YMPÄRISTÖ- JA ELINKAARIMITTARIT Elinkaarisuunnittelu Ekotehokkuus Energiansäästö Elinkaariedullisuus Ympäristöluokitus Ympäristöraportointi
EKOKÄSITTEITÄ Ekotehokkuus Tuotteiden ja palveluiden arvo suhteessa ympäristöön kohdistuviin paineisiin ja kuormituksiin. Elinkaariarviointi (LCA) Tuotejärjestelmän tai rakennuksen elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä ympäristövaikutusten kokoaminen ja arviointi. Elinkaariedullisuus Rakennuksen arvo suhteessa koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Ympäristöluokitus Yksikäsitteinen ja yhteisesti sovittu mittaristo rakennuksen/kiinteistön ympäristökuormitukselle. Ympäristöseloste Yhteenveto tuotteen ympäristövaikutuksista siihen asti, kun tuote on valmis jakeluun. Lisäksi selosteessa annetaan ohjeita tuotteen kuljetus-, rakentamis- ja käyttövaiheen ympäristövaikutuksista sekä kierrätyksestä ja loppusijoituksesta. Ympäristöjärjestelmä Hallintajärjestelmä yrityksen ympäristöpolitiikan toteuttamiseksi ja kehittämiseksi. Se voidaan rakentaa ISO 14001 -standardin tai EU:n EMAS-järjestelmän mukaan. Ympäristöraportti Kuvaus organisaation ympäristöpolitiikasta ja -tavoitteista sekä niiden toteuttamisesta tietyllä ajanjaksolla. Rakennusteollisuus tuntee ympäristövastuunsa Yritysten yhteiskuntavastuu kattaa sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun. Näistä ympäristövastuun merkitys on koko ajan kasvanut koskien tuotteiden, rakentamisen ja kiinteistötoiminnan koko elinkaarta. Kansainvälistä tunnustusta saaneessa Yhteiskuntavastuu rakennusteollisuudessa -julkaisussa Suomen rakennusteollisuus esittää tahtotilansa ympäristövastuun osalta. Sen mukaan rakennusteollisuus toimii määrätietoisesti ja ammattitaitoisesti elinympäristön parantamiseksi. Rakennusteollisuuden yritykset ovat selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimivat ekotehokkaasti luontoa säästäen. Rakentamisen ympäristökuormituksen vähentämiseksi pyritään määrätietoisesti vähentämään energiankulutusta, päästöjä ja jätteitä. Rakennusten ympäristö- ja muiden elinkaariomaisuuksien hallintaan kehitetään osaamista ja palveluita. Meidän tulee rakentaa siten, että syntyvä lopputulos on toiminnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti perusteltu ja tasapainoinen. Ympäristö- ja liiketaloudellisen kehityksen tulee tukea oikealla tavalla toisiaan. Rakennusten on puolestaan oltava teknisesti toimivia, käyttäjän muuntuviin tarpeisiin soveltuvia, ekotehokkaita ja taloudellisia koko elinkaari huomioiden. Rakennusteollisuuden koordinoimassa REMprojektissa on kehitetty erilaisia mittareita, työkaluja ja osaamista, joita voidaan hyödyntää rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Niiden soveltaminen käytännössä edellyttää paitsi alan vahvaa yhteistä tahtoa myös tervettä liiketaloudellista itsekkyyttä, sillä ympäristö- ja elinkaariosaamisesta on muodostumassa yhä tärkeämpi kilpailukeino. REM-kehitystyön tulosten maastouttamisessa tarvitaan myös jatkuvaa ja hyvin kohdennettua viestintää. LAURI RATIA Toimitusjohtaja, Lohja Rudus Oy Ab Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja SISÄLTÖ 4 Elinkaarisuunnittelu 6 Ekotehokkuus 8 Rakennusten ympäristöluokitus 10 Energiansäästö 11 Elinkaariedullisuus 12 Pilotointi 14 Ympäristöraportointi 15 Sähköinen sivusto Rakentamisen ja rakennusten ympäristovaikutuksia Rakennusten, infrastruktuurin ja rakennusmaan kokonaisarvo on yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on yli 40 prosenttia. Suomen hiilidioksidipäästöistä rakennus- ja kiinteistöalan osuus on noin kolmannes. Rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilidioksidipäästöistä 80-90 prosenttia syntyy lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Muu osuus on rakennustuotteiden, kuljetusten ja rakennustyön vaatimaa energiaa. Maa- ja vesirakentamisessa käytetään vuosittain noin 150 miljoonaa tonnia maamassoja. Talonrakentamisessa käytetään vastaavasti 10 miljoonaa tonnia rakennustuotteita ja materiaaleja.
