RAAHEN KAUPUNKI Perusopetuksen ja päivähoidon palveluverkkoselvitys FCG KONSULTOINTI OY P21270P001
1 (74) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdantoo... 1 1.1 Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen......... 1 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila... 4 2.1 Väestörakenteen muutokset 2010-2030... 4 2.1.1 Alle kouluikäisten määrät............... 6 2.1.2 Peruskouluikäisten ja nuorten määrät... 7 2.2 Palvelutarvekehitys... 8 2.2.1 Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos... 10 2.2.2 Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos... 12 2.2.3 Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalveluista... 14 2.3 Huoltosuhde..................... 15 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja j opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen... 16 3.1 Taajama-aste... 16 3.2 Tonttivarantoo... 16 3.3 Maankäytön suunnitteluu... 17 4 Raahen kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden nykytila...... 20 4.1 Varhaiskasvatuksen nykyinen palveluverkko............ 20 4.2 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 22 5 Oppilaskehitys... 24 5.1 Vihannin alue... 26 5.1.1 Lampinsaaren koulu... 28 5.1.2 Kirkonkylän koulu... 29 5.1.3 Vihannin yläkoulu... 30 5.1.3 Johtopäätös... 31 5.2 Pattijoen alue... 32 5.2.1 Antinkankaan koulu... 34 5.2.2 Harakkamäen koulu... 35 5.2.3 Jokelan koulu... 36 5.2.4 Olkijoen koulu... 37 5.2.5 Pattasten koulu.................. 38 5.2.6 Johtopäätös... 41 5.3 Keskustan alue... 42 5.3.1 Keskuskoulu... 44 5.3.2 Koivuluodon koulu / Kummatti... 45 5.3.3 Koivuluodon koulu / Ollinsaari... 46 i
2 (74) Oksanen Raila 5.3.4 Merikadun kouluu... 47 5.3.5 Johtopäätös... 48 5.4 Saloisten alue... 49 5.4.1 Haapajoen koulu... 51 5.4.2 Honganpalon koulu... 52 5.4.3 Tikkalan koulu... 53 5.4.4 Saloisten koulu.................. 53 5.4.5 Johtopäätös... 55 5.5 Kouluparitarkastelu... 55 6 Talous... 56 6.1 Odotekustannukset... 58 6.1.1 Päivähoito ja esiopetus... 58 6.1.2 Perusopetus... 59 6.1.3 Johtopäätös... 60 7 Arvio Raahen kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöistä... 61 8 Johtopäätökset... 68 8.1 Yleistä... 68 8.1.1 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon... 68 8.1.2 Maankäytön vaikutukset palveluverkkoon... 68 8.1.3 Talouden vaikutukset palveluverkkoon... 69 8.1.4 Kiinteistöjen vaikutukset palveluverkkoon... 69 8.1.5 Henkilöstö... 69 8.2 Palveluverkkosuunnitelma/perusopetus... 70 8.2.1 Vihannin alue... 70 8.2.2 Pattijoen alue... 70 8.2.3 Keskustan alue.................. 71 8.2.4 Saloisten alue... 71 8.3 Palveluverkkosuunnitelma / päivähoito... 72 8.4 Lopuksi... 72 i
FCG KONSULTOINTI OY 1 (74) Perusopetuksen ja päivähoidonpalveluverkkoselvitys 1 Johdanto Raahen kaupungin kaupunginhallitus on antanut FCG Tietojohtaminen Oy:n (1.7.2013 lukien ) tehtäväksi laatia perusopetuksen palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan ja kuvataan perusopetuksen palveluverkon nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Raahen kaupungissa on vapautumassa koulukiinteistöjä ja osa nykyisistä kouluista on huonossa kunnossa. Ratkaisematta on myös Piehingin alueen koulun uudelleen rakentaminen. Kunnan talous ei mahdollista kouluihin kohdistuvia 20 23 miljoonan euron korjaustarpeita. Talouden tasapainottamistoimikunta on antanut sivistyspalvelukeskukselle tehtäväksi selvittää, millaisella palveluverkolla Raahen kaupungin perusopetus on tulevina vuosina mahdollista järjestää. Selvityksessä tarkastellaan päivähoidon palveluverkkoa siltä osin kuin se yhdistyy perusopetuksen palveluverkkoon. Perusopetuksen palveluverkkoselvityksen laadinnasta vastasi johtava konsultti Raila Oksanen. Selvityksen väestöanalyysin laativat Raila Oksanen ja Anne Haapanen ja kiinteistöjä koskevat yhteenvedot ja arviot laati toimialapäällikkö Kimmo Niemi. Selvityksen etenemistä seuraa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupungin johtaja ja sivistyspalvelukeskuksen johtaja. Raahen kaupungin yhteyshenkilönä toimi sivistyspalvelukeskuksesta Ritva Mattila. Selvitys toteutettiin kevät-kesällä 2013. 