YVL E.6 YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 1 (42) 25.4.2012 YVL E.6 YDINLAITOKSEN RAKENNUKSET JA RAKENTEET LIITTEET 3 0. MÄÄRITELMÄT 5 1. JOHDANTO 9 2. SOVELTAMISALA 9 3. SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSPROSESSI SEKÄ ORGANISAATIO 11 3.1 Rakenteiden suunnittelijat 11 3.2 Suunnitelmien tarkastaminen 12 3.3 Luvanhaltijan suorittama valvonta 12 4. TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT VAATIMUKSET 13 4.1 Yleistä 13 4.2 Suunnittelumenetelmät 14 4.3 Yleisiä suunnitteluvaatimuksia 15 4.4 Suunnitteluratkaisun varmentaminen 17 5. RAKENNESUUNNITELMA 18 5.1 Suunnitteluohjeet 18 5.2 Toteutussuunnitelmat 19 5.2.1 Organisaatioselvitys 20 5.2.2 Käytettävät määräykset, ohjeet ja standardit 20 5.2.3 Suunnittelutiedot 20 5.2.4 Rakennelaskelmat ja -analyysit 21

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 2 5.2.6 Piirustukset 22 5.2.7 Toteutuseritelmä ja työselostus 22 5.2.8 Laatusuunnitelma 23 5.2.9 Käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelma 23 5.2.10 Soveltuvuusarvio 24 5.3 Suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeita koskeva suunnitelma 24 6. BETONIRAKENTEIDEN TOTEUTUS 25 6.1 Rakennustöiden toteuttajaorganisaatio 25 6.2 Betonirakenteiden toteutuksen suunnittelu 26 6.3 Betonirakenteiden materiaalit ja tuotteet 27 6.4 Betonivalmisosat ja betonielementit 29 7. TERÄSRAKENTEIDEN TOTEUTUS 29 7.1 Teräsrakenteiden toteuttajaorganisaatio 29 7.2 Teräs- ja liittorakenteiden toteutuksen suunnittelu 30 7.3 Teräsrakenteiden ja liittorakenteiden materiaalit ja tuotteet 31 8. BETONI- JA TERÄSRAKENTEIDEN MAALAUS- JA PINNOITUSTYÖT 32 9. STUK:LLE TOIMITETTAVAT ASIAKIRJAT 33 9.1 Suunnitteluvaiheet ja niihin liittyvät asiakirjat 33 9.2 Periaatepäätösvaiheessa toimitettavat asiakirjat 33 9.3 Rakentamislupavaiheessa toimitettavat asiakirjat 34 9.4 Rakentamisen aikana toimitettavat suunnitteluasiakirjat 34 9.5 Käyttölupavaiheen aikana toimitettavat asiakirjat 35 9.6 Käytössä olevan ydinvoimalaitoksen rakennejärjestelmien muutokset 35 10. STUKIN SUORITTAMA VALVONTA 36 10.1 Yleistä 36

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 3 10.2 Betonoinnin, injektoinnin ja jännitystöiden aloitusvalmiustarkastukset 36 10.3 Teräsrakenteiden rakennetarkastukset 37 10.4 Toteutuksen seurantatarkastukset 38 10.5 Suunnitelmien tarkastamista ja toteutuksen valvontaa tekevien tarkastuslaitosten hyväksyminen 38 10.6 Säteilyturvakeskukselle tiedottaminen 39 10.7 Käyttöönottotarkastukset 40 10.8 Valvonta käytön aikana 41 10.8.1 Määräaikaistarkastukset 41 10.8.2 Korjaus- ja muutostyöt 41 VIITTEET 41 LIITTEET LIITE A: BETONIRAKENTEIDEN TOTEUTUKSEN YKSITYISKOHTAISET OHJEET LIITE B: TERÄSRAKENTEIDEN TOTEUTUKSEN YKSITYISKOHTAISET OHJEET

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 4 VALTUUTUSPERUSTEET Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. SOVELTAMISSÄÄNNÖT YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän ohjeen vaatimusten mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa XX.XX.201X alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa 1.7.1992 annetun ohjeen YVL 4.1 sekä 19.12.2001 annetun ohjeen YVL 4.2.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 5 0. MÄÄRITELMÄT Betonielementti Betonirakenneosa, joka on valettu ja jälkihoidettu muualla kuin lopullisessa sijaintipaikassaan (joko tehdasvalmisteinen tai työmaalla valmistettu). Betonirakenne Betonirakenteeksi nimitetään tässä ohjeessa betoni-, teräsbetoni- ja jännitettyjä betonirakenteita. Betonivalmisosa Kyseeseen tulevan eurooppalaisen tuotestandardin mukaan valmistettua betonielementtiä kutsutaan betonivalmisosaksi. Epälineaariset analyysit, FEM Epälineaarinen rakenneanalyysi, jossa osittaisdifferentiaaliyhtälöryhmä on ratkaistu elementtimenetelmää (FEM) käyttäen. Rakenteen epälineaarisuus voi olla luonteeltaan geometrista, materiaalin käyttäytymisestä johtuvaa tai reunaehtoihin liittyvää. Geometrinen epälineaarisuus syntyy, kun kuormitukset aiheuttavat rakenteeseen niin suuria siirtymiä, ettei niiden välinen yhteys ole riittävän tarkasti lineaarinen. Materiaalin epälineaarisuus tarkoittaa sitä, että materiaalin konstitutiiviset yhtälöt eivät ole lineaariset. Eurokoodit Euroopan standardointikomitean julkaisemat yleiseurooppalaiset kantavien rakenteiden suunnittelustandardit. Muistioon: Eurokoodeihin kuuluvat standardit SFS-EN 1990, SFS-EN 1991, SFS- EN 1992, SFS-EN 1993, SFS-EN 1994, SFS-EN 1995, SFS-EN 1996, SFS-EN 1997, SFS-EN 1998 ja SFS-EN 1999 kaikkine osineen. Käyttöönottotarkastukset Ennen laitoksen ydinteknisen käytön aloittamista STUK tekee turvallisuusluokkien 2 ja 3 betoni-, teräsbetoni- ja jännitetyille betonirakenteille sekä liittorakenteille käyttöönottotarkastuksen. Liittorakenne Liittorakenne on betoni- ja teräsrakenteen muodostama rakennekokonaisuus, jossa betoni- ja teräsosien välisellä yhteistoiminnalla on merkittävä osa rakennekokonaisuuden kantavuuteen, tiiviyteen ja paloteknisiin ominaisuuksiin. Liittorakenne koostuu kantavista rakenneosista, joissa teräsrakenteen ja betonirakenteen välinen pitkittäinen liukuma ja komponenttien irtoaminen pysyy rajallisena [Eurocode EN1994-1-1]. Tyypillisiä liittorakenteita ovat liittopilarit, -seinät, palkit, -laatat. Luvanhaltija Luvanhaltija on ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltija. Ennen ydinlaitoksen rakentamislupaa kyseessä on luvanhakija.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 6 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yhdyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Kunnissa maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä. Rakennustuoteasetus EU:n rakennustuoteasetus N:o 305/2011 on annettu 9.11.2011. Sen myötä rakennustuotteiden CE-merkintä tulee pakolliseksi 1.7.2013, jonka jälkeen CE-merkintä on pakollinen, kun rakennustuote saatetaan markkinoille ja sille on voimassa oleva yhdenmukaistettu EN-tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen arviointi. CEmerkinta on ainoa merkintä, joka osoittaa rakennustuotteen olevan ilmoitettujen suoritustasojen ja unionin yhdenmukaistamislainsäädännön sovellettavien vaatimusten mukainen. Soveltuvuusarvio (tarkistettava E-sarjan muista ohjeista) Soveltuvuusarviossa esitetään, miten rakenne täyttää sille asetetut vaatimukset ja miten luvanhaltija on todennut vaatimustenmukaisuuden. Soveltuvuusarviossa esitetään myös hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset, valmistuksessa tapahtuneet poikkeamat ja niiden vaikutus rakenteen soveltuvuuteen ja hyväksyttävyyteen. Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK) Rakentamista koskevia, maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta täydentäviä tarkempia säännöksiä annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Tarkastuslaitokset STUK hyväksyy tarkastuslaitokset ohjeessa YVL E.1 esitettyjen periaatteiden mukaan.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 7 Teräsrakenne Teräsrakenteeksi nimitetään tässä ohjeessa rakennustuotteena toimitettuja rakenteellisia teräskokoonpanoja. Tyypillisiä ydinlaitosten teräsrakenteita ovat rakennusten kantavat rakenteet betonirakenteisen reaktorin suojarakennuksen kantavat teräsrakenteet hydrostaattisen paineen kuormittamat säiliöt putkistojen murtumatuet missiilisuojat tuoreen ja käytetyn polttoaineen varastotelineet käytetyn polttoaineen säilytysaltaiden portit ja verhoukset nosturiratojen tuennat ovet ja luukut terästasot. Ohjeessa YVL E.11 käsitellään käytetyn polttoaineen käsittelylaitteet nosturiradat. Toteutus Kaikki toiminnot, joita tarvitaan rakennuksen fyysiseen aikaansaamiseen, mukaan lukien työmaalle tehtävät hankinnat, rakennusmateriaalien ja -tuotteiden valmistus, kuljetus, varastointi ja asennus sekä tarkastustoiminta ja dokumentointi. Toteutuseritelmä, teräsrakenteet Esitys tarpeellisista tiedoista ja vaatimuksista teräsrakenteiden toteuttamiseksi mukaan lukien teräsrakennetuotteita ja teräsrakennekokoonpanoja koskevat tarpeelliset tiedot ja vaatimukset. Tuotehyväksyntälaki (luonnos 29.3.2012) Tuotehyväksyntälakia sovelletaan rakennustuotteen hyväksyntään silloin, kun rakennustuote ei kuulu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan eikä valmistaja ole hankkinut tuotteelleen eurooppalaista teknistä arviointia. Tuotehyväksyntälakiin on otettu EU:n Rakennustuotedirektiivin periaatteet. Ensisijainen hyväksyntämenettely on CE- merkintä. Se perustuu joko eurooppalaiseen harmonisoituun standardiin tai eurooppalaiseen teknilliseen arviointiin (ETA). Tyyppihyväksyntä voidaan myöntää vain tuotteille, joille ympäristöministeriö on antanut tyyppihyväksyntäasetuksen. Tuotteita, jotka voidaan CE- merkitä, ei voi tyyppihyväksyä eikä niiltä voi vaatia käyttöselostetta. Tuotehyväksyntälaki tuntee vielä rakennuspaikkakohtaiset kokeet, jotka voidaan korvata tarkastetulla valmistuksella.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 8 Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksyntä on päätös, jolla osoitetaan, että rakennustuote ominaisuuksiensa puolesta täyttää sille tyyppihyväksyntäasetuksessa ja rakentamismääräyksissä asetetut vaatimukset valmistajan ilmoittamassa käyttötarkoituksessa. Tyyppihyväksyntäpäätöksen antaa ympäristöministeriö tai tyyppihyväksyntälaitos (Tuotehyväksyntälakiehdotus, luonnos 29.3.2012). Valmistus Rakennustuotteen, -osan tai -elementin valmistus silloin, kun se tapahtuu muualla kuin rakennuspaikalla. Varmennustodistus (entinen käyttöseloste) Uudessa (Rakennustuotteiden) Tuotehyväksyntälain luonnoksessa 29.3.2012 käyttöseloste on korvattu varmennustodistuksella. Varmennustodistuksella osoitetaan maankäyttö ja rakennuslain tai sen nojalla annettujen säännösten mukaiset rakennustuotteen ominaisuudet valmistajan ilmoittamassa aiotussa käyttötarkoituksessa. Varmennustodistuksen antaa ympäristöministeriön hyväksymä toimielin.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 9 1. JOHDANTO 2. SOVELTAMISALA 101 Ydinenergian käytön turvallisuutta valvovana viranomaisena Suomessa toimii Säteilyturvakeskus (STUK). Yleiset valvontamenettelyt ydinlaitoksiin kohdistuvalle STUKin valvonnalle esitetään ohjeessa YVL A.1. STUKin turvallisuusvalvonta sisältää ydinlaitosten rakennusten ja rakenteiden elinkaaren valvonnan siltä osin, kuin niillä on vaikutusta laitosten ydin- ja säteilyturvallisuuteen. 102 Ydinvoimalaitoksen rakennusten teräs-, betoni- ja liittorakenteiden valvonta käsittää neljä vaihetta periaatepäätösvaihe, rakentamislupavaihe, rakentamisvaiheen aikainen suunnitelmien hyväksyttäminen ja käyttölupavaihe. Tässä ohjeessa esitetään ne ydinlaitoksen teräs-, betoni- ja liittorakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät asiakirjat, jotka luvanhaltijan on toimitettava STUKille valvonnan eri vaiheissa. 103 Tässä ohjeessa annetaan vaatimuksia ja ohjeita ydinlaitosten turvallisuusluokiteltujen rakennusten betoni-, teräs- ja liittorakenteiden suunnitteluun, toteutukseen ja käytön aikana tehtäviin tarkastuksiin. 104 Rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, käytössä ja valvonnassa noudatettavat vaatimukset määräytyvät rakenteiden turvallisuusluokituksen perusteella. 201 STUK valvoo tämän ohjeen mukaisesti ydinlaitosten rakennusten teräs-, betoni- ja liittorakenteiden suunnittelua, valmistusta ja käyttöä. STUKin toiminta ei vaikuta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) /2/ ja maankäyttöja rakennusasetuksen (895/1999) /3/ edellyttämiin valvontatoimiin, ellei viranomaisten kesken muuta sovita. 202 Ympäristöministeriö antaa määräyksiä ja ohjeita rakentamista koskevista teknisistä asioista sekä rakenteellisesta paloturvallisuudesta. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat kuntansa alueella, että kaikessa rakentamisessa noudatetaan ympäristöministeriön antamia määräyksiä ja ohjeita. 203 Ohjeessa YVL B.1 annetaan vaatimuksia ja ohjeita ydinvoimalaitoksen turvallisuussuunnittelua ja turvallisuusluokiteltujen järjestelmien suunnittelua varten. Tässä ohjeessa täsmennetään rakennusten ja rakenteiden suunnittelua koskevia vaatimuksia ja ohjeita.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 10 204 Ohjeessa YVL B.2 esitetään turvallisuus- ja maanjäristysluokitus ja niiden noudattamisen periaatteet. Rakenteiden turvallisuusluokituksessa on otettava huomioon, että rakenteiden toiminnalliset kokonaisuudet luokitellaan samaan turvallisuusluokkaan. Maanjäristyskestävyysmitoituksesta annetaan vaatimuksia ja ohjeita ohjeessa YVL B.7. 205 Tässä ohjeessa annetaan vaatimuksia turvallisuusluokan 2 ja 3 sekä maanjäristysluokkien S1, S2A ja S2B rakennuksille ja rakenteille. Turvallisuusluokan 1 rakennusten ja rakenteiden (esim. betonirakenteinen reaktoripaineastia) osalta STUK esittää vaatimukset ja ohjeet tarvittaessa erikseen. 