Sosiaalinen työllistäminen - pelkkä kuluerä? Harri Hietala Valtakunnalliset työpajapäivät 10.-11.3.2015 Turku 1
Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2
Miksi mahdollisuus työhön tärkeää? Henkilöiden kannalta (työ on perusoikeus): Työkykyä on mutta säilyy ja kehittyy vain työssä Hyödyllisyyden tunne ja sosiaaliset suhteet osallisuus ja hyvinvointi Oman taloudellisen tilanteen parantaminen työ- ja vanhuusiässä Työnantajien kannalta: Työvoimapula mm. osa-aikaisissa suorittavissa tehtävissä Monimuotoinen, viihtyisä, innovoiva ja tuottava yritys Yhteiskuntavastuun kantaminen Julkisen talouden kannalta: Julkisen talouden haasteet mm. ikääntymisestä johtuen Verotulojen kasvu työllisyyden nousun myötä Säästöt sotu-menoissa ja sote-palveluissa 3
Rekrytointiongelmat Lähde: TEM, työnantajakysely Rekrytointiongelma = Toimipaikka kokenut vaikeuksia työpaikan täytössä. Työvoimapula = Toimipaikka jäänyt (osittain) ilman hakemaansa työvoimaa. 4
Työpaikkojen määrän muutos seutukunnittain 2000-2009 Muutos %:na 2000-2009 15 - (1) 10-15 (7) 5-10 (4) 0-5 (12) -5-0 (13) -10 - -5 (18) -15 - -10 (13) - -15 (3) Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Aluerajat: Tilastokeskus 24.10.2011 Kuntaliitto 5
Työmarkkinoiden polarisaatio Suomi Lähde: VATT ja Tilastokeskus 6
Julkisen talouden rakenteellinen jäämä Lähde: Tal.pol. arviointineuvosto Rakenteellinen jäämä: jäämä, josta on pudistettu suhdanne- ja kertaluonteiset erät 7
Väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus. 8
Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 2010, 2020 ja 2030 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Ahvenanmaa Lappi Varsinais-Suomi KOKO MAA Pirkanmaa Uusimaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2010 2010-2020 2020-2030 Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 9
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2030 Rovaniemi Huoltosuhde 2030 yli 130 (9) 110-130 (57) 90-110 (106) 70-90 (139) alle 70 (25) Oulu Kokkola Kajaani Vaasa Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Joensuu Pori Tampere Mikkeli Lahti Lappeenranta Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus Turku Kotka Helsinki 10
Potentiaali nostamiseen 11
Laaja työttömyys 2014 Työttömiä työnhakijoita 326 000 (294 000 v. 2013) Tukitoimenpiteillä 122 000 - työllistämistukitoimenpiteillä 37 000 - vuorottelupaikkaan työllistetyt 6 000 - omaehtoisessa opiskelussa 26 000 - työvoimakoulutuksessa 25 000 - työkokeilussa/valmennuksessa 13 000 - kuntouttavassa työtoiminnassa 15 000 Työttömyyseläkeläisiä 9 000 LAAJA TYÖTTÖMYYS 457 000 (418 000 v. 2013) Piilotyöttömät 138 000 TYÖVOIMARESERVI 595 000 (542 000 v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 12
Rakennetyöttömyys 2014 Pitkäaikaistyöttömät 91 000 Toistuvasti työttömät 42 000 Toimenpiteiltä työttömiksi jäävät 44 000 Toistuvasti toimenpiteillä olevat 8 000 ====== RAKENNETYÖTTÖMYYS 185 000 (160 000 v. 2013) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja ToimialaOnline 13
Osatyökykyiset henkilöä osuus työikäisistä Työikäiset (15-64 -vuotiaat) 3 500 000 100,0 % Väh. yksi pitkäaik. sairaus tai vamma 1 900 000 55,0 % * Työhön/työmahd. vaikuttava 600 000 18,0 % - työssä 400 000 12,0 % - työelämän ulkopuolella 200 000 6,0 % - työkykyinen ja -haluinen 65 000 2,0 % Lähteet: Tilastokeskus: Työvoimatutkimus ja osana tätä työllisyys ja työkyky tiedustelu v. 2011. 14
Osatyökykyisten työttömien määrä Lähde: TEM 15
Työuraan perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä saaneet Lähde: ETK ja Findikaattori 16
Työeläkekuntoutujat iän mukaan Lähde: ETK 17
Työkyvyttömyyseläkeläisten potentiaali työhön Lähde: ETK ja Kela 18