1.1 Tehtävän rajaus ja selvityksen materiaalista sopiminen Pattijoen kunnassa oli ennen kuntaliitosta 20 oppilaan raja koulun lakkauttamiselle. Vastaava oppilasmääräraja Vihannissa oli 60 oppilasta. Kuntaliitosten yhteydessä vastaavanlaisista oppilasrajoista ei ole sovittu. Selvityksen vaihtoehdoissa tulee huomioida seuraavat reunaehdot: päivähoidossa tavoitellaan yli 100 lapsen päiväkoteja eli vähintään 6 päiväkotiryhmän päiväkotien perustamista, päiväkodit pyritään sijoittamaan koulujen välittömään läheisyyteen tai yhteyteen, tavoitteena yhtenäisperuskoulut siltä osin kuin ne ovat mahdollista järjestää, opetusryhmien laskennallisena tavoitekokona pidetään 20 25 oppilaan opetusryhmiä, selvityksessä tavoitellaan kertaluontoista palveluverkon uudistamista. Aloituskokouksessa 19.4. nousi esiin myös päivähoitopalvelujen palveluverkon tarkastelu, jota alkuperäisessä tehtäväksi annossa ei ollut määritelty. Päivähoidon palveluverkkoselvitys ulotetaan koskemaan koko varhaiskasvatusta ja se laaditaan osittain limittäin perusopetuksen palveluverkkoselvityksen kanssa ja osittain erillisenä työnä. Pohjatietojen käytön osalta todettiin, että väestö-, lapsi- ja oppilasmäärätiedot muuttuvat jatkuvasti. Aloituskokouksessa päätettiin seuraavista tilastoja ja tietoja koskevista periaatteista, joihin selvitys perustuu.
FCG KONSULTOINTI OY 2 (74) Oppilasmäärätiedot 20.9.2012 tilastot erityisen tuen oppilaiden määrätiedot esiopetuksen oppilasmäärät yksiköittäin koulukohtaiset oppilasennusteet Kouluja koskevat tiedot esiopetuksen järjestäminen opetusryhmien määrät ja muodostuminen kouluittain erityisopetuksen järjestäminen kouluittain kuljetusoppilaat kouluittain toimintakulut menolajeittain kiinteistökohtaiset käyttökustannustiedot (konsultin toimittama lomake) kiinteistöjen kuntoa koskevat tiedot (konsultin toimittama lomake) selvitystyön edellyttämät ruoka- ja siivouspalveluja koskevat tiedot Päivähoitoa ja sen toimintaa koskevat tiedot niiltä osin, jos koulun kanssa yhteinen kiinteistö toiminta ja sen laajuus Henkilöstömäärätiedot esiopetuksen henkilöstötiedot opettajatilasto kouluittain avustajamäärät aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstötiedot ennuste opettajien eläköitymisestä, jos mahdollista toimittaa Muut tiedot kartta, johon merkitty koulut ja päivähoidon yksiköt oppilaskuljetuksen periaatteet voimassa oleva kaavoituskatsaus tieto, onko kunnassa käytössä MapInfo -ohjelmisto Aloituspalaverissa todettiin selvityksen tietojen käytön osalta myös seuraavaa: Väestötarkastelussa käytetään väestörekisterikeskuksen virallisia väestötietoja. Oppilasmäärätarkastelu perustuu tilastointipäivän 20.9.2012 oppilastietoihin. Koulukohtaisissa tilastotiedoissa erotellaan oppilaat kotikunnan mukaan. Esiopetuksen oppilasmäärät (20.9.2012) järjestämispaikan mukaan Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Tarkastelussa huomioidaan kiinteistöjen kunto. Aloituskokouksessa 19.4. tarkennettiin selvityksen tarkoitusta ja tavoitteita. Todettiin, että selvityksessä tarkastellaan yleisellä tasolla koulujen muuta kuin perusopetuksen käyttöä. Tätä ovat nuoriso-, liikunta- ja kansalaisopiston ao. tilojen käyttö.