TESTATTUJA TYÖKALUJA ympäristö- ja elinkaariosaamisen kehittämiseksi Vuosina 2003-2004 toteutetussa REM-projektissa kehitetyllä ympäristöja elinkaarimittaristolla tulee olemaan ratkaiseva merkitys tuotteiden ja rakennusten sekä rakentamisessa käytettävien tuotteiden ekotehokkuuden kehittämisessä, suunnitteluratkaisujen valinnassa sekä yritysten elinkaarivastuullisen toiminnan edistämisessä. Mittareita kehitettäessä on otettu huomioon rakennusten ja rakennusosien ympäristövaikutusten arviointia koskevat standardit, viranomaismääräykset ja direktiivit, kansainväliset sopimukset ja Suomen kansallinen ympäristöstrategia. Kehitetyn REM-mittariston avulla voidaan ohjata sekä talonrakentamista että rakennusten ylläpitoa hankesuunnittelusta lähtien koko niiden elinkaaren ajan kiinteistöjen omistajat ja urakoitsijat voivat tehdä koko rakennuksen elinkaarta koskevat ympäristökuormituslaskelmat ja arvioida rakennuksen ekotehokkuutta ja elinkaariedullisuutta voidaan tehdä sekä uusille että olemassa oleville rakennuksille ympäristöluokitus yhteisesti sovituin pelisäännöin ja voidaan ohjata rakennusten käyttöikäsuunnittelua voidaan arvioida entistä luotettavammin ympäristö- ja rahatalouden yhteyttä sekä mitata ja raportoida yritysten toiminnan ympäristövaikutuksia Kehitettyjä REM-mittareita ja -työkaluja testataan useissa käytännön rakennushankkeissa. Mittariston käytön helpottamiseksi on laadittu ohjeet kiinteistöjen omistajille, rakennuttajille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennustuoteteollisuudelle ja talotekniikka-alalle. Ohjeissa esitetään prosessin keskeiset vaiheet ja kriittiset rajapinnat sekä päätöksentekokriteerit. Laskennallisin esimerkein osoitetaan ekotehokkuuden kytkeytyminen rahatalouteen. REM-mittarit ja -työkalut toimintaohjeineen julkaistaan Internet-portaalissa www.rakennusteollisuus.fi/rem. REM-projektin toteutuksesta on vastannut Rakennusteollisuus RT ry yhteistyössä rakennus- ja kiinteistöalan muiden keskeisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Kohti kansainvälistä kärkeä ympäristöosaamisessa Suomen rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen visio on, että vuoteen 2010 mennessä alan ympäristöosaaminen on kansainvälisessä kärjessä. Tämän tavoitteen asettaessaan se samalla priorisoi ympäristöosaamisen alan keskeiseksi kehittämisalueeksi ja sitoutui vapaaehtoisesti antamaan voimakkaan panoksen kehittämishankkeiden läpivientiin. Lähtökohtana on luonnollisesti maailmanlaajuinen huoli ja vastuu luonnonvarojen riittävyydestä ja elinolosuhteiden turvaamisesta. Lähtökohtana on myös vahva pyrkimys päästä pitkäjänteisiin kustannussäästöihin ekotehokkaan toiminnan avulla. Kansainväliseen kärkeen sijoittuminen edellyttää, että koko rakennus- ja kiinteistöalalla on käytössään ympäristöosaamisen työkalut ja että ala kokonaisuudessaan, sen jokainen osapuoli, toimii ekotehokkaasti ja käyttää toiminnassaan kehitettyjä työkaluja. Sijoittuminen kansainväliseen kärkeen edellyttää myös, että ala pystyy esittämään vahvan näytön sekä ekotehokkaan toimintatavan osaamisesta että toiminnan laajuudesta. REM-hankkeessa on laajapohjaisena yhteistyönä kehitetty rakennusten ympäristö- ja elinkaarimittaristo, joka luo pohjan koko rakennus- ja kiinteistöalan ekotehokkaalle toiminnalle. Se ei kuitenkaan sellaisenaan vielä riitä. Tarvitaan vaativa kiinteistönomistaja-, käyttäjä- ja asukasosapuoli. Tarvitaan osaava palveluntarjoajaosapuoli, joka pystyy täyttämään asetetut vaatimukset. Osana REM-hanketta käynnistetään koko rakennus- ja kiinteistöalan yhteinen seurantaprojekti, jonka avulla määräajoin varmistetaan, että koko ala etenee suunnitellulla tavalla kohti asettamaansa tavoitetta sijoittua vuonna 2010 ympäristöosaamisen kansainväliseen kärkeen. ERKKI AHO johtaja, Senaatti-kiinteistöt REM-ohjausryhmän puheenjohtaja 3
ELINKAARISUUNNITTELU varmistaa kestävät ratkaisut Rakennusten elinkaarisuunnittelun avulla toteutetaan kestävällä tavalla rakennus, joka täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset koko elinkaaren ajan. Suunnittelussa otetaan huomioon mm. rakennuksen tilojen toiminnallisuus, sisäolosuhteet, käyttöikä, muuntojousto, turvallisuus, esteettömyys, ympäristöpaineet ja elinkaarikustannukset. EcoProP-vaatimustenhallintaohjelma on VTT:n kehittämä työkalu rakennuksen toimivuusvaatimusten suunnitteluun ja dokumentointiin. Ohjelmassa asetetaan vaatimuksia kolmeen eri luokkaan, joissa lähtökohtana on nykyinen viranomaistaso ja ylimpänä luokkana ekotaso. Ecel-pohjainen työkalu sisältää rakennuksen yleisen ominaisuusjäsentelyn sekä viitetietoa vaatimusten arvoista ja niiden todentamismenetelmistä. Työkalulla voidaan koota tavoitteet tekstidokumenttina suunnitteluohjeeksi tai sen osaksi. EcoProPin avulla hankkeelle asetetaan vaatimuksia käyttäjän, suunnittelijoiden ja teknisten asiantuntijoiden yhteisissä palavereissa. Ohjelma on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi hankesuunnitteluvaiheessa, mutta myöhemminkin tavoitteita voi täydentää tai muuttaa. Työkalua on käytetty vaatimusten hallintaan toimisto- ja koulukiinteistöissä, asuinrakennuksissa, päiväkodeissa ja kauppapaikoissa. RIL:n julkaisu Rakenteiden elinkaaritekniikka RIL 216-2001 kuvaa elinkaarisuunnittelun rakennesuunnittelun näkökulmasta. Myös rakennusten muunneltavuuden varmistamiseksi on olemassa julkaisuja. Elinkaarinäkökohtien tarkastelutasot Yritystaso, kiinteistökantataso