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden ikäjakauma Lähde: ETK ja Kela 19
Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden väestöosuus 2012 Lähde: ETK 20
Nuorten syrjäytyminen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti, ja EVA. 21
Maahan- ja maastamuutto Lähde: Tilastokeskus. 22
Elinkaarilaskelmat (http://www.vates.fi/uutiset/2014/tutkimusklubitalot-nelja-case-elinkaarilaskelmaa.html & http://www.vates.fi/vates/tutkimustietoa/vatesin -tutkimukset-ja-tilastot.html#kuntouttava) 23
Elinkaarilaskelmien oletuksia Laskelmat on laadittu neljälle henkilöprofiilille: toteutuneesta sekä aktiivisesta ja passiivisesta elämänkaaresta. Laskelmat tehty koko elinkaaren yli ottaen huomioon työhön ja työttömyyteen liittyvät seikat. Ulkopuolelle on siten jätetty lapsuus, koulutus, perhe-elämä, työhön liittymätön julkisten palveluiden käyttö (esim. norm. sairastaminen) sekä vanhuus (pl. eläke) Laskettu sekä henkilön toimeentulo että julkisen talouden tulot (tuloverot, sova-maksut, kulutusverot) ja menot (työttömyys, sote, päihde, vankein) 24
Nainen 53 vuotta 25
Case-elinkaarilaskelma Nainen 53 vuotta TOTEUTUNUT Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työura Eläke 21-29 30-38 39-42 43-50 51-58 59-62 63-83 AKTIIVINEN Työtön Työura(sat.) Aktivointi Työura Eläke 21-29 30-34 34-36 36-62 63-83 PASSIIVINEN Työtön Työura(sat.) Vankila Työtön Aktivointi Työkyvytön Vankila Eläke 21-29 30-38 39-42 43-50 51-55 56-60 61-64 63-83 26
Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 27
Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 28
Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: - 992 000 Valtio: -856 000 Kunta: -144 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: -1 253 000 Valtio: -1 096 000 Kunta: -165 000 Ansiosid: 8 000 NETTO: 404 000 Valtio: 119 000 Kunta: 166 000 Ansiosid: 119 000 Akt. panostus: 90 000 Akt. panostus: 53 000 Akt. panostus: 76 000 29
Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 30
Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 31
Nainen 34 vuotta 32
Case-elinkaarilaskelma Nainen 34 vuotta TOTEUTUNUT Mielent.ong. Aktivointi Työura Työtön/Aktiv. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 33-37 40-42, 46-50 43-45, 51-52 53-62 63-83 AKTIIVINEN Mielent.ong. Aktivointi Työura Vanhuuseläke 18-39 30-33 33-62 63-83 PASSIIVINEN Mielent.ong. Työkyvytön Vanhuuseläke 18-59 22-62 63-83 33
Henkilön elinkaaren diskontattu nettotulo 34
Vuosittainen nettotulo julkiselle sektorille 35
Elinkaaren diskontattu tulo ja meno julkiselle sektorille NETTO: -42 000 Valtio: -60 000 NETTO: - 445 000 Valtio: -308 000 Kunta: -138 000 Ansiosid: 1 500 Kunta: -47 000 Ansiosid: 65 000 NETTO: -601 000 Valtio: -431 000 Kunta: -173 000 Ansiosid: 3 000 Akt. panostus: 59 000 Akt. panostus: 77 000 Akt. panostus: 1 000 36
Elinkaaren diskontattu tulo julkiselle sektorille 37
Elinkaaren diskontattu meno julkiselle sektorille 38
Havaintoja case-elinkaarilaskelmista Yksilön talouden kannalta on ratkaisevaa työuran pituus. Merkitystä korostaa ansiosidonnainen sosiaaliturva erityisesti vanhuuseläke. Koko julkisen talouden kannalta on kannattavaa pyrkiä pitämään työttömyysjaksot mahdollisimman lyhyenä ja panostaa aktivointiin vaikka työllistymistä ei aina edes tapahtuisi. Etenkin mitä nuoremmasta kyse. Aikaiset/tuloksekkaat toimenpiteet. Aktivointipanostukset voisivat usein olla kymmeniä- ja jopa satojatuhansia enemmän ja silti kannattavia. Kunnan talouden kannalta ei (välttämättä) kannata pyrkiä työntämään työkyvyttömyyseläkkeelle vaan aktivoimaan esimerkiksi juuri kuntouttavan työtoiminnan kautta sekä estämään mm. syrjäytymistä ja päihderiippuvuutta. Tämä edellyttää tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksia terveyden-, mielenterveys- ja päihdehuollon kannalta. Puhtaasti valtion talouden kannalta voisi joskus olla jopa kannattavampaa aktivoinnin sijaan siirtää ansiosidonnaisen turvan piiriin. Tämä edellyttää kuitenkin riittävän pitkää työuraa tätä ennen. Aktivointi on sitä todennäköisemmin kannattavaa mitä pidempi terveydenhuoltopalveluiden kysyntä on edessä ja etenkin mitä todennäköisemmin kehitys johtaa vankeinhoidon tarpeeseen. 39
