Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari

Transkriptio

1 Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari

2 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitys UNESCO kehittänyt ISCED-luokituksen (kansainvälinen koulutusluokitus) ja aloittanut kansainvälisen koulutustilastoinnin kehittämisen luvulla OECD:n INES-projekti (Indicators of Education Systems) 1980-luvun lopulta alkaen, voimakasta tilastoinnin kehittämistä 1990-luvulta alkaen Education at a Glance -julkaisu, toiminnassa edelleen EU/Eurostat aktivoitunut 2000-luvulla, säädöspohja, tavoiteindikaattorit, laajentunut ja kehittyvä tilasto- ja indikaattorituotanto

3 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitysnäkymiä EU:n koulutustilastot ovat muuttuneet säädöspohjaisiksi, neuvoston ja parlamentin koulutustilastoregulaatio hyväksyttiin v ja tähän liittyvät UOE-kyselyn ja aikuiskoulutustutkimuksen toimeenpanosäädökset v. 2010, CVTS-kysely (yritysten henkilöstökoulutus) säädöspohjainen jo aikaisemmin EU:n koulutusindikaattorit sisältävät yhä enemmän tavoitearvoja, jotka perustuvat EU:n koulutuspoliittisiin tavoitteisiin ja niiden seurantaan

4 Kansainvälisen koulutustilastoinnin kehitysnäkymiä EU:n tietotarpeet jatkuvassa kasvussa koulutuspoliittiset kehittämistavoitteet ulottuvat aiheisiin, joista ei ole kansainvälistä vertailutietoa OECD toteuttaa laajoja oppimistulostutkimuksia: PISA (15-v. lukutaito, matematiikka, luonnontieteet), PIAAC (aikuisten taitotutkimus), AHELO (korkeakoulututkinnon suorittaneiden taidot) Määrällisten perustietojen yhdistäminen oppimistuloksiin tehokkuusindikaattorit?

5 EU2020 tavoitteet EU:n kasvustrategia: EU:lla viisi tavoitetta vuoteen 2020 mennessä 1) Työllisyys: 75 % v. töissä 2) Tutkimus ja kehittäminen/innovaatiot: 3% BKT:stä tutkimus- ja kehittämistoimintaan 3) Ilmastonmuutos/energia: kasvihuonepäästöjen vähentäminen 20%, energiasta 20% uudistuvista energialähteistä, 20% energiatehokkuuden lisäys 4) Koulutus: koulutuksen keskeyttämisaste alle 10%, 40% v. suorittanut korkea-asteen koulutuksen 5) Köyhyys/sosiaalinen syrjäytyminen: 20 miljoonan ihmisen vähennys syrjäytymisuhan alla olevien määrässä

6 EU 2020 tavoitteet: Koulutus Koulutuksen keskeyttämisaste alle 10 % Indikaattori: Early leavers from education and training by gender Lähde: LFS (Työvoimatutkimus), Suomi 10,3 % (v. 2010), vain perusasteen koulutuksen suorittanut eikä osallistunut koulutukseen 4 edellisen viikon aikana (osuus v. väestöstä) 40 % vuotiaasta väestöstä on suorittanut korkea-asteen koulutuksen Indikaattori: Tertiary educational attainment by gender, age group years Lähde: LFS (Työvoimatutkimus), Suomi 45,7 % (v. 2010)

7 EU:n benchmark -koulutusindikaattorit EU tavoiteindikaattorit EU:n koulutuksen viitearvot, viisi viitearvoa liittyen strategisiin tavoitteisiin: 1) aikuisten osallistuminen elinikäiseen oppimiseen, 2) perustaidoissa heikosti menestyvät 15-vuotiaat, 3) korkea-asteen opinnot suorittaneet, 4) opintonsa keskeyttäneet, 5) varhaiskasvatukseen osallistuminen Uusia viitearvoja kehitettävä: 1) kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus, 2) työllistyvyys, 3) kielten oppiminen Koulutus työohjelma (lähes parikymmentä indikaattorialuetta)

8 Kansainvälisten koulutustilastojen lähteitä UOE-kysely UNESCO, OECD, Eurostat vuosittainen tilastokysely määrällisistä perustiedoista perustuen rekisteriaineistoihin: opiskelijat, tutkinnot, kustannukset, opetushenkilökunta, koulutuksen aloittaneet (EU-regulaatiopohjainen alkaen v. 2012, Tilastokeskus raportoi) Aikuiskoulutustutkimus (joka viides vuosi, otoskysely, EU-regulaatiopohjainen, Tilastokeskus raportoi) Työvoimatutkimus (jatkuva, otoskysely, EUregulaatiopohjainen, Tilastokeskus raportoi)

9 ISCED 1997 ISCED 2011 Tilastokeskuksen koulutusluokitus Pre-primary education 0 Early childhood education 0 Esiaste 1 Primary education 1 Primary 1 Alempi perusaste 2 Lower secondary education 2 Lower secondary 2 Ylempi perusaste 3 Upper secondary education 3 Upper secondary 3 Keskiaste 4 Post-secondary non-tertiary educ4 Post-secondary non-tertiary 5 First stage of tertiary education 5B Programmes 5 Short-cycle tertiary 5 Alin korkea-aste 5A Programmes 6 Bachelor or equivalent 6 Alempi korkeakouluaste 7 Master or equivalent 7 Ylempi korkeakouluaste 6 Second stage of tertiary educatio8 Doctoral or equivalent 8 Tutkijakoulutusaste 9 Level unspecified or unknown 9 Koulutusaste tuntematon Education Statistics