206 Turvallisuusluokkaan EYT kuuluvien rakenteiden tarkastamiseksi tulee luvanhaltijalla olla hallinnolliset ohjeet. STUK ei tarkasta turvallisuusluokkaan EYT kuuluvia rakenteita, mutta valvoo luvanhaltijan tarkastustoimintaa ja hallinnollisten menettelyjen asianmukaisuutta. 207 Ohjeessa YVL B.6 annetaan ohjeet suojarakennuksen suunnitteluun ja valvontaan. 208 Ohjeessa YVL B.8 annetaan vaatimuksia ja ohjeita ydinvoimalaitoksen palontorjunnasta. 209 Laadunhallintaa koskevia vaatimuksia annetaan ohjeessa YVL A.3. Ohjeen vaatimukset koskevat myös teräs-, betoni- ja liittorakenteiden suunnittelua, valmistusta, asennusta ja käytönaikaista valvontaa. Niiltä osin kuin edellä mainittu ohje ei kata teräs-, betoni- tai liittorakenteiden laadunvalvonnan erityispiirteitä, laadunvalvontaa koskevat ohjeet annetaan tässä ohjeessa. 210 Betonirakenteisen reaktorin suojarakennuksen teräsrakenteisten läpivientien valmistuksessa ja laadunvalvonnassa sovelletaan painelaitteista annettuja ohjeita YVL E.3 (vertaa vaatimus 417). 211 Teräsrakenteisen reaktorin suojarakennuksen valmistuksessa ja laadunvalvonnassa noudatetaan painelaitteista annettuja ohjeita YVL E.3 (vertaa vaatimus 417). 212 Teräs-, betoni- ja liittorakenteiden suunnittelun ja valmistuksen osalta noudatetaan tämän ohjeen vaatimusten lisäksi myös Suomessa voimassa olevia rakentamismääräyksiä [1,2,3,4,5]. Muistioon: Betonirakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit: RakMK B2 Betonirakenteet, ohjeet 2013, SFS-EN1992 kansallisine liitteineen, SFS-EN 206-1 ja SFS-EN 13670. Teräsrakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit: RakMK B3 Teräsrakenteet, ohjeet 2013,SFS-EN1993,SFS-EN 1090-1 ja SFS-EN 1090-2 Liittorakenteita koskevat tärkeimmät rakentamismääräykset ja standardit:

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 11 RakMK B4, Betoni-teräsliittorakenteet, ohjeet 2013, SFS-EN 1994 kansallisine liitteineen. Nykyinen E.6 teksti on laadittu RakMK B-osien v. 2010 ehdotusten perusteella. RakMK B-sarja ja kansalliset liitteet julkaistaan ympäristöministeriön asetuksina. Julkaisun (2013) jälkeen joudutaan E.6 mahdollisesti muuttamaan. 213 Liittorakenteiden teräsosiin sovelletaan tämän ohjeen teräsrakenteita koskevia vaatimuksia ja liittorakenteiden betoniosiin sovelletaan vastaavasti betonirakenteita koskevia vaatimuksia. 214 Suomessa voimassa olevien viranomaismääräysten, -ohjeiden ja standardien ollessa riittämättömiä, voidaan käyttää alan ulkomaisia normeja. Tällöin tulee varmistautua siitä, että käytettävät määräykset, ohjeet ja standardit muodostavat soveltamiskelpoisen kokonaisuuden. 215 Rakenteiden, materiaalien ja niille tehtävien koestusten tulee täyttää RakMK mukaisen vaatimustason. Muistioon: Tässä RakMK vaatimustaso tarkoittaa sekä RakMK määräyksiä ja ohjeita sekä normistoa (Eurokoodit, EN-standardit), joihin RakMK viittaa. Vaatimuksia rakennustuotteille asettavat myös EU:n rakennustuoteasetus ja Rakennustuotteiden tuotehyväksyntälaki. 216 Ohjeessa YVL A.11 annetaan vaatimuksia ja ohjeita rakennusten ja rakenteiden osalta turvajärjestelyihin liittyen. Ohjeessa annetaan myös suunnitteluvaatimuksia rakenteiden mitoittamisesta lentokoneentörmäyksiä ja räjähdyksiä vastaan. 3. SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSPROSESSI SEKÄ ORGANISAATIO 3.1 Rakenteiden suunnittelijat 301 Rakennus- tai rakennekohtaisesti on nimettävä vastaava rakennesuunnittelija, jolla on RakMK:n mukaisesti vaativuusluokan AA rakenteiden suunnittelijan pätevyys tai ulkomailla todettu vastaava pätevyys. Rakennuksen kantavasta rakenteesta riippuen vaadittu pätevyys voi olla joko betonirakenteiden tai teräsrakenteiden AA-luokan suunnittelijan pätevyys. Muistioon: rakennesuunnittelijan pätevyysvaatimukset esitetään RakMK A2, kohdassa 4.2.4. 302 Vastaavan rakennesuunnittelijan on hyväksyttävä vastuualueensa suunnittelua koskevat suunnitelmat.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 12 3.2 Suunnitelmien tarkastaminen 303 Rakennesuunnittelijalla on oltava RakMK:n määräysten mukaisen vaativuusluokan (AA tai A) rakenteiden suunnittelun edellyttämä pätevyys sekä riittävä kokemus vaativien rakenteiden suunnittelusta. 304 Jännitettyjen betonirakenteiden suunnittelijalla on oltava AA-luokan betonirakenteiden suunnittelijan pätevyyden lisäksi riittävä kokemus ydinlaitosrakenteita vastaavien jännitettyjen rakenteiden suunnittelusta. 305 Turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien rakennusten runkovaiheen aikana rakenteiden suunnittelijan edustajan on oltava työmaalla tai tarvittaessa sinne nopeasti saatavissa. Muistioon: Rakennesuunnittelijan edustaja / FCR- menettely, paikanpäällä suunnittelu/pienien suunnitelmamuutosten hyväksyntä. Varmistettava, että YVL A.5 tai vastaava antaa ohjeita suunnittelualueiden koordinoinnista ja mm. pääsuunnittelijoiden asemasta ja tehtävistä. 306 Luvanhaltijan on tarkastettava ja hyväksyttävä STUKille hyväksyttäväksi ja tiedoksi toimitettavat asiakirjat. Rakennesuunnitelmien osalta asiakirjatarkastusten tulokset liitetään toimitettavaan soveltuvuusarvioon, kts. kohta 5.2.10. 3.3 Luvanhaltijan suorittama valvonta Muistioon: Rakennusten ja rakenteiden suunnitelmat on tarkastettava RakMK:ssa esitettyjen suunnittelutehtävän vaativuusluokan AA periaatteiden mukaisesti ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Luvanhaltijan tekemä tarkastus voidaan katsoa tällaiseksi tarkastukseksi. 307 Luvanhaltijalla on oltava riittävä ja osaava organisaatio ydinlaitoksen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi rakennusten ja rakenteiden suunnittelun, toteutuksen ja käytön aikana. Organisaatiokuvaus on toimitettava STUKille hyväksyttäväksi. 308 Suunnitelmien tarkastuksesta vastaavalla henkilöllä on oltava sama pätevyys kuin vastaavalla rakennesuunnittelijalla. 309 Suunnitelmien tarkastajalla on oltava sama pätevyys kuin rakennesuunnittelijalla. 310 Luvanhaltija on sekä RakMK:n tarkoittama rakennustoimeen ryhtyvä että rakennuttaja. Luvanhaltija voi hankkia osan rakennuttamistoiminnoista myös ulkopuoliselta yritykseltä. Tämä ei kuitenkaan vähennä luvanhaltijan vastuuta rakentamisen laadusta.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 13 311 Mikäli luvanhaltijan oma organisaatio ei vastaa kaikista rakennuttamistoiminnoista, tulee luvanhaltijan esittää erillinen selvitys siitä, kuinka se valvoo rakennuttamistoimintaa. 312 Luvanhaltijan on määriteltävä johtamisjärjestelmässään ne menettelytavat, joilla se arvioi ja valitsee ydinlaitoksen rakennustöiden suunnittelijoita, toteuttajia ja rakenteiden valmistajia. 