TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.9.2014 ALKAEN.

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.9.2014 ALKAEN.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 4 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemis-... 4 menettely... 4 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 5 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella... 6 2.2 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti... 6 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot... 7 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot... 7 3.1.2 Veronpalautukset ja jäännösverot... 7 3.1.3 Työttömyysturva... 8 3.2 Varat... 8 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon... 9 3.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä... 100 4 OPISKELIJAT... 100 5 YRITTÄJÄT... 12 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 13 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 )... 133 6.1.1 Alennettu perusosa... 133 6.1.2 Laitoshoidossa olevan perusosa... 155 6.2. Muut perusmenot... 155 6.2.1 Asumismenot... 155 6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 17 6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut..18 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset... 18

3 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit... 19 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia... 19 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 20 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 200 7.2 Lastenvaunut ja rattaat... 211 7.3 Lasten luonapito... 211 7.4 Huonekalut ja kodinkoneet... 211 7.5 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 222 7.6 Vuokravakuus... 222 7.7 Muuttokustannukset... 233 7.8 Romanivaatetus... 233 7.9 Hautauskustannukset... 233 7.10 Perhejuhlat... 244 7.11 Lasten harrastusmenot... 244 7.12 Opiskelusta aiheutuvat kustannukset... 244 7.13 Passit ja kansalaisuushakemukset... 244 7.14 Edunvalvojan palkkio... 255 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 255

4 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasiain käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta muutoksineen 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotuen soveltajille 2013:4. 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään, omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisten elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentulotukea ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muul-

5 ta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti, varatulla vastaanottoajalla tai muulla toimeentulotukiviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava kaikki tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä. Puutteelliseen hakemukseen pyydetään asiakkaalta lisäselvitystä. Asiakkaalle ilmoitetaan lisäselvityspyynnön yhteydessä päivämäärä, johon mennessä puuttuvat tiedot on toimitettava. Hakemus voidaan hylätä, mikäli asiakas ei pyydettyjä tietoja ole määräaikaan mennessä toimittanut. 2 TOIMEENTULOTUEN RAKENNE Toimeentulotuen rakenne määritellään jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Kunta ja valtio osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen yhtä suurin osuuksin. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneita kustannuksia valtionosuudella, joka kattaa puolet perustoimeentulotuen toteutuneista kustannuksista. Täydentävän toimeentulotuen sekä ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista, perusosan lisäksi muun muassa kaikki julkiset terveydenhuoltomenot ja jokapäiväiseen asumiseen liittyvät menot.

6 2.1 Toimeentulotuen määräytyminen laskelmien perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Laskelmassa huomioidaan pääsääntöisesti tulot ja varat siltä kuukaudelta, jolle laskelma tehdään. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Perustoimeentulotuen laskelman osoittaessa tuloylijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja/tai täydentävää toimeentulotukea, ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia toimeentulotukeen oikeuttavia menoja, voidaan nämä menot lisätä voimassa olevaan laskelmaan, huomioida seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa (mikäli hakijalla on säännöllinen asiakkuus) tai tarvittaessa tehdä uusi päätös. 2.2 Toimeentulotuen myöntäminen takautuvasti Toimeentulotukea voidaan erityisistä syistä myöntää myös takautuvasti toimeentulotukilain 15 :n 4 momentin mukaisesti. Erityisinä syinä voidaan pitää esimerkiksi häätöuhkaa. Takautuvasti toimeentulotukea myönnettäessä tavallisimpia huomioon otettavia menoja voivat olla esimerkiksi vuokrarästit ja sähkölaskurästit.