FCG KONSULTOINTI OY 3 (74) Toimintaympäristön muutoksen kuvauksessa konsultin pohjatietona ovat Tilastokeskuksen väestöennusteet ja palvelutarveanalyysit ja tarvittaessa KEVA:n eläköitymisennusteet. Lisäksi talouden osalta käytetään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvia odotekustannustietoja. Näiden tietojen hankkimisesta vastasi konsultti. Tarkastelu ulotetaan oppilasennusteiden osalta niin pitkälle kuin mahdollista. Alakoulujen oppilasmääriä tarkastellaan vuoteen 2020 saakka ja yläkoulun oppilaskehitystä mahdollisesti vuoteen 2029 saakka (liite 1). Todettakoon lopuksi, että tehtävää rajattiin siten, että toimeksianto kohdistuu selvityksen laadintaan, mutta konsultti ei osallistu selvityksen johtopäätöksissä esitettyjen toimenpiteiden päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon liittyviin toimiin. Ns. kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään.
FCG KONSULTOINTI OY 4 (74) 2 Raahen kaupungin perusopetuksen toimintaympäristön nykytila 2.1 Väestörakenteen muutokset 2010-2030 Raahen kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 25 652 asukasta (31.12.2012 / 25 659 asukasta, lisäystä 7 henkeä). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestömäärä laskee tarkastelujakson aikana 301 asukkaalla. Väestömäärän vähennys on 1,2 prosenttia (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan väestökehityksestä, joiden molempien ennustetaan olevan kasvavaa. Koko väestö 115 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 110 2011=100. 105 100 95 90 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Asukkaita 25 652 25 605 25 578 25 525 25 351 2011=100 100 100 100 100 99 Asukkaita 5 401 267 5 504 314 5 631 017 5 748 548 5 847 678 2011=100 100 102 104 106 108 Asukkaita 397 887 409 102 421 125 430 766 438 106 2011=100 100 103 106 108 110 Kuva 1. Raahen kaupungin väestöennuste 2011-2030 Ennustettu kokonaisvähennys, noin 300 henkilöä, vähenee tarkastelujakson aikana melko tasaisesti, mutta väkimäärän väheneminen kiihtyy tarkastelujakson loppupuolella. Vuosien 2011 ja 2015 ennustettu väestövähennys on 52 henkeä ja vastaavasti vuosien 2025 ja 2030 väestön vähennys on 174 henkeä. Väestöennusteen mukaan laskennallinen väheneminen on vuodessa kuitenkin vain noin 15 henkeä (taulukko 1).
FCG KONSULTOINTI OY 5 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu väestömäärä Ennustettu muutos edelliseen sykliin 2011 25 652 2015 25 605-47 2020 25 578-27 2025 25 525-53 2030 25 351-174 Yhteensä - 301 Taulukko 1. Raahen kaupungin väestömäärän vähennys vuodesta 2011 vuoteen 2030 Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että syntyvyys nykyisestä pienenee lähes 50 lapsella tarkastelujakson loppupuolelle siirryttäessä. Tämä osaltaan vaikuttaa alle kouluikäisten määrään, jossa myös tapahtuu merkittävää laskua, yli 10 prosenttia vähennystä tarkastelujakson aikana. 7-18-vuotiaiden lukumäärät ovat tarkastelujakson alkupuolella melko tasaisia, eikä suuria muutoksia suuntaan tai toiseen tapahdu kymmeneen seuraavaan vuoteen tapahdu. Vuoden 2025 jälkeen 7 18-vuotiaiden määrät näyttäisivät kääntyvän laskuun. Työikäisten määrän väheneminen tarkastelujakson aikana on huomattava; määrä vähenee yli 15 prosenttia. Kun vuonna 2011 työikäisiä oli 15 617, on heitä parin kymmenen vuoden kuluttua 2 582 henkeä vähemmän. Yksi työikäisten määrän vähenemisen taitekohta ajoittuu vuoteen 2020, jolloin 14 000 työikäisen raja on jo reilusti alitettu. Työikäisten osuus vuonna 2011 kaikista raahelaisista oli 60,9 %:a. Vuonna 2030 työikäisten määrän ennustetaan olevan väestömäärästä vain vähän yli puolet eli 51,4 %:a. Tämä yhdistettynä ikäihmisten voimakkaaseen määrälliseen kasvuun tulee rasittamaan kaupungin väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta voimakkaasti. Vaaleansininen viiva kuvaa 65-74-vuotiaiden raahelaisten lukumäärää. Tarkastelujakson ensimmäisen yhdeksän vuoden aikana heidän lukumääränsä kasvaa jo lähes puolella. Kun vuonna 2011 näitä ns. nuoria eläkeläisiä oli kaupungissa noin 2 600 asukasta, nousee heidän lukumääränsä kymmenessä vuodessa 1 100 hengellä. Nuorten eläkeläisten ikäryhmän kooksi näyttää vakiintuvan noin 3 000 asukasta. Merkittävimmät väestömuutokset Raahessa tapahtuvat tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 2020 jälkeen, jolloin yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 2011 tilanteeseen heidän lukumääränsä kaupungissa on lähes puolitoistakertainen ja vuonna 2030 yli 74-vuotiaiden osuus koko kunnan väestömäärästä on 16 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2011 oli vajaat 7 % väestöstä. Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa reilun viidentoista vuoden kuluttua yli 74-vuotiaita olevan nykyisen noin 1 800 hengen sijaan yli 4 100. Eläkeläisten (tässä yli 65-vuotiaiden) kokonaismäärä kaupungin väestöstä tulee vuonna 2030 olemaan yli 27 prosenttia.
