KIRJALLINEN KYSYMYS 362/2010 vp Kelan maksamien taksipalvelujen jatkuminen Eduskunnan puhemiehelle Tähän saakka taksia tarvitseva asiakas on voinut itse vapaasti hankkia haluamansa taksiyrittäjän palvelut tarvitessaan kyytiä, jonka Kela korvaa. Yleensä asiakkaille, kuten esimerkiksi vammaiselle, sotaveteraaneille ja sotainvalideille ja muille iäkkäille henkilöille, luottamussuhde taksiautoilijan kanssa on tärkeä asia. Yleensä myös käytetään lähitakseja omalta paikkakunnalta ja omalta kylältä, ja taksiautoilijan palvelut on yleensä varattu hyvissä ajoissa etukäteen ennen kyytitapahtumaa. Luottamuksellinen asiakassuhde on tavanomaisesti merkinnyt ja vähintäänkin tarvittaessa merkitsee sitä, että taksiautoilija on odottanut perillä asiakkaan tarvitseman ajan ja palvellut asiakasta perillä esim. lääkärin vastaanotolla, jolloin erillistä saattajaa ei ole välttämättä asiointimatkalla tarvinnut. Taksiautoilija on hoitanut myös saattajan tehtävät. Tämä on merkinnyt säästöä verrattuna siihen, että olisi ollut tarpeen palkata saattaja. Nyt on kokeiluluonteisesti aiottu siirtyä keskitettyyn tilaus- ja kyytikäytäntöön Kelan asiakkaiden tarvitsemien kyytien osalta. Asiakkaille voi muodostua ongelmia jo itse kyydin tilaamisessa ja siinä, että tuttu luottamusta nauttiva autoilija ei olekaan kyydinantaja ja ei välttämättä voikaan aiemmin muodostuneen käytännön mukaan toimia saattajana perillä. Taksiautoilijoiden parissa nykyinen käytäntö on koettu kaikilta osin hyvin toimivaksi. Kela on kuitenkin halunnut uudistaa käytäntöjään tavoitteena sähköistää kyytien laskutus uusien, takseihin hankittavien koneiden avulla. Nämä tuottavat taksiautoilijoille merkittävästi kuluja, ja kaikilla taksiyrittäjillä ei ole kuin satunnaisia Kelan korvaamia kyytejä, jolloin näille yrittäjille uusien sähköisten laskutuskoneiden hankinta aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, joten he eivät aio näitä hankkia esim. uudistuksen kokeilumaakunnassa Keski-Suomessa. Seurauksena on se, että vain osa taksiautoilijoista tulee mukaan uuteen Kelan laskutusjärjestelmään ja vain he voivat saada Kelan maksamia kyytejä. Tämä johtaa eriarvoistumiseen yhteiskunnan maksamien kyytien saamisessa ja asiakkaiden vaikeuteen saada nimenomaan haluamansa taksiautoilijan palveluja. Seurauksena voi olla myös näistä syistä Kelan maksamien matkakustannusten kohoaminen, jos asiakasta lähellä oleva kylätaksi ei olekaan uudessa käytännössä mukana eikä voikaan tarjota omalla kylällään ko. palveluja niitä tarvitseville. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että Kelan maksamat taksipalvelut voivat jatkua nykyisen käytännön mukaan? Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2010 Lauri Oinonen /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Oinosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 362/2010 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy, että Kelan maksamat taksipalvelut voivat jatkua nykyisen käytännön mukaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kansaneläkelaitos korvasi vuonna 2009 yhteensä 2,7 miljoonaa taksimatkaa, jotka tehtiin sairauden tai Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen vuoksi. Taksimatkojen kustannukset olivat noin 138 miljoonaa euroa. Kustannusten arvioidaan kasvavan noin 10 prosentilla vuosittain. Kasvu johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, julkisen liikenteen vähenemisestä ja terveyspalvelujen keskittämisestä. Matkakustannukset korvataan sen mukaan, kuinka paljon matka olisi tullut maksamaan käyttäen halvinta käytettävissä olevaa matkustustapaa. Kustannukset korvataan kuitenkin erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden kustannusten perusteella, jos henkilön sairaus, vaikea vamma tai liikenneolosuhteet edellyttävät erityisajoneuvon käyttöä. Sairausvakuutuslaki edellyttää käytettäväksi myös yhdistettyä matkaa silloin, kun järjestely sen mahdollistaa. Yhdistetyllä matkalla tarkoitetaan sitä, että samassa taksissa matkustaa yhtä aikaa useampi asiakas. Kansaneläkelaitos ja Suomen Taksiliitto ovat allekirjoittaneet 4.2.2010 suorakorvaussopimuksen taksimatkojen sähköisestä tiedonsiirrosta. Sopimuksen mukaisessa toimintamallissa taksimatkat keskitetään sairaanhoitopiireittäin yhteen tilausvälityskeskukseen, josta kaikki suorakorvauksen piiriin kuuluvat taksimatkat tilataan. Tilaustietoihin yhdistetään suoraan taksista tuleva maksutapahtuma. Ne välitetään Kansaneläkelaitoksen osoittamalle palvelimelle. Toimintamalli laajenee asteittain koko maahan. Vuoden 2013 alusta lukien arvioidaan noin 3 