1(9) Eurostatin UOE-työryhmän kokous koulutuksen taloustiedoista (UOE Subgroup on educational expenditure) Tiivistelmä Aika ja paikka Osallistujat Eurostatin UOE-työryhmän kokouksessa käsiteltiin UOEkoulutustilastokyselyn taloustietojen (Unescon, OECD ja Eurostatin yhteiskysely) harmonisointia kansantalouden tilinpidon käsitteiden kanssa. Eurostat oli tilannut aiheesta konsulttiselvityksen (ns. SOGETI-raportti). Raportin löydökset ja suositukset olivat kokouksen keskustelujen pohjana. Raportin mukaan UOE-kyselyn tilastointikehikko on osittain vanhentunut eikä ole ottanut huomioon kansantalouden tilinpidossa ja yleisessä kansainvälisessä taloustilastoinnissa tapahtuneita muutoksia. Raportti suositteli UOE-käsitteistön uudistamista kansantalouden tilinpidon nykytilanteen mukaiseksi. Käydyissä keskusteluissa todettiin, että monet raportin suosituksista ovat toteutettavissa melko lyhyelläkin aikavälillä, mutta osa vaatii pitempää valmistelua. Eurostat totesi, että UOE-tietojen harmonisoinnissa kansantalouden tilinpidon kanssa edetään yhteistyössä OECD:n ja Unescon kanssa. Asiaa valmistelemaan asetettaneen näiden kolmen järjestön ja muutaman maan edustajien Task Force. Eurostatin pitkän tähtäimen tavoitteena on muodostaa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen satelliittitilinpitokehikko. Eurostat totesi, että eräässä mielessä tällainen järjestelmä on UOE-kyselyn muodossa jo olemassa, mutta UOE-kyselyn käsitteistö kaipaa uudistamista. Kokouksessa todettiin, että koulutuksen satelliittitilinpidossa käytetyn käsitteistön ja siihen perustuvan indikaattorituotannon täytyy kuitenkin olla osin yksityiskohtaisempaa kuin kansantalouden tilinpidossa, koska koulutussektorilla on omia erityisiä tietotarpeita, jotka voivat poiketa kansantalouden tilinpidon yleiskehikosta. 21. - 22.11.2007 Eurostat, Luxemburg Osanottajia kokouksessa oli noin 40. Kokoukseen osallistui edustajia lähes kaikista EU-maista. Lisäksi kokouksessa oli edustajia mm. Eurostatista, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksesta CEDEFOPista, Euroopan koulutustietoverkko Eurydicestä sekä Unescon tilastoinstituutista UIS:stä. OECD:llä ei ollut edustajaa. Kokouksen puheenjohtajina toimivat Eurostatin Jean-Louis Mercy ja Lene Mejer. Suomea kokouksessa edusti Tilastokeskuksesta.
2(9) Kokouksen tausta ja tavoite Kokouksessa käsitellyt asiat SOGETI-raportti ja sen suositukset Euroopan tilastojärjestelmän koulutustilastotyöryhmän (Eurostat Education and Training Statistics Working Group, ETS WG) UOE-alatyöryhmän kokouksissa käsitellään Unescon, OECD:n ja Eurostatin yhteistä vuosittaista UOE-koulutustilastokyselyä ja siihen perustuvia tietoja ja indikaattoreita. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Tällä kertaa kokouksen aiheena oli UOEkoulutustilastokyselyn koulutuksen taloustietojen kehittäminen ja UOEtaloustietojen harmonisointi kansantalouden tilinpidon käsitteiden kanssa. Kokouksen avasi Eurostatin Jean-Louis Mercy. EU-regulaatio koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä on vastikään hyväksytty. Sen Domain 1:n koulutusjärjestelmiä koskevat tiedot perustuvat UOE-kyselyyn. UOE-kyselyä koskevaa implementointisäädöstä aletaan valmistella vuonna 2008 ja se pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti niin että se voisi koskea mahdollisesti jo vuoden 2009 UOE-tiedonkeruuta. UOE-tiedonkeruun keskeinen osa ovat koulutuksen taloutta koskevat tiedot koulutuskustannuksista