313 Rakennustöiden valvonnasta työmaalla vastaavalla henkilöllä tulee olla vähintään insinöörin tutkinto sekä kuuden vuoden työkokemus, josta vähintään kolme vuotta on oltava vaativien rakenteiden rakentamisesta hankittua kokemusta. 314 Turvallisuusluokkaan 2 kuuluvien rakenteiden ja rakennusten valvojana toimivalla henkilöllä tulee olla vähintään insinöörin tutkinto sekä vaativien rakenteiden rakentamisesta hankittua työkokemusta vähintään kolme vuotta. 315 Turvallisuusluokkaan 3 kuuluvien rakenteiden ja rakennusten valvojana toimivalla henkilöllä tulee olla vähintään rakennusmestarin tai teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto sekä vaativien rakenteiden rakentamisesta hankittua työkokemusta vähintään kolme vuotta. 316 Kohdissa 313-315 mainituilla henkilöillä on betonirakenteiden osalta oltava RakMK:n mukainen toteutusluokan 3 rakenteiden betonityönjohtajan pätevyys. Muistioon: entinen 1-luokan betonityönjohtaja Työmaan betonityönjohtajan pätevyysvaatimukset on ehdotettu lisättäväksi RakMK A1:een nimikkeellä kantavien rakenteiden erityisalan vastuullisen työnjohtajan pätevyys. 317 Teräs- ja liittorakenteiden teräsrakennekokoonpanojen asennusvalvonnasta vastaavalla henkilöllä on oltava RakMK:n mukainen vaativien teräsrakenteiden valmistustyönjohtajan pätevyys. Muistioon: RakMK B3 Teräsrakenteet, ohjeet 2010 (ehdotus 9.3.2010 antaa em. pätevyysvaatimukset). 4. TURVALLISUUSLUOKITELTUJEN RAKENNUSTEN JA RAKENTEIDEN SUUNNIT- TELUA KOSKEVAT VAATIMUKSET 4.1 Yleistä 401 Ohjeessa YVL B.1 esitetään ydinvoimalaitosten suunnitteluun ja sen varmentamiseen liittyvät yleiset vaatimukset. Tässä luvussa esitetään tarkem-

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 14 4.2 Suunnittelumenetelmät min rakennusten ja rakenteiden suunnitteluun liittyviä yleisiä vaatimuksia. Tämän ohjeen luvussa 9 esitetään vaatimukset asiakirjojen toimittamisesta STUKille. 402 Rakennusten ja rakenteiden suunnitteluprosessista ja sen laadun varmistamisesta on esitettävä STUKille hyväksyttäväksi selvitys, jossa osoitetaan, kuinka lähtötietojen oikeellisuus ja oikea soveltaminen varmistetaan, kuinka todennetaan suunnittelun käytännöt sekä kaikkien suunnittelun osapuolten ja laadunhallinnan toiminnot. Muistioon: tämä kohta pitää sisällään myös vaatimuksen suunnitelmamuutosten hallinnasta. kts. kohta 504 403 Suunnittelussa on käytettävä yleisesti hyväksyttyjä, kokeellisesti varmistettuja standardeja ja laskentamenetelmiä. Keskeiset suunnitteluparametrit, jotka eivät perustu standardeihin, on kokeellisesti osoitettava. Muistioon: selvennys standardien yleisestä kokeellisesta taustasta vs. uudentyyppiset rakenteet ja laskentaparametrit, kerrotaan esimerkkejä. Suunnitteluohjeiden käsittelyn perusteella hyväksytään käytettävät suunnittelustandardit. 404 Numeeristen menetelmien suunnittelu- ja analyysisovellukset, kuten elementtimenetelmä (FEM), on varmistettava asianmukaisella vertailumenettelyllä. Suunnittelussa käytetyistä tietokoneohjelmista, mikäli ne eivät ole yleisesti tunnettuja, on esitettävä kuvaus ja testiajojen tulokset ohjelman soveltuvuuden ja sen antamien tulosten luotettavuuden arviointia varten. Muistioon: Esimerkiksi FEM sovelluksista löytyy julkisia vertailuja (benchmarking) eri sovellusten välillä sekä vertailuja koetuloksiin. Suunnittelun verifiointiin kuuluu myös kohdassa 4.4 esitetty suunnitteluratkaisujen varmistaminen. 405 Vaativien suunnittelumenetelmien / -sovellusten käytössä ja tukena pitää olla riittävä asiantuntemus. Muistioon: Suunnittelun verifiointiin kuuluu myös bench-markkaus tyyppinen laskenta, esim. SAFIR/IMPACT- projektista valittujen törmäyskokeiden sokkolaskenta. 406 Numeeristen laskentamenetelmien tulosten suuruusluokka on varmistettava vastaavia laskentamenetelmiä yksinkertaisemmilla analyyseillä. Muistioon: Suunnittelumenetelmien ja niiden taustalla olevien teorioiden käyttöalueiden tunteminen varmistetaan riittävällä asiantuntemuksella. Yksinkertaisemmat menetelmät voivat olla yksinkertaistettujen laskentamallien käyttöä tai käsinlaskentaa.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 15 4.3 Yleisiä suunnitteluvaatimuksia 407 Rakennusten ja rakenteiden käyttöiän suunnittelussa pitää ottaa huomioon ydinlaitoksen elinkaari. Rakenne on suunniteltava ja toteutettava siten, että sillä on riittävä käyttökuntoisuus rakenteen koko suunnitellun käyttöiän. Muistioon: Rakenteiden suunnittelu- ja käyttöiät pitää määritellä. Vaikeasti uusittavat rakenteet, rakentamisen ja purkamisen vaatima aika, kunnossapitosuunnittelu sekä suunnitellut laitosmuutokset. Suunnitellun käyttöiän saavuttamiseksi määritetään käytettävät materiaalit, kuten teräslaatu, betonilaatu sekä betonia ja toteuttamista koskevat vaatimukset RakMK määräysten mukaisesti. Betonirakenteiden rasitusluokat valitaan standardin SFS- EN 206-1 mukaan ja teräsosien ympäristön rasitusluokat standardin SFS-EN 12944 mukaan. Betonipeite standardin SFS-EN 1992-1-1 kansallisen liitteen mukaan. Betonia koskevat säilyvyysvaatimukset standardin SFS-EN 206-1 ja sen kansallisen soveltamisstandardin SFS-XXX mukaan Toteutus RakMK sekä standardin SFS-EN 13670 ja sen kansallisen soveltamisstandardin SFS XXX mukaan. 408 Rakenne on suunniteltava ja mitoitettava siten, että sillä on riittävä luotettavuus murtumista vastaan. Käytön aikana rakenteella on lisäksi oltava riittävä luotettavuus rakenteen käyttötarkoitukseen ja sijaintiin nähden haitallisten muodonmuutosten, halkeamien, värähtelyjen, painumien tai muiden haitallisten vaikutusten syntymistä vastaan. 409 Rakenteen kestävyyden ja luotettavuuden osoittamiseksi käyttö- ja onnettomuustilanteissa on lujuustarkastelujen lisäksi tarvittaessa esitettävä rakenteen stabiiliutta, muodonmuutosta, väsymistä, virumista, relaksaatiota ja jatkuvaa sortumaa koskevat tarkastelut. 410 Rakennekokonaisuuksien osalta on tavoiteltava sitkeitä ja tasavahvoja rakenteita. Jos haurasmurtomekanismi on mitoittava, varmuustaso on pystyttävä perustelemaan ottaen huomioon tarvittaessa myös vastaava rakennekapasiteetin alarajaratkaisu. 411 Palotilanteessa rakenteen kestävyyden on oltava riittävä vaaditun ajan. Ohjeessa YVL B.8 esitetään rakennuksia sekä niiden kantavia ja osastoivia rakenteita koskevat palonkestävyysvaatimukset. Palonkestävyyden suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Muistioon: RakMK E1: Eurooppalaisten (EN) ja kansainvälisten (ISO) standardien mukaisten laskenta- ja koemenetelmien voidaan olettaa täyttävän kelpoisuusvaatimukset.