FCG KONSULTOINTI OY 6 (74) Raahe 260 240 220 200 180 2011=100 160 140 120 100 80 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat 100 99 94 90 87 7 18 vuotiaat 100 101 103 104 100 Työikäiset (17 64 v) 100 94 87 85 83 65 74 vuotiaat 100 126 143 127 108 Yli 74 vuotiaat 100 115 143 195 234 Väestö 100 100 100 100 99 Lähde:Tilastokeskus 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e alle 1 vuotiaat 340 323 302 288 284 1 6 vuotiaat 2 042 2 027 1 925 1 834 1 773 7 18 vuotiaat 3 935 3 970 4 069 4 090 3 953 Työikäiset (17 64 v) 15 617 14 618 13 612 13 202 13 035 65 74 vuotiaat 2 625 3 297 3 745 3 344 2 843 Yli 74 vuotiaat 1 779 2 042 2 551 3 473 4 159 Kaikki 25 652 25 605 25 578 25 525 25 351 Kuva 2. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain 2.1.1 Alle kouluikäisten määrät Tarkastelujakson aikana syntyvyys tulee Raahessa väestöennusteen mukaan pienenemään. Alle 1-vuotiaiden ja 1 6-vuotiaiden määrät ovat väestöennusteen trendin mukaan laskevia koko tarkastelujakson ajan. Reilun kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, syntyneitä ennustetaan olevan 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Yksittäiset ikäluokat tulevat pienenemään 340 lapsesta noin 285 lapseen. Syntyvien ikäluokkien ennustetaan olevan siis reilut 50 lasta pienempiä kuin ne tällä hetkellä ovat. Tarkastelujakson aikana syntyvyyden ennustetaan laskevan tasaisesti, tosin lasku hieman hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (taulukko 2.)
FCG KONSULTOINTI OY 7 (74) Viiden vuoden sykli Ennustettu alle 1-vuotiaiden määrä Muutos edelliseen sykliin 2011 340 2015 323-17 2020 302-21 2025 288-14 2030 284-4 Yhteensä -56 Taulukko 2. Alle 1-vuotiaiden lukumäärät vuosina 2011-2030 Alle kouluikäisten lukumäärät tulevat ennusteen mukaan laskemaan voimakkaasti. Vuonna 2011 oli 1 6-vuotiaiden ikäryhmässä hieman päälle 2 000 lasta (2 042). Ennustejakson lopussa alle kouluikäisiä ennustetaan olevan 13 prosenttia vähemmän kuin parisen kymmentä vuotta aiemmin. Vuonna 2030 päiväkoti-ikäisiä ennustetaan olevan 1 773 lasta eli parin päiväkodillisen verran (269 lasta) nykyistä vähemmän. Ennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteisiin ja voivat poiketa kaupungin omista laskelmista. 2.1.2 Peruskouluikäisten ja nuorten määrät Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella peruskouluikäisten lasten ja alle 18- vuotiaiden nuorten kokonaismäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella. Vuoteen 2025 mennessä määrä on nykyisestä noussut 4 %. Tämän jälkeen lasten ja nuorten kokonaismäärä alkaa laskea vuosien 2025 ja 2030 välillä (kuva 2). Väestöennusteen mukaan 16 18-vuotiaiden määrä vuosina 2011 ja 2030 on lähes sama, reilu tuhat nuorta. Peruskouluikäisten väestökehitystä ja siihen perustuvia oppilasennusteita tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.