7 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Toimeentulotukilaskelmassa tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloihin sovelletaan toimeentulotukilain säännöstä, jonka perusteella ansiotuloista vähennetään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. Kaikki asiakkaan tilillä näkyvät satunnaiset tilisiirrot, kuten avustukset, lahjat, lainat ja perinnöt otetaan pääsääntöisesti tulona huomioon 50 ylittävältä osalta. Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia tuloja ja ne huomioidaan tulona siinä vaiheessa, kun ne ovat tosiasiallisesti elantoon käytettävissä. Vanhuksilla (yli 65-vuotiailla) voidaan säästöjen kohdalla jättää huomioimatta ns. arkkuraha 2 000. 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Ansiotulo, joka ei ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tekemällä asiaa koskeva maininta toimeentulotukipäätökseen tai tiedottamalla siitä päätöksen liitteellä. 3.1.2 Veronpalautukset ja jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toimeentulotukiasiakkailla tulona 100 euron ylittävältä osalta ja 250 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Muiden (kuin pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaiden) kohdalla veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Asiakkuus muuttuu pitkäaikaiseksi 6 kk:n jälkeen, mikäli laskelmissa on havaittu toimeentulotuen vajetta.

8 Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saaja ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksun lykkäystä, huojennusta tai poistamista. Verotuspäätös erittelyosineen on esitettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. 3.1.3 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki huomioidaan tulona 20 maksupäivältä kuukaudessa, kun maksu on säännöllistä. Työmarkkinatuki lasketaan 20 pvä:n mukaan, pitkäaikaisasiakkailla jätetään huomioimatta yksi 20 pvä:n erä, jos tuki on maksussa kaksi kertaa saman kuukauden aikana. Kesäloman aikana ja/tai työn päättyessä, kun asiakas saa loppupalkan ja lomarahat, siirretään normiylitystä seuraavalle kuukaudelle aina kokonaistilanne huomioiden harkinnanvaraisesti. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja voidaan arvioida tukea myönnettäessä pidemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä (velka vähennettynä omaisuuden arvosta) perintää tehtäessä. Mikäli omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus on perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään perintä (Laki toimeentulotuesta 20-22 ).

9 3.3. Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suuren kertakorvauksen esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tulossa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. Jos perustoimeentulotukilaskelman pohjalta tehty täydentävän toimeentulotuen laskelma osoittaa ylijäämää, siirretään palkka- ja yritystulosta, veronpalautuksesta sekä sosiaalietuudesta johtuvaa ylijäämää enintään kaksi kuukautta perustoimeentulotuen laskelmiin, ellei asiakkaan olosuhteista muuta johdu. Mikäli hakijat saavat huomattavan (yli 2. 000 euroa) kertaluonteisen summan, voidaan tuloylijäämää siirtää pidempään kohtuullisuusharkintaa käyttäen (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 2mom.). 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä äitiysavustusta, yli 16-vuotiaiden ja alle 16-vuotiaiden vammaistukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua kulukorvausta tai työttömyysturvan korotusosaa ei oteta tulona huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Kansaneläkelain (347/1956) mukainen hoitotuki on tarkoitettu sairauden tai vamman johdosta tarvittavan hoidon ja palvelun tai erityiskustannusten korvaukseksi.

10 Vammaistukea on vammaistukilain (124/1984) mukaan oikeus saada sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella. Lasten satunnaiset kesä- ja viikonloppupalkat on katsottava sellaisiksi ansiotuloiksi, jotka lain mukaan tulee jättää huomioon ottamatta. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menot. Alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattua osaa palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Ulosmitattavaa osuutta voidaan määrällisesti rajoittaa ulosottolain 4 luvun 6 a 1 momentin mukaan silloin, kun velallisen maksukyky on sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn takia olennaisesti vähentynyt. Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä voidaan olla yhteydessä ulosottoviranomaiseen. Asiakasta tulee ohjata myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. 3.5 Toimeentulotuki tulevaa etuutta vastaan ja perintä Toimeentulotukea myönnettäessä tulevaa etuutta vastaan, voidaan etuudesta tehdä takaisinperintä. Takaisinperintäpäätös tulee tehdä toimeentulotukipäätöstä tehtäessä. Takaisinperintä voidaan tehdä siltä ajalta, mille toimeentulotukea on myönnetty ja myönnetyn toimeentulotuen suuruisena. Takaisinperintä voidaan tehdä myönnetystä perus- ja /tai täydentävän toimeentulotuen osalta. Takaisinperintää tehtäessä tulee kuitenkin huomioida se, ettei takaisinperintä saa vaarantaa toimeentuloa. 4 OPISKELIJAT Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä/-tuki. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset.