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 16 412 Turvallisuusluokkien 2 ja 3 rakenteet kuuluvat RakMK seuraamusluokkaan CC3, rakenteiden suunnittelu tapahtuu vaativuusluokan AA mukaisesti (ks. luvut 6 ja 7). Muistioon: RakMK jakaa rakennukset mahdollisesta vauriosta aiheutuvien seurausten perusteella kolmeen seuraamusluokkaan CC1, CC2 ja CC3. Seuraamusluokan CC3 rakenteiden suunnittelu tapahtuu vaativuusluokan AA mukaisesti. Seuraamusluokan CC2 rakenteiden suunnittelu tapahtuu vähintään vaativuusluokan A mukaisesti. Poikkeamat käsitellään luvanhaltijoiden hakemuksesta. 413 Analyysioletuksien ja vastaavien rakenneratkaisujen on oltava yhdenmukaisia kuormitusten ja rakenteiden käyttäytymisen suhteen. Tämä koskee runkorakenteen toimintaa, rakenteellisia jatkuvuusominaisuuksia ja värähtelyominaisuuksia. Muistioon: Liitosten nivelellinen toiminta, rakenteellinen vaimennus, liukuminen/kitka, jäykkyys. Tyypillisiä rakennevalintoja ovat mm. liikuntasaumat sekä muhvijatkokset / betoniraudoituksen jatkospituuksien / ankkuroinnin valinta. 414 Rakenteiden ominaisarvot, kiihtyvyydet ja siirtymät määritetään dynaamisilla rakenneanalyyseillä. 415 Rakenteellisten värähtelykestävyystavoitteiden, rakenteellisen vaimennuksen ja värähdysenergian häviämisen oletusten analyyseissa on oltava keskenään sopusoinnussa. Muistioon: ylikonservatiivinen oletus rakennuksen rungon rikkoutumisesta ja vastaavien vaimennusparametrien käyttäminen analyyseissa johtaa laitteiden värähtelykestävyyden varmistamisessa helposti kiihtyvyyksien aliarviointiin. 416 Rakenteiden halkeiluominaisuudet ja niiden vaikutukset rakennekokonaisuuksiin on tunnettava ja varmistettava suunnitteluohjetasolla ennen vastaavia suunnitteluvaiheita; vertaa luku 5.1. 417 Suojarakennuksen tiiveys on varmistettava tiivistelevyllä. Suojarakennuksen suojakuoren betonirakenteen, tiivistelevyn ja läpivientien mitoitus tehdään standardin ASME III Div. 2 mukaan. Luvanhaltija voi esittää standardille vaihtoehtoiset suunnittelukriteerit, joilla saavutetaan ohjeissa YVL B.1 ja YVL B.6 esitetyt suunnitteluvaatimukset (vertaa vaatimukset 211 ja 212). 418 Suunnittelukriteerit voivat perustua konventionaalisten rakenteiden mitoitukseen tarkoitettuihin osavarmuuskerroinmenettelyä käyttäviin standardeihin. Luvanhaltijan on tällöin esitettävä suunnitteluun käytetyt kuormitukset ja kuormitusyhdistelmät mm. suojarakennukselle. Myös materiaalien osavarmuuskertoimet ja mahdolliset jännitysten ylärajat esitetään. Kuormitusyhdistelmiä muodostettaessa on otettava huomioon, ettei maksimirasituk-

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 17 sia vähentäviä kuormia yliarvioida. Kuormien yhdistely- ja kuormaosavarmuuskertoimet ja materiaalien osavarmuuskertoimet esitetään sekä rakentamisvaiheen, käyttötilanteen että onnettomuustilanteen kuormille. Rakenteiden tiiveys ja muut käytettävyysominaisuudet osoitetaan käyttörajatilamitoituksella ja kestävyys murtorajatilamitoituksella. Muistioon: Teräsrakenteinen suojarakennus ja rakenneosat ilman betonituentaa ASME III Div. 1, eli painelaitevaatimusten mukaan. 419 Altaiden betonirakenteet suunnitellaan vesitiiviiksi käyttämällä vesitiiviysvaatimusten mukaisia materiaaleja ja betonin halkeilua rajoittavaa raudoitusta. Muistioon: vesitiiviiden betonirakenteiden raudoituksen mitoituksen osalta RakMK ei aseta erityisvaatimuksia. RakMK:ssa esitettyjen materiaalivaatimusten lisäksi pitää betoniraudoitus mitoittaa siten, että suurimmat sallitut karakteristiset halkeamat ovat läpihalkeamien osalta enintään 0,1 mm ja taivutushalkeamien osalta enintään 0,2 mm. 420 Polttoainealtaiden vesitiiviys on varmistettava vuorauslevyllä (liner). Altaat on varustettava vuorauslevyjen vuototilanteet ja -alueen tunnistavalla vuodonkeruujärjestelmällä. 421 Vuorauslevyrakenteen on säilytettävä vesitiiveytensä kaikissa suunnitteluperusteissa hyväksytyn standardin (esim. KTA 2502) määrittämissä mitoitustilanteissa. 422 Betonirakenteiden ja teräsrakenteiden materiaalien valinnassa on otettava huomioon rakenteen käyttö- ja ympäristöolosuhteet sekä valmistuksesta ja testauksista aiheutuvat vaatimukset ja rajoitukset. 423 Betonirakenteen betonilaatujen, betonin osa-aineiden kelpoisuuden on oltava kohdan 6.3 mukaisesti osoitettu ja betonimassan koostumuksen ennakkokokein varmistettu. 424 Betonimateriaalien ja tuotteiden on täytettävä kohdissa 6.2, 6.3 ja teräsrakenteiden materiaalien kohdassa 7.3 esitetyt vaatimukset. 4.4 Suunnitteluratkaisun varmentaminen 425 Suunnitteluratkaisut on varmennettava tarvittaessa riippumattomilla vertailevilla analyyseilla ja mallikokeilla. 426 Suojarakennuksen suojakuoren mitoitus onnettomuustilanteita vastaan varmistetaan epälineaaristen 3D- analyysien (FEM) avulla.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 18 427 Vaikeasti toteutettavien rakenteiden valmistuksesta on tehtävä menetelmäkoe (ks. liite A betonirakenteiden menetelmäkokeet ). Menetelmäkokeesta tehdään etukäteen suunnitelma, kokeen työsuoritus dokumentoidaan ja loppuraportissa todetaan materiaalien ja työmenetelmien käyttökelpoisuus valmistettaessa varsinaisia rakenteita. Muistioon: Menetelmäkokeessa käytetään samoja materiaaleja ja työmenetelmiä, joita käytetään todellisen rakenteen valmistamisessa, mm. raudoitteista, injektoinneista tai valuista tehdään täyden mittakaavan menetelmäkoe. 428 Rakenteiden kestävyys ja tiiveysominaisuudet varmistetaan tarvittaessa koekuormituksilla (kts. kohta 5.3). Ohjeessa YVL B.6 esitetään vaatimuksia suojarakennuksen toiminnan kokeellisesta varmistamisesta. 5. RAKENNESUUNNITELMA 5.1 Suunnitteluohjeet 501 Ennen rakenteiden suunnittelun aloittamista on laadittava turvallisuusluokan 2 ja 3 osalta betoni-, teräs- ja liittorakenteille suunnitteluohjeet. Tarvittaessa esitetään myös rakenneosakohtaisia suunnitteluohjeita. Suunnitteluohjeissa esitetään seuraavat asiat: Käytettävät viranomaismääräykset, -ohjeet ja standardit sekä niiden soveltamisalueiden rajat perusteluineen sekä maanjäristyskestävyyssuunnittelun perusteet ja sovellettavat standardit. Rakenteiden suunnittelussa käytettävät lähtötiedot. Lähtötiedoista esitetään rakenteen tehtävä ydinvoimalaitoksen osana, yleiskuvaus rakennusmenetelmistä sekä viittaukset tila- ja sijoitussuunnitelmiin. Kuormitusten kuormitusyhdistelmät ja osavarmuuskerroinmenettelyä käytettäessä kuormien yhdistely- ja kuormaosavarmuuskertoimet sekä materiaalien osavarmuuskertoimet kohdan 416 vaatimusten mukaisesti. Kuormitusten osalta viitataan käytettyihin määräyksiin, ohjeisiin, standardeihin, laitevalmistajien antamiin tietoihin tai selvityksiin laitteiden, putkistojen ja radioaktiivisen säteilyn aiheuttamista kuormituksista käyttö- ja onnettomuustilanteissa. Rakennusmateriaalien ominaisuuksista sekä soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa esitetään selvitys. Hyväksymisperusteet määritellään yksikäsitteisesti. Esitetään rakenteiden palomitoituksessa käytettyjen laskenta- ja koemenetelmien kelpoisuus.