Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Samankaltaiset tiedostot
Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Lapinlahden Savonjärvi

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Littoistenjärven tila kemiallisen kunnostuksen jälkeen -- syksyn 2018 tilanne

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Puujärvi-seminaari Jokamiehen hoitokalastus

LITTOISTENJÄRVEN KUNNOSTAMINEN

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

Hiidenveden kunnostus-hankkeen kuulumiset. Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Pyhäjärven hoitokalastus

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Littoistenjärven hoidon pitkä historia - miten ja miksi päädyttiin fosforin kemialliseen saostukseen

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Littoistenjärven kemiallinen kunnostus

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Tausta ja tavoitteet

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Lestijärven tila (-arvio)

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Näytteenottokerran tulokset

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruostejärven Suojeluyhdistys ry

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Littoistenjärven kokeileva tutkimuspohjainen hoito vuosien myötä muuttuvissa haasteissa

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Hoitokalastusta Vesijärvellä

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

PITKÄJÄRVEN HIEKKARANNAN UIMAVESIPROFIILI 2013

Kalkkisuotimet, tuhkat

Littoistenjärven seuranta- ja kunnostushistoria: vesirutosta hoitokalastukseen ja kemikaalikäsittelyyn

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

KERTARAPORTTI

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Kangasalan kaupunki, Kunnantie 1, Kangasala

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 27/2005/4 Dnro LSY Y-337. Ympäristölupahakemus, joka koskee Kirkkojärven kunnostamista kemikaalikäsittelyllä, Rymättylä

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

UIMAVESIPROFIILI SAAREN UIMARANTA MÄNTSÄLÄN KUNTA

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesirutto Littoistenjärvessä kolmen vuosikymmenen opetuksia Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitos

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Tavoitteet. Toimikaudet. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö. Säkylän Pyhäjärven suojeluohjelma

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin

UIMAVESIPROFIILI (7) MÄKILAMMIN UIMAPAIKKA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

UIMAVESIPROFIILI KOMMILAN UIMARANTA

Transkriptio:

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi Vertailua ja päätelmiä Esa Tommila Loppijärven ystävät ry:n vuosikokous 23.7.2017

Littoistenjärvi on kuin Loppijärven pikkuveli Littoistenjärvi Loppijärvi Pinta-ala 148 ha 1180 ha 8 x Keskisyvyys ja suurin syvyys 2 m, 3 m 1,8 m, 6 m Vesitilavuus 3,25 Mm 3 21 Mm 3 6,5 x Fosforipitoisuus 2010-2016 75 125 µg/l 50 100 µg/l Levätilanne kesäisin 2016 hyvin huono huono Hoitokalastus aloitettu v. 2006 1990

Järvien kehnon tilan syyseuraussuhteista Näiden matalien järvien sieto on huono, ja heikon vedenlaadun perussyynä on ollut suuri ulkoinen ravinnekuormitus paljon fosforia on varastoitunut pohjalietteeseen ja karkailee sieltä. Tätä sisäistä kuormitusta edistävät tuuli, aallokko, lämpö ja nämä: särjet ja lahnat ruokailevat pöllyttäen pohjaa fosforia siirtyy veteen levä ja muu kasviplankton lisääntyy eläinplankton ei yhtä paljon liiat pikkukalat syövät isot vesikirput, nuo eläinplanktonin leväahmatit niukentuva eläinplankton ei pysty estämään syanobakteerien ja muiden levien lisääntymistä leväkukintaa pitkin kesää, ph nousee, fosfori liukenee. Nämä ilmiöt eivät väisty noin vain. Myös kalaston hoito on tärkeää.

Alumiinikloridikäsittely menetelmänä Käytetty juomaveden puhdistukseen n. 200 vuotta. AlCl 3 liukenee veteen, ja vapautuva Al 3+ kaappaa vedeltä OH-ryhmiä; syntyy alumiinihydroksidia, joka on tehokas epäpuhtauksien pidättäjä Suuripinta-alainen huokoinen hydroksidigeeli sitoo laimeana mainiosti liukoista fosforia ja väkevämpänä myös mm. humusaineita ja pieniä leviä Kyseessä ei ole molekyylisidos, vaan hiukan heikompi mutta luja sähköinen sidos Tavoiteltava vaikutus ilmenee näin: Hydroksidin ja epäpuhtauksien muodostamat hiutaleet painuvat pohjalietteen ja vesikasvien pinnoille, pois aktiiviprosessien käytöstä LY:n fosforisieppareissa käyttämä ferrisulfaatti (kauppanimi Ferix) toimii samankaltaisesti, mutta vaikuttavana aineosana on Al 3+ :n sijaan Fe 3+.

Kokemuksia järvien AlCl 3 - käsittelyistä Maailmalla on toteutettu yli sata hanketta noin 50 v. aikana Käsittelyn vaikutusaika riippuu järven syvyydestä matalissa, usein sekoittuvissa järvissä keskimäärin 6 vuotta syvissä ja hyvin kerrostuvissa järvissä jopa yli 20 vuotta mm. pohjasedimentin koostumustieto ja AlCl 3 -annostelu vaikuttavat jos kasvien tai levien yhteytys nostaa ph:ta, fosforia voi vapautua. Aina on hoidettava myös kalakantaa ja usein on uusittava käsittely. Hanke vaatii ympäristöluvan. Hakemusvalmistelu vie usein n. 6 kk, käsittely ehkä vuoden ja mahdolliset valitukset 6 12 kk.

Littoistenjärven hanke jatkuu tiiviisti seuraten Käsittelypäivät 11.-12.5.2017 Lupaehdoissa on laaja tarkkailuvelvoite ja rahoitusehdoissa mm. tiedotusvelvoite. Pääsuunnittelija on Turun yliopiston limnologian prof. emeritus Jouko Sarvala. Ajankohtaista seurantatietoa: fosfori väheni 40 -> 5 µg/l, on noussut -> 15 ja noussee -> 20 µg/l vesi kirkastui yli ja näkösyvyys on palautunut 2 m vaiheille kokonaistyppi puolittui (taso 1/4 Loppijärvestä), NH 4 -N tilap. ylös klorofyllitaso korkea, koska levää ym. syövä eläinplankton vähissä ennustemalli parhaillaan testattavana.

Hahmottelua Loppijärveen, jos ja jos Littoistenjärvellä kemikaali- ja levityskulut 125 k, kasvi- ym. jätteiden kuluarvio 63 k, vesistö- ja kalastotarkkailu 3 vuodelle 57 k, jälkihoito plus muuta, kaikki arvonlisäveroineen yhteensä noin 252 000. Lisäksi lupakustannukset. YM antoi kärkihanketukea 175 k ; ei enää mahdoll. Jos vastaavaa alettaisiin suunnitella Loppijärvelle, niin ehkä kemikaalit ja levitys (6,5 x Littoistenjärven kulut) 820 k vesistö- ja kalastotarkkailu 3 v. 150 k jätekustannuksia karkeasti arvioiden 100 k lupakulut ja muuta 130 k ; yhteensä 1,2 M Kemikaalikäsittely ei toimi yksin. On jatkettava hoitokalastuksia ja päästövähennyksiä valuma-alueella sekä parannettava kalaston rakennetta. Myös pohjasedimenttiä tulisi kyetä stabiloimaan.