FCG KONSULTOINTI OY 8 (74) Raahessa väestökehitys ja palvelutarvekehitys ( kuva 3.) kanssa samansuuntaisesti. kehittyvät 2.2 Palvelutarvekehitys Väestörakenteen muutokset ja ikäryhmittäinen väestökehitv tys vaikuttavat molemmat erikseen ja yhdessä kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Tarkastelussa olevaa palvelutarvekehitys on suhteutettu Tilastokeskuksen laa- ja timiin väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kaupungin, tulee lainsäädännön toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä ennakoimaan ja reagoimaan muuttuviin asia- vanhenemisen ja eliniän nousemista kuvaavien ennusteidene n myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasva- kasvirtoihin kulloisenkin tilanteen mukaisella optimaalisella palvelutuotannolla. Väestön van nykyisestä. ikäjakautumien Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Raahe 2011=100 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Kuva 3. Väestökehityksen ja palvelutarpeiden yhdensuuntaiset trendit Palvelutarpeiden kehitystä kuvaavassa kuvassa (kuva( 4.) huomio kiinnittyy voimak- palvelutarpeen kehitys tulee kiihtymään ja vuonna 2020 palvelutarpeen ennustetaan kasvavan 43 prosenttiyksikköä nykyisestä. Kehitys jatkuu lähes samanlaisena seuraa- vat kymmenen vuotta. Vuonna 2025 vanhusten hoidon palvelutarve on kaksinkertaistunut nykyiseen verrattu- na ja vuonna 2030 palvelutarve on noussut huimat h 1344 %:a nykyisestä, tarve- kaasti nousevaan keltaiseen viivaan. Vuoden 2020 jälkeen vanhustenn hoitoon liittyvä ennusteen ollessa 234 %:a. Huomattakoon, ettää kyseisessä palvelutarveanalyysissa vanhusten hoito pitää sisällään perusterveyshuollon vuodeosaston. Perusterveyden- 2030 noin 7 prosentin ja 18 prosentin ennustettuun kasvuun.. huollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet ovat myös nousussa päätyen vuonna Jos ikääntyvät väestöryhmätt tulevat tarvitsemaan nykyistää huomattavasti enemmän palveluja, tulee toisaalla päivähoidon tarve vähenemään ikäluokkien pienenemisen myötä. Päivähoidon ja esiopetuksen palvelutarve laskee tasaisesti lähes prosentinn vuo- dessa ja on siten vuonna 2030 nykyistä 13 prosenttia pienempi. i
FCG KONSULTOINTI OY 9 (74) Kuva 4. Palvelutarpeiden kehittyminen vuosina 2011 2030 Perusopetuksen melko maltillisen muutaman prosentin palvelutarpeen kasvu tarkaste- lujakson alussa ja palautuminen samaan tasoon kuin vuonnaa 2011 tuntuu edellä kuvat- tujen massiivisten palvelutarvemuutosten jälkeen varsin pieneltä - varsinkin kun henki- huo- lömääriltään nämää nuoremmat ikäryhmät tulevat jäämään ikäihmisten ikäryhmiää mattavasti pienemmiksi. Palvelutarve-ennusteen mukaan lukiokoulutuksen palvelutarve tulee tällä vuosikymme- nellä pienenemäänn kuusi prosenttia. Vuosien 2020 ja 2015 välillä tarve palautuu ja jopa hieman kasvaa nykyisistä määristä, kuitenkin tasoittuen vuoteen 2030 mennessä. i
FCG KONSULTOINTI OY 10 (74) 2.2.1 Päivähoitoikäisten palvelutarpeen muutos Vuoden 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Raahessa 1 6-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan koko tarkastelujakson ajan (kuva 5). Vuonna 2011 Sotkanetin tietojen mukaan 2 042 lapsesta kunnan kustantamassa päivähoidossa oli 780 eli 38 prosenttia ikäryhmästä (koko maa 57,2 %). Vastaavasti päivähoidossa 3 5 vuotiaista oli 44,6 % (koko maa 63,8 %). Vuonna 2012 päivähoidossa oli 100 lasta enemmän eli 880 lasta. Tämä on 43,1% koko ikäryhmän lapsista. 1 6 vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos 2012 2030: 13% 1 6 vuotiaat 110 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 100 2011=100. 90 80 70 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2011(2012) 2015e 2020e 2025e 2030e 1 6 vuotiaat 2 042 2 027 1 925 1 834 1 773 2011=100 100 99 94 90 87 1 6 vuotiaat 361 989 368 892 373 075 373 733 367 830 2011=100 100 102 103 103 102 1 6 vuotiaat 34 427 34 872 34 927 34 567 33 922 2011=100 100 101 101 100 99 Raahe Päivähoidossa* 880 874 830 790 764 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 0 6 vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1 6 vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 5. Päivähoitoikäisten ja kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6- vuotiaat vuoden 2012 tietojen pohjalta Alle kouluikäisten lukumäärä on ennusteen mukaan laskussa. Tulevaisuuden palvelutarve laskettuna nykyisen käyttömäärän mukaisesti laskee tarkastelujakson aikana yli
FCG KONSULTOINTI OY 11 (74) kymmenen prosenttia. Päivähoitopaikkojen tarve on siten vuonna 2030 reilut sata päivähoitopaikkaa nykyistä vähemmän (taulukko 3). Raahen varhaiskasvatuksen toimittaman tiedon mukaan vuonna 2012 päivähoidossa oli 865 lasta. Viiden vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärä Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6- vuotiaat Tarpeen muutos edelliseen sykliin 2011 2 042 780 (38 %) 2012 2 057 880 (43 %) +100 2015 2 027 874-6 2020 1 925 830-44 2025 1 834 796-34 2030 1 773 764-28 Yhteensä -112 Taulukko 3. Päivähoitotarpeen muutos vuosina 2010 2030 Huomattakoon, että Raahen työllisten osuus 18 74-vuotiaista vuoden 2011 lopussa oli 56,5 %. Määrä on koko maan vastaavaa lukua muutaman prosentin matalampi (60 %). Vastaavasti työttömyysaste vuoden 2011 päättyessä oli vajaat 10,1 prosenttia, joka oli myös hieman vastaavaa kansallista lukua (9,8 %) suurempi. Tämä osaltaan selittää kunnan kustantaman päivähoidon matalaa käyttöastetta.
