Rotator Oy 1954-2014 Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere. Värierottelut ja paino:

Pyörät pyörivät 3

Rotator Oy 1954-2014 Tekstit: Heikki Rantala ja Milla Anttila. Typografia ja taitto: Viestintätoimisto Elettaria, Tampere. Värierottelut ja paino: Kirjapaino Öhrling Oy, Tampere. Sitomo: Finnreklama Oy. Paperi: Galerie Art Silk. Kustantaja: Rotator Oy. 4

Sisällys Huomispäivää kohti 6 Forward Into The Future 7 Logot vuosien varrelta 8 Esipuhe 9 1950-luku 1960-luku Omiin toimitiloihin 15 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy 15 1960-luvun tärkeitä edustuksia 16 Vaihtokoneet tulevat markkinoille 19 Rotator SA Espanjaan 20 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi 21 Uudet toimitilat Lakalaivasta 22 Rotator laajentaa toimintaansa trukkimarkkinoille 22 Rotator laajentaa rakennuskonetoimintaansa 23 Rotator aloittaa henkilönostinten myynnin 24 Jälkipalvelutoiminnot Teknatoriin 25 Vuokraustoiminta Lainakone Oy:öön 26 Varaosa- ja tarvikemyymälän toiminta jäi lyhytaikaiseksi 28 Noususuhdanteen aikaa 30 1980-luku Kasvun vuodet 33 Tulosyksiköt syntyvät 34 Rotacon 36 Rotamek 36 Scanlift 36 Rotamar 36 Vientitoiminta alkaa, Rotatrade perustetaan 37 Kotimaiset henkilönostimet vientiin 37 Ramacs aikaansa edellä 39 1990-luku 40 1992 Rotatorin omistus siirtyy SGN-Yhtiölle 41 Tappiollinen syöksykierre katkeaa 1994 42 Rotatorin omistus siirtyy Sponsor Oy:lle 1994 42 1998 Rotatorin omistus Captum Group Oy:lle 42 Vantaalla ja Tampereella uusiin toimitiloihin 44 Edustuksia 1990-luvulla 44 2000-luvulle 47 Rotator Oy 2004 52 Summary 2004 56 2004-2014 59 Rakentavissa merkeissä 60 Vuonna 2014 Rotator täyttää 60 vuotta 62 Kaivosteollisuus uusi kasvualue 63 Ympäristöystävällisyys korostuu 63 Sähköiset kauppapaikat yleistyvät 63 Edustuksia 2004-2014 64 Koneiden vuokraustoiminta yleistyy 64 Huolto- ja korjaussopimusten yleistyminen 65 Toimipisteverkosto laajenee 65 Korkesuhdanteesta matalasuhdanteeseen 66 Kohti 2020-lukua 66 Rotator Oy:n edustukset 1954-2014 76 Rotator Oy:n henkilökunnan palvelusajat 78 Rotator Oy:n johto 1954-2014 79 Haastattelut ja lähdeluettelo 80 5

Huomispäivää kohti Suomen taloudelliset näkymät tulevina vuosina ovat haastavat. Kymmenen vuotta sitten ennustamani ilmiö tuotannon siirtämisestä maihin, joissa erityisesti työvoiman kustannustaso on Suomea olennaisesti alhaisempi, on toteutumassa. Myös 2000-luvulla hyvään kasvuun lähtenyt kaivostoiminta on erityisesti metallien alhaisen maailmanmarkkinahinnan vuoksi ainakin hetkellisessä suvantovaiheessa, mutta pitkällä tähtäimellä Suomi on kaivostoiminnassa yhä Euroopan kärkimaita. Suomen vahvimpia valtteja on edelleen erittäin hyvä koulutusjärjestelmä ja maailmallakin arvostettu osaaminen. Tällä hetkellä suurimmat odotukset tulevalle kasvulle suuntautuvat pk-sektorille, joskin Suomessa on edelleen toiminnassa useita kansainvälisestikin erinomaisesti menestyviä suuryrityksiä. Viime vuosina erityisesti ympäristöystävällisyys ja energian säästäminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Polttomoottorilla toimivat koneet ovat tulleet entistä taloudellisemmiksi ja päästöt ovat vähentyneet, mutta polttomoottorikoneita on myös korvattu akku- ja sähkökäyttöisillä, ja ensimmäiset hybridi-mallitkin on esitelty. Tulevina vuosina tullaan näkemään sekä täysin automatisoituja tuotantokoneita että sellaisia, joita valvotaan ja käytetään keskitetysti kaukanakin työmaalta. Rotatorin tavoitteena on auttaa asiakkaitamme menestymään omassa liiketoiminnassaan tarjoamalla alan parhaat tuotteet ja palvelut koko Suomen alueella. Viime vuosina avatut uudet toimitilamme ja laaja huoltoverkostomme osoittavat vahvan halumme jatkaa ja laajentaa yhteistyötä sekä vanhojen että uusien asiakkaiden kanssa. Rotator Oy:n ja omasta puolestani haluan kiittää kaikkia asiakkaita, päämiehiä, henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä, luottamuksellisesta ja hedelmällisestä yhteistyöstä menneiden 60 vuoden aikana. Toivon, että yhteistyömme jatkuu ja kehittyy suotuisasti myös tulevina vuosina. Ja pyörät pyörivät... Tammikuussa 2014 Thomas Åhman 6