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 19 5.2 Toteutussuunnitelmat Käytettävistä pinnoitteista annetaan selvitys. Muistioon: Maanjäristyskestävyyssuunnittelun perusteet ja sovellettavat standardit esitetään. Suunnittelustandardeja, kuten EN 1998, ASCE 4-98 ja ASCE 43-05 käytettäessä on niiden soveltuvuus arvioitava ennen yksityiskohtaista suunnittelua. Käytettäessä muuta kuin Suomessa hyväksyttyä normikokonaisuutta tehdään varmuustarkastelu suomalaisten normien (RakMK, eurokoodit) ja ulkomaisten normien kesken (kokonaisvarmuus/murtovarmuus/stabiliteetti/käyttörajatilat). Suojarakennuksen kohdalla tehdään vertailu ASME/ASCE suhteen. Suunnitelmat esitetään SI-järjestelmässä ja piirustukset RIL rakennuspiirustusohjeiden mukaisesti. Mikäli suunnittelussa tai valmistuksessa käytetään ulkomaisia normeja, selvitetään, mitä standardeja käytetään rakennustuotteiden ja -materiaalien (betoni, raudoitteet ja jänneteräkset) valmistuksessa ja laadunvalvonnassa ja miten valmistus ja laadunvalvonta vastaa suomalaisia vaatimuksia. Betonin valmistuksessa ja valvonnassa noudatetaan Suomessa voimassa olevia normeja [RakMK B2 Betonirakenteet ja SFS-EN206-1 standardi]. Mikäli käytetään betonirakenteita tai liittorakenteita, joita eurokoodit eivät kata, niiden suunnittelusta on esitettävä sovellettava standardi(perhe) ja standardin sovellusohje esimerkkeineen. Normissa käytettävien kaavojen on oltava kokein varmennettuja. 502 Turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien rakenteiden suunnitteluasiakirjojen tulee sisältää seuraavat, pääsääntöisesti rakennuksittain laadittavat selvitykset (suluissa viittaus jäljempänä olevaan tarkempaan selostukseen): organisaatioselvitys käytettävät määräykset, ohjeet ja standardit suunnittelutiedot rakennelaskelmat piirustukset toteutuseritelmä ja työselostus laatusuunnitelma käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelma soveltuvuusarvio 503 Teräsrakenteita koskevien toteutussuunnitelmiin pitää sisältyä lisäksi seuraavat asiakirjat: asennussuunnitelma seuraamusluokissa CC3 ja CC2 valmistussuunnitelma seuraamusluokissa CC3 ja CC2 väsytyskuormitettujen rakenteiden valmistussuunnitelma

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 20 5.2.1 Organisaatioselvitys 504 Organisaatioselvityksessä kuvataan miten rakenteiden toteuttamisen laadunvarmistus on järjestetty rakennustyön toteuttajan organisaatiossa. Myös muiden, rakenteiden laatuun toiminnallaan vaikuttavien organisaatioiden laadunvarmistuksen järjestäminen on selvitettävä. Laadunvarmistuksen tulee olla riittävän riippumaton muista toiminnoista, ennen muuta suunnittelusta ja toteutuksesta (kts. kohta 402). Muistioon: Organisaation on oltava toimintaa ajatellen lukumäärältään ja pätevyydeltään riittävä ja vastuujaoltaan selväpiirteinen. Organisaatioselvityksessä esitetään henkilöstön vastuut ja pätevyydet. Organisaatioselvityksen on oltava yrityksen johdon vahvistama. Suunnittelijoiden pätevyydet: Ks. kohdat 301-304. Suunnitelmien tarkastajien pätevyydet, ks. kohdat 308 309. Rakennustyön valvojien pätevyydet, ks.kohdat 313-316. 505 Organisaatioselvityksessä on esitettävä kuvaus rakennustyön toteuttajan tai teräsrakenteen valmistajan johtamisjärjestelmästä ja siihen kohdistuneista arvioinneista sisältäen selvityksen kolmannen osapuolen hyväksymästä johtamisjärjestelmästä alihankkijoiden arviointi-, valinta-, perehdyttämis- ja valvontaprosesseista kohdetta vastaavista toimitusreferensseistä työn johdon ja työntekijöiden pätevöinneistä. 506 Teräsrakenteiden valmistajaa koskevat edellä esitetyn lisäksi seuraavat vaatimukset. Mikäli teräsrakenteen valmistaja tai valmistajan merkittävä alihankkija on STUKin arvioima valmistaja, rakennesuunnitelmassa on esitettävä viittaukset hyväksymistä koskeviin STUKin päätöksiin ja päätöksien voimassaoloajat. Testauslaitoksista on esitettävä viittaus testauslaitoksen hyväksymistä koskeviin STUKin päätöksiin voimassaoloaikoineen. Mikäli testauslaitos on hyväksytty akkreditoinnin perusteella, viittaus on liitettävä STUKille tiedoksi toimitettuun aineistoon. 5.2.2 Käytettävät määräykset, ohjeet ja standardit 507 Käytettävät viranomaismääräykset, ohjeet ja standardit on esitettävä. Mahdolliset poikkeamat STUKin hyväksymästä suunnitteluohjeesta on perusteltava. 5.2.3 Suunnittelutiedot 508 Rakenteiden suunnittelussa käytettävistä lähtötiedoista on esitettävä ainakin seuraavaa:

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 21 tila- ja sijoituspiirustukset rakennuksen tehtävä ydinvoimalaitoksen osana rakenteen tehtävä rakennuksen osana kuormitukset käytettävät materiaalit yleiskuvaus rakennusmenetelmistä rakenteen pintojen pinnoitteiden luokitus käytönaikaisen rakennevalvonnan periaatteet 509 Perustelut valituille kuormituksille, kuormitusyhdistelmille esitetään viittaamalla sovellettavaan standardiin ja STUKin hyväksymään suunnitteluohjeeseen. 510 Betonirakenteen betonilaatujen, betonin osa-aineiden kelpoisuudesta esitetään selvitys ja betonimassan koostumus varmistettuna ennakkokokeiden tuloksin. 511 Betoniterästen, jänneterästen, jännemenetelmien ominaisuuksista sekä soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa esitetään selvitys. 512 Materiaaliselosteessa ja piirustuksissa tulee esittää teräsrakenteen eri osille perusaineen ja hitsauslisäaineen valmistuksessa sovellettavan standardin mukainen merkintä ja tyyppi perusaineen valmistustapa, toimitustila ja standardin SFS EN 10204 [] mukainen ainestodistuksen laji tarvittaessa perustelu tehdylle materiaalivalinnalle. 513 Suunnittelutiedoissa tulee esittää rakenteiden pinnoitteet ja niille asetetut vaatimukset ja luokitus. Pinnoitteiden vaatimukset esitetään luvussa 8. 