ja niiden rahoituslähteitä. UOE-kyselyssä kysytään tietoja myös mm. koulutusjärjestelmän opiskelijoista, tutkinnoista, opetushenkilökunnasta, koulutuksen aloittamisesta ja luokkakokojen suuruudesta. OECD- ja EU-maiden listatessa UOE-tietojen kehittämistarpeita koulutuksen taloustietojen vertailukelpoisuuden edelleen kehittäminen oli listattu kärkeen. Eurostatin pitemmän tähtäimen tavoitteena on ollut myös yhtenäistää UOE-taloustietojen käsitteistöä kansantalouden tilinpidon kanssa ja hahmotella mahdollisuuksia satelliittitilinpitojärjestelmien muodostamiseen. Eurostat oli tilannut aiheesta konsulttiselvityksen. Tämä selvitys, ns. SO- GETI-raportti, ja sen suositukset olivat kokouksen keskustelujen pohjana. Lisäksi asialistalla oli joitakin koulutuksen taloustietojen vertailtavuuskysymyksiä, joita on käsitelty jo aikaisemmissa Eurostatin ja OECD:n koulutustilastokokouksissa. Anders Nordin SOGETI:sta esitteli Eurostatin tilaamaa konsulttiraporttia UOE-koulutustilastokyselyn koulutuksen taloustietojen ja kansantalouden tilinpidon käsitteistön eroista ja konsulttien suosituksista UOE-kyselyn kehittämiseksi. Nordin totesi, että UOE-kyselyn taloustietojen käsitteistö, manuaali ja taloustoimien kehikko perustuvat pääasiassa Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n GSF-manuaalin vuoden 1986 versioon. UOE-kysely on aloitettu nykymuotoisena 1990-luvun alussa ja sen jälkeen taloustietojen keruun systemaattista peruskehikkoa ei ole merkittävästi muutettu, vaikkakin kerättyjen tietojen määrää ja yksityiskohtaisuutta on lisätty. Nordin huomautti, että IMF:n GSF-manuaali on uudistettu vuonna 2001. Kansantalouden tilinpitoa on uudistettu 1990-luvun alun jälkeen huomatta-
3(9) Maiden kokemuksia Kustannusten kirjaamiskäytäntöjen erot vasti (nykyisin SNA93 ja ESA95). Nordin totesi, että UOE-kyselyn käsitteistö on osittain vanhentunutta verrattaessa sitä nykyiseen yleiseen taloustilastointiin. UOE-kyselyn käsitteistö ja tiedonkeruukehikko olisi syytä ajantasaistaa siirtymällä käyttämään mahdollisimman pitkälle kansantalouden tilinpidon nykyisiä käsitteitä. Nordin listasi useita kehittämiskohteita ja muutostarpeita UOE-kyselyssä. Kokouksen agendan myöhemmät asiakohdat keskittyivät pääasiassa tärkeimpien Nordinin esittämien kehittämiskohteiden käsittelyyn. Näitä olivat mm. kustannusten kirjaamiskäytäntö (cash/accrual accounting), tarkasteltavan koulutuksen rajaus (formaali/non-formaali koulutus), julkisten menojen tilastointi ja luokittelu, opintolainojen tilastointi, satelliittitilinpitojen muodostaminen ja tilastointikäsitteistön kehittäminen. SOGETI-raportin tekijät olivat vierailleet neljässä maassa ja tarkastelleet näiden maiden UOE-tilastoinnin ja kansantalouden tilinpidon tilastoinnin eroja käytännön tasolla. Vierailuja olivat suorittaneet Anders Nordin ja Mira Lehmuskoski. Nordinin esityksen jälkeen näiden neljän maan edustajat kertoivat näkemyksistään ja kokemuksistaan. Vieraillut maat olivat Alankomaat, Tanska, Espanja ja Portugali. Portugalin edustaja kertoi hankkeesta, jossa maahan ollaan muodostamassa koulutuksen satelliittitilinpitoa kansantalouden tilinpidon käsitteistön kanssa yhteensopivalla tavalla. Samasta tilastojärjestelmästä on tarkoitus tuottaa sekä kansantalouden tilinpidon että UOE-raportoinnin tarvitsemat tiedot. Tavoitteena on myös parantaa kansantalouden tilinpidon koulutusta koskevien tietojen laatua. Esitysten jälkeen käytiin round table -keskustelu, jossa kaikki läsnä olevat maat kertoivat UOE-kyselyraportointilähteistään ja niiden yhteydestä kansantalouden tilinpitoon. Yhteenvetona voitiin todeta, että monessa maassa koulutuksen taloustietojen lähdeaineisto voi olla sama, mutta niitä muokataan eri tavalla, jotta saadaan muodostettua tiedot tarvittavien käsitteistöjen mukaisesti kansantalouden tilinpitoon ja UOE-raportointiin. Suomessa tärkein UOE-taloustietojen lähde on Opetushallituksen valtionosuustiedonkeruu. Yliopistojen kustannustietoja saadaan kansantalouden tilinpidon käyttämästä valtion budjettidatasta. Lisäksi käytetään mm. Tilastokeskuksen tiede- ja teknologiatilastojen tutkimusmenotietoja ja Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilaston kustannus- ja suoritetietoja. Kustannusten kirjaamiskäytäntö on tällä hetkellä erilainen UOE-kyselyssä ja kansantalouden tilinpidossa. IMF:n vuoden 1986 GSF-manuaalin mukaisesti UOE-kyselymanuaalin käsitteistö perustuu menojen kassakirjanpidon mukaiseen kirjaamiseen (cash accounting), kun taas kansantalouden tilinpidossa on käytössä suoriteperusteinen kirjaaminen (accrual accounting). Erona on, että kassakirjanpidon mukaisessa kirjaamisessa transaktio kirjataan, kun raha
4(9) Terveystilastojen satelliittitilinpito vaihtaa omistajaa, suoriteperusteisessa kirjaamisessa taas silloin kun transaktio tapahtuu eli taloudellinen arvo vaihtaa omistajaa tai muodostuu (riippumatta siitä milloin maksu siitä suoritetaan). Suoriteperusteisen kirjaamisen etuna on se, että se kuvaa ajantasaisemmin taloudellisten toimijoiden välisiä taloudellisia siirtoja. Näin esimerkiksi investointimenojen kassakirjanpidon mukaiseen kirjaamiseen liittyvä vuosittainen heilahtelu saadaan poistettua. Käydyssä keskustelussa todettiin, että periaatteessa UOE-kyselykäsitteistön uudistamiselle suoriteperusteisen kirjaamiskäytännön (accrual accounting) mukaiseksi ei ole estettä. UOE-raportoinnin pohjana olevien kansallisten tiedonkeruiden ja tilastosysteemien kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Näin käytännössä monissa tapauksissa jo nyt maiden raportoimat UOE-tiedot perustuvat suoriteperusteiseen tilastointiin, koska siihen on siirrytty kansallisesti monissa tilastojärjestelmissä. Keskustelun perusteella Eurostat totesi, että UOE-tilastointi pyritään uudistamaan suoriteperusteisen kirjaamiskäytännön mukaiseksi. Maiden olisi mahdollisuuksien mukaan valmistauduttava siirtymään käyttämään suoriteperusteista kirjaamista UOE-raportoinnissa. Eurostat totesi kuitenkin, että on ymmärrettävää että kansalliset tilastointijärjestelmät asettavat rajoituksia sille miten tietoja voidaan raportoida maista. Eurostatin terveystilastojen edustaja esitteli terveystilastojen satelliittitilinpitohanketta. Eurostatin, OECD:n ja WHO:n yhteistyössä on muodostettu terveystilastoja koskeva satelliittitilinpitotilastointikehikko, johon tietoja kerätään järjestöjen yhteiskyselyllä. Kehikko on muodostettu 2000-luvun alkupuolella, joten se on uusimpien kansantalouden tilinpidon määrittelyjen mukainen. Useat maat ovat muodostaneet kansallisia terveystilastojen satelliittitilinpitoja kehikon mukaisesti. Eurostatin terveystilastojen edustaja totesi, että kansantalouden tilinpidon käsitteistön omaksuminen antaa hyvät mahdollisuudet tietojen laajempaan käyttöön ja yhdistettävyyteen. Samalla voidaan saavuttaa synergiaetuja kansantalouden tilinpidon tilastotuotannon kanssa. Toisaalta Eurostatin edustaja korosti, että