Forward Into The Future The outlook for the Finnish economy in the coming years is challenging. The phenomena of complete transfer of production to countries, where labour costs in particular are substantially lower than in Finland is coming true, as I forecasted ten years ago. Also the boom in the mining industry which started in the 2000 s, has temporarily slowed down mainly due to the global low metal price. Finland is still, however, one of the top mining countries in Europe in the years to come. One of Finland s strongest assets is still the excellent education system and globally rewarded know-how. Currently the highest expectations for the future economic growth comes from the small and mid-size companies, even though we still have several very successful global companies with production in Finland. During the last years especially environment friendly and energy saving equipment has become even more important. Combustion engine powered machines are more fuel-efficient and their emissions are significantly lower than before. But battery- and electric power is also replacing the combustion engine, and hybrid-models are being launched. In the future we will see both fully automated production machines, as well as equipment which are remote operated or controlled far away from the jobsite. The object for Rotator is to help our customers to succeed in their business by providing the best available products and after sales services in Finland. Our commitment can be seen in the investment in new premises and after sales support we have made during the previous years. We look forward to continue and expand our cooperation with both current and new customers. On behalf of Rotator Oy and myself, I would like to thank customers, principals, employees, partners and stakeholders for your excellent, faithful and fruitful cooperation over the past 60 years. I hope that our cooperation will continue and develop favourably for all concerned also in the years to come. Let s keep the wheels turning... January 2014 Thomas Åhman 7

1955-1961 1972-1984 1961-1972 1964-1972 1984-1994 1961-1972 1994-2011 1972 2011-8

Esipuhe Historian kirjoittaja törmää kahteen ongelmaan. Mitä kaukaisemmista ajoista on kyse sitä vähemmän on olemassa dokumentoitua tietoa. Kirjoittaja joutuu työskentelemään perimätiedon ja hatarien muistikuvien varassa. Lähihistoriaa, josta kyllä löytyy runsaastikin taltioitua aineistoa, värittävät puolestaan muistelijan omat intohimot ja hän saattaa tahtomattaan luoda historiankirjoitusta omasta näkökulmastaan tai ainakin painottaa menneisyyttä subjektiivisesti. Historia-sanan käyttö tämän 50-vuotisjulkaisun yhteydessä tuntuu juhlavalta tai ainakin ikäännyttävältä - olenhan elänyt koko tuon ajan, vieläpä työskennellyt Rotator Oy:ssä yhteensä neljäkymmentä vuotta. Historiaa se kuitenkin on koskien rajattua aikaa ja rajattua aihepiiriä. Olen pyrkinyt välttämään jossain määrin edellä mainittuja karikoita kunnioittaen kuitenkin haastattelemieni henkilöiden muistia ja mielipiteitä etenkin, kun he ovat itse osa tätä historiaa. Rotatorin, niin kuin minkä tahansa toimivan yrityksen, toiminta perustuu kanssakäymiseen niiden ihmisten kesken, jotka tekevät yrityksessä työtään. Lisäksi toiminta perustuu joukkoon ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. On omistajia, päämiehiä, ahtaajia, rahtaajia, pankkiireita, rahoittajia, vakuuttajia, viranomaisia, kilpailijoita, asiakkaita ja niin sanottuja loppukäyttäjiä. Pitäisi kirjoittaa romaani, jotta saisi esille kaikki ne ihmiset, tapahtumat, jutut, ilot ja surut, jotka tämänkin yhtiön historiaan liittyvät. Tässä historiikissa olen pyrkinyt kuitenkin ensisijaisesti tuomaan esille sen, millaisten asioitten parissa, millaisten suuntaviivojen mukaan ja millaisissa puitteissa vuosien varrella on toimittu. Vuoden 2004 näkökulmasta Rotatorin viisikymmentä vuotta tällä toimialalla on pitkä aika. On pakko kysyä, mihin yhtiön menestys perustuu? Vastausta voi etsiä työhönsä ja yrityksen tavoitteisiin sitoutuneesta Rotator-henkisestä henkilökunnasta, hyvistä, pitkäaikaisista päämiessuhteista ja tietysti asiakassuhteista, joista jotkut ovat jo kestäneet kolmen yrittäjäsukupolven ajan. Haluan tässä kiittää kaikkia haastattelemiani henkilöitä. Heidän apunsa on tehnyt tämän julkaisun mahdolliseksi. Erityiskiitokseni Reijo Kekäläiselle, Arvo Innolalle, Pentti Rekolaiselle ja Antti Mattilalle sekä Suomen Maarakentajain Liiton, Tieyhdistyksen, Tielaitoksen ja Metso Mineralsin asianomaisille henkilöille arvokkaasta avusta arkistojensa käytössä. Tämä päivä on huomenna historiaa. Tampereella maaliskuussa 2004 Heikki Rantala 9