11 Koulumatkakustannusten omavastuuosuus huomioidaan menona jälkikäteen tositetta vastaan tai maksusitoumuksena. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, laina lasketaan hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Toimeentulotukilaskelmassa huomioitavan opintolainan suuruus on 1.9.2014 alkaen 400 euroa/kk, lukuun ottamatta kesä-, heinä- ja elokuuta. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta opintolainaan esimerkiksi luottohäiriömerkinnän vuoksi, opintolainaa ei voida huomioida tulona. Opiskelijan tulee esittää Kelan päätös siitä, että valtiontakausta ei ole myönnetty. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona. Alle 18-vuotiaan itsenäisesti asuvan opiskelijan hakiessa toimeentulotukea tulee selvittää vanhempien elatuskyky. Alaikäistä opiskelijaa ei velvoiteta ottamaan/nostamaan opintolainaa. Täysi-ikäiset opiskelijat velvoitetaan nostamaan opintolainaa. Erityisin sosiaalisin perustein tästä voidaan poiketa ja perusteet tulee tuolloin kirjata päätökseen selkeästi. Opintoja, joihin ei voi saada opintotukea, ei ole perusteltua tukea toimeentulotuella. Mikäli toimeentulotuen hakijalla on jo ammatillinen koulutus, ei jatko-opintoja ole pääsääntöisesti perusteltua tukea toimeentulotuella. Opiskelijoille, joiden opintotuki on lakkautettu viivästyneiden opintojen takia, tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi ennen toimeentulotuen myöntämistä. Perusosaa voidaan alentaa 20 % viranhaltijan päätöksellä 2 kk kerrallaan. Mikäli opiskelija toistuvasti on kieltäytynyt järjestämästä toimeentuloturvaansa muulla tavoin kuin toimeentulotuella, niin perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Perusosan alentamispäätös voidaan jättää tekemättä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan yhdessä asiakkaan kanssa tekemän sosiaalityön suunnitelman perusteella sellaisten ensimmäistä ammattiin

12 valmistavaa tutkintoa opiskelevien osalta, jotka eivät tosiasiallisesti voi saada opintotukilain mukaisia opintoetuuksia. Tällaisten asiakkaiden osalta vaaditaan oppilaitoksessa vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma, jonka eteneminen tarkistetaan vähintään kolmen kuukauden välein. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Opiskelijaa on aina ohjattava/neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus/neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. Oikeus toimeentulotukeen ulkomaalaisilla opiskelijoilla määräytyy oleskelulupatyypin mukaan. Pääsääntöisesti ulkomaalaisella opiskelijalla toimeentulo tulee olla jo turvattu Suomeen saapuessa. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti, korkeintaan 3 kk:n ajan täysimääräisesti. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Määräajasta on kirjattava jo ensimmäiseen toimeentulotukipäätökseen. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja joutuu sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (Laki toimeentulotuesta 2 2 mom.). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 %. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen liitteeksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma sekä tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset.

13 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Toimeentulotuesta annetun lain 9 a :n mukaan toimeentulotuen perusosien määrä on sidottu kansaneläkeindeksin kehitykseen. Perusosa huomioidaan vuosittain vahvistetun summan mukaisesti. 6.1.1 Alennettu perusosa Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosentilla sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 8 luvun 2 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen 2) kotouttamisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotouttamissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotouttamissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotouttamissuunnitelmaa ole voitu laatia; 3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai

14 4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: 1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) kotouttamisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai 2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Edellä 1 ja 3 momentissa (TotuL 10 ) tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa, eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä ja laiminlyönnistä lukien. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen tarvetta ja määrää harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tuen hakijan ja hänen perheensä olosuhteet kokonaisuutena. Huomioitava, että alentaminen voi olla mainittua vähäisempi tai alentaminen voidaan jättää kokonaan tekemättä.

