraRYL 2006 kohdan vaatimusten mukaisesti. Kivetyksien sijainti on esitetty tarkemmin korjaussuunnitelmassa. Kivetyksenä käytetään katusuunnitelman mukaista sauvakiveä, jonka koko on n. 280x160x60 mm, väri harmaa ja tiililadonta. Kiveys asennetaan #0-6 mm asennushiekkaan mursketäytön päälle. Sillan kannen kohdalla betonikiveys tukeutuu ulkoreunalta reunapalkkiin ja pintavesikourujen yläpäihin.

22 Tulopenkereillä kivetyksen ulkoreunoille on tehtävä riittävä tuenta Infra- RYL kohdan :K2 kuvan mukaisesti, jotta kiveyksen reunat eivät pääse sortumaan esim. maakostealla betonilla + reunakivillä työselityksen kohdan 5.6 mukaisesti. Uudet pintarakenteet (piennar/keskisaareke): Betonikivi Asennushiekka Murske- tai soratäyttö #0-32 Suojabetoni Yhteensä 60 mm 30 mm mm 50 mm mm Työn loppu- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että kiveykset muodostavat toimivan ja ehyen kokonaisuuden. REUNAKIVIEN UUSIMINEN (YLÄ- JA ALAPUOLISET VÄYLÄT) (REV A) Sillan kohdalle asennetaan katusuunnitelmien mukaiset korkeat reunakivet (V220, bxh=220x270 mm) ajoratojen reunoille sekä keskisaarekkeen molemmin puolin. Reunakivet uusitaan InfraRYL ja ohjeiden mukaisesti. Reunakivet asennetaan maakosteaan betoniin mursketäyttökerroksen päälle. Maakostean betonin lujuusluokka K30 (suolarasitus) InfraRYL kohdan mukaisesti. Sillan alapuolelle poikkileikkauksen alareunaan (T2) tulee asentaa betoniset liimattava reunakivet SILKO ohjeen mukaisesti. Reunakivien muoto valitaan vastaavaksi kuin sillan kohdalla olevien vanhojen reunakivien. Reunakivet uusitaan n. 6,0 m:n pituudelta korjattavan siipimuurin 2 o vierestä korjaussuunnitelman mukaisesti. Työn loppu- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että reunakivet muodostavat toimivan ja ehyen kokonaisuuden. 6. SAUMAUKSET 6.1. SILLAN KANNEN JA PENKEREEN VÄLISEN PÄÄLLYSTEEN RAJAN TIIVISTYS (REV A). Saumat tehdään InfraRYL 2006 kohdan ja SILKO -ohjeen (12/05) mukaan. Sillan ja penkereen välisen rajan tiivistys on tehtävä polymeerimodifioidulla bitumilla päällystetyillä ajoradoilla (REV A). Tiivistysaineena tulee käyttää SILKO hyväksyttyä tuotetta, SILKO kohta 3.1. Sauman koko on b*h = 20 x 50 mm. Tartuntapinnat on puhdistettava irtonaisesta pölystä ja liasta. Tartuntapinnat tulee käsitellä tiivistysaineen kanssa yhteensopivalla pohjusteella.