Suomen jälleenrakentaminen alkaa Lauri J. Kivekäs, toimitusjohtaja 1954-1955. Lauri J. Kivekäs, Managing Director 1954-1955. Neljäkymmenluvun puolivälissä tekninen kehitys Suomessa oli sotateollisuutta lukuun ottamatta paljolti vielä kolmekymmenluvun tasolla ja sillä tasolla maata jälleenrakennettiin aina 1950-luvun alkupuolelle, jolloin sotakorvausten tultua maksetuksi voitiin kaikki osaaminen suunnata täysipainoisesti kotimaan kasvuedellytysten parantamiseen. Tällöin myös Lokomo Oy:ssä alettiin kiinnittää huomiota erilaisten maanrakennuskoneiden, kaivukoneitten, tiehöylien ja -jyrien sekä murskauslaitteiden menekin lisäämiseen. Näiden tuotteiden valmistus oli aloitettu jo ennen sotia, mutta pääsi laajemmassa mittakaavassa käyntiin vasta vuoden 1951 jälkeen. Viisikymmenluvun puolivälissä maarakennuskoneiden tuotanto oli jo yli puolet tehtaan liikevaihdosta. Infrastruktuurin parantaminen oli maan jälleenrakentamisen tärkeimpiä haasteita. Näin ollen kysyntää Lokomon tuotteille kyllä oli, mutta vallinneen pääomapulan vuoksi kyseisten koneitten kauppa oli tehtaan valmistuskapasiteetin kannalta liian vähäistä. Menekin lisäämiseksi päätettiin aloittaa uudenlainen toimintamuoto: koneitten vuokraus. Rakennuskone Oy perustetaan Rakennuskone Oy:n Johtokunnan kertomus vuodelta 1954. Rakennuskone Oy s Management Report, 1954. Joulukuun 29. päivänä 1953 pidettiin kokous, jossa päätettiin koneitten vuokrausta varten perustaa erillinen yhtiö, joka sai nimekseen Rakennuskone Oy. Yhtiö rekisteröitiin 26. helmikuuta 1954 tarkoituksena erilaisten koneiden ja koneistojen omistaminen, niiden myyminen ja välittäminen sekä vuokralle antaminen kuin näiden huolto. Vuokrauksen kohderyhminä olivat yksityiset asiakkaat sekä Tie- ja vesirakennushallituksen tietyömaat eri puolilla Suomea. 10

Teräsmiehiä valmiina vuokraukseen vuonna 1955. Koneet vasemmalta Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 ja Teräsmies 5-8. Teräsmies excavators ready for rental, 1955. The machines, from the left: Teräsmies 2, Teräsmies 3-4 and Teräsmies 5-8. Lauri J. Kivekäs ja Veikko Virkkunen yhtiön johtoon Yhtiön ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Lokomon toimitusjohtaja vuorineuvos Lauri J. Kivekäs. Hän toimi puheenjohtajana aina vuoteen 1970, mutta luopui toimitusjohtajan tehtävästä jo vuoden kuluttua. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinööri Veikko Virkkunen, joka toimi tässä tehtävässä vuoteen 1977. Varsinainen toiminta käynnistyi ensimmäisen johtokunnan kertomuksen mukaan varsinaisesti vasta vuoden 1954 jälkipuoliskolla, jolloin yhtiö ensimmäisenä kauppatoimenaan tuotti maahan ja myi kolme Deutz-raivaustraktoria. Vuokraus, joka oli liikkeellepaneva voima, aloitettiin hankkimalla tarkoitusta varten Lokomolta käytettyinä Teräsmies-kaivukone, neljä Teräskarhu-moottoritiehöylää, Caterpillar-traktori ja tiilipuristin. Koneet vuokrattiin asiakkaille kiinteää kuukausimaksua vastaan minimivuokra-ajan ollessa viisi kuukautta. Asiakkaalla oli mahdollisuus ostaa kone vuokra-ajan jälkeen ja näin myöskin useimmiten tapahtui. Toukokuussa 1956 yhtiön nimi muutettiin Tampereen Rakennuskone Oy:ksi sen jälkeen, kun helsinkiläinen Rakennuskonepaja Oy oli Veikko Virkkunen, toimitusjohtaja Managing Director 1955-1977. nostanut kanteen nimen samankaltaisuuden takia ja voittanut jutun molemmissa oikeusasteissa. Koko viisikymmenluvun ajan yrityksen toimintoja, niin hallinnon, myynnin, varaosien kuin huollonkin osalta, pyörittivät lokomolaiset oman toimensa ohella. Vasta vuonna 1960 palkattiin Tampereen Rakennuskone Oy:n ensimmäiset omat toimihenkilöt. 11