Omistajan tai käyttäjän elinkaaristrategia, mm. kiinteistöliiketoiminnan ympäristömittaristo Elinkaaristrategiat, ympäristöarvot, johtamis- ja päätöksentekojärjestelmät Kiinteistötaso Rakennuksen elinkaariominaisuudet, mm. ympäristöluokitus Tuottavuus, käytettävyys, terveys, luonnonvarojen kulutus, päästöt ja jätteet, riskit jne Järjestelmä- ja rakennetaso Järjestelmien ja rakenteiden elinkaari- ja ympäristöominaisuudet Energiataloudelliset ratkaisut, kestävät materiaalit, muuntojousto jne Laite- ja tuotetaso Laitteen tai tuotteen ympäristöominaisuudet Materiaalivalinnat, valmistusprosessi, kierrätys, kuljetukset jne 4 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa kehitetty EcoProP on rakennusten toimivuusvaatimusten hallintaan kehitetty Ecel-pohjainen työkalu. Elinkaariosaamisen haasteita rakennushankkeen eri osapuolille Kiinteistönomistaja Kiinteistön sijaintiin ja tonttiin liittyvien ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen uusia kiinteistöjä hankittaessa Kiinteistön toimivuuden sekä elinkaarivaatimusten hallinta Vaatimusten asettaminen konsulteille ja kiinteistönpito-organisaatioille Käyttäjä, asukas Kiinteistön sijaintiin ja palveluihin liittyvien ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen kiinteistöä valittaessa Vaatimusten asettaminen käyttäjää palvelevien kiinteistönpito-organisaatioiden ympäristöasioiden osaamiselle Rakennuttaja Huolehtiminen omistajan asettamien ja priorisoimien toimivuus- ja elinkaarivaatimusten siirtymisestä rakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen Vaatimusten toteutumisen valvonta sekä työkalujen hallinta ja käyttö Arkkitehti Rakennusten tontille sijoittelun hallinta erityisesti rakennuksen käytön ja energiankulutuksen kannalta Tilaratkaisujen toimivuuden ja ympäristövaikutusten suunnittelu tilaajan toimivuus- sekä ympäristö- ja kustannusvaatimusten mukaan Tuotevalinnat rakennuksen toimivuus- ja elinkaarivaatimusten mukaan Suunnitteluratkaisujen toimivuuden ja ympäristövaikutusten hallintamenetelmien ja -työkalujen käytön osaaminen Talotekniikan suunnittelija Sähkön, lämmön ja veden kulutuksen laskenta ja minimointi Järjestelmien toimivuusominaisuuksien ja niihin liittyvien palvelujen hallinta Järjestelmiin liittyvien ympäristöpaineiden tunnistaminen ja arviointi Käyttö- ja huolto-ohjeiden laadinta Rakennesuunnittelija Rakennuksen ekotehokkuutta todentavien työkalujen hallinta ja käyttö Rakennuksen ja rakenteiden käyttöikäsuunnittelun, ympäristövaikutusten ja toimivuusominaisuuksien hallinta Urakoitsija Laadun ja todentamisen hallinta toteutuksessa Ekotehokkuuden vaatiminen alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta Työmaan materiaalilogistiikan ja energiankäytön hallinta Käyttö- ja huolto-ohjeen saattaminen käyttöön Tuoteteollisuus Tuotantoprosessin ympäristövaikutuksien pienentäminen Tuotteen toimivuuden, ympäristövaikutuksien ja ikäkäyttäytymisen hallinta ja kehittäminen Tuoteinformaation laatiminen ja antaminen elinkaari- ja käyttöikäsuunnittelun, käytön ja kunnossapidon tueksi Management-palvelujen tarjoaja Käyttäjän tai omistajan asettamien kiinteistön toimivuusvaatimusten tunteminen sekä hoito- ja kunnossapitotoimenpiteiden toteutus niiden mukaan Kiinteistön kulutuksen ja kuormituksen sekä toteutuvien sisäolojen seuranta ja poikkeamien syiden selvittäminen Säästökeinojen hakeminen, valinta ja toteuttaminen 5
EKOTEHOKKAASEEN rakentamiseen ohjeita ja tiedostoja Rakennustuotteille tehdään ympäristöselosteet kansainvälisiin standardeihin perustuvan menettelyohjeen mukaan. Tyypillisille rakenteille on laadittu ympäristöprofiilit ja niiden perusteella tehtäville rakennusten elinkaariarvioille on tehty ohjeet. Rakenteiden ja rakennusten käyttöiän suunnittelusta on laadittu sähköinen LifePlan-ohje. Myös rakennus- ja taloteknisten tuotteiden käyttöikäinformaation kokoaminen on aloitettu. Ekotehokkuus rakentamisessa Ekotehokkuus = Rakennuksen / tuotteen arvo Ympäristökuormitukset Kustannustehokkuus = Rakennuksen / tuotteen arvo Elinkaarikustannukset Toimivuus Taloudellisuus Ekologisuus Vähemmällä syntyy enemmän Ekotehokkuudella tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tuottaa enemmän palvelua ja hyvinvointia vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Ekotehokkuus on kustannustehokkuutta, jolla on ekologinen ulottuvuus. Ekotehokkaasti suunnitelluissa ja tuotetuissa rakennuksissa toteutuvat tilaajien ja käyttäjien toimivuus- ja elinkaarivaatimukset. Rakennustuotanto, rakennustuotteiden valmistus ja rakennusten käyttö rasittavat tällöin ympäristöä mahdollisimman vähän. Rakennustuotteille RT-Ympäristöselosteet EU:n komissio käynnisti vuonna 2003 rakennustuotteiden ympäristöselosteita ja rakennusten ympäristövaikutusten arviointia koskevien harmonisoitujen CEN-standardien laatimisen. Vapaaehtoiset menettelyt ovat jo monessa maassa käytössä mm. ISO 14000 -sarjan standardeja soveltaen. Suomessa on tehty rakennustuotteiden ympäristöselosteita ja rakennusten elinkaarianalyysejä noin 5 vuoden ajan. Rakennusteollisuus RT ry:n EKA-projektissa tehdyn menettelyohjeen perusteella laaditaan rakennusmateriaaleille ja -tuotteille RT-ympäristöselosteet ennen harmonisoitujen kansainvälisten standardien valmistumista. Ne soveltuvat osittain myös talotekniikan laitteille. Rakennustuotteen ympäristöselosteessa eritellään tuotteen ympäristövaikutuksia, joita ovat mm. energian