23 21 Sauman vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan mukaisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, etteivät saumat ole vajaita ja että niissä ei ole halkeamia tai muita vikoja ja että ne ovat hyvin kiinni tartuntapinnoissaan REUNAKIVEN JA PÄÄLLYSTEEN, KATTOELEMENTTIEN YLÄPUOLISTEN SEKÄ SIIR- TYMÄLAATAN JA KANNEN VÄLISTEN SAUMOJEN TIIVISTYS (REV A) Reunakiven ja päällysteen (REV A), vanhan osan kattoelementtien ja siirtymälaatan sekä kannen päädyn väliset saumat on tiivistettävä plastisella saumausmassalla SILKO kohta 4.1 (4/04), esim. Thormaseal Saumat tulee tehdä InfraRYL 2006 kohdan ja SILKO -ohjeen (11/98) mukaan. Reunakiven ja päällysteen REV A) välisen sauman koko on b x h = 30 x 50 mm, kattoelementtien b x h = 30 x 70 mm ja siirtymälaatan ja kannen välinen rako b x h ~20 x 40 mm. Reunakiven ja päällysteen (REV A) välinen asennusura tehdään sahaamalla tai päällystystyön yhteydessä asennetulla hyvin kostutetulla oikeanmuotoisella puurimalla, joka tulee irrottaa välittömästi päällystystyön jälkeen. Kattoelementtien (vanha osa) sekä siirtymälaatan ja kannen päädyn väliset saumat puhdistetaan irtonaisesta aineksesta ja täytetään kannen yläpinnan tasolle. Kaikki tartuntapinnat tulee puhdistaa irtonaisesta pölystä ja liasta esim. imuroimalla. Tartuntapinnat käsitellään saumamassan kanssa yhteensopivalla pohjusteella. Valmiin sauman pinnan tulee jäädä hieman päällysteen pintaa ylemmäksi. Sauman vaatimustenmukaisuus on osoitettava InfraRYL 2006 kohdan mukaisesti. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, etteivät saumat ole vajaita ja että niissä ei ole halkeamia tai muita vikoja ja että ne ovat hyvin kiinni tartuntapinnoissaan SEINÄ- JA KATTOELEMENTTIEN VÄLISTEN ALAPUOLISTEN SAUMOJEN TIIVISTÄ- MINEN (VANHA OSA) Päällysrakenteen katto- ja seinäelementtien väliset saumat tiivistetään SILKO 3.731, kohdan 2.1 (04/04) mukaisella saumausmassalla SILKO (08/01) ohjetta soveltaen. Elementtisauman leveys alapuolella n. 10 mm, mutta viisteen leveys n. 40 mm ja n. 20 mm. Kattolaattojen yläpuolisten saumojen leveys n. 30 mm ja korkeus n. 70 mm. Rakenteen lämpötilan tulee olla vähintään +5 C sekä asennustyön, että saumausmassan kovettumisen ajan. Tartuntapinnat puhdistetaan pölystä, öljystä ja muista tartuntaa heikentävistä aineista ja pinta käsitellään valitun saumausmassan valmistajan ohjeen mukaisella tartuntaaineella. Valmis sauma suojataan sateelta vähintään 5 tunnin ajaksi.

24 22 Tiivistystyöstä laaditaan tiivistysraportti, jossa esitetään käytetty tiivistysmenetelmä, materiaalit, lämpötila, suoritetut laadunvarmistustoimenpiteet ja laatuvaatimusten täyttyminen. 7. SILTAPAIKAN RAKENTEIDEN KUNNOSTAMINEN 7.1. SILTAPAIKAN TULOPENKEREIDEN PÄÄLLYSTÄMINEN (REV A) Asfalttipäällystystyöt tehdään voimassa olevien normien mukaisesti (Asfalttinormit 2011, PANK ry) ja InfraRYL 2010 kohdan (Päällysteet ja pintarakenteet) vaatimuksia noudattaen. Tierakenteet kulutuskerroksen alapuolella tehdään katusuunnitelman mukaisesti kadun uusimisen yhteydessä. Täytöt tulee tiivistää huolellisesti. Pengerpäällysteet uusitaan: Sillan molemmin puolin 5 m:n etäisyydelle kansilaatan päistä. - Kulutuskerros SMA 16 / mm (1.luokan kiviaines) Sillan 1 v kulmassa kaidelinjan muutoksesta johtuen pengerpäällystettä levitetään n. 18 m:n pituudelta. - Kulutuskerros SMA 16 /120 ~50 mm (1.luokan kiviaines) - Sidekerros ABK 32/150 ~80 mm Päällysteen vaatimustenmukaisuus on osoitettava seuraavien ohjeiden mukaisesti: - Asfalttinormit 2011, PANK ry. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksissa tulee tarkastaa silmämääräisesti, ettei päällysteessä ole halkeilua, purkautumia tai muita vikoja HULEVESIEN OHJAUSLAITTEET (REV A) Kaikkien reunapalkkien päätyihin tulee tehdä noin 3 m:n mittaiset asfalttimakkarat ohjaamaan pintavedet pintavesikouruihin SILKO (12/04) ohjeen mukaisesti. Massana tulee käyttää AB 11, jotta reunus saadaan tiiviiksi. Asfalttimakkarat tulee liittää suoraan reunapalkin / pintavesikourujen päihin korjaussuunnitelman mukaisesti. Asfalttimakkaroiden alla tulee olla riittävältä leveydeltä myös kulutuskerroksen päällystettä. Työn vastaanotto- ja takuutarkastuksessa tarkistetaan silmämääräisesti, että hulevesien ohjauslaitteet on asennettu oikein ja että ne ovat riittävät.