Ylikuormaaja - DEUTZ - raivaustraktori on nopea apulainen maansiirtotöissä. Ylikuormauskauhan tilalle voidaan nopeasti asentaa työntö-tai kulmapuskuterä. Toimitamme myös etukuormaaja Deutz-raivaustraktoreita. Mainoksia 1950-luvulta. Advertisements, 1950s. 12

Alkuaikojen toimintaa haittasivat monet käytännön ongelmat. Kun vuokrakoneitten kysyntä toisena toimintavuonna alkoi lupaavasti nousta, ei yhtiöllä ollut riittävästi pääomaa kaluston hankintaan. Deutz-koneiden myyntiä puolestaan vaikeuttivat tuolloin käytössä olleet tuontirajoitukset. Vuosikymmenen lopulla urakoitsijoiden tunti- ja kuutiohinnat laskivat niin, etteivät ne enää kattaneet omakustannushintaa. Vuokranmaksukyky heikkeni ja vuokrausta harjoittivat yhä pienemmät yrittäjät isompien hankkiessa koneensa suoraan valmistajalta. Alkuvuosina tieto yrityksestä ja sen toiminnasta levisi pelkästään käyttäjien välityksellä ja näin ollen hyvin hitaasti. Ensimmäinen mainos Deutzraivaustraktorista julkaistiin vasta tammikuussa 1957 tuonnin vapauttamista ennakoiden. Maansiirtotöiden keskittyminen erityisesti Tie- ja vesirakennushallituksen töiden osalta talvikuukausiksi aiheutti koneille työttömyyttä kesäaikaan. Niinikään vuodet 1958-1960 olivat työtilanteen ja sitä kautta konekysynnän kannalta erittäin huonoja. Poikkeuksen muodostivat vain kumipyörillä kulkevat kauhakuormaajat, joita urakoitsijat ostivat runsaasti, sillä irtotavaran kuormauksessa tämä konetyyppi oli osoittautunut taloudellisemmaksi kuin pienet ja keskisuuret kaivukoneet. Tästä syystä aloitettiin Trojan-merkkisten pyöräkuormaajien edustus vuonna 1959. Samalla alettiin määrätietoisesti hakea lisää uusia edustuksia, kuten Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet sekä kauha- ja kaivulaite-edustuksia. Samalla alettiin muuttaa toiminnan luonnetta vuokrauksesta konemyynnin suuntaan. Viisikymmenluvun toiminnan laajuutta kuvaa vuosien 1954-1960 vuokrakalustossa olleet ja sitä kautta myydyt konemäärät: 23 tela-alustaista Lokomon Teräsmies-köysikaivukonetta, 18 Teräskarhu-tiehöylää, kolme Lokomon karamurskainta, kolme siirrettävää kompressoria ja 20 kpl Deutz-raivaus- ja -puskutraktoria. Vuosien saatossa liikevaihtoa kasvattivat myös puskutraktorien huolto ja varaosakauppa. Deutz-puskukone kuului tuotevalikoimaan vuosina 1954-1962. The Deutz bulldozer belonged to the product range 1954-1962. Yale-Trojan-pyöräkuormaaja kuului tuotevalikoimaan vuosina 1958-1962. The Yale-Trojan wheel loader belonged to the product range 1958-1962. 13

Pikitien rakentamista Suomessa 1960-70-lukujen vaihteessa. Main road construction in Finland late 1960s-early 1970s. 1960-luku Jälleenrakentaminen jatkuu Suomessa 1960-luku oli vielä sodanjälkeistä jälleenrakentamisen aikaa. Tieverkon parantaminen jatkui ja teollisuus oli poikkeuksellisen vakaalla seitsemän prosentin kasvun uralla. Suomi teki kauppapoliittisesti kauaskantoisen ratkaisun liittymällä EFTA:n ulkojäseneksi vuonna 1969. Tienrakennuksessa työllistämisrahoituksen osuus alkoi laskea ja sen korvasivat Maailmanpankin tielainat, joita Suomen valtio sai 1960-luvulla lähes 160 miljoonaa markkaa (noin 270 miljoonaa euroa eli noin 1,6 mrd FIM). Näiden rahojen avulla rakennettiin maahamme muun muassa ensimmäiset moottoritiet ja suuri osa tieverkkoa päällystettiin ensimmäistä kertaa. Myyntisihteeri Martta Rantanen oli yhtiön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö (kuva 1970-luvulta). Sales Secretary Martta Rantanen was the company s first full-time office employee (picture from 1970s). 14