käyttö, raaka-aineiden kulutus, päästöt ilmaan ja veteen sekä luonnon resurssien käyttö. Niissä kuvataan myös rakentamis-, käyttöja purkuvaiheen tärkeimpiä ympäristöominaisuuksia, kuten terveysriskejä ja kierrätystä. Ympäristöselosteissa ei oteta kantaa tuotteiden käyttöikään eikä tuotteita aseteta paremmuusjärjestykseen niiden ympäristövaikutusten osalta. Ympäristöselosteilla pyritään edistämään sellaisten rakennustuotteiden yleistymistä, jotka kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin muut vastaavat tuotteet. Ympäristöselosteiden ja yleisten tietokantojen avulla lasketaan eri rakenteiden ympäristöprofiilit ja niiden pohjalta koko rakennuksen elinkaariarvio. Tällöin laskentaan tulee mukaan myös käyttövaihe ja sen energiankulutus. Rakennusteollisuus RT ja Rakennustietosäätiö ovat perustaneet toimikunnan, joka hyväksyy ja julkaisee RT-Ympäristöselosteet. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.rts.fi. LISÄTIETOJA: Menetelmä rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaan ja rakennusten ympäristövaikutusten arviointiin. Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. Helsinki 2004. 6 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
Käyttöikäsuunnittelu on kaukonäköistä Käyttöikäsuunnittelun avulla voidaan varmistaa, että valitut rakenteet säilyttävät vaaditut toimivuusominaisuutensa koko suunnitellun käyttöiän ajan. VTT:n yhteistyössä rakennusalan yritysten ja järjestöjen kanssa toteuttamassa LifePlan-hankkeessa koottiin laaja rakennustuotteiden käyttöikä- ja elinkaaritiedosto. Sen pohjalta asiakas voi tehdä rakenne- ja laitevalintoja ottaen huomioon hankintahinnan lisäksi huoltotarpeen ja -kustannukset. LifePlan-hankkeessa määriteltiin eri toimijoiden tehtävät käyttöikäsuunnittelussa: Rakennustuotteen valmistaja laatii tuotteestaan käyttöikäinformaation, joka sijoitetaan yhteiseen tietokantaan. Asiakas asettaa kohteelle vaatimukset, jotka perustuvat liiketoiminnan ja rakennuksen käytön tarpeisiin. Pääsuunnittelija tukee vaatimusten ilmaisua rakennuksen toimivuus- ja käyttöikävaatimuksina sekä rakennuksen elinkaarikustannuksia ja ympäristövaikutuksia koskevina vaatimuksina. Suunnittelija suunnittelee rakennuksen tila- ja järjestelmäratkaisut sekä rakennuksen toimivuuden niin, että vaatimukset täyttyvät. Rakennuksen käyttöikävaatimuksen perusteella suunnittelija määrittelee käyttöikävaatimukset rakennuksen osille. Rakentaja ottaa hankinnassa huomioon käyttöikäsuunnittelussa tuotteille esitetyt vaatimukset ja huolehtii siitä, että tuotekohtainen käyttöikäinformaatio kunnossapito- ja huolto-ohjeineen muodostaa rakennuksen käyttö- ja hoitoohjeen perustan käyttäjälle. LifePlan-hankkeen mukaisesti rakennukset jaetaan viiteen käyttöikäluokkaan: yli 200 vuotta yli 100 vuotta 75-100 vuotta 50-75 vuotta 10-50 vuotta Luokitteluun vaikuttavat rakennustyyppi käyttötarkoituksen pysyvyys toimintojen vaihtuvuus ja toiminnan laajuuden pysyvyys alueen kehittyminen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen laatu rakennuksen kansallinen merkitsevyys rakennuksen ajateltu kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen merkitsevyys rakennuksen saavutettavuus ja näkyvyys Esimerkkejä LifePlan-hankkeessa tietokantaan kootusta rakennustuotteiden käyttöikäinformaatiosta. Tuote Käyttöikä (v) Huolto- ja kunnossapitojaksot (v) Perustukset 100 H1:5 H2:10 Runkorakenteet 100 H1:5 H2:20 Ikkunat 30-100 H1:1 H2:10 K:25 Ulko-ovet 25-40 H: 2 Parvekkeet 50-100 H1:2 H2:10 K:25 Julkisivut 50-100 H1:2 H2:10 K:25 Betonikattotiilet 70 H:1 K:35 Teräskatteet 30 H:1 K:15 Tulisijat 100 H:2 Sisäpintojen laatoitukset 30-100 H:5 Lattiapäällysteet 10-25 K:15 Vesi- ja viemärijohdot 70 K:30 Vesikalusteet 20 H:5 LISÄTIETOJA: Tuotteiden käyttöikäinformaatio ja sen käyttö rakennushankkeessa. VTT- tiedotteita (sähköinen). Espoo 2004 7
myös uusille rakennuksille Aiemmin olemassaoleville rakennuksille kehitetty ympäristöluokitusjärjestelmä on laajennettu käytettäväksi uudisrakentamisessa. Hanke-PromisE-luokitus on tehty erikseen asuin-, toimistoja kauppakiinteistöille. Kuvassa näkyvät painoarvot koskevat asuinrakennuksia. PÄÄLUOKAT KÄYTTÄJIEN TERVEYS 25 % LUONNONVAROJEN KULUTUS 30 % EKOLOGISET VAIKUTUKSET 35 % YMPÄ- RISTÖ- RISKIT 10 % Sisäilmaston hallinta 40 % Energia 40 % Päästöt ilmakehään 50 % Tontti 35 % KATEGORIAT Sisäilman laatu 30 % Vesi 10 % Maankäyttö 10 % Kiinteät jätteet 20 % Rakennus 25 % Kosteuden hallinta 30 % Materiaalit 20 % Käyttöikä 20 % Viemäröitävät jätteet 5 % Tonttiympäristön monimuotoisuus 10 % Liikenne 15 % Rakennustyömaa 40 % RAKENNUSTEN YMPÄRISTÖLUOKITUKSESSA KÄYTETTÄVIÄ INDIKAATTOREITA SISÄILMASTOTAVOITTEET Tavoitteiden asettaminen ja taso Suunnitelmien sisältö Valvonta ja dokumentointi Tavoitteet kiinteistönhoitosopimuksissa SISÄILMAN LAATU Ilmanvaihtomäärä Tuloilman puhtaus Materiaaliemissiot KOSTEUDEN HALLINTA Rakennusfysikaalinen suunnittelu Työmaan kosteudenhallinta Käyttö- ja huolto-ohjeet VALAISTUS (vain toimistoissa) Voimakkuus ja tasaisuus Heijastusten ja häikäisyn esto ENERGIA Energiankulutustavoitteet Lämmönkulutus Kiinteistösähkön kulutus Käytönaikaisen energiankulutuksen hallinta Rakennuksen vastaanotto VESI Vesijärjestelmät Vedenkulutuksen mittaus (vain asunnoissa) MAANKÄYTTÖ Maanperän säästeliäs käyttö hyödyntämällä rakennettuja alueita Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen MATERIAALIT Luonnon raaka-aineiden kokonaiskäyttö