5.2.4 Rakennelaskelmat ja -analyysit 514 Rakennelaskelmassa esitetään, miten kuormitusyhdistelmistä ja materiaaliominaisuuksista lähtien on päädytty esitettyyn mitoitukseen. Asiakirjan on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta sen perusteella voidaan arvioida käytetyn laskentamenetelmän luotettavuutta ja mitoitusvaatimusten täyttymistä. Rakenteen stabiiliutta, muodonmuutosta, väsymistä, virumista, relaksaatiota ja jatkuvaa sortumaa koskevat tarkastelut esitetään tarvittaessa. Suojarakennuksen toiminnasta onnettomuustilanteissa esitetään myös epälineaaristen analyysien tulokset. Rakennesuunnitelmaan sisältyvistä rakennelaskelmista on esitettävä lähtötiedot, laskentamenetelmät, havainnollistetut tulokset, tulosten hyväksyttävyys ja johtopäätökset. Mitoitettavasta rakenteesta on esitettävä vapaakappalekuva tai rakennemalli.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 22 Rakennelaskelmissa käytetyistä tietokoneohjelmista esitetään kuvaus ja testiajojen tulokset kohdan 404 vaatimusten mukaisesti. Elementtimenetelmää käytettäessä on esitettävä lähtöarvot, valittu elementtiverkko, elementtityypit, reunaehdot, tehdyt olettamukset sekä tulosten tulkinta yhteenvetoraporttina. Viittaukset lähdekirjallisuuteen ja sovelletut lähdekirjallisuuden kohdat esitetään. Lähdeaineisto on esitettävä rakennesuunnitelman tarkastajalle pyydettäessä. Asiakirjassa on esitettävä myös koekuormitettavien rakenneosien lasketut muodonmuutokset eri koekuormitusvaiheissa. Rakennelaskelmien on oltava esitystavaltaan selkeitä ja niissä esitetään tarpeelliset viittaukset muihin asiakirjoihin, lähdekirjallisuuteen sekä piirustuksiin. Muistioon: Suojarakennuksen vuotomekanismeja ja vaurioitumista analysoidaan ohjeen YVL A.7 mukaisesti PSA:n tason 2 yhteydessä, jolloin myös suojarakennuksen rakenneteknisen luotettavuuden arvioimiseksi on tehtävä todennäköisyyspohjaiset tarkastelut. Luotettavuutta arvioitaessa on käytettävä kuormitusten ja materiaaliominaisuuksien todennäköisjakautumia. Materiaaliominaisuuksien luotettavuustasot perustuvat rakentamisenaikaisen laadunvalvonnan tulosaineistoon. Suojarakennuksen kuormituksia koskevat ohjeet annetaan ohjeessa YVL B.6. 5.2.6 Piirustukset 515 Piirustuksissa kuvataan rakenne, rakenneosat ja yksityiskohdat siten, että sen koko, muoto, valmistus ja asennus sallittuine toleransseineen selviävät riittävän yksityiskohtaisesti. Piirustusten tulee olla yksikäsitteisiä sekä selkeitä. Piirustuksissa esitetään tarpeellisia lisäohjeita työsuorituksesta, laadunvalvonnasta ja rakenteille asetetuista työnaikaisista vaatimuksista kuten muottien purkamisen järjestyksestä, ajankohdasta ja betonilta muottien purkuhetkellä vaadittavasta lujuudesta. Piirustuksissa esitetään RakMK määräyksissä ja ohjeissa vaadittujen tietojen lisäksi rakenteiden turvallisuusluokat ja maanjäristysluokat sekä niiden rajat. 5.2.7 Toteutuseritelmä ja työselostus 516 Rakenteille laaditaan toteutuseritelmä teräsrakenteiden osalta standardin SFS-EN 1090-2 ja betonirakenteiden osalta standardin SFS-EN 13670 sekä niiden kansallisten soveltamisstandardien mukaan. Liittorakenteiden toteutuseritelmissä sovelletaan molempia e.m. standardeja.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 23 5.2.8 Laatusuunnitelma 517 Työselostuksessa esitetään vaatimukset ja ohjeet rakenteen toteutuksesta. Työselostuksen on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta rakenteet voidaan sen ja rakennepiirustusten avulla tehdä asetetut vaatimukset täyttäviksi. Muistioon: Urakka-asiakirjoihin kuuluva rakennustyöselostus voi olla tässä tarkoitettu työselostus. Työselostuksessa esitetään myös pinnoitteiden luokitus. 518 Laatusuunnitelmassa esitetään laadunvalvontakohteet sekä näille tehtävät laadunvalvontatoimenpiteet ja tarkastukset ja testaukset. Kutakin laadunvalvontatoimenpidettä tai tarkastusta varten tehdään vastaavat ohjeet mukaan lukien laadunvalvontatulosten tallentaminen. Ohjeissa on esitettävä mm. tarkastuskohde, -menetelmä, -laajuus ja -vaatimukset sekä toimenpiteen tekijä, tallenteiden laatiminen ja raportointi. Yksityiskohdissa voidaan viitata standardeihin. 519 Laatusuunnitelmaan tulee sisällyttää yhtenä vaiheena betonirakenteille betonoinnin aloitusvalmiustarkastus ja teräsrakenteille rakennetarkastus. 520 Laatusuunnitelman mukaisista toimenpiteistä ja tarkastuksista on esitettävä myös toimenpiteistä vastaava organisaatio/henkilö ja toimenpiteen ajankohta. 521 Rakenteiden laatusuunnitelma voidaan jakaa tarkastus- ja testaussuunnitelmaan sekä tarkastus- ja testausohjeisiin, joissa kuvataan tarkemmin menetelmät, raportointi ja valvonta. 522 Suoritetuista eri valmistusmenetelmien menetelmäkokeista ja niiden valvonnasta on oltava luvanhaltijan lausunto niiden hyväksyttävyydestä ja soveltuvuudesta ko. valmistukseen. 523 Betoniosan laatusuunnitelmaa ja tarkastus- ja testaussuunnitelmaa koskevia vaatimuksia on esitetty tarkemmin liitteessä A. Teräsrakenteiden tarkastusja testaussuunnitelmaa koskevia vaatimuksia on esitetty tarkemmin liitteessä B. 5.2.9 Käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelma 524 Käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelma sisältää rakenteille käytön aikana määräajoin tehtäväksi suunnitellut tarkastukset, tarkastusten suoritustavan, tarkastustulosten arvosteluperusteet ja tallentamisen. Reaktorin suojarakennuksen betonirakenteiden käytönaikaisen tarkastussuunnitelman tulee sisältää seuraavat seikat:

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 24 o Rakenteiden muodonmuutosten tarkastaminen määräajoin sekä tiiveys- ja painekokeiden yhteydessä. o Jännitetyn suojarakennuksen jännekaapeleiden ja ankkureiden kunnon tarkastaminen määräajoin. o Suojarakennuksen toiminnan kannalta olennaisten rakenteiden tarkastaminen tarvittaessa koekuormittamalla tai muilla luotettavilla menetelmillä. Muistioon: Suojarakennusohjeesta otetaan: o Appropriate instrumentation should be incorporated inside the containment in order to monitor closely any deformation (radial, vertical or circumferential) or movement of the containment structures or the containment walls. o For prestressed concrete walls, means to detect loss of the prestressing should be provided. The concrete compression and rigidity parameters (such as Young s modulus) should be defined, and they should be verified by such means as acoustic measurements. The temperature in concrete singularities should also be measured to aid the interpretation of the results of pressure proofing tests. o Appropriate instrumentation for measurements relating to earthquakes should be provided on the basemat of the containment or on a suitable floor. Muistioon: RakMK B3 Teräsrakenteet 2010 edellyttää lisäksi: o käyttö- ja huolto-ohje teräsrakenteiden osalta; o väsytyskuormitettujen rakenteiden käyttö-, huolto- ja tarkastusohje 5.2.10 Soveltuvuusarvio 525 Luvanhaltija laatii soveltuvuusarvion, jossa esitetään miten rakenne täyttää sille asetetut vaatimukset ja miten luvanhaltija on todennut vaatimustenmukaisuuden. Soveltuvuusarviossa esitetään myös hyväksyttyihin asiakirjoihin tehdyt muutokset, valmistuksessa tapahtuneet poikkeamat ja niiden vaikutus rakenteen soveltuvuuteen ja hyväksyttävyyteen. 