kansantalouden tilinpito on taloudellisen toiminnan tilastointikehikko ja sitä täytyy jalostaa satelliittitilinpidossa kattamaan tarkastellun tilastoalueen yksityiskohtaiset tietotarpeet. Näin satelliittitilinpidossa käytetyn käsitteistön ja aihealueen indikaattorituotannon täytyy olla osin yksityiskohtaisempaa kuin kansantalouden tilinpidossa. Satelliittitilinpidon täytyisi myös mahdollistaa käytettyjen panosten (kustannukset) kytkentä saavutettuihin tuotoksiin (suoritteet). Tilastoitavan koulutuksen rajaus (formaali/non-formaali) Anders Nordin SOGETI:sta oli esittänyt, että UOE-kyselyssä tilastoitavan koulutuksen rajausta olisi laajennettava. UOE-kysely kattaa ns. formaalin eli pääsääntöisesti koulujärjestelmässä annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen. Esim. lyhyet tutkintoon johtamattomat kurssikoulutukset (Suomessa esim. tyypillisesti aikuis- ja kansalaisopistojen kurssit) ja yritysten tutkin-
5(9) toon johtamaton henkilöstökoulutus jätetään tarkastelun ulkopuolelle. UOEkyselyyn ei myöskään sisällytetä laajuudeltaan alle lukukauden olevia koulutuksia. Kansantalouden tilinpidossa käytetyissä toimialaluokitus NACE:ssa ja julkisyhteisöjen tehtäväluokituksessa COFOG:issa koulutussektori käsittää kuitenkin periaatteessa myös non-formaalin koulutuksen tai osia nonformaalista koulutuksesta. Laajana käsitteenä non-formaali koulutus sisältää kaiken koulutuksen, joka ei ole formaalia koulutusta. Nordin esitti, että myös non-formaali koulutus olisi sisällytettävä UOE-kyselyn talousraportointiin. Käydyssä keskustelussa useat maat kiinnittivät huomiota siihen, että UOEtilastosysteemi käsittää talousdatan lisäksi myös non-monetaarista dataa (esim. opiskelijat ja tutkinnot koulutusjärjestelmässä). Näiden tietojen yhdistettävyys on ollut eräs UOE-järjestelmän suurimpia vahvuuksia sillä tietoja on kerätty samalla rajauksella ja käsitteistöllä sekä talousdatan että muun datan osalta. Tärkeimpiä UOE-pohjaisia indikaattoreita ovat opiskelija- ja tutkintokohtaiset kustannukset. Jos kustannusten rajausta laajennetaan tämä kytkentä voidaan menettää. Yleensäkin non-formaalin koulutuksen datan kattavaa vertailukelpoista raportointia pidettiin hyvin ongelmallisena, koska tästä alueesta on olemassa tilastolähteitä hyvin vaihtelevalla tavalla ja kaikista non-formaalin koulutuksen muodoista ei ole olemassa vakituisia kansallisia tilastolähteitä. Ruotsi kuitenkin esitti, että se haluaisi että UOE-kyselyn kattavuutta muutetaan niin, että se voisi sisällyttää lyhytkestoiset Ruotsin käsitteistössä formaalit koulutukset UOE-raportointiin. Suomi vastusti puheenvuorossaan UOE-kyselyn kattavuuden laajentamista non-formaaliin koulutukseen. Non-formaalin koulutuksen tilastollisesta rajauksesta ei ole olemassa valmista yksiselitteisesti rajattua kansainvälistä määritelmää. Näin vaarana on, että non-formaalin koulutuksen kansainvälisessä vertailussa päädyttäisiin lähinnä vertaamaan tietoja, joita kansallisesti on tällä hetkellä saatavissa, ilman että tietojen pohjana olevien koulutusmuotojen vertailtavuudesta on takeita. Suomi esitti, että mikäli non-formaalia koulutusta halutaan ryhtyä mittaamaan UOE-kyselyssä niin tämä olisi tehtävä tässä vaiheessa erillisenä osiona ja UOE-kyselyn kattavuus olisi muuten pidettävä ennallaan, jottei perustietojen (formaali koulutus) vertailtavuus vaarannu. UOE-tiedot on pystyttävä myös kytkemään vastaaviin opiskelijatietoihin opiskelijakohtaisten