15 Asiakkaan kanssa yhdessä laaditun suunnitelman täytäntöönpanoon liittyvä toimeentulotukipäätös, jossa perusosaa on alennettu, voidaan tehdä aina kaksi kuukautta kerrallaan. Perusosan alentamisesta luovutaan heti, kun syyt, joiden perusteella alentaminen on tapahtunut, poistuvat. 6.1.2 Laitoshoidossa tai laitoksessa olevan perusosa Sairaanhoidon ja päihdekuntoutuksen ajalta vähennetään perusosasta 49 % eli ruokanormin osuus hoidon kestäessä 1-3 kk:tta. Kolmen kuukauden jälkeen huomioidaan laskennallinen käyttövara voimassa olevan lain mukaan. Laitoshoidossa tai vankilassa olevan henkilön asumiskulut huomioidaan kolme kuukautta toimeentulotukilaskelmassa. Laskennallinen käyttöraha on 105 /kk (laitosnormi/vuonna 2014). 6.2. Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot; 2) taloussähkö 3) koti- ja palovakuutusmaksu; 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti laskun alkuperäinen eräpäivä ratkaisee sen, missä kunnassa lasku tulee huomioida hakijan menoksi toimeentulotukea haettaessa. Laskun huomioi alkuperäisen eräpäivän mukainen oleskelukunta (mm. takuuvuokra, muuttokustannukset, sähkö- ja vesilaskut, sairaalalaskut). 6.2.1 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla.

16 Mikäli asumisneliöt ja asumiskustannukset ovat kohtuuttomat sen vuoksi, että asiakas on joutunut ottamaan perheen kokoon nähden ylisuuren asunnon, koska perheen koon mukaista asuntoa ei ole ollut saatavilla, huomioidaan todelliset asumismenot kolme kuukautta ja tämän jälkeen perheen koon mukaiset kohtuulliset asumismenot. Päätökseen kirjataan velvoite hakea perheen koon mukaista asuntoa. Myös yksinäisen henkilön vuokraa kohtuullistetaan, mikäli henkilö asuu tarpeisiinsa nähden ylisuuressa ja kalliissa asunnossa. Lapualla hyväksyttävät enimmäisvuokrat/asuntolainan korot/kk 1.9.2014 alkaen: Perheen koko: euroa 1 500 2 550 3 650 4 750 5 tai useampi 800 Perheen kokoa määriteltäessä ei huomioida hakijan täysi-ikäisiä lapsia. Mikäli hakija tapaa säännöllisesti muualla asuvia alaikäisiä lapsiaan kotona, voidaan huomioida korkeamman maksuluokan mukainen enimmäisvuokra harkinnan mukaan. Kiinteäksi vesimaksuksi huomioidaan enintään 30 euroa/kk/henkilö. Lämmityskuluina huomioidaan sähkön lisäksi yksi muu lämmitysmuoto, kuten sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämpö ja polttopuut. Kohtuulliseksi öljynkulutukseksi lasketaan 3000 l/vuosi ja polttopuita enintään 15 mottia/vuosi. Asumiseen huomioidaan ne menot, joiden maksajaksi hakija on merkitty. Omistusasunnossa tarkoitettuja menoja ovat: normaali hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut - vesimaksut 30 e/kk/henkilö asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakko-

17 pidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja). kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.: - taloussähkö - koti- ja palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - nuohous - jätehuolto - kohtuulliset oikeusturva, ja vastuuvakuutukset -huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. 6.2.2 Poste Restante-osoitteessa asuvat Poste Restante-osoitteessa asuvat menettävät ensisijaisia etuuksia ja toisaalta etuuksien väärinkäyttö on mahdollista. Poste Restantessa asuvalta tulee pyytää selvitys yhteystietoineen ja osoitteineen, missä he oleskelevat. Perusosa määritellään yhdessä asuvan normin mukaan, mikäli ei pystytä luotettavasti osoittamaan tosiasiallista asumista/oleskelua yksin. 6.2.3 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Lääkärin määräämät reseptilääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuvat kustannukset huomioidaan menona toimeentulotukilaskelmassa. Apuvälineiden osalta tulee selvittää, onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna.