Omiin toimitiloihin Vuosina 1954-1959 Tampereen Rakennuskone Oy:llä ei ollut omia toimitiloja. Vasta vuonna 1960 Lokomon vientiosaston, joka hoiti myös Tampereen Rakennuskone Oy:n ostotoimet, siirtyessä Hatanpäänhoviin sai myös Tampereen Rakennuskone Oy sieltä omat tilat. Samana vuonna alettiin muutenkin panostaa yhtiön toimintojen parantamiseen. Helmikuussa 1960 palkattiin yhtiöön ensimmäinen kokopäiväinen toimihenkilö, Martta Rantanen, myynnin sihteeriksi ja syyskuussa Pentti Rekolainen myynti-insinööriksi. Hankittiin myös uusina edustuksina Irmer-Elzesiirrettävät paineilmakompressorit ja Hadfieldsmurskaimet. Vuonna 1960 Tampereen Rakennuskone Oy:llä oli jälleenmyyntisopimuksia kymmenellä paikkakunnalla: Turun Laatuauto Oy, Turku Vaasan Autohuolto Oy, Vaasa Koiviston Autoliike, Kokkola Autovainio Oy, Oulu ja Rovaniemi Mannermaan Auto, Kajaani Lokon Huolto Oy, Kuopio ja Helsinki Lappeenrannan Moottori Oy, Lappeenranta S. Ahlgren, Jyväskylä 1960-luvulle tultaessa lopetettiin Lokomokoneiden vuokraus ja vuokramyynti. Sen sijaan solmittiin uusia kone-edustussopimuksia, joiden myötä saatiin tuotevalikoimaan ruotsalaiset Lukstaprodukt-öljysoralaitteet, länsisaksalaiset Mercedes-Benz-teollisuusmoottorit ja Mengelepyöräalustaiset kaivukoneet. Reijo Kekäläinen, isännöitsijä 1961-1968. Reijo Kekäläinen, General Manager 1961-1968. Rotatorin asiakkaita lähdössä yhtiön ensimmäiselle asiakasmatkalle. Rotator customers setting off on the company s first customer trip. Uusi isännöitsijä Vuonna 1961 nimitettiin yhtiön isännöitsijäksi diplomi-insinööri Reijo Kekäläinen. Hänen tehtäväkseen tuli markkinointitoimien tehostaminen ja uusien, ei Lokomon tuotannon kanssa kilpailevien, edustusten lisääminen ja Rotatorin kasvattaminen kannattavaksi teknisen konekaupan yritykseksi. Vuoden 1961 toimintakertomuksessa mainitaankin, että yhtiön markkinointitoimia oli tehostettu myyjiä lisäämällä, mainontaa tehostamalla ja työnäytöskiertueita tekemällä. Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy Yhtiön nimi muutettiin 11.9.1961 Tampereen Rakennuskone Oy:stä Rotator Oy:ksi. Nimen keksi Mainostoimisto Mainos Lehmus ja se pohjautuu latinankielen sanoihin rota - pyörä ja rotare - pyörittää. Uusi nimi todettiin entistä helpommaksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä myös kaupallisesti paremmaksi kuin entinen. Nimenmuutoksen yhteydessä päätettiin myös, että Rotator Oy siitä lähtien vastaa maahantuotavien koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Samalla sovittiin, että Lokomo Oy vastaa sekä Lokomon että Rotatorin myymien koneiden huolto- ja korjaustoiminnasta. Lisäksi sovittiin, että molemmat yritykset käyttävät yhteistä piiri- 15

myyntiverkkoa koko maassa. Vantaan Veromiehenkylään rakennettiin oma toimitalo, jossa oli tilat myynnille, korjaamolle ja varaosavarastolle. Näin sitten toimittiinkin aina 1970-luvun alkuun saakka. Tampereen Rakennuskone Oy herätettiin uudelleen henkiin vielä kuusikymmenluvun lopulla. Sitä varten rakennettiin Lakalaivaan konehalli, jossa se toimi Lokomon ja Rotatorin yhteisenä vaihtokoneitten markkinointiyhtiönä kolmisen vuotta. 1960-luvun tärkeitä edustuksia Eräs Rotatorin toiminnan tärkeimpiä merkkipaaluja oli amerikkalaisen International Harvester Co:n kanssa solmittu edustussopimus, jonka mukaisesti International Harvester Co:n valmistamien maansiirtokoneiden myynti siirtyi aikaisemmalta edustajalta, Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy:ltä, SMK:lta, Rotator Oy:lle. International Harvester Co:n maansiirtokoneiden edustuksen saaminen katsottiin Rotatorille merkittäväksi, koska International Harvester Co:n valmistamat pyöräkuormaajat, telakuormaajat, puskukoneet ja muut raskaat maansiirtokoneet muodostivat ihanteellisen täydennyksen Lokomo Oy:n valmistamille maansiirtokoneille yhteisen myynti- ja huoltoverkon puitteissa. Neuvotteluja käytiin lähes vuoden ajan eri osapuolten välillä ennen sopimuksen allekirjoitusta 1.11.1962, jolloin SMK:lta siirtyi Rotatorille 27 kpl International Harvester Co:n koneita ja varaosia yhteensä 2,1 miljoonan markan arvosta. Vuonna 1967 allekirjoitettu sopimus oikeutti Rotatorin myymään Bomagin tuotteita Suomessa ja vastavuoroisesti Bomag sai oikeuden myydä Lokomon vedettäviä täryjyriä Saksassa. Sopimusta allekirjoittamassa Kave H. Schwamborn (vasemmalla) ja Veikko Virkkunen. Takana keskellä Holger Andersson ja Reijo Kekäläinen. A reciprocal agreement signed in 1967 granted Rotator the right to sell Bomag products in Finland and Bomag the right to sell Lokomo towable vibratory rollers in Germany. Signing the agreement, Kave H. Schwamborn (left) and Veikko Virkkunen. Behind, in the centre, Holger Andersson and Reijo Kekäläinen. Koska International Harvester Co:n koneet kilpailivat suoraan Trojan- ja Deutz-koneiden kanssa, sanottiin nämä edustussopimukset irti ja kone- ja varaosavarastot myytiin uusille edustajille Trojan jyväskyläläiselle Selmo Oy:lle ja Deutz helsinkiläiselle Oy Machinery Ab:lle. 1960-luvulla Rotator solmi toisenkin merkittävän edustussopimuksen. Vuonna 1967 alkoi yhteistyö länsisaksalaisen Bomag GmbH:n kanssa ja on myös sikäli merkittävä, että tätä kirjoitettaessa sopimus on edelleen voimassa ollen näin pisin Rotatorin historiassa ja yksi vanhimmista Bomagilla. Ensimmäiset maansiirtoalan näyttelyt Lokomo, Rotator, Valmet ja eräät muut alan valmistajat järjestivät yhteisen Maansiirto Tampere 63 -nimisen näyttelyn 14.-16. syyskuuta 1963. Se Presidentti Urho Kekkonen vieraili Maansiirto Tampere 67 -näyttelyssä. Tasavallan päämiehen seurassa Lokomon myyntijohtaja Holger Andersson kuvassa vasemmalla ja Rotatorin isännöitsijä Reijo Kekäläinen. President Urho Kekkonen visited the Maansiirto Tampere 67 Fair. The President of Finland is accompanied by Lokomo s Sales Director Holger Andersson (left) and Rotator s General Manager Reijo Kekäläinen. 16