miljoonan taksimatkan olevan vuosittain järjestelmässä mukana. Matkatilausten keskittämisellä taksikeskuksiin mahdollistetaan myös matkojen yhdistely silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon asiakkaan terveydentila tai matkan pituus. Asiakas maksaa taksikeskuksesta tilaamastaan matkasta matkakustannusten omavastuuosuuden 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Järjestelmä valitsee asiakkaalle yleensä lähimmän auton. Jos asiakas tilaa matkan muualta kuin taksikeskuksesta, hänellä on siihen oikeus, mutta silloin hän joutuu maksamaan itse taksimatkan hinnan kokonaan ja hakemaan korvausta jälkikäteen Kansaneläkelaitokselta koko matkan hinnasta. Järjestelmässä saavat käyttää niin sanottua vakiotaksia Kansaneläkelaitoksen myöntämässä lääkinnällisessä kuntoutuksessa olevat henkilöt sekä henkilöt, jotka ovat kuuluneet kuntoutuksen piiriin, mutta täyttäessään 65 vuotta jääneet kuntoutuksen ulkopuolelle. Yleensä kysymys on henkilöistä, joilla on oikeus invataksin käyttöön. Myös alle 16-vuotiailla yksin matkustavilla lapsilla on oikeus vakiotaksiin. Muilla asiakasryhmillä ei ole mahdollisuutta valita tiettyä taksia. Taksinkuljettajan toimiminen saattajana asiakkaalle on merkittävä asia. Sähköinen suorakorvausmenettely ei tuo tähän muutosta. Taksinkuljettaja saattaa edelleen asiakkaan sairaalan osastolle samoin kuin kotiinsa, jos asiakkaan terveyden- 2
Ministerin vastaus KK 362/2010 vp Lauri Oinonen /kesk tila sitä edellyttää. Suomalainen taksipalvelu tarjoaa asiakaskunnalleen myös jatkossa erinomaista palvelua luotettavasti. Taksiliikennelaki edellyttää, että asiakkaalla on mahdollisuus maksaa matkansa kaikilla yleisimmillä makuvälineillä. Sähköisessä suorakorvausjärjestelmässä maksujen välittämiseen käytetään samoja, takseissa jo olevia maksuliikennejärjestelmiä. Sähköisen suorakorvauksen toimimiseksi autossa tarvitaan taksamittari, maksupääte ja tilausvälityspääte. Maksuliikenteen välittämiseen liittyvistä laitteista ei synny yksittäiselle yrittäjälle lisäkustannuksia. Tilausvälityksen piirissä olevat taksit ovat perusinvestointinsa tehneet liittyessään taksin tilausvälitysjärjestelmään. Sähköisen suorakorvausjärjestelmän piirissä olevien autojen tulee olla mukana tilausvälityksessä, jotta tilaukset saadaan ohjattua taksikeskuksesta autoihin. Tilausvälityksen piiriin kuuluu kaikista Suomen takseista nykyisin jo lähes 70 prosenttia ja määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Vajaa kolmannes takseista ei ole sähköisen suorakorvausjärjestelmän vaatimusten mukaisen tilausvälityksen piirissä. Jotta tämä vajaa kolmannes taksiyrittäjistä voi käyttää hyväkseen sähköistä suorakorvausjärjestelmää, on heidän liityttävä tilausvälitysjärjestelmään. Tätä varten autoilija tarvitsee autoonsa tilausvälityspäätteen, jonka hinta tämän hetken hintatason mukaan arvioituna on noin 750 euroa. Hankinnan tapahduttua tilausvälitys ja sähköinen suorakorvausjärjestelmä toimivat teknisesti autoilijan sijainnista riippumatta. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä toukokuussa alkaneen sähköisen suorakorvausjärjestelmän tarkoituksena ei ole miltään osin vaikuttaa heikentävästi taksipalvelujen kysynnän jakautumiseen nykytilaan verrattuna. Tilausvälitysjärjestelmä kohtelee tasapuolisesti niin maaseudun kuin kaupunkien taksiyrittäjiä. Päinvastoin, tilausvälitysjärjestelmään liittymisen voidaan katsoa parantavan entisestään taksien saatavuutta. Sillä pyritään varmistamaan koko maan kattava, vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden toimiva taksipalvelu. Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 362/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Oinonen /cent: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att de taxitjänster som betalas av FPA kan fortsätta enligt nuvarande praxis? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: År 2009 ersatte Folkpensionsanstalten sammanlagt 2,7 miljoner taxiresor som gjordes på grund av sjukdom eller rehabilitering som Folkpensionsanstalten hade ordnat. Kostnaderna för taxiresorna uppgick till cirka 138 miljoner euro. Kostnaderna beräknas öka med cirka tio procent varje år. Ökningen beror bland annat på att befolkningen åldras, kollektivtrafiken minskar och hälso- och sjukvårdstjänsterna koncentreras. Resekostnaderna ersätts enligt vad resan skulle ha kostat med billigast möjliga färdsätt. Ersättningen betalas dock enligt kostnaderna för specialfordon, om personens sjukdom, grava funktionshinder eller trafikförhållandena förutsätter att specialfordon används. Enligt