FCG KONSULTOINTI OY 12 (74) 2.2.2 Peruskouluikäisten ja nuorten palvelutarpeen muutos Tilastokeskuksen ennusteessa perusopetuksen palvelutarve on suhteutettu muihin väestötekijöihin, kuten 7 15-vuotiaiden lukumäärään. Väestötietoihin pohjautuvan perusopetuksen palvelutarpeen ennustetaan lisääntyvän ensimmäisen viiden vuoden aikana kolme prosenttia, seuraavan tarkastelujakson aikana neljä prosenttia, jonka jälkeen tarve alkaa laskea ja laskee ensin pari prosenttia ja lopuksi viisi prosenttia (kuva 6). Vuonna 2030 on perusopetuksen palvelutarve lähes sama kuin vuonna 2011 eli noin 2 900 peruskouluikäistä lasta tarvitsee peruskoulupaikan Raahessa. Ennusteen mukaan kouluikäisiä on eniten vuoden 2020 tienoilla, jolloin heitä on yli 3 100 (taulukko 4), lähes 200 koululaista nykyistä enemmän. Vuoden 2020 jälkeen oppilasennuste alkaa laskea ja laskee lähes 200 koululaisella. Kun huomioidaan 2010- luvulle ennustettu pienentyvä syntyvyys ja sitä seuraavat pienemmät ikäluokat, tulee oppilasmäärien laskeva kehitys näkymään tarkastelujakson loppupuolella ensin yläkoulujen oppilasmäärissä ja myöhemmin toisen asteen koulutuksen koulutustarpeessa. Viiden vuoden sykli Ennustettu 7 15- vuotiaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin 2011 2 908 2015 2 982 +74 2020 3 102 +120 2025 3 039-63 2030 2 918-121 Yhteensä -10 Taulukko 4. Raahelaisten 7 15-vuotiaiden määrät vuosina 2010 2030
FCG KONSULTOINTI OY 13 (74) 120 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 110 2011=100. 100 90 80 Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 70 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e 7 15 vuotiaat 2 908 2 982 3 102 3 039 2 918 2011=100 100 103 107 105 100 7 15 vuotiaat 528 881 535 229 558 392 569 032 573 319 2011=100 100 101 106 108 108 7 15 vuotiaat 46 538 48 992 51 922 52 471 52 348 2011=100 100 105 112 113 112 Raahe Oppilaat* 2 900 2 974 3 093 3 031 2 910 Kuva 6. Raahen 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat vuonna 2011 Perusopetuksen palvelutarpeen määrittelyssä on huomioitu muutaman oppilaan opiskelu muun kuin Raahen kaupungin järjestämässä perusopetuksessa. Todellisuudessa näitä oppilaita on suhteellisen vähän ja palvelutarpeen kokonaisuutta tarkasteltaessa ikäluokan ja palvelutarpeen luvut ovat yhtenevät (taulukot 4 ja 5). Raahen kaupungin tulee tarvittaessa osoittaa jokaiselle kuntansa alueella asuvalla lapselle koulupaikka. Viiden vuoden sykli Ennustettu perusopetuksen oppilaiden lukumäärä Muutos edelliseen sykliin 2011 2 900 2015 2 974 +74 2020 3 093 +119 2025 3 031-62 2030 2 910-121 Yhteensä -10 Taulukko 5. Perusopetuksen palvelutarpeen muutos vuosina 2011 2030 Lasten sijoittumista eri kouluihin tarkastellaan tarkemmin luvussa 5.