oli ensimmäinen maansiirtoalan näyttely Suomessa ja sen herättämää mielenkiintoa osoittaa 7 000 kävijän määrä. Samanlainen näyttely järjestettiin uudelleen neljän vuoden kuluttua nimellä Maansiirto Tampere 67. Tässä näyttelyssä vieraili myös tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Vuonna 1970 järjestettiin vielä Maansiirto Tampere 70 -näyttely. On merkillepantavaa, että näille messuille ei osallistunut yksikään pääkaupunkiseudulla tuohon aikaan toiminut alan valmistaja eikä maahantuoja. Oli olemassa pelko, että Tampere saisi liikaa kilpailuetua ja se miellettäisiin näin ikään kuin alan keskuspaikaksi. Vasta 1970-luvulla löytyi yhteinen sävel, kun alan johtavien valmistajien ja maahantuojien toimesta perustettiin Rakennuskonealan näyttely-yhdistys ry. Se järjesti ensimmäisen koko alaa kattavan näyttelyn, MAXPO 72:n, Helsingissä. Payloader H-30 -pyöräkuormaaja puutavarapihdein T. Sallisen Magiruksen lavalla lähdössä työnäytöskiertueelle 1963. A Payloader H-30 wheel-loader with timber grabs, on a Magirusplatform owned by the company T. Sallinen, setting off on a work demonstration tour in 1963. 1960-luvulla Rotatorin toiminta vakiintui ja ihan vuosikymmenen loppua lukuun ottamatta päätoiminta, yli 90 prosenttia liikevaihdosta, muodostui International Harvester Co:n koneiden ja niiden varaosien myynnistä. Alla oleva lukusarja kuvaa myynnin kappalemääräistä kehittymistä: 1963 69 kpl 1964 133 kpl 1965 95 kpl 1966 94 kpl 1967 73 kpl 1968 33 kpl 1969 36 kpl 1970 54 kpl Asfaltinlevitin Vögele vuodelta 1961. A Vögele asphalt spreader, 1961. Hyvä kone ja tyytyväinen kuljettaja. A good machine and a satisfied driver. KuutosDrotti eli Internatiosnal Drott BTD6-telakuormaaja nelitoimikauhalla oli aikansa legenda. The International Drott BTD6 crawler loader with its four-in-one bucket was a legend in its time. 17