kustannusten laskemiseksi ja tämä voi vaarantua, jos non-formaali koulutus sisällytetään tarkasteluun. Jean-Louis Mercy Eurostatista totesi yhteenvedossaan, että UOE-työryhmän kanta on se, että UOE-kyselyn kattavuus pidetään ennallaan ja että UOEkysely mittaa formaalia koulutusta. Non-formaalin koulutuksen mittaamiseksi on käytettävä muita lähteitä, joita ovat esim. aikuiskoulutustutkimus ja CVTS - yritysten henkilöstökoulutustutkimus. Non-formaalin koulutuksen mittaamisen käsitteistöä on myös edelleen kehitettävä. Pitkän tähtäimen tavoitteena voi kuitenkin olla elinikäisen oppimisen satelliittitilinpitotarkaste-
6(9) lu, jossa tarkastelussa ovat formaalin ja non-formaalin koulutuksen panokset ja tuotokset. Julkisten menojen tilastointi ja COFOG-luokitus Opintolainojen tilastointi SOGETI-raportissa oli esitetty, että julkisten koulutusmenojen UOEraportoinnissa pyrittäisiin käyttämään julkisyhteisöjen tehtäväluokitus CO- FOG:in jaotteluja. COFOG on kansantalouden tilinpidon tehtävittäisten tarkastelujen pohjana. Sekä UOE-raportoinnissa että COFOG-luokituksessa menoja luokitellaan kansainvälisen koulutusluokituksen ISCED:in koulutusasteiden mukaisesti. Eroja ovat mm. se että päiväkodeissa annettu esiasteen koulutus ei sisälly COFOG:in koulutustehtäväluokkaan. Tukitoimintokustannukset (majoitus, kuljetus, ruokailu) ovat COFOG:issa omana ryhmänään, kun taas UOE:ssa ne luokitellaan ISCED-koulutusasteille. COFOG:in koulutustehtävään sisältyy vain koulutuksen kehittämistä koskeva tutkimus, kun UOE:hen sisältyvät kaikki korkeakoulujen tutkimusmenot. Muut koulutusmenot kuten esim. koulutuksen hallinto ovat COFOG:issa oma ryhmä koulutustehtävän alla, kun taas UOE:ssa hallintomenot sisällytetään ISCED-asteille laskennallisesti. Koulutukset, joita ei voida luokitella ISCED-asteen mukaisesti, sisältyvät COFOG:issa koulutustehtävään omana luokkanaan, mutta UOE:hen nämä koulutukset eivät sisälly. Keskustelussa todettiin, että UOE-kyselyssä ja COFOG-luokittelussa on jokseenkin vastaavia luokitteluryhmiä. Eurostat toivoo, että kansallisesti selvitettäisiin mahdollisuuksien mukaan mitä eroja UOE-kyselyraportoinnissa ja COFOG-luokittelussa on tällä hetkellä. Kansantalouden tilinpidon piirissä kaavaillaan COFOG:in mukaisten tehtävittäisten koulutusmenotarkastelujen julkaisemista aikaisempaa tarkemmalla tasolla. Lukuja on julkaistu koulutustehtävän tarkkuudella, mutta nyt olisi tarkoitus julkaista lukuja myös koulutusasteen ja edellä mainittujen tarkempien luokitteluryhmien tarkkuudella. Kaikki maat eivät ole kuitenkaan vielä antaneet lupaa omien lukujensa julkaisemiseen tarkemmalla tasolla, koska niiden kansainvälisestä vertailtavuudesta ei ole vielä täyttä varmuutta. CO- FOG:iin ja UOE-kyselyyn perustuvat julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen olivat Suomessa v. 2004 6,1 % COFOG:iin ja 6,4 % UOE:hen perustuen. UOE-kyselyssä kerätään tietoja vuosittain myönnettyjen opintolainojen määrästä. Tietoja kerätään sekä julkisista että yksityisistä opintolainoista. Aikaisemmin julkiset opintolainat on sisällytetty UOE-tarkasteluissa julkisiin koulutusmenoihin, mutta tästä on yhä enemmän indikaattorien tasolla luovuttu ja julkiset opintolainat on jätetty pois julkisia koulutusmenoja kuvaavista indikaattoreista tai ne on esitetty niissä erikseen omana osanaan. CO- FOG:in mukaisiin koulutusmenoihin opintolainat eivät sisälly vaan opintolainoja tarkastellaan muiden lainakulujen yhteydessä.