Materiaalien kierrätysaste Tilansäästö yhteistilojen avulla (vain asunnoissa) KÄYTTÖIKÄ Käyttöiän suunnitteluarvo Käyttöikäsuunnittelun huolellisuus Muuntojoustavuus PÄÄSTÖT ILMAKEHÄÄN Rakennusosien ympäristövaikutus Käytön energiankulutuksen ympäristövaikutus KIINTEÄT JÄTTEET Rakennuksen jätehallinta Rakennusprojektin jätehallinta VIEMÄRÖITÄVÄT JÄTTEET Sadevesien käsittely tontilla TONTTIYMPÄRISTÖN MONIMUOTOISUUS Maaperän peittyminen Maa-aineisten poisto Rakentaminen luonnonsuojelullisesti tärkeille alueille Harvinaisten tai silmälläpitoa vaativien lajien esiintyminen tontilla LIIKENNE Julkisen liikenteen yhteydet Kevyen liikenteen yhteydet Palveluiden saavutettavuus YMPÄRISTÖRISKIT Tontin puhtaus Rakennusmateriaalien ympäristöriskit Kylmäaineiden ympäristöriskit (vain kaupoissa) Työmaan ympäristöriskien hallinta Työmaan terveysriskien hallinta 8 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
Internet-pohjaisen työkalun avulla voidaan arvioida uuden rakennuksen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia yksinkertaisten ja luotettavien mittareiden avulla. Eri ympäristöominaisuuksia pisteyttämällä rakennukselle saadaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. Luokituksessa käytettäviä pääominaisuuksia ovat käyttäjien terveys, luonnonvarojen kulutus, ekologiset vaikutukset ja ympäristöriskit. Kokonaisuuteen kuuluvia yksittäisiä ympäristöindikaattoreita on nelisenkymmentä. Sama periaate kuin kodinkoneiden arvioinnissa Luokituksen avulla rakennusten ostajat tai tilojen vuokralaiset pystyvät arvioimaan rakennuksen ympäristöystävällisyyttä samantyyppisesti kuin kodinkoneiden energiansäästöominaisuuksia. Parhaan A-arvosanan saaminen vaatii kiinteistön ympäristöominaisuuksilta erittäin korkeaa laatutasoa. Tällaisia kiinteistöjä on Suomessa vain pari prosenttia. Toiseksi korkeimpaan luokkaan B on mahdollista päästä arviolta noin 10 prosentilla maamme kiinteistöistä. Alin E-luokka vastaa tavanomaista normien mukaista rakentamista. Hanke-PromisE -ympäristöluokitus on työkalu kiinteistöjen markkinointiin ja kehittämiseen. Luokituksen avulla kiinteistönomistaja voi arvioida oman kiinteistökantansa ympäristöystävällisyyttä ja ekotehokuutta, asettaa mitattavia tavoitteita ympäristövaikutusten vähentämiselle sekä tutustuttaa henkilökuntaansa kiinteistöjen ympäristövaikutuksiin ja keinoihin niiden vähentämiseksi. Ympäristöluokitusta voidaan tehdä rakennushankkeen eri vaiheissa hankesuunnittelusta lähtien, jolloin se toimii suunnittelun ohjaustyökaluna. Rakennusten ympäristöluokituksen kehittämistä ovat ohjanneet Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva Oy. Toteutuksesta ovat vastanneet JP-Talotekniikka Oy, Sisäilmayhdistys ry ja VTT. Eri ympäristötekijöiden painoarvoja oli määrittämässä kolmisenkymmentä rakennusalan eri osapuolia edustavaa asiantuntijaa. Koekäytössä oleva Internet-pohjainen Hanke-PromisE-työkalu löytyy osoitteesta www.promiseweb.net. Käyttäjätunnuksia voi pyytää osoitteesta promise@motiva.fi. Esimerkki kiinteistön ympäristöluokitusraportin käytöstä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT/As Oy Helsingin Cappuccino Arvioinnin tulos = X Asetettu tavoite = Painotettu kokonaisarvosana KÄYTTÄJIEN TERVEYS Sisäilmaston hallinta Sisäilman laatu Kosteuden hallinta LUONNONVAROJEN KULUTUS Energiankulutus Vedenkulutus Maankäyttö Materiaalit Käyttöikä EKOLOGISET VAIKUTUKSET Päästöt ilmakehään Kiinteät jätteet Viemäröitävät jätteet Tonttiympäristön monimuotoisuus Liikenteen ympäristövaikutukset YMPÄRISTÖRISKIT Tontin ympäristöriskit Rakennuksen ympäristöriskit Esimerkki: A B C D E Rakennustyömaa A B C Asuinrakennuksen kiinteän jätteen hallinnan vaatimustasot Rakennukseen on lisäksi asennettu järjestelmä huoneistokohtaiseen jätemäärien seurantaan. Asuntojen jäteastiat ja kalusteet mahdollistavat lajittelun vähintään 6 eri jätejakeeseen, joille on kaikille varattu tila jätetiloissa. Lisäksi tonteilla on kompostointimahdollisuus Asuntojen jäteastiat mahdollistavat lajittelun vähintään 4 eri jätejakeeseen ja jätetilojen mitoitus vähintään kahden lisäjakeen keräämisen Keräystilojen mitoitus mahdollistaa vähintään kahden lisäjakeen keräämisen nykyisissä jätetiloissa ja asuntojen jätekeräysastiat mahdollistavat vähintään kolmen jätejakeen asuntokohtaisen keräämisen. Asunnoissa on asialliset jätekeräysastiat ja rakennuksella on paikalliset jätehuoltomäärykset täyttävä jätekeräystila tai -menetelmä. D E 9
Hoitokustannukset Vuokratuotot Jäännösarvo Aika, vuosia Tontti, liittymismaksut Rakennuskustannukset Ajanmukaistamiskustannukset Kunnossapitokustannukset Muutoskustannukset Purkukustannukset Kiinteistön elinkaarikustannukset ja -tuotot, kun rakennus pidetään purkamiseen asti. Lähde: TKK/Arto Saari. ENERGIATEHOKKUUDELLE kansalliset vähimmäisvaatimukset Vuoden 2006 alussa voimaan tuleva rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että sekä uudisrakennuksille että laajamittaisille korjaushankkeille asetetaan kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Osana niiden valmistelua on Suomessa laadittu mm. rakennuksen lämmöntarpeen laskentaohje. Taloteknisten järjestelmien energiankulutuksen laskennasta on tekeillä vastaavat ohjeet. EU:ssa on arvioitu, että energian loppukulutuksesta yli 40 prosenttia käytetään asumis- ja palvelualalla. Nykyisestä kulutuksesta on laskettu voitavan säästää 22 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa tehokkaimmin lämmöneristystä tehostamalla, ikkunoita parantamalla ja ottamalla lämpöä talteen ilmanvaihdon yhteydessä. Ekotehokasta kerrostalorakentamista pilotoitiin Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:n Helsingin Malmille, Fallkullan uudelle asuntoalueelle vuonna 2003 rakennuttamissa kerrostaloissa. Kustannustehokkaiden lämmöneristysja ilmanvaihtoratkaisujen avulla energiankulutusta kyettiin vähentämään 30 prosenttia. Myös sisäilman puhtaudelle ja ääneneristykselle asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutettiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskennassa tulee ottaa huomioon lämmöneristys, lämmityslaitteet, ilmanvaihto, sisäilman laatu, lämpimän veden jakelu, valaistus, rakennuksen sijainti ja suuntaus. Lisäksi direktiivissä edellytetään, että esimerkiksi asuntokaupan tai asunnon vuokrauksen yhteydessä rakennuksesta on aina esitettävä energiatehokkuustodistus, joka on korkeintaan 10 vuotta vanha. Julkisissa rakennuksissa energiatodistukset on laitettava näkyville. Lämmityskattiloille ja ilmastointijärjestelmille on tehtävä säännölliset tarkastukset. Rakennusteollisuus RT ry:n toteuttamassa Rakennusten energialaskelmat REL-projektissa kehitettiin tilojen lämmöntarpeen laskentamenettely. Laskenta tehdään tilavyöhykkeittäin ottaen huomioon lämpöhäviöt, halutut sisälämpötilat, sisäiset lämpöenergiat ja niiden hyväksikäyttöaste. Lähde: Rakennusten lämmöntarpeen laskentaohje. Rakennusteollisuus RT ry. Helsinki 2003. Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy:n (TAKE) koordinoimassa RETprojektissa (Rakennusten energiatehokkuuden laskenta ja energiatehokkuusindikaattorit) kehitetään puolestaan energiatehokkuuden laskentaa talotekniikan järjestelmien näkökulmasta. 10 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
ELINKAARIKUSTANNUSTEN JA -EDULLISUUDEN laskentaan ohjeita ja ohjelmia Rakennuksen elinkaarikustannukset (Life Cycle Costs) muodostuvat rakentamisesta, ylläpidosta, muutos- ja ajanmukaistamiskorjauksista sekä purkamisesta. REM-projektissa on tehty elinkaarikustannusten laskemista varten sekä nykyarvo- että annuiteettiperiaatteiden mukaiset ohjeet. Lisäksi on kartoitettu käytössä olevia LCC-laskentaohjelmia. LCC-laskennan avulla voidaan verrata esimerkiksi perinteisen ja ekotehokkaan pientalon toimivuutta, ympäristövaikutuksia, kokonaiskustannuksia ja kustannustehokkuutta. Viereisen esimerkkilaskelman mukaan ekotehokkaan pientalon hankintahinta on muutaman prosentin korkeampi, mutta elinkaarikustannukset yli 10 prosenttia edullisemmat. Lähde: VTT/Sakari Pulakka Esimerkki elinkaarikustannusten ja -edullisuuden vertailulaskelmasta Perinteinen Ekotehokas pientalo pientalo TOIMIVUUS Käyttöikä 75 v. 150 v. Lämpöenergiatalous normitaso (100 %) matalaenergiataso (60 %) Valaistus tavanomainen energiaa säästävä Muuntojousto kohtalainen hyvä Tilojen sisäilmaluokka S3 S1 Elinkaarikustannusten laskentamenetelmiä ja -ohjelmia voidaan käyttää mm. seuraavissa tilanteissa: verrattaessa vaihtoehtoisia tilan hankintatapoja tarveselvitysvaiheessa rakennus- ja ylläpitokustannuksia budjetoitaessa arvioitaessa suunnitelmien taloudellisuutta tutkittaessa energiansäästötoimien kannattavuutta verrattaessa erilaisia korjausvaihtoehtoja määritettäessä laskennallista vuokratasoa ja laskettaessa sisäisiä vuokria määritettäessä kiinteistön arvoa verrattaessa eri rakennusosien elinkaariedullisuutta YMPÄRISTÖHAITAT Hiilidioksidipäästöt ilmakehään 0,60 0,34 Uusiutumattomat energiavarat 0,15 0,12 Kiinteistöjätteet 0,10 0,06 Muu luonnonvarojen käyttö 0,10 0,08 Ympäristöriskit 0,05 0,04 Ympäristönhaittaindeksi (EH i ) 1,00 0,64 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET /asm 2 /asm 2 Hankintakustannus Aq i 1 390 1 440 Rahoituskustannus 385 400 Ylläpitokustannus 210 140 Käyttökustannus Lämpöenergia 240 140 Sähköenergia (ml. valaistus) 160 70 Muut käyttökustannukset 170 80 Muut kustannukset 80 50 Elinkaarikustannukset (LCC) 2 635 2 320 Elinkaaritaloudellisuus LCE = LCCero 0 + 315 KUSTANNUSTEHOKKUUS Aq i /(LCC i EH i ) 1,00 1,83 LISÄTIETOJA: Elinkaarikustannusten laskenta. Arto Saari. Sähköinen REM-ohje. Helsinki 2004. Jakson pituus 25 vuotta. Reaalikorko 2 %. Kustannustaso 2/2004 (nykyarvo). 11
PILOTTIKOHTEISSA siirretään kehitystyön tuloksia käytäntöön REM-projektissa kehitettyjä mittareita ja työkaluja pilotoidaan ja testataan useissa käytännön rakennushankkeissa. Ekotehokkuuden edistämisessä tärkeintä on juuri yrityksissä tehtävä työ. Ekotehokas tuotanto ja ympäristövastuu tulee saada osaksi normaalia liiketoimintaa. Skanskan Niittymaa-toimistoprojekti Finnforest Modular Office PromisE-ympäristöluokitusta on testattu Skanska Talonrakennus Oy:n Espoon Niittymaalle vireillä olevan toimistoprojektin hankesuunnittelussa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen varsinainen suunnittelu käynnistyy syksyllä, kun kohteesta käytävän arkkitehtikilpailun voittaja on ratkennut. Ympäristöluokitus toimii monipuolisuutensa ansiosta hyvin suunnittelun tavoitteiden asettamisessa. Potentiaaliset asiakkaat ovat suhtautuneet siihen myönteisesti, koska luokitus ottaa huomioon käyttäjille tärkeitä asioita, kuten käyttäjien terveys- ja käyttökustannukset, toteaa Timo Reiniluoto Skanskasta. Kohteessa on tarkoitus hyödyntää myös Skanskan kehittämää 3e-mallia (effectivity, economy, ekology) ja Skanskan VTT:n kanssa kehittämää Ekometri-työkalua