18 Rotatorin ilmoituksia 1960-luvulta. Rotator advertisements, 1960s.

Asiakasmatkojen järjestäminen aloitetaan 1960-luvulla tehtiin Rotatorin ensimmäinen asiakasmatka. Se suuntautui Yhdysvaltoihin, missä päätutustumiskohde oli International Harvesterin tehtaat Melrose Parkissa, Chigacossa ja Libertyvillessä. Matkalaisia oli neljäkymmentä ja matka tehtiin charterlentona. Matkan aikana käytiin myös katsomassa Niagaran mahtavia putouksia. 1960-luvulla Rotator pyrki selkeyttämään ja lisäämään edustuksia ja näin kattamaan mahdollisimman hyvin koko maanrakentamisen sektorin. Vuosikymmenen lopulla elpyi Rotatorin alkuperäinen toimintamuoto, koneiden vuokraus. Vuokrattavia koneita olivat aggregaatit, kompressorit, poravaunut ja jyrät. Niiden osuus liikevaihdosta vuonna 1970 oli 9 prosenttia. Titan AutoDiesels-dieselgeneraattori. A Titan AutoDiesels diesel generator. Vaihtokoneet tulevat markkinoille Kuusikymmenluvulla tuli konekauppaan uusi ilmiö - vaihtokoneet. Suhtautumista niihin kuvaa hyvin ote Rotatorin johtokunnan kertomuksesta vuodelta 1962. Eräänä tuntuvana haittailmiönä myyntityössä on ollut se, että kilpailevat myyntiliikkeet jo pidemmän aikaa ovat suostuneet ottamaan uuden myynnin yhteydessä vanhoja vaihtokoneita vastaan. Tämä on pakottanut yhtiömme seuraamaan samaa menettelyä. Näin saatuja koneita on myyty edelleen uusille asiakkaille mk 52.701.484:- arvosta. Vaihdossa otettujen käytettyjen koneitten myyntihintaan ylitti niistä saadun myyntihinnan yhteensä 6.725.490 mk:lla, joka summa on siis peitettyä alennusta uusien koneitten myyntihinnoista. Lisäksi käytettyjen koneitten myynnissä on luottotappion vaara normaalia suurempi. 1960-luvulla testattiin Bomagin kaksoisvalssijyrän (kuva yllä) ja LeVo-tärylevyn (kuva alapuolella) soveltuvuutta rataluiskan tiivistämiseen. In the 1960s, the suitability of the Bomag double-roller compactor (above) and the LeVo vibratory plate (below) for compacting railway banking was tested. Seuraavana vuonna merkittävät alan toimijat sopivat, ettei käytettyjä koneita enää oteta vaihdossa vastaan. Sopimusta ei kuitenkaan pitkään noudatettu ja vaihtokoneiden vastaanotosta muodostui tavanomainen kaupankäynnin käytäntö. Näin jälkikäteen voidaan todeta johtokunnan osuneen naulan kantaan, sillä siitä lähtien maansiirtokonekauppa on ollut suhteessa sitoutuneeseen pääomaan heikosti kannattavaa ja erittäin herkkä kysynnän heilahduksille. Syy ei 19

Arvo Innola, isännöitsijä 1968-1977, toimitusjohtaja 1977-1983. Arvo Innola, General Manager 1968-1977, Managing Director 1977-1983. ollut tietenkään asiakkaiden, vaan konekaupan, joka kilpailun ja kaupanteon huumassa sokeutui vaihtokoneitten todelliselle arvolle. Vaihtokoneet vakiintuivat kuitenkin oleelliseksi osaksi maansiirtokonekauppaa ja niiden osuus liikevaihdosta vaihtelee 20-40 prosenttiin suhdanteista riippuen. Maahamme on myös vuosien varrella syntynyt runsaasti yrityksiä, joiden toiminta perustuu pelkästään käytettyjen koneiden maahantuontiin, ostoon ja myyntiin. Vuoteen 1969 asti Rotatorin varaosavaraston hallinta tapahtui käsin poimittavilla korteilla, joita oli tuhansia. Menetelmä toimi, mutta oli hidas ja erittäin työläs ylläpitää. On helppo kuvitella, miten merkittävä edistysaskel kohti tietokoneaikaa otettiin, kun Rotator siirtyi Nixdorff-magneettijuovakorttikoneen käyttöön. Rotator SA Espanjaan Vuonna 1966 Rotator perusti Espanjaan Rotator SA:n, jolla oli pieni kokoonpanotehdas Lokomon täryjyriä varten. Rotator SA myös myi sekä Lokomon täryjyriä että International Harvester Co:n ja Bomagin tuotteita sikäläisille markkinoille. Rotator SA:n toiminta Espanjassa jatkui vuoteen 1969 asti. Vuonna 1963 Rotatorin pääkonttori siirtyi Hatanpäänhovista ensin Kauppakatu 2 A:han ja seuraavana vuonna Lokomon uuteen pääkonttoriin, missä se sijaitsi vuosikymmenen loppuun saakka. Helmikuun 1. päivänä 1968 Rotatorin isännöitsijäksi nimitettiin insinööri Arvo Innola. Hänen tehtäväkseen tuli sittemmin 1970-luvulla itsenäistyneen Rotatorin profiilin luonti. 20