sjukförsäkringslagen bör också kombinerade resor väljas om det är organisatoriskt möjligt. Med kombinerade resor avses att flera klienter samtidigt reser med samma taxi. Den 4 februari undertecknade Folkpensionsanstalten och Finlands Taxiförbund ett avtal om direktersättning som inbegriper elektronisk förmedling av data om taxiresor. Enligt det förfarande som avses i avtalet koncentreras taxiresorna i varje sjukvårdsdistrikt till en beställningscentral från vilken alla taxiresor som omfattas av direktersättning ska beställas. Uppgifter om betalningstransaktionen som kommer direkt från taxin länkas till beställningsuppgifterna. Dessa förmedlas till en server som Folkpensionsanstalten har anvisat. Förfarandet kommer successivt att utsträckas till hela landet. Enligt uppskattningar kommer antalet taxiresor som omfattas av systemet årligen att uppgå till 3 miljoner från 2013. Genom att koncentrera beställningarna av resor till taxicentraler gör man det också möjligt att kombinera resor när det är ändamålsenligt med beaktande av klientens hälsotillstånd eller resans längd. För en enkelresa som beställts från en taxicentral betalar klienten en självriskandel på 9,25 euro. Som regel väljer systemet den bil som är närmast klienten. Klienten har rätt att beställa sin resa från något annat ställe än en taxicentral, men måste då själv betala taxiresan i sin helhet och i efterhand ansöka om ersättning från Folkpensionsanstalten för hela resans pris. Inom systemet har personer som får medicinsk rehabilitering som beviljats av Folkpensionsanstalten och personer som har omfattats av rehabilitering men inte längre beviljas rehabilitering när de fyllt 65 år rätt att använda en så kallad vanlig taxi. Det är vanligen fråga om personer som har rätt till rullstolstaxi. Också barn under 16 år som reser ensamma har rätt att anlita vanlig taxi. Övriga klientgrupper kan inte välja en viss taxi. Klientens möjlighet att anlita taxichauffören som ledsagare är av stor betydelse. Det elektroniska direktersättningssystemet medför inga ändringar i detta. Taxichauffören följer också i fortsättningen klienten till sjukhusavdelningen liksom hem, om klientens hälsotillstånd förutsätter det. De finländska taxibilarna erbjuder även framöver sina kunder en ypperlig och tillförlitlig service. 4
Ministerns svar KK 362/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Enligt lagen om taxitrafik har kunden rätt att betala sin resa med de vanligaste betalningsmedlen. Inom det elektroniska direktersättningssystemet tillämpas för förmedlingen av betalningar samma betalningssystem som redan finns i taxibilarna. För den elektroniska direktersättningen behöver taxin ha taxameter, betalterminal och en terminal för förmedling av beställningen. Enskilda företagare orsakas inga extra kostnader för den utrustning som behövs för transaktionsförmedlingen. De taxibilar som är involverade i beställningsförmedlingen har gjort sina grundinvesteringar i samband med anslutningen till systemet. De bilar som ingår i systemet med elektroniska direktersättningar bör vara anslutna till beställningsförmedlingen för att beställningarna ska kunna styras från taxicentralen till bilarna. Redan närmare 70 procent av alla taxibilar i Finland är numera anslutna till en beställningsförmedling, och antalet ökar kontinuerligt. En knapp tredjedel av taxibilarna omfattas inte av den beställningsförmedling som krävs för det elektroniska direktersättningssystemet. För att denna grupp av taxichaufförer ska kunna utnyttja systemet med direkta ersättningar, måste de ansluta sig till en beställningsförmedling. För detta ändamål behöver chauffören ha en terminal för förmedling av beställningarna i sin bil och terminalen kostar enligt nuvarande prisnivå uppskattningsvis runt 750 euro. Efter att ha skaffat utrustningen fungerar beställningsförmedlingen och direktersättningssystemet tekniskt oberoende av var bilen befinner sig. Syftet med det elektroniska system för direktersättningar som Mellersta Finland sjukvårdsdistrikt införde i maj är inte i något avseende att försämra fördelningen av efterfrågan på taxitjänster jämfört med situationen just nu. Systemet med beställningsförmedling är lika för taxiföretagare såväl på landsbygden som i städerna. En anslutning till systemet med beställningsförmedling kan sägas förbättra tillgången till taxi. Avsikten med systemet är att säkerställa en landstäckande taxiservice som fungerar varje dag under året och dygnet runt. Helsingfors den 21 maj 2010 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 5