7(9) Yksityiset koulutusmenot SOGETI-raportissa oli esitetty, että opintolainoja ei pitäisi sisällyttää julkisiin koulutusmenoihin UOE:ssä ja että niitä pitäisi käsitellä vastaavalla tavalla kuin kansantalouden tilinpidossa eli nettopohjaisesti (saadut takaisinmaksut pitäisi vähentää myönnetyistä lainoista). Keskustelussa todettiin, että julkisten menojen UOE-rajauksen osalta tämä on mahdollista ja näin on edellä mainitulla tavalla jo meneteltykin. UOEkyselyyn perustuvien julkisten koulutusmenojen käsitteen harmonisointia mahdollisimman paljon kansantalouden tilinpidon kanssa kannatettiin, koska UOE:n julkisista koulutusmenoista muodostetaan indikaattori julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen. Toisaalta todettiin, että UOE-tiedot eivät välttämättä voi olla täydellisesti yhteensopivia tilinpidon kanssa, koska koulutussektorin erityistietotarpeet voivat poiketa kansantalouden tilinpidosta. Esim. myönnettyjen opintolainojen määrä ja niiden kansainvälinen vertailu on koulutuspoliittisesti mielenkiintoista, vaikka ne eivät sisällykään julkisiin menoihin kansantalouden tilinpidossa. Lainojen nettopohjaista raportointia pidettiin mahdollisena. UOE:ssä raportoidaan kotitalouksien koulutusmenoja kuten lukukausimaksuja ja muita maksuja oppilaitoksille ja esim. koulukirjojen ja -tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Ongelmana on ollut, että erityisesti kotitalouksien koulutusta varten hankkimien tarvikkeiden kustannusten määrittely on ollut hankalaa ja monet maat eivät ole pystyneet raportoimaan näitä kustannuksia. Eurostat esitteli yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaiseen COI- COP-luokitukseen perustuvia kotitalouksien koulutusmenojen menokategorioita. Nämä poikkeavat UOE-kyselyssä käytetyistä luokituksista. Perustuen COICOP-luokitukseen ja Eurostatin koulutustilastojen aikaisempaan työhön yksityisten koulutusmenojen tarkemmaksi määrittämiseksi UOE-kyselyssä Eurostat esitti uuden ehdotuksen UOE-kyselyn yksityisten koulutusmenojen rajaamiseksi. Kotitalouksien oppilaitoksille suuntaama yksityinen rahoitus käsittäisi jatkossa vain oppilaitoksille maksetut lukukausimaksut, muut kotitalouksien maksut oppilaitoksille kuten esimerkiksi maksut ruokailusta ja erilaiset materiaalimaksut jätettäisiin huomiotta. Kotitalouksien oppilaitosten ulkopuolelle suuntaamista maksuista otettaisiin huomioon vain yksityisopetuksesta (private tutoring) maksetut maksut. Kotitalouksien koulutusta varten hankkimista tarvikkeista otettaisiin huomioon vain tarvikkeet, jotka edellytetään hankittaviksi, jotta voi osallistua opetukseen. Näistä muodostettaisiin tarkempi listaus perustuen COICOPluokituksen kategorioihin. COICOP-kategorioista mukaan pitäisi ottaa vain ne ryhmät, jotka ovat relevantteja koulutuksen kannalta. Eurostat toivoi kuitenkin kommentteja siitä, kuinka relevantteja nämä kotitalouksien hankkimien tarvikkeiden kustannukset lopulta ovat menotarkastelujen kannalta ja onko niistä saatavissa tietoja.
