Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2009

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

No 748/18 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Lappeenrannassa 18 päivänä huhtikuuta Aarno Karels Tutkija FT

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

Karhijärven kalaston nykytila

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, Lappeenranta

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Kivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Näsijärven muikkututkimus

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Itämeren kala elintarvikkeena

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Kalastustiedustelu 2016

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Itä-Suomessa muikkuvuosiluokka 2015 keskitasoa heikompi, maan muissa osissa keskitason yläpuolella

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv

Kalastuksen käytön ja hoidon järjestäminen käytännössä?

Lehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Enäjärven kalasto, seurantaa vuosina Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Saarijärven koekalastus 2014

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Hoitokalastusta Vesijärvellä

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

HIIDENVEDEN HOITOKALASTUKSET 2004

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

16WWE Fortum Power and Heat Oy

Kalastus ja muikkukannat

HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

Haapajärven poistokalastus vuosina

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

Kakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Selkämeren kalasto ja kalastus

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista

HOITOKALASTUKSEN TALOUDELLINEN TOIMINTAMALLI- VEDET KIRKKAAKSI KAUPALLISELLA KALASTUKSELLA?

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

FORTUM POWER AND HEAT OY

Transkriptio:

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden kalaston rakennetta ja lajien välisiä runsaussuhteita. Erityisesti tutkittiin muikun eri ikäluokkien esiintymistä sekä muikun kasvua, kuntoa ja kannan kehitystä. Tulevan vuosiluokan vahvuutta arvioidaan ennakkoon tutkimalla hottamuikun alueellista esiintymistä. Koetroolaukset suoritettiin Taipalsaarentien länsipuolella (Riutanselällä) ja Taipalsaarentien itäpuolella (Vehkasalonselällä). Riutanselällä on tehty koetroolauksia aikaisemmin vuosina 2001, 2005, 2006 ja 2007, 2008, 2009 ja 2010, Vehkasalonselällä vuosina 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010. 2. Aineisto ja menetelmät Vehkasalon- ja Riutanselän troolaukset suorittiin 17. syyskuuta 2011. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen. Troolauksessa käytettiin 60 m leveää trooliverkkoa, jossa oli 8 mm:n verkkopussi. Vetoaika oli Riutanselällä 44 min ja Vehkasalonselällä 33 min. Vetosyvyys oli Riutanselkä 13 m ja Vehkasalonselkä 15 m ja vetonopeus > 2 solmua, noin 4 km/tunti. Kalastettu pinta-ala puolen tunnin koevedon 60-metriselle troolille on siis noin 12 hehtaaria. Veden lämpötila oli sekä Riutan- että Vehkasalonselällä 17,2 0 C. Troolisaaliin kalat punnittiin lajeittain. Osa muikuista mitattiin ja punnittiin sekä otettiin suomunäytteitä iänmääritystä varten. 3. Riutanselän tulokset 3.1. Kokonaissaalis Koetroolaussaaliiksi saatiin kaikkiaan 5 lajia ja yhteensä 58,6 kg kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 79,9 kg/vetotunti (taulukko 1.). Ahven oli troolisaaliiden tärkein laji (47,8 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneitä lajeja olivat muikku (44,4 %), kuha (7,7 %) ja kuore (0,2 %). Kuhaa saatiin yhteensä 3 kpl (4,5 kg, josta kaksi oli tämän vuoden poikasia). Kuvat 1 ja 2. Taipalsaaren kirkonkylän-, Haikkaanlahden-, Illukansaaren- ja Merenlahden osakaskuntien edustajat ja Riutanselän syksyn 2011 koetroolaussaalis (yhteensä 58,6 kg).

Taulukko 1. Riutanselän koetroolaussaaliit vuonna 2011. Vetokohtaiset saaliit (kg), yksikkösaaliit (kg / vetotunti) sekä saalisosuudet kokonaispainosta. Yhteensä Yksikkö Saalis Vetoaika 44 min saalis osuus Laji / saalis kg kg/tunti kg % Muikku 26,0 35,5 44,4 Muikku 0+ 0,02 0,02 0,03 Ahven 28,0 38,2 47,8 Kuore 0,1 0,1 0,2 Kuha 4,5 6,1 7,7 Salakka 0,01 0,01 0,02 Yhteensä 58,6 79,9 100 Verrattuna aikaisempiin koetroolauksiin alueella (vuonna 2006-2010) vuoden 2011 muikkusaaliit olivat kolmanneksi suurimmat ja hottamuikkusaaliit koko jakson pienimmät (katso kuva 3). kg / vetotunti 350 RIUTANSELÄN KOETROOLAUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 300 250 200 150 2006 2007 2008 2009 2010 2011 100 50 0 Muikku Muikku 0+ Ahven Kuore Kuha Lahna Särki Hauki Järvitaimen Kuva 3. Riutanselän koetroolausten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) vuonna 2006-2011. Kuvat 4 ja 5. Riutanselän syksyn 2011 koetroolaussaalis.

