2008-2011 Lieksa Nurmes Valtimo Juuka
Projektin tuloksista Projektin jälkeinen sijoittuminen Koul./ opisk. 14 % Työelämän ulkopuolella 9 % 26 hlöä 32 hlöä 42 hlöä 31.12.2010 N = 305 105 hlöä työmarkk. 34 % Pitkäaik. työtön 10 % 45 hlöä Työtön 15 % 55 hlöä muualla kuin markk. 18 %
Projektin tuloksista Projektin jälkeinen sijoittuminen, JUUKA Koul./ opisk. Työelämän 15 % ulkopuolella 9 % 31.12.2010 N = 75 työmarkk. 38 % Pitkäaik. työtön 15 % Työtön 12 % muualla kuin markk. 11 %
Projektin tuloksista Työelämän ulkopuolella 9 % Pitkäaik. työtön 6 % Projektin jälkeinen sijoittuminen, VALTIMO Koul./ opisk. 11 % Työtön 14 % 31.12.2010 N = 35 työmarkk. 49 % muualla kuin markk. 11 %
Projektin tuloksista Työelämän ulkopuolella 6 % Projektin jälkeinen sijoittuminen, NURMES Koul./ opisk. 16 % 31.12.2010 N = 89 työmarkk. 30 % Pitkäaik. työtön 10 % Työtön 15 % muualla kuin markk. 23 %
Projektin tuloksista Koul./ opisk. 12 % Työelämän ulkopuolella 10 % Projektin jälkeinen sijoittuminen, LIEKSA 31.12.2010 N = 106 työmarkk. 30 % Pitkäaik. työtön 10 % Työtön 17 % muualla kuin markk. 21 %
Havainnoituja onnistumisia Hanke on kehittänyt Pielisen Karjalaan moniammatillista ja eri toimijoista koostuvaa yhteistyömallia rakenteellisen työttömyyden nujertamiseksi. Vastannut alueen pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin, aktivoinut kuntia työllistämisen hoitoon, edistänyt verkostoitumista ja kumppanuutta alueella. Hankkeen osallistujamäärä on ylitetty tavoitteeseen nähden 1,5 kertaisesti. Työllisyystavoitteet on myös ylitetty (Tavoiteasettelun realistisuus?) Hanke on onnistunut erityisesti työvalmentajakokeilussa, osaamisrotaatio-koulutuksessa, monialaisessa seudullisessa yhteistyössä sekä verkostojen luomisessa.
Havainnoituja ongelmia Hankkeen toteutusta vaikeuttanut eniten sen lyhyt kesto, liika byrokratia ja hallinnolliset ongelmat sekä toteutuksen jääminen yksittäisten henkilöiden vastuulle. Näkemykset rinnakkaishanke-mallista olivat sekä puolesta että vastaan: roolien epäselvyys, toimintakulttuurien erot ja fyysinen välimatka. Jatkuvuus: työvalmentajamallin juurtuminen osaksi sosiaalitoimea? Osaamisrotaatiokoulutusta toteutettu muillakin paikkakunnilla (yrityksen toteuttama), yhteistoiminnan vieminen operatiiviselle tasolle (tietosuojaongelmat?) Ulkoinen tiedotus, hankkeen tulosten katsottiin olevan suurelta yleisöltä lähes piilossa.
Suosituksia Hankkeiden yhteistoiminnan kehittäminen ja syventäminen, siihen resursoiminen. Yhteistoimintaa tukevia rakenteita tarvitaan eri tasoilla. Rinnakkaishanke-mallin kehittämistä jatkettava ja integrointi muuhun TE -toimiston organisaatioon. Hankkeiden keskeisin lisäarvo on asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys yhdistettynä moniammatilliseen yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. Tämän lisäarvon hyödyntäminen jatkossa ja juurruttaminen osaksi organisaatioiden toimintaa? Miten hankkeissa kehitettyjen mallien, kokemusten ja osaamisen juurruttaminen turvataan? Hankkeiden hyödyntämiseen tulisi resursoida hankerahoitus juurruttamisen edistämiseksi olisi perusteltua. Ulkoisen tiedottamisen lisääminen.
Kiitokset Työtieprojekti kiittää kaikkia hankkeen toiminnassa mukana olleita tahoja, erityisesti hankekumppaneita ja Työllisyysfoorumiin osallistuneita. Sekä toivottaa menestystä aloittaville ja jatkaville hankkeille.