5.3 Suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeita koskeva suunnitelma 526 Reaktorin suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeiden suunnitelmassa esitetään yksikäsitteiset hyväksymiskriteerit ainakin seuraaville seikoille: o suojarakennuksen muodonmuutokset eri kuormilla, muodonmuutoksien palautuminen, halkeamat, jännitykset, lämpötilat, vuotomäärät. o Suojarakennuksen paine- ja tiiveyskokeita koskeva suunnitelma voi olla myös osa käytönaikaisen rakennevalvonnan suunnitelmaa.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 25 6. BETONIRAKENTEIDEN TOTEUTUS 6.1 Rakennustöiden toteuttajaorganisaatio 601 Rakennustöiden toteuttajan palveluksessa tulee olla laadunvalvonnasta vastaava henkilö, jolla on vähintään sama pätevyys kuin luvanhaltijan valvonnasta vastaavalta henkilöltä edellytetään. 602 Turvallisuusluokkien 2 ja 3 rakennustöiden toteuttamisesta vastaavalla henkilöllä tulee olla vähintään sama pätevyys kuin luvanhaltijan valvonnasta vastaavalta henkilöltä edellytetään. 603 Betonin valmistuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla RakMK:n mukainen valmisbetonin valmistuksesta vastaavan henkilön todettu pätevyys. Betonin valmistuksen aikana on oltava paikalla tai ainakin nopeasti tavoitettavissa prosessinohjaaja, jolla on riittäviksi katsottavat betonin valmistusta ja ominaisuuksia koskevat tiedot. Betonilaboratorion hoitajan on oltava betoniteknologiaan riittävästi perehtynyt betonilaborantti. Muistioon: RakMK B2 mukaan valmisbetonin valmistuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla todettu pätevyys. Betonin valmistuksesta vastaavan henkilön tulee omata riittävät tiedot betonin suhteituksesta ja betonin ominaisuuksista sekä riittävä käytännön kokemus. Katso myös www.fise.fi. 1-luokan valmisbetonityönjohtajan pätevyysvaatimukset. 604 Betonielementtien valmistusta tehtaalla johtavalla työnjohtajalla on oltava riittävät tiedot betonin ja betonielementtien valmistuksesta sekä riittävä käytännön kokemus. Muiden kuin CE-merkittyjen betonivalmisosien valmistusta johtavalla työnjohtajalla tulee olla todettu pätevyys. 605 Betonirakenteiden valmistusta työmaalla johtaa toteutusluokan 3 pätevyyden omaava betonityönjohtaja. Betonityönjohtajan on oleellisten työvaiheiden, etenkin betonoinnin aikana oltava paikalla. Jos toteutusluokan 3 rakenteita betonoitaessa betonityönjohtaja joutuu hetkellisesti poistumaan paikalta, tulee hänen tilallaan olla vähintään toteutusluokan 2 pätevyyden omaava betonityönjohtaja. 606 Turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien rakenteiden betoniterästen voima- ja kiinnitysliitosten laadunvarmistus tehdään RakMK:n toteutusluokan 3 vaatimusten mukaisesti. Betoniterästen hitsauskoordinaattorilla ja hitsareilla tulee olla sovellettavan standardin mukaiset pätevyydet. Muistioon: RakMK B2 mukaan työmaalla betoniteräksiin tehtävät hitsaukset tehdään SFS-EN ISO 17660-1 (voimaliitokset) ja SFS-EN ISO 17660-2 (kiinnitysliitokset) mukaisesti. Toteutusluokassa 3 voima- ja kiinnitysliitosten laadunvarmistus tulee tehdä standardin SFS-EN ISO 17660-1 mukaan. Tällöin toteutusluokassa 3 betoniterästen hitsauskoordinaattorilla ja hitsareilla tulee olla sovellettavan standardin SFS-EN ISO 17660-1 mukaiset pätevyydet.

SÄTEILYTURVAKESKUS YVL E.6 26 607 Kohtien 601-606 edellyttämien henkilöiden pätevyystiedot on lähetettävä STUKille tiedoksi. 608 Ulkomailla hankitut, kohtien 601-606 edellyttämät pätevyydet voidaan osoittaa myös muilla keinoin kuin mitä RakMK:ssa esitetään. Tällöin RakMK:n edellyttämän tason pätevyydet on osoitettava vähintään koulutuksen ja työkokemuksen osalta. 609 Turvallisuusluokkien 2 ja 3 rakenteiden toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön on oltava kokenutta ja tehtäväänsä sopivaa. 6.2 Betonirakenteiden toteutuksen suunnittelu 610 Betonirakenteiden toteutuksessa on noudatettava sekä tässä ohjeessa annettuja vaatimuksia että standardia SFS-EN 13670 ja sen kansallista soveltamisstandardia SFS 5975. Nämä vaatimukset koskevat myös työmaalla valmistettavia betonielementtejä sekä niitä tehtaassa valmistettavia betonielementtejä, joita ei valmisteta eurooppalaisen tuotestandardin mukaan 611 Betonivalmisosien valmistuksessa on noudatettava sekä tässä ohjeessa annettuja vaatimuksia että standardia EN 13369, Betonivalmisosien yleiset säännöt ja betonivalmisosien CE-merkintään johtavia harmonisoituja tuotestandardeja. 612 Betonirakenteiden toteutuksen yksityiskohtaisia vaatimuksia on annettu tämän ohjeen liitteessä A. 613 Betonin määrittelyä, ominaisuuksia, valmistusta ja vaatimustenmukaisuutta koskee standardi SFS-EN 206-1 ja sen kansallinen soveltamisstandardi SFS 7022. Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan uudistustyöhön liittyen Betoniyhdistys perusti tammikuussa 2010 normitoimikunnan NT-114 valmistelemaan betonin säilyvyysohjeiden uusimista. Työryhmän työn tuloksena syntyivät uudet betonin säilyvyysohjeet, jotka julkaistiin standardin SFS-EN 206-1 kansallisena soveltamisstandardina SFS 7022. Koska em. soveltamisstandardin asema jäi epämääräiseksi mm. Rakentamismääräyskokoelman B-sarjan uudistamistyön viivästymisen johdosta, säilyvyysohjeet päätettiin saattaa käyttöön sisällyttämällä ne Betoninormeihin 2012 (BY50). 614 Turvallisuusluokan 2 ja 3 betonirakenteet valmistetaan toteutusluokan 3 rakenteina. Muistioon: RakMK B2 mukaan toteutusluokat kuvataan standardissa SFS-EN 13670. Toteutusluokat koskevat työmaalla valmistettavia betonirakenteita ja työmaalla valmistettavia betonielementtejä sekä niitä tehtaassa valmistettavia betonielementtejä, joita ei valmisteta eurooppalaisen tuotestandardin mukaan. Toteutusluokat koskevat betonival-