18 E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Ensisijaisesti hyväksytään terveydenhuoltomenot julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta. Yksityisen terveydenhuollon käytöstä johtuneet menot voidaan huomioida vain erityistilanteessa, mikäli esimerkiksi erikoishoidon tarve ja hoidon kiireellisyys tai asiakkaan hoitosuhteen jatkuvuus perustellusti sitä edellyttävät. Tällöin asiakkaan on esitettävä aina hoitavan lääkärin lausunto tällaisen hoidon tarpeesta sekä selvitys siitä, että julkisia terveydenhuoltopalveluja ei ole ollut saatavilla kiireellisen hoitotarpeen ilmetessä. Mikäli näistä syistä on päätetty huomioida yksityisen lääkäripalvelun kulut, huomioidaan ne asiakkaan omavastuuosuuden mukaan Kela-korvaus vähennettynä. 6.2.3.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (221/2003) 11 :n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu, on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin, kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista. Palvelun tuottava kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että maksun perimättä jättämistä tai alentamista sovelletaan myös muihin maksuihin. Edellä mainittu menettely asiakasmaksun alentamiseksi on ensisijaista toimeentulotukeen nähden. 6.2.3.2 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikulut huomioidaan poikkeuksellisesti silloin, kun asiakkaan tarve saada sellaista hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan.

19 Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita takautuvasti pidemmältä ajalta. Mikäli toimeentulotukilaskelma ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus proteesien maksuun osamaksulla. 6.2.3.3 Silmälasit/piilolinssit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa terveydenhuoltomenona, mikäli niiden hankkiminen on välttämätöntä. Tällöin hakijan on esitettävä lapualaisen optikon/silmälääkärin lausunto piilolinssien/silmälasien tarpeellisuudesta. Piilolinssit huomioidaan vain erityisistä syistä lääkärin lausunnolla. Hyväksyttävinä kustannuksina silmälasien hankintaan pidetään kehykset enintään 80 ja linssit ilman käsittelyä todellisen suuruisina. Asiakkaalta pyydetään kustannusarvio hankittavista silmälaseista. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan asiakkaan tilannetta pidemmältä ajalta. Mikäli toimeentulotukilaskelma on ylijäämäinen, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Asiakkaan tulee selvittää mahdollisuus silmälasien maksuun osamaksulla. 6.2.3.4 Fysikaalinen hoito sekä psyko- ja lyhytkestoinen terapia Fysikaalisesta hoidosta huomioidaan julkisessa terveydenhuollossa annetun hoidon kustannukset. Julkista hoitoa saadakseen asiakasta ohjataan ottamaan yhteyttä omalääkäriin hoidontarpeen arviointia varten ja julkisen hoidon toimenpiteitä varten. Fysikaalinen hoito huomioidaan myös yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna, mikäli se on perusteltua hoidon jatkuvuuden tai erikoishoidon tarpeen vuoksi, lääkärinlausuntoon perustuen. Korvaus tapahtuu Kelan korvauksen jälkeen.

20 Psyko- ja lyhytkestoisen terapian kulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon kustannusten mukaan. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Toimeentulotuesta annetun lain 7 c 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Poikkeuksellisesti voidaan ottaa huomioon myös 7 2 :n nojalla toimeentulotuen perusosalla katettavia asumismenoja. Elatusapu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa, jos asiakkaalla on osoittaa kuitti maksetusta elatusavusta. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Työttömyyskassan/ammattiliiton jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan 6 kuukauden yhtäjaksoista asiakkuutta, jonka aikana toimeentulotuen laskelmassa on havaittu vajetta. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut Päivähoitomenot hyväksytään täydentävän toimeentulotuen laskelmaan menoksi tilapäisesti. Mikäli asiakkaalla on jatkuva toimeentulotuen tarve (yli 6 kk:tta), ohjataan asiakasta hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus päivähoitomaksuista. Toimeen-