3.2. Muikun pituus- ja ikäjakaumat Vuoden 2011 Riutanselän aikuisten muikkujen koetroolaussaalisnäytteiden ikäjakaumat ja keskipituus ja paino on esitetty taulukossa 2. Muikkusaaliissa oli vuonna 2011 neljä eri vuosiluokkaa: vuonna 2011 (0+ vuotiaita), vuonna 2010 (1+ vuotta) vuonna 2009 (2+vuotta) ja vuonna 2008 (3+ vuotta). Kahden hottamuikun (0+ vuotta) keskipituus ja -paino olivat syyskuun alussa 11,6 cm ja 11 g. Taulukko 2. Riutanselän muikun ikäjakauma sekä pituus ja paino syksyllä 2011 (122 kpl). muikun ikäluokka 1+ vuotta 2+ vuotta 3+ vuotta otos pituus paino osuus pituus paino osuus pituus paino osuus pvm. kpl cm g kpl % cm g kpl % cm g kpl % 17.9.11 122 16,5 33 86 19,2 52 11 20,2 62 3 Kuvat 6 ja 7. Muikkupopulaation ikäluokat Riutanselällä syksyllä 2011 (ylhäältä alaspäin hottamuikku (0+ vuotta), 1+, 2+ ja 3+ vuotta) ja Riutanselän muikun suomu ( ikä 2+, pituus 19,7 cm ja paino 53 grammaa). 4. Vehkasalonselän tulokset 4.1. Kokonaissaalis Koetroolaussaaliiksi saatiin kaikkiaan 5 lajia ja yhteensä 55,2 kg kalaa. Kokonaisyksikkösaalis eli kaikkien lajien yhteenlaskettu saalis oli 100,4 kg/vetotunti (katso taulukko 3.). Muikku oli troolisaaliiden tärkein laji (46,2 % saaliin painosta, josta hottamuikku 0,04 %, 4 kpl), Seuraavaksi eniten esiintyneitä lajeja olivat ahven (32,6 %), särki (19,9 %) ja kuore (1,3 %). Saaliissa oli yksi kuhanpoikanen.

Taulukko 3. Vehkasalonselän koetroolaussaaliit vuonna 2011. Vetokohtaiset saaliit (kg), yksikkösaaliit (kg / vetotunti) sekä saalisosuudet kokonaispainosta. Yhteensä Yksikkö Saalis Vetoaika 33 min saalis osuus Laji / saalis kg kg/tunti kg % Muikku 25,5 46,4 46,2 Muikku 0+ 0,03 0,05 0,05 Ahven 18,0 32,7 32,6 Kuore 0,7 1,3 1,3 Kuha 0,01 0,01 0,01 Särki 11,0 20,0 19,9 Yhteensä 55,2 100,4 100 Verrattuna aikaisempiin koetroolauksiin alueella (vuonna 2006-2010) muikkusaalis oli keskinkertainen (katso kuva 8). Hotta-muikkusaalis oli koetroolausjakson pienin. kg / vetotunti 150 VEHKASALONSELÄN KOETROOLAUKSEN YKSIKKÖSAALIIT 120 90 60 2006 2007 2008 2009 2010 2011 30 0 Muikku Muikku 0+ Ahven Kuore Kuha Lahna Särki Hauki Kuva 8. Vehkasalonselän koetroolausten lajikohtaiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) vuonna 2006-2011. Kuvat 9 ja10. Jauhialan osakaskunnan puheenjohtaja Jorma Puustinen ja Vehkasalonselän syksyn 2011 koetroolaussaalis (yhteensä 55,2 kg).

3.2. Vehkasalonselän muikun pituus- ja ikäjakaumat Vuoden 2011 Vehkasalonselän aikuisten muikkujen koetroolaussaalisnäytteiden ikäjakaumat ja keskipituus ja paino on esitetty taulukossa 4. Muikkusaaliissa oli vuonna 2011 neljä eri vuosiluokkaa: vuonna 2011 (0+ vuotiaita), vuonna 2010 (1+ vuotta) vuonna 2009 (2+vuotta) ja vuonna 2008 (3+ vuotta). Neljän hottamuikunn (0+ vuotta) keskipituus ja -paino olivat 9,6 cm ja 6,3 g. Taulukko 4. Vehkasalonselän muikun ikäjakauma ja pituus ja paino syksyllä 2011 (otos 119 kpl). muikun ikäluokka 1+ vuotta 2+ vuotta 3+ vuotta otos pituus1 paino osuus pituus paino osuus pituus paino osuus pvm. kpl cm g kpl % cm g kpl % cm g kpl % 17.9.11 119 16,3 31 73 17,6 37 26 20,5 58 1 Kuva 8. Muikkupopulaation ikäluokat Vehkasalonselällä syksyllä 2011 (ylhäältä - alaspäin hotta- muikku (0+ vuotta), 1+, 2+ ja 3+vuotta).