Kaupantekoa vuonna 1975. Urakoitsija Aimo Sulin tuo vaihtokonettaan Nedium-ravuria myyntipäällikkö Juhani Tervasen arvioitavaksi. Business in 1975. Contractor Aimo Sulin brings a used machine, his trotting horse Nedium for Sales Manager Juhani Tervanen to assess. 1970-luku Rotator itsenäiseksi yhtiöksi Rotatorille 1970-luvun alku oli uudistusten ja uudelleenjärjestelyjen aikaa. Kun yhtiön omistaja, Lokomo Oy, fuusioitui Rauma-Repola Oy:öön vuoden 1970 alussa, siirtyi Rotator Oy:n omistus sataprosenttisesti Veikko Virkkusen perheen omistamalle Loktam Oy:lle. Lokomo ja Rotator sopivat yhteistyön jatkamisesta piirimyynnin ja -huollon osalta 9.7.1971 saakka, minkä jälkeen Lokomon piirimyynti- ja kenttähuoltoverkosto sekä Helsingin korjaamo siirtyivät Rotatorille. Samanaikaisesti Rotatorin pääoma kolminkertaistettiin. Rotatorin myyntiosasto siirrettiin Lokomon vanhaan pääkonttoriin, joka sijaitsi tehdasalueen ulkopuolella ja konttoritoiminnot Rotatorin varaosavaraston yhteyteen. Näin 18 vuoden ikäisenä Rotator itsenäistyi. Siitä lähtien Rotator Oy alkoi selvästi vahvistaa asemaansa asiakaskunnan tietoisuudessa merkittävänä alan yrityksenä. 21

Uudet toimitilat Lakalaivasta Suunnitelmat omien toimitilojen rakentamiseksi pantiin vireille heti omistajavaihdoksen jälkeen ja jo 9.7.1971 allekirjoitettiin sopimus toimitalon rakentamisesta Tampereen Lakalaivan kaupunginosaan. Harjannostajaisia vietettiin 16.11.1971 ja rakennus otettiin vastaan 15.1.1972. Samassa yhteydessä huoltokorjaamo muutti vuokratiloista omiin tiloihin. Osa rakennuksesta oli varattu varaosavaraston käyttöön ja muutto siltä osin tapahtui kesällä 1972. Heti tämän jälkeen aloitettiin rakennusvaiheen toinen osa. Myynti- ja konttoritilat otettiin käyttöön maaliskuussa 1973. Rakennushankkeen kolmas vaihe, korjaamotilat, valmistui 1978. Uudelleenjärjestelyjen myötä Rotatoriin muodostettiin kahdeksan myyntipiiriä keskuspaikkoinaan Helsinki, Turku, Tampere, Lahti, Seinäjoki, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Kaikissa myyntipiireissä myynnistä vastasi Rotatorin piiripäällikkö lukuun ottamatta Oulua, missä piiriedustajana jatkoi Autovainio Oy ja Rovaniemeä, missä piiriedustajaksi tuli Eino Aho Oy. Rotatorilla oli tuolloin huoltokorjaamo Tampereella ja Helsingissä sekä huoltopisteet Turussa, Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Joensuussa. Oulun ja Rovaniemen piiriedustajilla oli lisäksi oma korjaamo. Heikki Rantala ja Tapio Raukola Rotatorin toimitiloissa. Kuvassa taustalla Kaarina Ala-Ilomäki. Heikki Rantala and Tapio Raukola at Rotator s premises. In the background, Kaarina Ala-Ilomäki. Rotator laajentaa toimintansa trukkimarkkinoille Vielä 1970-luvullakin merkittävintä osaa Rotatorin liiketoiminnasta edusti maansiirtokoneet eli pääsääntöisesti International Harvester -koneet. Myös Bomagin jyrien ja Ingersoll-Rand-kallionporauskaluston asema oli markkinaosuutensa puolesta hyvä, mutta näiden osa-alueiden markkinat olivat paljon pienemmät kuin International Harvester -tyyppisten koneiden. Sen sijaan Bomagin pienten kaksoisvalssijyrien ja Ingersoll-Rand-kompressorien merkitys vuokrauksessa oli merkittävä, sillä ne edustivat yli puolta vuokrakonekannasta. Saadakseen lisää tukijalkoja toimintaan Rotator suunnitteli lähtemistä mukaan myös trukkimarkkinoille. Markkinoita oli tutkittu jo vuonna 1966 ja englantilaisen Coventry Climax Engines Ltd:n kanssa oli edetty jo edustusneuvotteluasteelle. Neuvottelut kuitenkin kariutuivat ja koko projektia lykättiin. 1970-luvun alussa asiaa alettiin tutkia uudelleen. Markkinoita hallitsivat amerikkalaiset ja englantilaiset merkit Clark ja Hyster japanilaisen Toyotan ollessa kovana haastajana. Tällä kertaa Rotator sai neuvottelukumppaniksi japanilaisen Nissan Motors Co. Ltd:n, jonka kanssa solmittiin Datsun-vastapainotrukkien edustussopimus. Pekka Koskinen ja uudet FO-sarjan Datsun-trukit 1978. Pekka Koskinen and the new FO range of Datsun forklifts, 1978. Pian tämän jälkeen tehtiin sopimus englantilaisen Sims & Jefferies Ltd:n kanssa Ransomessähkötrukkien edustuksesta. Tästä edustuksesta 22