TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009
Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen tulehdus johtaa uloshengityksen typpioksidipitoisuuden lisääntymisen ja tätä voidaan mitata helpolla puhalluskokeella.
Anatomia Hengitystiet jaetaan ylä- ja ala hengitysteihin. Alahengitystiet muodostuvat henkitorvesta ja keuhkoputkista haaroineen. Keuhkoputket haarautuvat edetessään yhä pienemmiksi keuhkoputkiksi, joita seuraavat ilmatiehyet joissa on jo keuhkorakkuloita.
Astma Astman kannalta tärkein osa on keuhkoputkien limakalvo eli mukoosa. Terveessä limakalvossa on runsaasti värekarvasoluja ja muutamia limaa tuottavia pikarisoluja. Astmassa värekarvasolut ovat vaurioituneet ja pikarisolujen määrä on lisääntynyt. Tästä seuraa alkavassa astmassa liman erityksen lisääntyminen.
Typpioksidi Typpioksidia muodostuu tulehdusprosessin luonnollisena osana keuhkojen epiteelisoluissa. Kun hengitysteissä on eosinofiilinen tulehdus, typpioksidin muodostus lisääntyy. Normaalia korkeampaa uloshengitysilman typpioksidipitoisuutta voidaan pitää astmaattisen tulehduksen osoittajana.
Typpioksidi NO-pitoisuuden määrä on verrannollinen astman vaikeusasteeseen. Tulehdusta hoitavat astmalääkkeet sekä tupakointi pienentävät NOpitoisuutta.
Menetelmä NO-pitoisuutta voidaan mitata esim. sähkökemiallisella tai kemiluminesenssimenetelmällä. Kemiluminesenssi yleisimmin. Kemiluminesenssissa kaksi ainetta reagoi keskenään, jolloin elektronien hetkellisesti virittynyt tila purkautuu näkyvänä valona. Menetelmä on potilaalle helppo ja nopea.
Menetelmä Puhallusnopeus kansainvälisen suosituksen mukaisesti 50ml/s. Tulos mitataan hengityksen loppuosasta, jolloin NO-pitoisuus on vakioitunut.
Kliininen käyttö Ensisijaisesti astman diagnostiikkaan, muita tutkimuksia tukevana tutkimuksena Astman hoidon seurannassa Astman ja keuhkoahtaumataudin erotusdiagnostiikkaan Lasten ja vanhusten tutkimiseen, helppo, ei rasita
Potilaan valmistautuminen Tutkimusta ei pidä suorittaa ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut hengitystieinfektion paranemisesta. Tupakointia tulee välttää neljä tuntia ennen tutkimusta. Kahvia ym. piristäviä aineita sekä raskasta ateriaa vältettävä kaksi tuntia ennen tutkimuksen suorittamista.
Potilaan valmistautuminen Raskasta liikuntaa tulee välttää kaksi tuntia ennen tutkimusta. Ennen tutkimusta tulee olla vuorokausi ilman alkoholia. Diagnostisessa tutkimuksessa potilaan oltava ilman keuhkoputkiin vaikuttavaa lääkitystä. Hoitotasoa määritettäessä potilas saa ottaa normaalin astmalääkityksen ennen tutkimusta. Tarkemmat ohjeet Moodista 5/2006
Tutkimuksen suoritus NIOX MINO -laitteella Potilas puhaltaa tutkimuksessa seisaaltaan. Ensin potilas puhaltaa keuhkot tyhjiksi, sitten suukappaleen läpi vedetään keuhkot täyteen. Puhalletaan ulos suukappaleen läpi 10s tasaisella nopeudella. Tulos valmistuu muutamassa minuutissa. Yksi onnistunut puhallus riittää.
Tulokset Normaali tulos alle 30ppb (parts per billion). Astmassa voi tulos voi olla kaksin- jopa nelinkertainen. Lasten viiterajat riippuvat lapsen pituudesta.
Tulokset Matala <5ppb Normaali 5-20ppb Korkea normaali / kohonnut 20-35ppb Korkea >35ppb
Linkkejä Potilasohjeita http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/potilasohje et/kliininen_fysiologia/meilahti_peijas/typpioks idianalyysi.pdf http://www.epshp.fi/kotisivu/klfys/potohj/ekg /index.htm Laitevalmistaja http://www.spira.fi/index.php?group=00000150 &mag_nr=10 http://www.spira.fi/tuotteet/data/attachment s/emd-0109-00_final_fi_nioxmfolder170x297_fi.pdf
Linkkejä Laboratorio ohjekirja http://www.huslab.fi/ohjekirja/4812.ht ml