10 ISCED uudistus kansainvälinen koulutusluokitus ISCED on perustana kansainvälisille koulutustilastovertailuille Nyt käytössä ISCED 1997, uudistettu ISCED 2011 hyväksytään marraskuussa 2011 Unescon yleiskokouksessa, uusi luokitus käyttöön kansainvälisessä tilastoinnissa v ISCED 2011 korkea-asteen koulutusasteet samat kuin Tilastokeskuksen ja opetushallinnon koulutusluokituksissa (2002) Muuta uutta: lisäluokituksissa muutoksia, käsitteitä täsmennetty, tarkemmat ohjeet luokituksen käytöstä väestön koulutusrakennetietojen luokittamisessa

11 ISCED 2011 uudistus Uusia käsitteitä: insufficient for level completion, koulutus on tietyn asteen koulutusta, mutta sen kesto on liian lyhyt, jotta se tuottaisi tämän koulutusasteen suorituksen kansainvälisessä vertailussa Korkeakoulukoulutuksessa koulutusasteen lisäksi lisäluokitukset ensimmäinen/toinen tutkinto koulutusasteella ja koulutuksen kesto sekä uutena koulutuksen suuntautuminen (academic/professional) Academic/professional -jaottelulle ei ole vielä selviä kv-kriteereitä, joten sitä ei vielä otettane käyttöön ISCED koulutusalaluokitus (field) uudistetaan vuoteen 2013 mennessä Suomen lisensiaatin tutkinnon luokittaminen?

12 Kansainväliset vertailut Kuinka moni suorittaa korkea-asteen koulutuksen? OECD:n ja Eurostatin väestön koulutusrakennetiedot (educational attainment): tutkinnon suorittaneiden osuus tietyn ikäisestä väestöstä, esim. korkeakouluasteen (ISCED 5A/6) suorittaneita v. väestöstä 23%, v. väestöstä 36% (tilanne v. 2009, lähde: työvoimatutkimus, LFS) OECD:n odotusarvoindikaattorit (graduation rate): tietyn vuoden tutkintomäärä suhteutetaan saman vuoden väestötietoihin, antaa odotusarvon sille kuinka moni ikäluokasta suorittaa kyseisen koulutuksen,

13 jatkuu.jos tutkinnon suorittamisen yleisyys säilyy tarkastellun vuoden tasolla tulevaisuudessa esim. korkeakouluasteen suorittamisen odotusarvo elämän aikana 44% ikäluokasta, korkeakouluasteen suorittamisen odotusarvo 30 ikävuoteen mennessä 35% ja 35 ikävuoteen mennessä 38% ikäluokasta (lähde: UOE-kysely, vuoden 2009 tutkintotiedot) OECD:n läpäisyindikaattorit (successful completion, survival rate): tarkastellaan tiettynä vuonna aloittaneita opintojen kuluessa, kuinka moni valmistuu tietyn ajan kuluessa opintojen aloittamisesta, esim. v aloittaneista korkeakouluopiskelijoista valmistui 72% 10 vuoden kuluessa, (lähde: OECD:n erilliskysely)

14 Net graduation rate (tutkinnon suorittamisen odotusarvo) ISCED 5A koulutusasteen ensi kertaa suorittavat (AMK+yliopisto) ja tutkinnon suorittamisen odotusarvo v Tutkinnon suorittaneet 2009 Väestö Tutkinnon suorittamisen odotusarvo koko elämän aikana (net graduation rate) Tutkinnon suorittamisen odotusarvo 30- ikävuoteen mennessä Tutkinnon suorittamisen odotusarvo 35- ikävuoteen mennessä Ikä Yhteensä ,0 34,5 38,1 15 vuotta ,0 16 vuotta ,0 17 vuotta ,0 18 vuotta ,0 19 vuotta ,0 20 vuotta ,0 21 vuotta ,1 22 vuotta ,1 23 vuotta ,2 24 vuotta ,9 25 vuotta ,9 26 vuotta ,6 27 vuotta ,8 28 vuotta ,4 29 vuotta , vuotta , vuotta ,0 40 vuotta ja yli ,9 Lähde: UOE-kyselydata, Tilastokeskus

15

16

17 European University Register/Data Collection Euroopan komission hanke tarkoitetaan tilastotietokantaa jossa olisi tilastotietoja korkeakouluttain ei rekisteri siinä mielessä kuin Suomessa asia ymmärretään, Suomesta mukana sekä yliopistot että AMK:t pilottitiedonkeruu suoritettu, tietoja nähtävissä komission sivuilla internetissä (Excel-muodossa): versities_en.htm tilastovirastot ja opetusministeriöt toimittavat tietoja tietosisältö vielä hyvin vähäinen (opisk./tutkintomääriä) hanketta jatketaan, tietoja on tarkoitus kerätä vuosittain