toimitilarakennuksen ympäristövaikutusten arviointiin. Skanskan Ekometri on ensimmäinen PromisEn kanssa yhteensopiva työkalu. Myös LifePlan-projektissa syntynyttä tietokantaa pilotoidaan käyttöikäsuunnittelun apuvälineenä. Espooseen Tapiolan Hakalehtoon rakennettava Finnforestin puurakenteisen toimitalo Finnforest Modular Office on valmistuessaan kesällä 2005 Euroopan korkein puurakenteinen toimistotalo. Hankkeen ympäristö- ja elinkaaritavoitteet painottuvat puumateriaalin käyttöön, rakennuksen toiminnallisen ja teknisen käyttöajan pituuteen sekä energiatehokkuuteen. Ympäristöluokituksen systematiikan avulla on helppoa ja nopeaa viedä ympäristötavoitteet suunnitelmiin ja seurata niiden toteutumista. Hyvällä suunnittelulla on siis selvä yhteys ympäristömyönteisiin rakenne- ja materiaaliratkaisuihin, toteaa Sonja Martikainen Finnforest Oyj:stä. Ympäristöluokitus on Finnforestin tietoisesti valitsema prosessi, jossa on tarkoitus selvittää puun ainutlaatuisuus rakennusmateriaalina. Ympäristöluokitus on ennen kaikkea johtamisen väline ja työkalu omistajille, rakennuttajille ja kiinteistön käyttäjille arvioida rakennuksen laatua ja ekotehokkuutta. Oleellista on, että kiinteistöihin investoivat lähtevät yhdessä rintamassa vaatimaan kehitetyn ympäristöluokituksen käyttämistä, Martikainen korostaa. 12 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
Muita REM-pilotttikohteita VVO Rakennuttajien Espoon Leppäviitaan rakenteilla olevan asuinrakennuskohteen ympäristöluokitus tehtiin Kiinteistö-PromisE:n avulla. Uusi Hanke-PromisE-luokitus on tekeillä. Samalla jälkiarvioidaan sisäilma- ja energiansäästötavoitteiden toteutumisesta. Hyvä esimerkki VVO:n ympäristöstrategisesta toiminnasta on myös tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa toteutettava Pihapuheprojekti, joka on hyväksytty kansalliseen ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan. Senaatti näyttää esimerkkiä useilla hankkeilla Senaatti-kiinteistöt on mukana REM-hankkeessa useilla pilottikohteilla. Elokuussa 2004 valmistuneelle Kuopion yliopiston Medi 2-projektille (kuvassa) teetettiin rakennuttajakonsultilla LCC- ja LCA-laskelmat. Muutamissa muissa kohteissa, esimerkiksi suunnitteluvaiheessa olevassa Joensuun yliopiston Aurora 2 -hankkeessa, on tarkoitus tehdä vaihtoehtotarkasteluja esimerkiksi erilaisten rakennusosien välillä (vesikatot, ulkoseinät, lattiamateriaalit, IV-ratkaisut yms.). Kesällä käynnistyneessä Tampereen teknillisen yliopiston päärakennuksen laajennushankkeessa tehtiin alustava PromisE-luokitus investointisuunnitteluvaiheessa ja lopullinen luokitus tehdään talon valmistuttua keväällä 2006. Ympäristö- ja elinkaariasioilla on suuri merkitys liiketoiminnassamme. Kysymys on pitkäaikaisesta investointiprosessiimme sisäänrakennetusta periaatelinjauksesta. Hanketta käynnistettäessä laaditaan ympäristöselvitys ja luonnossuunnitteluvaiheessa todennetaan ympäristöselostuksen avulla ympäristöasioiden toteutuminen suunnitteluratkaisuissa, kertoo Juha Niemelä Senaatti-kiinteistöistä. Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT rakennuttaa Vuosaareen Pomeranssin alueelle neljä kerrostaloa. Niissä testataan PromisE-työkalua tavoitteiden asettamisessa, ohjauksessa ja toteutumisen seurannassa. Erityisesti hankkeissa pilotoidaan käyttöikäsuunnittelun menetelmiä ja muuntojoustotavoitteita sekä elinkaarikustannusten hallinnan menetelmiä. Kuntien Eläkevakuutus rakennuttaa senioritalon Helsingin Katajanokalle Mastokatu 5:een. Ympäristötavoitteet olivat tärkeässä asemassa pidetyssä arkkitehtikilpailussa. Kohteessa pilotoidaan elinkaarisuunnittelua ja PromisE-luokitusta. NCC Rakennus Oy on käynnistämässä Espoossa Tapiolan terveysaseman rakentamista. Hankkeessa pilotoidaan PromisE-luokitusta ja testataan NCC:n Ekokymppi-elinkaarivastuumallia. YIT Rakennus Oy testaa asuinrakennuskohteessa Nokialla PromisE-luokitusta ja LCC-laskentaa. Osuuskauppa Suur-Seudun Lohjan Prisma SOK-Kiinteistötoiminnot on pilotoinnut PromisE-ympäristöluokitusta suunnitteilla olevan Osuuskauppa Suur-Seudun Lohjan Prisma-hankkeen teknisten ympäristötavoitteiden määrittelyssä. Pilottihankkeessa kertyneiden kokemusten perusteella PromisE-ympäristöluokitusta siirretään vähitellen koko S-ryhmän market-kaupan ketjukonseptien sisällöksi. S-ryhmän kaltaiselle käyttäjä-omistajalle toimipaikkaverkoston elinkaaren hallinta on keskeinen ydinliiketoiminnan tukiprosessi. Sillä luodaan lisäarvoa asiakkaille parempina asiointiolosuhteina, parannetaan ydinliiketoiminnan kannattavuutta elinkaariedullisilla investoinneilla ja toimintatavoilla, hallitaan nykyisiä ja tulevia riskejä sekä luodaan positiivista yrityskuvaa, toteaa Rauno Pentikäinen SOK Kiinteistötoiminnoista. 13