FCG KONSULTOINTI OY 14 (74) 2.2.3 Yhteenveto kasvatus- ja opetuspalve eluista Väestöpohjaisten ennusteiden n perusteella (kuva 7) 7 päivähoidon palvelutarve tulee tar- het- kastelujaksolla vähenemään. Tarpeen vähennys onn yli 100 päivähoitopaikkaa tästää kestä, jos Raahessa kunnallisen päivähoidon tarvee pysynee alhaisena, 43 %:ssa 1 6- vuotiaiden ikäluokasta. Päivähoidon paikkatarve onn vaihtelevaa 764 ja 880 paikan välillä. Kuva 7. Yhteenveto kunnallisessa päivähoidossa olevat o 1 6-vuotiaat, perusopetuksen oppilaat ja lukion opiskelijat Perusopetuksen palvelutarve kasvaa vuoteen 20200 asti. Palvelutarpeen kasvu on nykyi- seen lähes 200 oppilaspaikkaa lisää. Tämän jälkeen palvelutarve vähenee 200 oppilas- paikalla ja palautuu vuoden 2030 tienoilla vuodenn 2011 tasolle. Perusopetuksen oppi- lasmäärä liikkuu siten 2 900 3 100 oppilaan välillä. Lukiokoulutuksen palvelutarv ve vähenee vuoteen 20202 asti, jonka jälkeen vuoden 2025 tienoilla palvelutarve on hieman noussut. Palvelutarve jää kuitenkin nykyisestä pysy- västi laskennallistaa yhtä luokallista opiskelijamäärää nykyistää pienemmäksi. i
FCG KONSULTOINTI OY 15 (74) 2.3 Huoltosuhde Kuvassa 8. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvan huoltosuhteen muu- vä- tosta Raahessa vuosina 20100 2030. Työikäisten (17 64-vuotiaiden) määrä tulee estöennusteiden mukaan pienenemään 2 582 hengellä. Aiempaa pienempi työikäisten ryhmä joutuu vastaamaan aiempaa suuremman määrän alle 17-vuotiaiden ja yli 64- vuotiaiden hyvinvoinnista. Kaupungissa väestöllinen huoltosuhde muuttuu nykyistä ras- kaammaksi. Merkittävän nousu muodostuu rajustaa yli 74-vuotiaiden lukumäärän lisään- pal- tymisestä. Nämä tekijät t yhdessä tulevat asettamaan omat haasteensaa kaupunginn velutarjonnan ja rakenteen hallinnalle. Alle 17 ja yli 64 vuotiaat yhtä työikäistä kohti (17 64 vuotiasta kohti) Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 1,11 0,9 0,7 0,5 0,3 2 011 2015e 2020e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus Raahe Koko maa Pohjois Pohjanmaa 2 011 0,64 0,59 0,62 2015e 0,75 0,64 0,68 2020e 0,88 0,70 0,75 2025e 0,93 0,75 0,80 2030e 0,94 0,78 0,83 Kuva 8. Väestöllinen huoltosuhde Raahessa huoltosuhde on tällä hetkellä 0,64. Ennusteen mukaan Raahen huoltosuhde heikkenee muuta Pohjois-Pohjanmaata ja muuta maata nopeammin ja j voimakkaam- min. Tarkastelujakson loppupuolella Raahen huoltosuhde onn noussut 0,94 eli käytän- tai yli nössä Raahessa tulee olemaan nykyisen puolen sijaan lähess yksi alle 17-vuotias 65-vuotias yhtä työikäistä kohden. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde, jolla tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella tai työttömän olevia yhtä työllistä kohdenn vuoden 2011 lopussa oli 1,54 (muu Suomi 1,29). Saman vuoden lopussa raahelaisista 25,1 % oli eläkkeellä. Vertailun vuoksi vastaava luku koko maan osalta oli 23,9 %. i
FCG KONSULTOINTI OY 16 (74) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Raahen kaupunkirakenteeseen ja kasvatus- ja opetuspalvelujen palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain ja tässä selvityksen Raahen osalta käytetään vuoden 2012 tietoja. Raahen kaupungin taajama-aste 1.1.2012 Tilastokeskuksen mukaan oli 85,9 % (koko maa 84,6 %). Tämä tarkoittaa, että Raahessa noin 15 % väestöstä asuu taajaman ulkopuolella. 3.2 Tonttivaranto Raahen kaupungilla oli toukokuussa 2013 asuinpientalotonttivarantoa noin 80 90 tonttia, rivitalotontteja reilut 20 ja kerrostalotontteja 5. Määrällisesti suurin varanto omakotitaloista oli Honganpalon ja Haapajoki-Arkkukarin alueilla. Rivitalotonttien tarjontaa oli eniten myös radan kaakkoispuolella Ollinsaaren ja Honganpalon alueilla (taulukko 6). Lisäksi Raahessa on luonnollisesti yksityisten maaomistajien tontti- ja maaalueita myynnissä. Tonttitarjontaa on eri puolella kaupunkia eikä tonttien puute ole ollut esteenä jonkin asuinalueen tai kaupunginosan väestökehitykselle. Alue Omakotitalotontit Rivitalotontit Kerrostalotontit Pattijoen Ylipää 5 1 Haapajoki-Arkkukari 20 Honganpalo 22 5 Kanavaranta 2 1 Kaupunginmetsä 1 4 Kummatti 1 5 Ollinsaari 6 Oravajärvi 4 Palonkylä 2 4 Pattijoki 1 Perälä I 1 1 Perälä II 6 Pyhtilä 2 10 Tarpio 6 Varvi 3 Varvinranta 4 Yhteensä 85 23 5 Taulukko 6. Raahen kaupungin tonttivaranto toukokuun 2013 tilanteen mukaan (Lähde: Raahen nettisivut)