8(9) Tilastointikäsitteistön kehittäminen Muut asiat ja jatkotyö Keskeisenä ideana Eurostatin uudessa ehdotuksessa oli rajata kotitalouksien yksityisen rahoituksen tarkastelu vain opetustoiminnasta (educational core services) aiheutuvien menojen mittaamiseen. Tukitoimintoihin (esim. majoitus, ruokailu, kuljetus) kohdistuva yksityinen rahoitus jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle. Tämä selkiyttäisi raportoitavien menojen rajausta. Koulutuksen tukitoiminnot on järjestetty eri maissa hyvin eri tavalla ja niiden vertailukelpoinen tarkastelu on osoittautunut hyvin vaikeaksi, koska esim. ruokailu tarjotaan joissain maissa oppilaitoksissa ja joissain maissa ei. Ehdotus sai alustavasti myönteisen vastaanoton. Kommenteissa epäiltiin kuitenkin onko ehdotetun tiukemman rajauksen perusteella tarvetta mitata enää ollenkaan kotitalouksien menoja erilaisiin koulutukseen liittyviin tarvikkeisiin. Eurostat jatkaa asian valmistelua yhdessä OECD:n ja Unescon tilastoinstituutin kanssa. Eurostatin Fernando Reis esitteli kansantalouden tilinpidossa koulutukseen liittyviä luokituksia. Näitä ovat toimialaluokitus NACE, tuoteluokitus CPA, kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen toimintojen luokitus COPNI, yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukainen luokitus COICOP ja julkisyhteisöjen tehtäväluokitus COFOG. Reis totesi, että näissä kaikissa koulutuksen käsitteen näkökulma vaihtelee tarkastelutarkoituksesta riippuen. Reis totesi, että näiden kansantalouden tilinpidossa käytettyjen luokitusten perusteella ei voida muodostaa täysin yhtenäistä ja yksiselitteistä koulutuksen kustannuskäsitettä. Tässä UOE-kyselyn oppilaitokseen (educational institution) perustuva tarkastelukehikko muodostaa metodologisesti jopa selkeämmän pohjan kuin tilinpidon näkökulma. Reis kävi yksityiskohtaisesti läpi kansantalouden tilinpidon käsitteistön ja UOE-käsitteistön eroja. Käsitteiden nimikkeistö poikkeaa toisistaan, mutta monin kohdin tarkoitetut menolajit ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan. Esim. UOE-kyselyn sektoriluokittelu (central government, regional government, local government, households) on lähellä kansantalouden tilinpidon luokitteluja. Näyttää siltä, että jos UOE-kyselyn käsitteistöä harmonisoidaan vastaamaan tilinpidon käsitteistöä suurimmat erot lopputuloksissa syntyvät investointimenojen raportoinnissa. UOE:ssa investointikustannuksiin sisällytetään esim. rakennusten lisäksi niiden maa-ala ja toisin kuin UOE:ssa kansantalouden tilinpidossa investoinneista vähennetään kiinteän pääoman myynnit. Näyttää kuitenkin siltä, että erot lopputuloksissa riippuvat todennäköisesti monissa kohdin enemmänkin siitä miten tilastointi tapahtuu tällä hetkellä UOE-kyselyn kansallisissa lähteissä kuin tilinpidon ja UOE-kyselyn käsitteellisistä eroista. Eurostatin Jean-Louis Mercy kiinnitti vielä huomiota siihen, että maat eivät raportoi UOE-kyselytietoja toivotun aikataulun mukaisesti vaan tiedot saadaan joidenkin maiden osalta huomattavastikin myöhässä toivotusta aikatau-
9(9) lusta. Mercy totesi, että kansantalouden tilinpidon tiedot ovat saatavissa huomattavasti nopeammin kuin UOE-tiedot. Mercy toivoi, että maat yrittävät nopeuttaa UOE-raportointiaan jatkossa. Mercy katsoi, että UOE-työryhmän kokous oli antanut yleisesti hyväksynnän sille, että Eurostat jatkaa työtä UOE-kyselyn käsitteistön harmonisoimiseksi entistä enemmän kansantalouden tilinpidon kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on koulutuksen satelliittitilinpitojen kehittäminen. Mercy totesi, että eräässä mielessä UOE-kyselyjärjestelmä on jo nyt kansainvälisesti vertailukelpoinen koulutuksen satelliittitilinpitojärjestelmä, mutta sen käsitteistö on osittain vanhentunutta ja kaipaa uudistamista. Kehittämistyön tuloksia pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon jo ensi vuonna tapahtuvassa koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamista ja kehittämistä koskevan EU-regulaation implementointisäädöksen valmistelussa. Koska UOE-kysely on Eurostatin, OECD:n ja Unescon yhteiskysely kehittämistyötä on tehtävä kansainvälisten järjestöjen yhteistyönä. Mercy kaavaili, että kehittämistyötä varten perustetaan näiden kv-järjestöjen ja muutaman maan edustajien muodostama Task Force -ryhmä. Jakelu: Tilastokeskus OPM OPH Jeskanen-Sundström, Tarkoma, Kousa, Repo, Blomqvist, Paakkolanvaara, Sainio, Kauppinen, TiimiFoorumi Heinonen, Ahola, Kangaspunta, Aholainen, Tornberg, Väisänen, Ertola, Lehtomaa Laukkanen, Kyrö