YMPÄRISTÖRAPORTOINTIIN ohjeet ja seurantamittarit Kiinteistö- ja rakennusklusterin eri toimijoita varten on tehty ohjeet ympäristövastuun vapaaehtoista raportointia varten. Lisäksi on kehitetty mittarit, joiden avulla ne voivat seurata toimintansa ekotehokkuuden kehittymistä. ASIAKKAAT SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖ- VASTUU SIDOS- RYHMÄT Henkilöstön hyvinvointi osaaminen turvallisuus motivointi Terveellinen rakentaminen Vastuullinen markkinointi Asiakkaiden tarpeiden mukaisia rakennuksia ja rakenteita Laatu Tuottavuus Vastuu rakennetusta ympäristöstä Elinkaarivastuullinen palveleva rakentaminen SIDOS- RYHMÄT Terve kilpailu Kumppanuus Vuorovaikutus lähiyhteisöjen kanssa Yleishyödyllinen toiminta Tehokkuus Kannattavuus Taloudellista hyvinvointia yhteiskunnalle Ekotehokkuus Ympäristövaikutusten minimointi Energiankulutus Päästöt Jätteet YHTEISKUNTA Yhteiskuntavastuu rakennusteollisuudessa Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuullisuus nivoutuvat rakennusteollisuudessa läheisesti toisiinsa Yrityksen yhteiskuntavastuulla on taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen ulottuvuus. Vastuullinen yritys tavoittelee taloudellista tulosta eettisesti kestävin keinoin, ottaa huomioon asiakkaiden ja eri sidosryhmien odotukset, toimii ympäristöä säästäen ja pitää huolta henkilöstönsä hyvinvoinnista. Yritykset raportoivat yhteiskuntavastuustaan vapaaehtoisesti, mutta raportointitapojen yhdenmukaistamiseksi on kehitetty ja kehitetään kansainvälisiä suosituksia, esimerkiksi Global Reporting Initiative (GRI). Ympäristövastuulla ja -vaikutuksilla on keskeinen asema yhteiskuntavastuun arvioinnissa ja ilmaisemisessa. Esimerkiksi Kirjapitolautakunta KILA on antanut yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä yritysten tilinpäätöksissä. REM-projektissa on laadittu ohje ympäristövastuun vapaaehtoiseksi raportoinniksi kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä ja yhteisöissä. Tyypillisesti raportoitavia asioita ovat ympäristöpolitiikka ja -johtamisjärjestelmä toiminnan ympäristövaikutukset (raaka-aineiden ja energian kulutus, päästöt, kierrätys, jätteet, maankäyttö) ympäristöriskit toteutetut kehitystoimenpiteet toimenpiteet kiinteistöjen käytön ja ylläpidon ekotehokkuuden varmistamiseksi (omistajat, käyttäjät) toimenpiteet ekotehokkuuden varmistamiseksi rakentamisen ketjussa muu ympäristövastuu Ympäristöraportti voidaan esittää erillisenä tai osana laajempaa yhteiskuntavastuuraportointia. Se voi olla myös osa yrityksen toimintajärjestelmän kuvausta. Ympäristöraportti voidaan tehdä kirjallisena tai sähköisenä. REM-projektissa kehitetyillä mittareilla yritys voi seurata ekotehokkuutensa kehittymistä. Mittarit on luokiteltu kolmeen pääryhmään: Sisäinen tehokkuus ja osaaminen Ympäristöjohtaminen Oman toiminnan ympäristövaikutukset Ympäristökoulutus Ympäristövaikutusten hallintaa tukevien menetelmien osaaminen Asiakkaat, sidosryhmät ja ekoverkottuminen Ympäristöraportointi Ympäristöluokitellut tuotteet Vaatimukset palveluntuottajille Kannattavuuden hallinta Ympäristöinvestoinnit Tutkimuspanokset ympäristökehitykseen LÄHTEET: Yhteiskuntavastuu rakennusteollisuudessa. Rakennusteollisuus RT. Helsinki 2003. Rakennus- ja kiinteistöalan ekotehokkuus ja elinkaarimittarit. Rakennusteollisuuden Kustannus RTK Oy. Helsinki 2004. (tulossa) 14 REM ympäristö- ja elinkaarimittaristo
SÄHKÖINEN PORTAALI ympäristö- ja elinkaarimittareille REM-projektissa kehitetyt ympäristö- ja elinkaarimittarit on koottu Internettiin kahdeksi kokonaisuudeksi. Tiedostot on ryhmitelty toisaalta toimijoiden ja toisaalta tuotehierarkian mukaan. REM-portaali toimii kokonaisuudessaan lokakuussa 2004. Osoite on www.rakennusteollisuus.fi/rem. Laajapohjainen REM-projekti on toteutettu tiiviissä vuorovaikutteisessa yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan eri osapuolten kanssa. Projektia on ohjannut Rakennusteollisuus RT yhteistyökumppaneinaan Motiva Oy Suomen Kiinteistöliitto Suomen Talotekniikan Kehityskeskus Oy Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI Tekes Wood Focus Oy REM-mittaristo rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden mukaan. Mittariston kehittämiseen ja pilotointiin ovat lisäksi osallistuneet mm. seuraavat yritykset ja yhteisöt: Are Oy Finnforest Oyj Finnmap Consulting Oy Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT Helsingin Yliopisto HKR-Rakennuttaja JP-Talotekniikka Oy Kesko-Kiinteistöt Kuntien Eläkevakuutus Lohja Rudus Oy Ab Metsäteollisuus ry NCC Rakennus Oy Oy Alfred A. Palmberg Ab Parma Oy Rautaruukki Oyj Saint-Gobain Isover Oy Sampo Pankki Oyj Senaatti-kiinteistöt Sisäilmayhdistys Skanska Talonrakennus Oy SOK Kiinteistötoiminnot VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka VVO-Yhtymä Oyj Ympäristöministeriö REM-mittaristo rakennus- ja kiinteistöalan tuotehierarkian mukaan. Lisätietoja REM-projektista antaa Arto Suikka, projektipäällikkö, dipl.ins. puh. (09) 1299 290, gsm 0500 500 131 arto.suikka@rakennusteollisuus.fi
YMPÄRISTÖOSAAMINEN on yhä tärkeämpi kilpailutekijä REM-projektin päätyttyä kiinteistö- ja rakennusklusteri jatkaa visionsa mukaisesti ympäristöosaamisensa kehittämistä. Rakennusten uudet energiatehokkuusmääräykset sekä energialuokitus ja -laskentamenettely viimeistellään vuonna 2005. PromisE- ympäristöluokitus päivitetään viimeistään kahden vuoden käyttökokemusten perusteella. Yhä useammille rakennustuotteille tehdään ympäristöselosteita ja käyttöikäinformaatiota lisätään. Alan järjestöt täydentävät ympäristöohjeitaan ja yritykset raportoivat ympäristövastuustaan ja -vaikutuksistaan yhä avoimemmin ja systemaattisemmin. Ympäristöosaamisen koulutusta lisätään. Yritykset ovat ympäristöosaamisen kehittämisessä avainasemassa. Menestyvä yritys panostaa ekotehokkuutensa jatkuvaan kehittämiseen. Myös kiinteistöihin investoivat arvostavat yhä enemmän ympäristö- ja elinkaariarvoja. Rakennusteollisuus RT ry PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki puh. (09) 12 991 fa (09) 628 264 www.rakennusteollisuus.fi Rakennusteollisuuden Viestintäkeskus Oy/Libris Oy 2004