FCG KONSULTOINTI OY 17 (74) 3.3 Maankäytön suunnittelu Raahen kaupungin kaavoituksen tehtävänä on tuottaa riittävä ja vetovoimainen tonttitarjonta niin asumisen kuin liike- ja julkisen rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin. Kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on kaupungin asukasluvun ja elinkeinoelämän kehittäminen. Kaupunki kaavoittaa ensisijaisesti vain kaupungin omistuksessa olevia maa-alueita. Maanhankinta tapahtuu hyväksytyn maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan tällä hetkellä energiatuotannon ja siirron, kaupan palvelurakenteen sekä liikennejärjestelmien kehittämistä. Raahen kaupungin kaavoitus vastaa lisäksi kaupungin tonttivarannon turvaamisesta. Raahen kaupungin kaavoitusohjelma 2013 mukaan kaupungin keskeisimmät kaupunkisuunnittelun painopisteet myötäilevät maakuntakaavaa ja kohdistuvat lähivuosina 1. liikennesuunnitteluun, 2. liikekeskusten kehittämiseen, sisältäen Merikadun koulun alueen nivomisen keskustan liikekeskusalueen kehittämiseen ja 3. energiatuotannon ja siirron (tuulivoimayleiskaavojen) kehittämiseen. Raahen tuulivoimahankkeiden laajuus on niin alueellisesti kuin kansallisestikin merkittävä. Kaupungin maa-alueilla on lainvoima Kopsan tuulivoimapuiston osayleiskaavalla ja vireillä kaavahankkeita on Kopsan tuulivoimapuiston II vaihe, Raahen eteläinen tuulivoima-alue ja Raahen itäinen tuulivoima-alue. Maanahkiaisen merituulivoima-alue sijoittuu merialueille eikä tällä osayleiskaavalla siten ole vaikutusta asuinrakentamiseen ja sitä kautta väestön määrälliseen kehittymiseen. Sen sijaan maa-alueille sijoittuvat tuulivoimapuistot tulevat vaikuttamaan alueen muuhun maa-alueiden käyttöön ja rajoittavat välittömästi tuulivoimaloiden läheisyyteen sijoitettavaa asutusta. Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että energiatuotannolle varattujen alueiden välittömässä läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse merkittäviä asuinalueita tai alueita, joita suunniteltaisiin tulevaisuuden asumisen tarpeisiin. Päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus vaikuttaa palvelutarpeen lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusi kaupunginosa kunnallisine palveluineen. Täysin uuden alueen avaamisia ei Raahen kaavoitussuunnitelmiin tällä hetkellä kuulu, mutta laajuudeltaan Pyhtilänkankaan asemakaava tulee olemaan merkittävä. Pyhtilänkangas tullaan toteuttamaan kolmessa vaiheessa siten, että koko alue on valmis vuosina 2019 2020. Alueelle tavoitellaan yli tuhatta asukasta. Raahen kaupungin asemakaavoitus painottuu keskusta-alueen pohjoisen vyöhykkeen asemakaavojen laadinta- ja muutossuunnitteluun (liite 3). Alueella vireillä olevat asemakaavat ovat: Pitkänkarin itäosan ja Kylmälahden rannan asemakaava ja asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava Hakotaurinlahden asemakaavan muutos ja laajennus Pitkänkarin kaupunginosan 30 korttelin asemakaavan muutos Raahen kaupungin 18 kaupunginosan korttelin 71 asemakaavan muutos Pyhtilänkankaan asemakaava on alueista merkittävin. Alueelle suunnitellaan 366 asuntoa, joista omakotitaloja 139 (10 on jo olemassa). Kerrostaloasuntoja alueelle on suunniteltu lähes 100 ja pienasuin- tai rivitaloasuntoja lähes 60. Kokonaisasukasmääräksi arvioidaan 825 asukasta.