Tarve uudistuksiin politiikkatasolla 40
Keskeisimmät kokonaisuudet Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkaminen ja järjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Yrittäjyyden kehittäminen työelämään osallistumisen muotona Välityömarkkinoiden kehittäminen ja selkeyttäminen Tarpeista lähtevien, selkeiden ja tavoitteellisten palvelupolkujen kehittäminen Työkykyyn ja -hyvinvointiin panostaminen Työtehtävien räätälöinti sekä johtamisen ja työympäristön kehittäminen Asenteiden muuttuminen ja tietoisuuden kasvaminen koskien vammaisia ja osatyökykyisiä henkilöitä Työkykyyn ja -hyvinvointiin tehtävien ja kuntoutuspanostusten investointiluonteisuuden oivaltaminen 41
Menetetyn työpanoksen hinta Sairauspoissaolot: 3,4 mrd. Sairaana alentuneella työkyvyllä työskenteleminen: 3,4 mrd. Työtapaturmat/ammattitaudit: 2,4 mrd. Työkyvyttömyys: 8 mrd. Terveydenhuolto (ilman ennaltaehkäisyä): 7,8 mrd. Kokonaishinta sairastamisesta/tapaturmista: 25 mrd. 1) 1) STM: Menetetyn työpanoksen kustannus. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid =53630&name=DLFE-32812.pdf 42
Välityömarkkinatoiminta Sosiaalisia yrityksiä on 90 ja niissä on työllistettynä arviolta noin 300 vajaakuntoista henkilöä. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymisen edistämiseen erikoistuneita toimintayksiköitä arvioidaan olevan yhteensä noin 430 ja niissä palvellaan noin 16 000 20 000 henkilöä vuosittain. Lähde: TEM ja Vates 43
Tarve uudistuksiin toimintatasolla Case Lahti by Vates: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen osana palvelurakennetta (http://www.vates.fi/uutiset/2014/selvitystyollistamispalvelujen-parantaminen.html) 44
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018**, mrd. (käyvin hinnoin) Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 45
Kuntien käyttökustannusten jakautuminen eri toiminnoille 2012 Lähde: Tilastokeskus 46
Väylät ja tavoitteet työllistymisessä Tavoitteet ja mittaaminen Asiakasohjauksen kehittäminen Ohjaajien käyttö Siirtymien tukeminen Kuntouttav a työtoiminta Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen TE-palvelut Siirtymien tukeminen Koulutus Toiminnan (työn) sisällön suuntaaminen Siirtymien tukeminen Palkkatuettu työ (välityömarkkinat) Työpaikkojen löytämine n Kuntoutus Muut palvelut (tarve, intensiteetti, resurssit) 47
Suosituksia Tavoitteiden kirkastaminen ja yhteensovittaminen Työpaikkojen löytäminen Siirtymien tukeminen Koulutuspolkujen täsmääminen työmarkkinoiden tarpeisiin Työtoiminnan tehostaminen - toiminnan sisällön suuntaaminen - ohjaajien käyttö - asiakasohjauksen kehittäminen 48
Mitä tutkimus kertoo työllisyyspalveluiden suuntaamisesta? Profilointi keskeisessä roolissa. Tätä täydentäisi potentiaalisten hyötyjen ja kustannusten arviointi. Tuloksellisempia, kun läheisempi linkki avoimiin työmarkkinoihin tehdään varhaisemmassa/oikeassa ajankohdassa palveluiden/toimenpiteiden välit eivät ole liian pitkiä palvelut/toimenpiteet ovat riittävän pitkiä asiakkaan motivaatio, elämänhallinta, sosiaaliset taidot, työkyky, työelämävalmiudet ja kannustimet ovat kunnossa asiakkaan osaaminen vastaa elinkeinoelämän tarpeita 49
Kiitos! 50